YYA-sopimus oli voimassa Neuvostoliiton viimeiseen päivään asti. Vielä 70-luvulla Neuvostoliitto koitti painostaa Suomea YYA-takuiden vuoksi (siis olisi tilanteen kärjityessä todennäköisesti vaatinut neuvostoarmejan yksiköiden siirtämistä Suomen maaperälle). Elimme silloin Breznevin-Kekkosen aikaa. Ajasta käytetään myös sanaparia "vaaran vuodet". Zavidovo-vuoto, EEC-kauppasopimus jne. liittyvät kiinteästä tähän aikakauteen.
Alla olevien lainausten lähde:
http://www.defmin.fi/chapter_images/1866_liittoutumisel vitys_raportti.pdf
Nato:n kalleudesta: 300 milj. euroa kertaluonteisesti ja 45 milj. e/v. Onko se puolustusbujetin kohdalla suuri lisä? Vertailuksi kelvannee maamiinakysymyksen ratkaisun taloudeellinen puoli (200 milj. eur.). Nämä yhdistämällä/korvaavan järjestelmän Nato-yhtensopivuus varmistaen säästyisi jo 200 milj. eur.
Huom: (Nato-alennukset):
"Sen sijaan kustannukset, jotka liittyvät Suomen joukkotarjoukseen ja jäsenyyden toteutumisen jälkeiseen puolustuskyvyn kehittämiseen, selviäisivät tarkemmin vasta NATO-jäsenyydestä neuvoteltaessa.
Yleisesti voidaan kuitenkin arvioida, että NATO-jäsenyydestä aiheutuvat menot voitaisiin kattaa pääsääntöisesti nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista kohdentamalla osittain uudelleen toimintamenoja ja materiaalihankintasuunnitelmia."
Siis: Nato-jäsenyyden ei voida katsoa olevan merkittävästi kalliimpi, kuin itsenäinen puolustus.
"NATO ei aseta puolustusmenoja koskevia vaatimuksia jäsenmailleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on viime kädessä aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona niille parhaillaan NATO-jäsenyyteen valmistautuville maille, joiden puolustusjärjestelmät vaativat kokonaisvaltaista rakenneuudistusta."
"Kustannukset materiaalihankinnoista olisivat vuositasolla näin ollen noin 25 miljoonaa euroa."
"Näistä (JOKE) tehtävistä aiheutuisi arviolta yhteensä noin 10 miljoonan euron vuosikustannukset."
Taulukko, s. 17:
"Yhteensä
45 milj. euroa." (/vuosi)
Jossa säästyneitä osuuksia (esim. kriisinhallintaan käytettävä osuus) ei ole otettu huomioon. Puolustusvoimien tämän hetkiset JOKE-investoinnitkin ovat merkittävät, mutta JOKE-järjestelmä tulee usittavaksi taas 10-20 vuoden päästä. Suomi voisi myös myydä Nato-maihin sotilasteknistä tietotaitoaan helpommin, kuin liittoutumattomana.
Suomen BKT-osuus on tällä hetkellä 1,5% ja rakenne on jo osittain Nato-yhteensopiva, joten 2%:n BKT-osuuskauhuvuva on kaukana todellisuudesta. Vertailun vuoksi, vuonna 1998 tuo osuus oli 1,65% (abs. 10% suurempi).
Suomen NISP-osuus olisi 35 milj. e., joka palautuisi suurelta osin takaisin.
"NATO-jäsenyyden edellyttämät välttämättömät nykyiseen puolustusjärjestelmään kohdistuvat muutokset olisivat kustannusvaikutuksiltaan kokonaisuudessaan arviolta noin 300 miljoonaa euroa,"
Oma huoleni liittyy itsenäisen puolustuksen uskottavuuteen seuraavan 10-20 vuoden päästä. Pienenevistä (mies)ikäluokista ei riitä tarpeeksi nostoväkeä puolustusvoimien tarpeisiin (vrt. Vuoden 2004 Puolustusseloneossa ilmoitetut tavoitemäärät). Liittoutumisen vaihtoehtona olisi tällaisessa aliresurssitilanteessa naisten asevelvollisuus. Olisitko valmis sellaisen markkinoimiseen kansalle?
Alla olevien lainausten lähde:
http://www.defmin.fi/chapter_images/1866_liittoutumisel vitys_raportti.pdf
Nato:n kalleudesta: 300 milj. euroa kertaluonteisesti ja 45 milj. e/v. Onko se puolustusbujetin kohdalla suuri lisä? Vertailuksi kelvannee maamiinakysymyksen ratkaisun taloudeellinen puoli (200 milj. eur.). Nämä yhdistämällä/korvaavan järjestelmän Nato-yhtensopivuus varmistaen säästyisi jo 200 milj. eur.
