Koettelemuksia

jatkuu...

Syy palomiesten intoiluun oli se, että oven alaosa oli käytävän puolelta musta ja oven edessä oli savuava mytty. Palomiehiä mitenkään mollaamatta, mutta heidän järjenjuoksunsa mukaan ulkopuolelta musta ovi tarkoittaa tulta sisäpuolella.

Mytty oli kotitekoinen palopommiharjoitelma. Suihkepullo oli kääritty sanomalehtien sisään ja sytytetty sisältä. Palava paperi kuumensi pulloa ja räjäytti ponnekaasun. Onneksi räjähdys sammutti liekit, että paljon paperia jäi palamatta.

Siinä samassa ovessa ja lattiassa oli palojäljet edellisestäkin paloharjoitelmasta joskus muistaakseni helmikuulta lumimyrskyn aikaan. Silloin portaikon palohälytin herätti ulvonnallaan. Silloin siinä paloi akuankkalehtiä.

Kaksi vuorokautta sitten oli edellinen palotutkielma, kun nyt murretun oven viereisessä huoneistossa paloi. Huoneiston olohuoneen lattialle oli tehty sanomalehdistä nuotio ja pikkaisen savua oli siellä huoneistossa. Lehtinuotio oli yritetty naamioida televisiopaloksi nostamalla televisio jälkeenpäin palaneen roskan eteen.

Kenties televisiopalon savuvahinkoihin voi hakea korvausta jostain paremmin perustein kuin sisällä pidetyn huvinuotion savuvahinkoihin.

Nämä kaksi edellistä tapahtuivat suunnilleen kahden paikkeilla aamuyöllä. Ei mikään miellyttävin aika herätä ja säntäillä portaikosta savun läpi pihalle.

Jo saisi riittää kirjoitti:

jatkuu...

Syy palomiesten intoiluun oli se, että oven alaosa oli käytävän puolelta musta ja oven edessä oli savuava mytty. Palomiehiä mitenkään mollaamatta, mutta heidän järjenjuoksunsa mukaan ulkopuolelta musta ovi tarkoittaa tulta sisäpuolella.

Mytty oli kotitekoinen palopommiharjoitelma. Suihkepullo oli kääritty sanomalehtien sisään ja sytytetty sisältä. Palava paperi kuumensi pulloa ja räjäytti ponnekaasun. Onneksi räjähdys sammutti liekit, että paljon paperia jäi palamatta.

Siinä samassa ovessa ja lattiassa oli palojäljet edellisestäkin paloharjoitelmasta joskus muistaakseni helmikuulta lumimyrskyn aikaan. Silloin portaikon palohälytin herätti ulvonnallaan. Silloin siinä paloi akuankkalehtiä.

Kaksi vuorokautta sitten oli edellinen palotutkielma, kun nyt murretun oven viereisessä huoneistossa paloi. Huoneiston olohuoneen lattialle oli tehty sanomalehdistä nuotio ja pikkaisen savua oli siellä huoneistossa. Lehtinuotio oli yritetty naamioida televisiopaloksi nostamalla televisio jälkeenpäin palaneen roskan eteen.

Kenties televisiopalon savuvahinkoihin voi hakea korvausta jostain paremmin perustein kuin sisällä pidetyn huvinuotion savuvahinkoihin.

Nämä kaksi edellistä tapahtuivat suunnilleen kahden paikkeilla aamuyöllä. Ei mikään miellyttävin aika herätä ja säntäillä portaikosta savun läpi pihalle.

jatkuu...

Edellinen savunhaistelujuttu oli viime syksynä, kun talon pyörävaraston puuhyllyillä oli pistetty lastenvaunuja tuleen. Parikymmentä pyörää paloi roskiskuntoon ja kolmisekymmentä jäi käyttöön lievästi palovaurioituneena. Ohessa savustui puolen talon asukkaiden verkkokomerokamat kaatopaikkajamaan.

Pyörävarastossakin oli tehty palokokeiluja aikaisemmin. Lattialla oli poltettu vaahtomuovitäytteistä nallea. Ja vaahtomuovista tulee makeat savut.

Suurempia palokokeiluja tapahtui tuossa vuodenvaihteen tienoilla, kun paloi joitakin kouluja ja päiväkoteja. Silloin tapaus päästettiin lehtiinkin. Poliisi pidätti hetkeksi polttelijan ja nuorukainen tunnusteli kaikenlaista.

Hänen muita bravuurinumeroitaan oli muutama autiotalon poltto ja lähes kymmenen auton poltto parin sadan metrin päästä omasta kotoaan. Kerrotaan tarinoita, että hän pisti jotain palamaan ja tuli sitten seuraamaan tapausta oman huoneensa ikkunasta.

