http://www.yle.fi/uutiset/haku.php?action=page&id=198501
Miksi kyselyssä ei kysytty myös sitä, että kuinka moni demari äänestäisi Vanhasta tai Niinistöä toisella kierroksella? Tästä on johtopäätöksenä vain se, että tutkimuksen tilaajan mielestä "niin epärelevantti" kysymys että sitä ei tarvinut tehdä tai sitten saatu vastaus ei mielyttänyt tilaajaa.
Miksi kyselyssä ei kysytty myös sitä, että kuinka moni demari äänestäisi Vanhasta tai Niinistöä toisella kierroksella? Tästä on johtopäätöksenä vain se, että tutkimuksen tilaajan mielestä "niin epärelevantti" kysymys että sitä ei tarvinut tehdä tai sitten saatu vastaus ei mielyttänyt tilaajaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Miten se oikein on tuon sinun medianlukutaidon kanssa? Mistä tiedät ettei kysytty? Kyselyssä on varmasti kysytty monia muitakin asiota, joita jutussa ei ole sen tarkemmin selvitetty.
Tuo linkittämäsi juttuhan on vain toimittajan tekemä tiivistelmä kyselystä. Toimittaja on kertonut tutkimuksessa ilmitulleet olennaiset seikat - ei suinkaan kaikkia yksityiskohtia. Varmasti demareista muuta kuin Halosta toisella kierroksella äänestäviä on niin vähän, ettei sen kertomisella ollut itse aiheen kannalta merkitystä. Sen sijaan Niinistön ja Vanhasen kannattajien siirtyminen toisella kierroksella Halosen taa, on olennainen merkitys vaalien tulosta arvioitaessa.
Ei sitä passaa antaa omien kaunojen ohjata mediaa lukiessaan. Silloin ei nimittäin ole lukutaitoinen, vaan omien intohimojen sokaisema.
Avointa mieltä sinullekin.
Eiköhän tuo nimenomaan ole epärelevantti kysymys?Vai näetkö unta ettei Tarja olisi toisella kierroksella?
Mutta äänestävätkö kaikki demarit Halosta toisella kierroksella (tai edes ensimmäisellä kierroksella)? Tai kaikki Halosta ensimmäisellä kierroksella äänestäneet, äänestävätkö he Halosta toisella kierroksella? Tuskin.
Sitä ei Väli-Suomen sanomalehtien tutkimuksessa joko tutkittu tai haluttu siitä tehdyssä uutisessa jostain syystä julki tuoda. Miksi tämä kysymys esitettiin ja vastaus tuotiin julki vain Halosen kilpailijoista? Onko tällaisessa uutisessa jo kysymys mielipiteeseen vaikuttamiseen pyrkimisessä? Tiedätkö Sinä, millaiset organisaatiot ovat Väli-Suomen sanomalehtien takana?
Hyvä esimerkki toisenlaisesta kyselytutkimuksesta on parhaillaan Taloustukimuksessa työn alla, johon pääsin tutkimuskohteena osallistumaan. KAIKKI mahdolliset kombinaatiot presidentinvaalien toisen kierroksen osalta käytiin läpi. Myös niin, että ketä et äänestäisi tai ketä voisit äänestää. Kysymykset eivät siis johdatelleet toivtun vastauksen äärelle, vaan käsittelivät onelmakenttää kokonaisvaltaisemmin ja objektiivisemmin. Toivottavasti tuon tutkimuksen kaikki tulokset ovat saatavissa muutoinkin, kuin rahalla ostettaessa. Epäilen tosin, että se tutkimus on tehty joko vaalitoimistojen ostettavaksi tai jollekin isolle sanomalehdelle.
Jonkin verran kyselytutkimuksien problematiikkaan perehtyneenä tiedän, että mielipidekyselyn kysymyksenasettelu ei ole helppoa, vaan siihen pitää todellakin paneutua, jos haluaa saada edes suuntaa antavan oikean vastauksen. Yhden henkilön tai pienen homogeenisen ryhmänkin laatiessea kysymykset niistä tulee helposti yksipuolisia ja johdattelevia. Karrikoiden kysymys asetetaan tyyliin:
"Onko punainen lempivärisi?"
"Mikä on lempivärisi?" sijaan.
Tai vaikkapa kysymällä tutkimuskohteilta vain kunnan A ja kunnan B yhdistymisen mahdollisuuden perään, vaikka tällaisia madhollisuuksia olisivat myös vaikkapa A C, B C ja B D. Eikä kysymyksenasettelija edes välttämättä tajua kysymysten johdattelevan. Toisaalta usein johdattelevan kysymyksenasettelun tai lopputulosten vajavaisuuden syy on tutkimuksen tilaajan liian tiukissa reunaehdoissa, eikä tutkijan ammattitaidossa. Asiakas on aina oikeassa.