Sarvesta härkää:
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3198
"Kokoomuksen ulkopolitiittisen linjan häilyvyyttä ihmettelevä ja ulkopolitiikan ottamista oppositiopolitiikan aseeksi kritisoiva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei usko, että unionin jäsenmaiden toisilleen tarjoamia turvatakuita nostetaan erikseen esille."
"Tiistaina Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi Ylen tv-uutisissa, että hänellä on ollut turvatakuisiin aina sama kanta. Suomen hän sanoi pyrkineen siihen, että turvallisuuspolitiikka olisi EU:ssa kaikkien asia ja onnistuneen pyrkimyksessään."
Sanasta Kokoomusta. Kokomushan on väittänyt juuri päinvastaista: olleensa puolustuspoliittisissa linjauksissaan linjakas ja presidentin ja hallituksen olleen vastaavasti samassa asiassa ailahtelevia. Zyskowillakin oli jopa lehtileikkeitä todisteina.
Julistan presientinvaalien puolustuspoliittisen keskustelun virallisesti avatuksi!
PS Miksei Suomi ole tuossa ulkoministerikokouksessa aktiivinen tämän EU:n turvatakuukysymyksen suhteen? Kai Suomikin voi esittää keskustelunalotteita, eikä vain kuunnella? Vai onko tässä turvatakuuasiassa Suomen ulkopoliittisen johdon (mm. Tuomioja, Vanhanen ja Halonen) yksimielisyys? Eli näiden EU:n turvatakuiden hakemiseen ei olisi ulkopoliittisen johden mielestä edes tarvetta.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=3198
"Kokoomuksen ulkopolitiittisen linjan häilyvyyttä ihmettelevä ja ulkopolitiikan ottamista oppositiopolitiikan aseeksi kritisoiva ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ei usko, että unionin jäsenmaiden toisilleen tarjoamia turvatakuita nostetaan erikseen esille."
"Tiistaina Tasavallan presidentti Tarja Halonen sanoi Ylen tv-uutisissa, että hänellä on ollut turvatakuisiin aina sama kanta. Suomen hän sanoi pyrkineen siihen, että turvallisuuspolitiikka olisi EU:ssa kaikkien asia ja onnistuneen pyrkimyksessään."
Sanasta Kokoomusta. Kokomushan on väittänyt juuri päinvastaista: olleensa puolustuspoliittisissa linjauksissaan linjakas ja presidentin ja hallituksen olleen vastaavasti samassa asiassa ailahtelevia. Zyskowillakin oli jopa lehtileikkeitä todisteina.
Julistan presientinvaalien puolustuspoliittisen keskustelun virallisesti avatuksi!
PS Miksei Suomi ole tuossa ulkoministerikokouksessa aktiivinen tämän EU:n turvatakuukysymyksen suhteen? Kai Suomikin voi esittää keskustelunalotteita, eikä vain kuunnella? Vai onko tässä turvatakuuasiassa Suomen ulkopoliittisen johdon (mm. Tuomioja, Vanhanen ja Halonen) yksimielisyys? Eli näiden EU:n turvatakuiden hakemiseen ei olisi ulkopoliittisen johden mielestä edes tarvetta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Eli näiden EU:n turvatakuiden hakemiseen ei olisi ulkopoliittisen johden mielestä edes tarvetta."
Ei minunkaan mielestäni.
Perusteluja, miksi olisi?
Suomi hyväksyy turvatakuut
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=45948
I-41 artikla
Yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevat erityismääräykset
1. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin.
Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen
rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia voimavaroja käyttäen.
2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen
puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä
asettamien vaatimusten mukaisesti.
Tässä artiklassa tarkoitettu unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, se kunnioittaa niitä velvoitteita, joita Pohjois-Atlantin sopimuksen perusteella on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa, ja se on sopusoinnussa tämän mukaisesti määritettävän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa.
3. Jäsenvaltiot asettavat unionin käyttöön yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseksi siviili- ja sotilasvoimavaroja myötävaikuttaakseen neuvoston määrittelemien tavoitteiden toteutumiseen. Ne jäsenvaltiot, jotka muodostavat keskenään monikansallisia joukkoja, voivat asettaa ne myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöön.
Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Perustetaan puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta vastaava virasto (Euroopan puolustusvirasto), joka määrittää operatiiviset tarpeet, edistää niiden täyttämiseen tähtääviä toimia, myötävaikuttaa puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseen ja tarvittaessa toteuttamiseen, osallistuu voimavaroja ja puolustusmateriaalia
koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn sekä avustaa neuvostoa sotilaallisten
voimavarojen parantumisen arvioinnissa.
4. Neuvosto tekee yksimielisesti unionin ulkoasiainministerin ehdotuksesta tai jäsenvaltion
aloitteesta eurooppapäätökset, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetun tehtävän käynnistämistä koskevat päätökset. Unionin ulkoasiainministeri voi ehdottaa, tarvittaessa yhdessä komission kanssa, kansallisten voimavarojen sekä unionin
välineiden käyttämistä.
5. Neuvosto voi antaa unionin puitteissa suoritettavan tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle unionin arvojen vaalimiseksi ja sen etujen palvelemiseksi. Tällaisen tehtävän toteuttamiseen
sovelletaan III-310 artiklaa.
6. Jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat
tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Tähän yhteistyöhön sovelletaan III-312 artiklaa. Yhteistyö ei vaikuta III-309 artiklan määräysten soveltamiseen.
7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla
jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen
sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden
yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
8. Euroopan parlamenttia kuullaan säännöllisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
keskeisistä näkökohdista ja perusvalinnoista. Se pidetään tietoisena sen kehityksestä.
---
16.12.2004 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 310/31
http://europa.eu.int/eur-lex/lex/LexUriServ/site/fi/oj/2004/c_310/c_31020041216fi00110040.pdf
Luettu on:
"7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla
jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen
sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden
yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin."
Eli NATO-jäsenyys velvoitteineen edessä...
Ja mikä oli se uhkakuva, joka meitä saa sinne kiirehtimään?
...tiedät, että tuo "Ja mikä oli se uhkakuva, joka meitä saa sinne kiirehtimään?" -kysymys pitää esittää Tuomiojalle, Vanhaselle ja Haloselle.
...tiedät, että tuo "Ja mikä oli se uhkakuva, joka meitä saa sinne kiirehtimään?" -kysymys pitää esittää Tuomiojalle, Vanhaselle ja Haloselle.