on sunnuntaina 6.11.2005.
Muistelkaamme silloin mitä tämä kuningas ja Ruotsalaiset ovat Suomelle tehneet kotiutuessaan suomeen.
Suomalaiset "urheat Hakkapeliitat" olivat itse asiassa pakolla viety sotaisan kuninkaan tykinruuaksi, joka romantisoitiin taitavasti ruotsalaisten kirjailijoiden toimesta.
Siitä, miten kävi Hakkapeliittojen omaisuudelle ja rakkaille sillä aikaa ruotsalaisten virkamiesten hoidossa, ei taida olla muistiinpanoja, mutta tuntien jo ruotsalaista luonnetta voi hyvin käyttää omaa mielikuvitustaan tapahtumista.
Yksi tyypillinen esimerkki on suomalaisten pakko ruotsalaistuttamisesta, kun suomenruotsalainen August Ahlgvist esti Aleksis Kiven nousemisen suomalaisten kansallissankariksi kirjoillaan joissa ei ole sijaa ruotsalaisuudelle, vaan aidolle Suomalaisuudelle.
Vain tosi on pysyvää, jonka aika valitsee, kuten on käynyt Aleksis Kivenkin kohdalla
Muistelkaamme silloin mitä tämä kuningas ja Ruotsalaiset ovat Suomelle tehneet kotiutuessaan suomeen.
Suomalaiset "urheat Hakkapeliitat" olivat itse asiassa pakolla viety sotaisan kuninkaan tykinruuaksi, joka romantisoitiin taitavasti ruotsalaisten kirjailijoiden toimesta.
Siitä, miten kävi Hakkapeliittojen omaisuudelle ja rakkaille sillä aikaa ruotsalaisten virkamiesten hoidossa, ei taida olla muistiinpanoja, mutta tuntien jo ruotsalaista luonnetta voi hyvin käyttää omaa mielikuvitustaan tapahtumista.
Yksi tyypillinen esimerkki on suomalaisten pakko ruotsalaistuttamisesta, kun suomenruotsalainen August Ahlgvist esti Aleksis Kiven nousemisen suomalaisten kansallissankariksi kirjoillaan joissa ei ole sijaa ruotsalaisuudelle, vaan aidolle Suomalaisuudelle.
Vain tosi on pysyvää, jonka aika valitsee, kuten on käynyt Aleksis Kivenkin kohdalla
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä Aleksis oli jo elinaikanaan suosittu ja luettu. Hän oli ensimmäinen valtion apurahoja saanut suomalainen kirjailija, kuuluisien suomalaisuusmiesten tuttava. Kun häneltä kysyttiin erään apurahan käytöstä, hän vastasi:"Herra professori. Pyydettynä selvityksenä apurahan käytöstä ilmoitan, että suurin osa siitä meni paloviinan juontiin."
,,,Suomalainen, päästä varpaisiin.
... Hakkapeliittojen osa oli parempi kuin tavallisen nostoväen. Näin siksi, että he olivat vapaaehtoista väkeä, joka sai palvelustaan edes verovapauden. ( Tietenkin kaatunut ratsumies oli korvattava verovapauden jatkamiseksi oitiis uudella.)
Suurin osa tuon ajan sotilaista kuoli tauteihin, joista mainittakoon Lavantauti ja Pilkkukuume.
Hakkapeliittoja käytettiin ensimmäisenä Puolan sodan taisteluissa 1600-luvun aikana. Tunnetuimmat hakkapeliittataistelut lienevät olleet Breitenfeld 1631, Lech 1632, Lützen 1632, Nördlingen 1634, Leipzig 1642, Jankau 1645 sekä Lens 1648.
Torsten Stålhandske oli Suomessa syntynyt hakkapeliittojen päällikkö ja myöhemmin myös koko ratsuväen kenraali.
Hakkapeliitat ovat myöhemmin saaneet romantisoidun maineen "sotasankareina", mutta myyttiä on viime aikoina kyseenalaistettu. Suomesta kootut sotilaat olivat useimmiten maatonta, köyhää väkeä (torppareita ym),rikkaammat onnistuivat ostamaan tai muuten keplottelemaan itsensä ulos väenotosta.
SUOMALAISEN RATSUVÄEN MARSSI 30-VUOTISESSA SODASSA
" On Pohjolan hangissa meill, isänmaa
sen rannalla lietemme loimuta saa
käs, säilöjä käyttäiss, on varttunut siell,
ja kunnialle, uskolle hehkunut miel,
Kun ratsujamme Nevan vuossa uitettihin
kuin häihin se ui yli Veikselinkin;
Ja kalpamme kostavan Reinille toi
ja Tonavasta Keisarin maljan se joi
Kun raunion, tuhkan yli lennetähän,
niin kaviotpa loimun luo säihkyävän..."
- Zacharias Topelius 1874 -