Huom: (Nato-alennukset):
"Sen sijaan kustannukset, jotka liittyvät Suomen joukkotarjoukseen ja jäsenyyden toteutumisen jälkeiseen puolustuskyvyn kehittämiseen, selviäisivät tarkemmin vasta NATO-jäsenyydestä neuvoteltaessa.
Yleisesti voidaan kuitenkin arvioida, että NATO-jäsenyydestä aiheutuvat menot voitaisiin kattaa pääsääntöisesti nykyisen tasoisesta puolustusbudjetista kohdentamalla osittain uudelleen toimintamenoja ja materiaalihankintasuunnitelmia."
Siis: Nato-jäsenyyden ei voida katsoa olevan merkittävästi kalliimpi, kuin itsenäinen puolustus.
"NATO ei aseta puolustusmenoja koskevia vaatimuksia jäsenmailleen. Puolustusmenojen tason määrittäminen on viime kädessä aina kansallinen päätös. Kahden prosentin BKT-osuutta pidetään viitteellisenä tavoitetasona niille parhaillaan NATO-jäsenyyteen valmistautuville maille, joiden puolustusjärjestelmät vaativat kokonaisvaltaista rakenneuudistusta."
"Kustannukset materiaalihankinnoista olisivat vuositasolla näin ollen noin 25 miljoonaa euroa."
"Näistä (JOKE) tehtävistä aiheutuisi arviolta yhteensä noin 10 miljoonan euron vuosikustannukset."
Taulukko, s. 17:
"Yhteensä
45 milj. euroa." (/vuosi)
Jossa säästyneitä osuuksia (esim. kriisinhallintaan käytettävä osuus) ei ole otettu huomioon. Puolustusvoimien tämän hetkiset JOKE-investoinnitkin ovat merkittävät, mutta JOKE-järjestelmä tulee usittavaksi taas 10-20 vuoden päästä. Suomi voisi myös myydä Nato-maihin sotilasteknistä tietotaitoaan helpommin, kuin liittoutumattomana.
Suomen BKT-osuus on tällä hetkellä 1,5% ja rakenne on jo osittain Nato-yhteensopiva, joten 2%:n BKT-osuuskauhuvuva on kaukana todellisuudesta. Vertailun vuoksi, vuonna 1998 tuo osuus oli 1,65% (abs. 10% suurempi).
Suomen NISP-osuus olisi 35 milj. e., joka palautuisi suurelta osin takaisin.
"NATO-jäsenyyden edellyttämät välttämättömät nykyiseen puolustusjärjestelmään kohdistuvat muutokset olisivat kustannusvaikutuksiltaan kokonaisuudessaan arviolta noin 300 miljoonaa euroa,"
Oma huoleni liittyy itsenäisen puolustuksen uskottavuuteen seuraavan 10-20 vuoden päästä. Pienenevistä (mies)ikäluokista ei riitä tarpeeksi nostoväkeä puolustusvoimien tarpeisiin (vrt. Vuoden 2004 Puolustusseloneossa ilmoitetut tavoitemäärät). Liittoutumisen vaihtoehtona olisi tällaisessa aliresurssitilanteessa naisten asevelvollisuus. Olisitko valmis sellaisen markkinoimiseen kansalle?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hallituksen talousarvioesityksessä puolustusministeriön hallinnon-alalle esitetään 2 066 miljoonan euron siivua. Suurimmat menoerät ovat edelleen puolustusvoimien palkkaus- ja hankintamenot.
palkankorotukset 60,4 milj. eur.
materiaalihankinnat 572,6 milj. eur
(ministeriön STRATEGINEN tavoite 1/3 budjetista, eli 670 milj. eur)
Hornettien päiviys 115 milj. eur
http://www.mil.fi/ruotuvaki/index.dsp?action=read_page&pid=25&aid=335
"Suomi käyttää maanpuolustukseen 1,4 prosenttia kansantuotteesta, joka on yhteensä 335 euroa asukasta kohti. Yhdeksässä Euroopan unionin maassa kansalainen maksaa maanpuolustuksesta suomalaista enemmän. Yhteissummaltaan Suomea pienempi puolustusbudjetti on 12 Euroopan unionin maalla. Niistä yhdeksän kuuluu Natoon."
Kommentti: Puolustusselonteko 2004 ilmoittaa Suomen puolustusbudjetetin BKT-osuudeksi n. 1,5%. Yhdeksän EU-maata takoittaisi vähintään neljää (4-9) Nato-maata, joissa puolustusbdjetin maksuosuus per capita on pienempi; vastaavasti max. 19 Nato-maassa (11-19) se olisi pienempi. Esimerkisi Ruotsissa tuo luku on Suomea suurempi.
Lähde http://www.mil.fi