Mikä tässä pännii? No se että tuhopolttaja saa maleksia vapaalla jalalla siihen saakka, kun ja jos juttu menee oikeuteen ja tuomari tarjoaa kakkua. Palojen tutkinta kuuluu kaupungin väkivaltayksikön hommiin ja kun paikkakunnalla tehdään niin paljon murhia, niin koltiaisten tulitikkuleikkien tutkinnalle ei riitä resursseja. Vasta kuukausi tai jotain sitten tummaverisellä kiehahti ja kalpealtä lähti henki ja tuoreinta, kun avosellainen pisti kumppaniaan kai samoin seurauksin.

Jo saisi riittää kirjoitti:

jatkuu...

Edellinen savunhaistelujuttu oli viime syksynä, kun talon pyörävaraston puuhyllyillä oli pistetty lastenvaunuja tuleen. Parikymmentä pyörää paloi roskiskuntoon ja kolmisekymmentä jäi käyttöön lievästi palovaurioituneena. Ohessa savustui puolen talon asukkaiden verkkokomerokamat kaatopaikkajamaan.

Pyörävarastossakin oli tehty palokokeiluja aikaisemmin. Lattialla oli poltettu vaahtomuovitäytteistä nallea. Ja vaahtomuovista tulee makeat savut.

Suurempia palokokeiluja tapahtui tuossa vuodenvaihteen tienoilla, kun paloi joitakin kouluja ja päiväkoteja. Silloin tapaus päästettiin lehtiinkin. Poliisi pidätti hetkeksi polttelijan ja nuorukainen tunnusteli kaikenlaista.

Hänen muita bravuurinumeroitaan oli muutama autiotalon poltto ja lähes kymmenen auton poltto parin sadan metrin päästä omasta kotoaan. Kerrotaan tarinoita, että hän pisti jotain palamaan ja tuli sitten seuraamaan tapausta oman huoneensa ikkunasta.

Mikä tässä pännii? No se että tuhopolttaja saa maleksia vapaalla jalalla siihen saakka, kun ja jos juttu menee oikeuteen ja tuomari tarjoaa kakkua. Palojen tutkinta kuuluu kaupungin väkivaltayksikön hommiin ja kun paikkakunnalla tehdään niin paljon murhia, niin koltiaisten tulitikkuleikkien tutkinnalle ei riitä resursseja. Vasta kuukausi tai jotain sitten tummaverisellä kiehahti ja kalpealtä lähti henki ja tuoreinta, kun avosellainen pisti kumppaniaan kai samoin seurauksin.

jatkuu...

Paikkakunnalla huhuillaan sellaistakin, että nykypolttelijan isoveli oli vauhdissa ehkä viitisen vuotta sitten, mutta poliisit eivät keksineet kysyä häneltä. Silloin paloi erinäinen määrä lähiseuden autiotaloja ja roskakatoksia sellainen määrä, että kaikki paikkakunnan jätekatokset varustettiin lukoilla ja siirrettiin pois talojen seinustoilta. Poltti isoveli ilmeisesti yhden jäähallinkin roskiksen kylkiäisenä ja muistelee tapausta hehkutuksella.

Ne on jo niin kaukaisia juttuja, ettei poliisi jaksa olla niistä kiinnostunut resurssiensa puutteessa.

Ratkaisukeinona palohäirintään tämän talon asukkaat ovat soitelleet isännöitsijälle, että jos vaaraa ja vahinkoa aiheuttava perhe häädettäisiin pois talosta. Isännöitsijät ovat vain niin uusiutuva luonnonvara vajaan vuoden pesteillä, ettei kukaan heistä halua ottaa hommaa hoidettavakseen.

Isännöitsijä sentään paljasti sen verran, että tämä pyromaanihautomo on sosiaaliviranomaisten ja lastensuojelun erityisessä suojeluksessa. Ollut varmaan jo parikymmentä vuotta. Sama taho varmaan pitää jutun pois lehdistöstäkin.

Ehkä sosiaalivirasto arvelee, että avokätisesti tukemalla perheestä voisi kouliintua vielä kaksi tai kolme uutta tulitikkuterroristia, muutaman vuoden kuluessa. Itseasiassa epäilys tavoitteen toteutumisesta on jo alkanut elää. Koska tuo edellinen polttelija on laitettu kaiketi johonkin nuorten turvataloon, josta saa liikkua vapaammin kuin kotoaan ja nämä kaksi viimeisintä tulikoetta voisivat olla kolmannen veljeksen ensikokeiluja tulien parissa.

