Haldanen dilemma

Hrrrrr, kokeileppa "google earth plussaa" yhden sortin maailman tarkasteluun välineenä. Opettelisitkos kiitos lisäksi ilmaisun jalon taidon niin vastaillaan kyllä toistekin kun ei pysty.

"Saattaa liittyä myös jotenkin siihen, kuin nopsaan fiksaantuu yms."

Kyllä se siittä.

Englantilainen T.R. Malthus oli yhteiskuntatieteilijä, joka v. 1798 julkaisi väestöteoriansa ”Essay on the Principle of Population”. Pääväittämä oli se, että väestö pyrkii lisääntymään geometrisessa sarjassa, kun taas ravinnon tuotto voi lisääntyä vain aritmeettisessa sarjassa. Tästä on seurauksena, että väestön piirissä on jatkuvasti käynnissä kilpailu toimeentulomahdollisuuksista. Sekä Darwin että Wallace päätyivät luonnonvalintaoppiin luettuaan Malthusia. Darwin kirjoitti Lajien synnyn luvussa kolme: ”Tässä meitä kohtaa Malthusin oppi sovellettuna monin verroin ankarampana koko kasvi- ja eläinkuntaan.” (5, s. 94)

Olettakaamme, että luonnossakin Malthusin oppi on totta. Sehän tarkoittaa sitä, että jos sattumalta populaatioon syntyisi uusi laji, sekään ei voisi lisääntyä geometrisessa sarjassa niukkojen ravintovarojen takia, jotka sitä paitsi jo ovat täysin käytössä. Tehdäkseen tilaa jälkeläisilleen sen olisi jokaista jälkeläistä kohden raivattava pois tieltä ainakin yksi aikaisemman lajin edustaja. Tässä päädytään mielenkiintoiseen laskelmaan, joka on saanut nimekseen ”Haldanen dilemma ja luonnonvalinnan hinta”. Oletetaan, että alleelilla A1 on parempi menestymisarvo kuin A2:lla. Tästä seuraa, että A2-alleelia poistuu populaatiosta geneettisten kuolemien kautta. Sen jälkeen kun alleeli A1 ilmaantuu populaatioon, on A2-yksilöillä kannettavanaan uusi geneettinen taakka. Haldane analysoi v. 1958 tämän tilanteen seuraamuksia. Sinä aikana kun suotuisa alleeli runsastuu ja vihdoin fiksoituu korvaten aiemman alleelin kokonaan, populaatiossa on tapahtunut hyvin suuri määrä geneettisiä kuolemia. Näiden yksilöiden määrä on yleensä hyvin paljon suurempi kuin yksilöiden määrä missään yksittäisessä sukupolvessa. Tästä seuraava esimerkki. Jos alleelin taajuus on aluksi 10^4, niin 10^6 yksilön populaatiossa tarvitaan 9 x 10^6 geneettistä kuole¬maa jokaisessa sukupolvessa, jotta yksi alleeli keskimäärin korvautuisi toisella sukupolvea kohti!

On vaikeata ymmärtää, kuinka evoluutio ylipäätään saattaa tapahtua, kun hintana on näin korkea määrä geneettisiä kuolemia! Haldane totesikin, että tässä on selvä dilemma: ”Olen aivan varma siitä, että päätelmäni vaatisivat huomattavaa kehittämistä. Mutta toisaalta tämänkin kaltaiset kvantitatiiviset tarkastelut tulevat olemaan jatkossa osa kaikessa tulevaisuuden keskustelussa, mikä koskettaa evoluutiota.”

Tutkijat ovat esittäneet vaihtoehtoisia selityksiä välttääkseen pulman. Yksi on se, että evoluution aikana ainoastaan jokunen harva alleeli korvautuu toisella luonnonvalinnan vaikutuksesta. Tämä siis tarkoittaa sitä, että luonnonvalinta ei olisikaan määräävä tekijä vaan hyvä onni ja olosuhteet! Monet tutkijat ovat alkaneet epäillä luonnonvalinnan osuutta, ja he puhuvat ns. neutraalialleeleista, jotka A1-alleelimme kanssa korvaantuisivat satunnaisjakautumisen kautta. Haldanen dilemma onkin ehkä vahvin argumentti ns. neutraalialleelien olemassaolon puolesta.

Mikäli luonnossa lajit muuttuisivat vähitellen ja mikäli ankara malthuselainen kilpailu olisi todellisuutta, silloin jokaisessa ekologisessa ”lokerossa” saisi olla vain yksi laji, joka sen on vallannut. Luonnossa pitäisi olla vain muutamia harvoja lajeja jakaantuneina selviin reviireihinsä. Luonnonvalinta aiheuttaisi luonnon moninaisen runsauden jatkuvan yksipuolistumisen. Onkin vaikea ymmärtää, kuinka esim. Sri Lankassa kasvaa eräs Podostemaceae-suvun vesikukkakasvi aivan samoissa olosuhteissa yhteensä 40 sukuna ja 160 hyvin erilaisena lajina sulassa sovussa! Sama koskee kaalimaista Coleus-suvun kasvia. C. barbatus kasvaa Sri Lankassa sekä laajalti Aasiassa ja Afrikassa. Siitä hyvin vaikeasti erotettava C. elongatus kasvaa vain Sri Lankassa. Miksi C. elongatus ei kasva muualla, kun se Sri Lankassakin mainiosti parjää serkkunsa kanssa? Yksi ongelma on siivettömät linnut. Aikanaan lentotaito oli kuulemma verraton valintaetu. Kun joillakin linnuilla ei kuitenkaan ole siipiä, Darwin selitti, että siipien kasvuun kuluva energia säästyi!

Miksi sitten jotkut lajit, kuten varsieväkalat, eivät olekaan muuttuneet? Tätä näkee selitettävän sillä, että olosuhteet pysyivät vakaina eikä muutosta tarvittu! Tämä kuulostaa peräti kummalliselta, Kun lähes jokaisen uuden lajin selitetään syntyneen siten, että muuttuneet olosuhteet aiheuttivat valintapaineen! Monet ovat alkaneet epäillä, onko ympäristön muutoksilla ollut itse lajiutumiseen mitään vaikutusta ja onko ympäristön muutoksia tapahtunut ainakaan siinä mitassa kuin mitä evolutionistit antavat ymmärtää.

Usein kerrotaan, että nopea susi menestyy, koska se saa saaliin paremmin kiinni. Sudet metsästävät kuitenkin laumassa ja jakavat saaliin.

Lähde: Mikko Tuuliranta. Evoluutio-tieteen harhaskel

"--niin ehkä sitten kaadan loputkin evoluutio-opista (-; "

On se hienoa,että kaltaisesti asiantuntija on jo pystynyt kaatamaan osan evoluutioteoriasta ja kohta on kaatamassa loputkin osat. Mitään tieteellisiä artikkeleita et ole asian osalta julkaissut, vaan tämä kaataminen tapahtuu täällä Suomi24-forumissa suomen kielellä kirjoittamalla.