Uskova eli ateistikin kaipaa Jumalaa. Moni yrittää manata Jumalaa esille, käskeä tätä ilmaisemaan itsensä, tai ovat jatkossa vieläkin atempia. Täälläkin huutelevat vakio-atet sortuvat jatkuvasti epätoivoisuuksiin. Miksi?
Eikö kääntyminen Jumalan puoleen olisi parempi vaihtoehto? Tiedän tähän vastattavan taas tympiöletkautuksin, mutta olisi mukava nähdä vakio-attein kerrankin kirjoittavan toisen vaakakupin ajatuksiaan. Kai niitäkin on?
Eikö kääntyminen Jumalan puoleen olisi parempi vaihtoehto? Tiedän tähän vastattavan taas tympiöletkautuksin, mutta olisi mukava nähdä vakio-attein kerrankin kirjoittavan toisen vaakakupin ajatuksiaan. Kai niitäkin on?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Minulla ei ole muuta kuin Jumala.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000010301817
Kaikki Jumalaa tukeutuvat kaipaavat turhaan, sillä hän on koomassa, eikä siis kykene mihinkään. Vain Semos valvoo ja on alati virkkuna odottamassa uusia jäseniä seurakuntaansa. Jumalaan turvautuvat tuntevat asiallisesti Semoksen kaipuun sydämessään.
Oletko koskaan tavannut ihmistä joka haluaisi uskoa Jumalaan mutta ei usko? En minäkään. Meidät kaksi vain erottaa se asia että sinulla on tarve uskoa ja minä en näe tarvetta uskoa. Mieti, mitkä tarpeet jumalusko sinussa täyttää.
"Oletko koskaan tavannut ihmistä joka haluaisi uskoa Jumalaan mutta ei usko? En minäkään."
Olen.
että useimmille uskovaisille se "uskonkilvoittelu" tarkoittaa juuri sitä, ettei millään voi uskoa vaikka haluaisikin täysin sydämin niin tehdä?!
Ei kaikki ole aina niin yksinkertaista...
EI, sillä olen nähnyt mitä uskonnot tekevät. Ennemmin todellakin sekoan jollain muulla tavalla kuin kristinuskoiseksi.
Ateisti ei kaipaa jumalaa.
Mitä tarkoitat väitteelläsi "Täälläkin huutelevat vakio-atet sortuvat jatkuvasti epätoivoisuuksiin". Mihin epätoivoisuuksiin?
Eikö ole aika epätoivoista perustaa koko elämänsä väkivaltaiseen satukirjaan? Eikö ole aika epätoivoista, että ihminen on saanut elämänsä niin sekaisin ettei itse pysty sitä parantamaan ja ainoana keinona pysyä elämässä kiinni on ruveta uskomaan mielikuvitusystäviin ja kansantaruihin?
"Eikö kääntyminen Jumalan puoleen olisi parempi vaihtoehto?"
Ei - se ei ole vaihtoehto ollenkaan. Joku järki pitää sentään säilyttää.
"mutta olisi mukava nähdä vakio-attein kerrankin kirjoittavan toisen vaakakupin ajatuksiaan."
Mitä tarkoitat tällä? Haluaisitko, että palstan ateistit myöntäisivät, että "kyllähän uskon että jumala on mutta...). Jos näin luulet, et tiedä ateismista mitään.
Näihin sloganeihin.
Eihän jumalan kieltäminen tarkoita samaa kuin että 100% ateisteista kaipaa/ei kaipaa Jumalaa. Sellaisen väittäminen on mielestäni epätoivoista pullistelua.
"Eihän jumalan kieltäminen tarkoita samaa kuin että 100% ateisteista kaipaa/ei kaipaa Jumalaa. Sellaisen väittäminen on mielestäni epätoivoista pullistelua."
Pullistelua? hehehe... Sinulla on oikeus mielipiteeseesi, mutta ainakaan minulla ei ole mitään tarvetta pullistella kenellekään. Sanonpahan vain mitä mieltä olen asioista. Jos se on mielestäsi pullistelua niin siitä vaan.
Mitä epätoivoista on muuten siinä jos sanoo ettei kaipaa jumalaa?.
Ei siinä, vaan siinä jos väittää kaikkien ateistien ajattelevan sillä tavalla.
"Ateismi on jumalauskon puuttumista."
http://tampere.vapaa-ajattelijat.fi/pakanasanomat/2003-1/ateismi.htm
Minun pieniin aivoihini ei mahdu, miten ihminen joka ei usko jumalaan kaipaisi tätä. Onko ihminen joka ei usko jumalaan mutta kaipaa tätä ateisti? Ei minusta.
Zeun? Odinin? Anubiksen? Baalin? Allahin? Ukon?
