Turvalliset ja turvattomat isät?
Olen pohtinut, milloin isästä tulee turvaton lastensuojelun näkökulmasta ja kuka tämän määrittelyn tekee. Turvaton isä on sellainen, jolle lastensuojelu tarjoaa valvottuja tapaamisia, isän luota lapset voidaan huostaanottaa vaikkapa kesäloman aikana tai pahimmassa tapauksessa hänelle määrätään lähestymiskielto lapsiin.
Valvotut tapaamiset ovat selkeä viesti lapselle, että isässä on jotain pahasti vialla ja näin varmistetaan lapsen vieraantuminen isästään. Huostaanotto on vieläkin kovempi toimenpide, sillä viimeistään poliisien läsnäolo antaa signaalin myös naapureille ja lapsille, että isä on vähintään rikollinen. Lähestymiskielto kielii jo jostain vieläkin pahemmasta eli isän lähelle ei voi edes mennä, koska hän on vaarallinen.
Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että lastensuojelua eivät kiinnosta avio- ja avoliitossa olevat lapset ja heidän suojelemisensa isältä esimerkiksi isän pitkän ulkomaankomennuksen jälkeen. Esimerkiksi vuoden tai kahden työkomennuksen jälkeen isä on lapsille vähintään yhtä vieras kuin muutaman kuukauden kuluttua avio- tai avoerosta. Sillä komennuksella tai työkeikalla isät eivät pysty osallistumaan lastensa arkeen. Ilmeisesti isät, jotka ovat keikkatyössä vaikkapa öljylautalla ovat sosiaalitoimen mielestä turvallisia. Kenties isä, josta pitää ottaa ero on jo riittävä merkki siitä, että isälle voidaan antaa turvaton –leima.
Mistä lastensuojelun tarve huolehtia vain erolapsista johtuu? Onko kyseessä yksi keino työllistää lastensuojelun henkilöstöä ja edistää äitien yksinhuoltajuutta? Tiedossani on useita tapauksia, joissa kolmea edellä kuvattua toimenpidettä on toteutettu menestyksellisesti äidin kertomuksen perusteella, tapaamatta lasten isää. Perheneuvolan ja lastensuojelun objektiivisuus tulee kiistämättä kyseenalaiseksi kun lasten ja isän suhteeseen vaikuttavia toimenpiteitä voidaan käyttää vailla näyttöjä väkivallasta tai muustakaan lapsiin kohdistuvasta haitallisesta toiminnasta.
Perheneuvoloilla ja lastensuojelulla olisi mahtava uusi työsarka kun keikkatyöläisten ja ulkomaankomennuksella olevien isien lapset määrättäisiin valvottuihin tapaamisiin. Tuhannet sosiaalityöntekijät ja psykologit saisivat lisää työtä ja lasten hyvinvointi lisääntyisi kun isän ja lapsen suhdetta rakennetaan ammattimaisesti valvotuissa tapaamisissa tai huostaanottamalla aika ajoin nämä lapsiparat
T:Ari www.vanhemmat.com
Olen pohtinut, milloin isästä tulee turvaton lastensuojelun näkökulmasta ja kuka tämän määrittelyn tekee. Turvaton isä on sellainen, jolle lastensuojelu tarjoaa valvottuja tapaamisia, isän luota lapset voidaan huostaanottaa vaikkapa kesäloman aikana tai pahimmassa tapauksessa hänelle määrätään lähestymiskielto lapsiin.
Valvotut tapaamiset ovat selkeä viesti lapselle, että isässä on jotain pahasti vialla ja näin varmistetaan lapsen vieraantuminen isästään. Huostaanotto on vieläkin kovempi toimenpide, sillä viimeistään poliisien läsnäolo antaa signaalin myös naapureille ja lapsille, että isä on vähintään rikollinen. Lähestymiskielto kielii jo jostain vieläkin pahemmasta eli isän lähelle ei voi edes mennä, koska hän on vaarallinen.
Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että lastensuojelua eivät kiinnosta avio- ja avoliitossa olevat lapset ja heidän suojelemisensa isältä esimerkiksi isän pitkän ulkomaankomennuksen jälkeen. Esimerkiksi vuoden tai kahden työkomennuksen jälkeen isä on lapsille vähintään yhtä vieras kuin muutaman kuukauden kuluttua avio- tai avoerosta. Sillä komennuksella tai työkeikalla isät eivät pysty osallistumaan lastensa arkeen. Ilmeisesti isät, jotka ovat keikkatyössä vaikkapa öljylautalla ovat sosiaalitoimen mielestä turvallisia. Kenties isä, josta pitää ottaa ero on jo riittävä merkki siitä, että isälle voidaan antaa turvaton –leima.
Mistä lastensuojelun tarve huolehtia vain erolapsista johtuu? Onko kyseessä yksi keino työllistää lastensuojelun henkilöstöä ja edistää äitien yksinhuoltajuutta? Tiedossani on useita tapauksia, joissa kolmea edellä kuvattua toimenpidettä on toteutettu menestyksellisesti äidin kertomuksen perusteella, tapaamatta lasten isää. Perheneuvolan ja lastensuojelun objektiivisuus tulee kiistämättä kyseenalaiseksi kun lasten ja isän suhteeseen vaikuttavia toimenpiteitä voidaan käyttää vailla näyttöjä väkivallasta tai muustakaan lapsiin kohdistuvasta haitallisesta toiminnasta.
Perheneuvoloilla ja lastensuojelulla olisi mahtava uusi työsarka kun keikkatyöläisten ja ulkomaankomennuksella olevien isien lapset määrättäisiin valvottuihin tapaamisiin. Tuhannet sosiaalityöntekijät ja psykologit saisivat lisää työtä ja lasten hyvinvointi lisääntyisi kun isän ja lapsen suhdetta rakennetaan ammattimaisesti valvotuissa tapaamisissa tai huostaanottamalla aika ajoin nämä lapsiparat
T:Ari www.vanhemmat.com
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.