Tässä on alkanut ilmetä hieman pelkotiloja ihmisissä kun traditionaalinen tulenjuhla lähestyy, että mitä palaa. Poliisitkin alkavat olla jo lopen kyllästyneitä, kun aina samasta talosta soitetaan ja häiritään heidän rauhaansa ja vaaditaan toimenpiteitä. Onhan poliisia tosin juoksutettu muillakin, kuin paloasioilla. Perheen miestä pitää kuskata putkassa ja rauhoitella milloin mistäkin tappelusta ja puraisihan niitten koira lastakin. Mutta kaikki hyssytellään, ettei vaan lehtiin ja oikeuteen, ettei kasvatustavoitteet häiriintyisi.

Jo saisi riittää kirjoitti:

jatkuu...

Paikkakunnalla huhuillaan sellaistakin, että nykypolttelijan isoveli oli vauhdissa ehkä viitisen vuotta sitten, mutta poliisit eivät keksineet kysyä häneltä. Silloin paloi erinäinen määrä lähiseuden autiotaloja ja roskakatoksia sellainen määrä, että kaikki paikkakunnan jätekatokset varustettiin lukoilla ja siirrettiin pois talojen seinustoilta. Poltti isoveli ilmeisesti yhden jäähallinkin roskiksen kylkiäisenä ja muistelee tapausta hehkutuksella.

Ne on jo niin kaukaisia juttuja, ettei poliisi jaksa olla niistä kiinnostunut resurssiensa puutteessa.

Ratkaisukeinona palohäirintään tämän talon asukkaat ovat soitelleet isännöitsijälle, että jos vaaraa ja vahinkoa aiheuttava perhe häädettäisiin pois talosta. Isännöitsijät ovat vain niin uusiutuva luonnonvara vajaan vuoden pesteillä, ettei kukaan heistä halua ottaa hommaa hoidettavakseen.

Isännöitsijä sentään paljasti sen verran, että tämä pyromaanihautomo on sosiaaliviranomaisten ja lastensuojelun erityisessä suojeluksessa. Ollut varmaan jo parikymmentä vuotta. Sama taho varmaan pitää jutun pois lehdistöstäkin.

Ehkä sosiaalivirasto arvelee, että avokätisesti tukemalla perheestä voisi kouliintua vielä kaksi tai kolme uutta tulitikkuterroristia, muutaman vuoden kuluessa. Itseasiassa epäilys tavoitteen toteutumisesta on jo alkanut elää. Koska tuo edellinen polttelija on laitettu kaiketi johonkin nuorten turvataloon, josta saa liikkua vapaammin kuin kotoaan ja nämä kaksi viimeisintä tulikoetta voisivat olla kolmannen veljeksen ensikokeiluja tulien parissa.

Tässä on alkanut ilmetä hieman pelkotiloja ihmisissä kun traditionaalinen tulenjuhla lähestyy, että mitä palaa. Poliisitkin alkavat olla jo lopen kyllästyneitä, kun aina samasta talosta soitetaan ja häiritään heidän rauhaansa ja vaaditaan toimenpiteitä. Onhan poliisia tosin juoksutettu muillakin, kuin paloasioilla. Perheen miestä pitää kuskata putkassa ja rauhoitella milloin mistäkin tappelusta ja puraisihan niitten koira lastakin. Mutta kaikki hyssytellään, ettei vaan lehtiin ja oikeuteen, ettei kasvatustavoitteet häiriintyisi.

jatkuu...

Mikä tässä koko tarinassa on sitä varsinaista koettelemusta?

Se että uskovaisena ihmisenä pitäisi pystyä rakastamaan tuota terrorisoivaa perhettä ja pitäisi rukoilla heidän puolestaan ja siunata heitä kaikista heidän varsinaisista vainotoimistaan (joista en tuossa ylläolevassa kirjoittanut vielä mitään) huolimatta ja raamatun mukaan juuri siksi. Pitäisi olla vihaamatta ja yrittää estää muitakin talon asukkaita lynkkaamatta heitä. (monet naapurit ovat muuttaneet pois ollakseen tekemättä veritöitä pikaistuksissaan).

Pitäisi rukoilla saamattomien poliisien puolesta ja toimessaan hairahtuneen lastensuojelijan puolesta (on siinä perheessä muun hupailun ohessa raiskattu lapsi tai parikin). Pitäisi sitä ja pitäisi tätä, vaan kun ei haluttaisi. Onpahan ollut koulutusta oman kristillisyyden tasosta. Usko on säilynyt, että Jumalan johdatuksessa ollaan ja hän tietää tasan tilanteen ja kärjistää hommaa vähitellen, sitä mukaan kuin sietoa on. Tulkitsen tilanteen niin, että koko juttu on sellaista koettelemusta, minkä perimmäinen tarkoitus on kristillisesti kasvatuksellinen, vaikkei koulutettava hihkukaan kaiken aikaa ylistystä.