Pascalin vaaka ei vain toimi: http://plato.stanford.edu/entries/pascal-wager/#5
Monien jumalvaihtoehtojen lisäksi usko esimerkiksi kristinuskoon ei ole järkeen, vaan tunteisiin, perustuva päätös.
Tuntuu, että tuossa ei ole järkeä.
Todennäköisesti alhaisesta älykkyydestäsi.
Katso nyt hihhuleita. Esimerkiksi Evo-krea-palstalla nimimerkki kristitty vastaa monesti kreationismin älyttömyyttä koskeviin kysymyksiin sanomalla "anna elämäsi Jeesukselle". Mitään vasta-argumenttia hän ei siis todellakaan anna, sanoo vain tuon. Siitä siis näkee kuinka k-usko perustuu tunteisiin järjen sijasta. Halutaan, että on Jumala, vaikkei sitä voidakaan todistaa.
Ja jumalia olivat kaikki ne mainitsemankin. Millään uskonnolla ei ole yksinoikeutta Jumalaan.
Mr.K.A.T.:n avaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000010296417
Ja Kristityn vastaus: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000010301598
Kuten näet, Kristitty ei edes koetanut vastata asiaan liittyvästi.
Vieläkö väitetään, ettei k-usko perustu tunteisiin?
Muutin vihjeestäsi nimimerkkiäni, joten tämän nikin alaisuudessa kaikki sanomani on ehdottoman ateistista, älykästä sekä edustaa lähes 200% ateisteista.
Ateismi on rauhan ateismia. Minkkejä pitää kunnioittaa ikään ja sukupuoleen katsomatta mutta hintalappua voi vilkaista.
(Ihmettelen, että vastaanvanlaiset tekokristilliset viestit vaikuttavat sinuun ja kaltaisiisi niin voimakkaasti. Ainoa päätelmä tästä on, että ateismin nimiin on juurtunut roppakaupalla asenteellista idiotismia.)
nyt oli tekokristillinen?
Kristitty lie "kristitty". Ainakaan viestinsä eivät synkkaa Raamatun kanssa.
Toisaalta voi kyseessä olla samanlainen tapaus mitä näkee joskus ostoskeskusten liepeillä: Huutelee kummia joko sairaudesta johtuen tai ollakseen huonoja mainoksia asialle.
Valtakunnallinen mielleyhtymä on kristalliyö, kansainvälinen Mainilan laukaukset. Mitä näistä seurasikaan...
Taitava trolli, jos on... Yleensä uskovaisia teeskentelevät vetävät näyttelynsä äärimmäisyyksiin, niin, että se on jo ilmiselvää, esimerkkinä "Ararat".
Eipä muuta, tympeät letkaukset osannet itsekin kuvitella ;)
Mehän hyvästeltiin jo :D :D
Jaa...?
Taisinpa tuonnempana sanoakin, että kyllä se hieman surua aiheuttaa, ettei pilven päällä olekaan ukkelia, joka kantaisi vastuun tekemisistäni itseni puolesta.
Jotenkin se elämä on silti elettävä eikä mennä henkiolennon taa piiloon omaa vastuutaan. Suloisessa valheessa on kiva elää ja kuulla, että synnit saa anteeksi seinän edessä polvistumalla ilman vastuuta kantaa omien tekojensa seurauksia.
Manaamalla ja kiristämällä ei ole jumaluus näyttäytynyt. Eipä taida muutenkaan olla näköpiirissä ihmettä, joka saisi Atesta Lähi-idän paimentolaissatuihin uskovaa hihhulia.
Toinen vaakakuppi? Onko minulla sellainen? Onko teillä uskiksilla? Mitä siinä toisessa vaakakupissanne on? Ateistisia epäilyksiä, jotka olette vaientaneet?
Kristitty kantaa ristiään joka päivä. Jos joku ei näitä "ääniä" kuuntele, ei hän kanna ristiäänkään.
Kyllä minulla on jumala. Se vain on hahmoton, alati katoava, ajatus joka ei ole vielä syntynyt. Se on elämä itse. Se virtaa eikä ole hetkeäkään paikallaan.
Sanon itseäni ateistiksi koska mielestäni kaikki uskontojen hienot ideat ja kosmologiset sekä moraaliset rakennelmat ovat vain ihmisten rakentamia, yhteisöllisiä järjestelmiä joista monet hakevat turvaa (ja monet myös saavat, samoin toiset kuin ahdistusta ja rappiota).
Eli olen onnellinen omassa "uskossani". En kulje silmät kiinni. Sitten tuleekin MUTTA: tämä jumalani ei kelpaa uskontojen edustajille, koska en kutsu sitä tietyllä nimellä ja harjoita samanlaisia riittejä (rukoukset yms).
Kovat on kiistat siitä, mikä on "oikea" jumala. Heittäisivät moiset kiistat pois (turha toivo, tiedän). Kun kerran olette päässeet syntymään, siinä on teille jumaluutta tarpeeksi.