Pistorasia?

Kun hana on kiinni putkessa on painetta.
Sama on pistorasiassa siellä on jännite ero koko ajan.

Riippuu mikä hana. Linjasta voi sulkea valutushanan joka ei vaikuta muiden hanojen toimintaan.
Linjan sulkuhanan sulkeminen lopettaa veden vitsauksen kaikkiin linjalla oleviin hanoihin.

Teoreettissti "sähkövirran hyppääminen", eli läpilyönti on mahdollinen pistorasiassakin. Tämä tosin on otettu huomioon suunnittelussa ja johdinten välinen välimatka on tarpeeksi suuri. Valokytkimiä rämppäämällä puoliväliin voi saada aikaan pienen läpilyönnin.

Pieniä jännite-erojen tasoittumisia tapahtuu usein arkipäivän elämässä. Tästä johtuu mm. nipistykset ym. vastaavat ilmiöt esim. autosta noustessa.

---------------------------------
TiedeForum - tiedettä janoisille!
http://www.tiedeforum.net/portal/index.php

mitenkä sähkö virtaa jos 0- ja vaihdejohdon väliin pistää rautanaulan? Pysyykö silloin 50 Hz. Tiedän kyllä, että sulake palaa.Mitenkä tuo eroaa vastuksista?

hhh kirjoitti:

mitenkä sähkö virtaa jos 0- ja vaihdejohdon väliin pistää rautanaulan? Pysyykö silloin 50 Hz. Tiedän kyllä, että sulake palaa.Mitenkä tuo eroaa vastuksista?

Rautanaula ei eroa vastuksista juuri muuten kuin että sen vastusarvo eli resistanssi on hyvin pieni - sähköverkon kannalta liian pieni. Outoa sinänsä (tai sitten ei), pieni vastus kuormittaa sähköverkkoa liiaksi! Virta pistorasialle tulevissa johdoissa kasvaisi liian suureksi ja johdot kuumenisivat, jos rautanaulaa yrittäisi käyttää "kulutuskojeena". Ylikuormituksen ja palovaaran välttämiseksi johtoon on järjestetty sulake tai automaattivaroke, joka "lentää" virran ylittäessä tietyn kynnysarvon.

Ns. Ohmin lakihan sitoo keskenään jännitteen, virranvoimakkuuden ja vastuksen. Jännite voltteina = virta ampeereina × vastus ohmeina. Virta on vastaavasti jännite jaettuna vastuksella ja vastus on jännite jaettuna virralla.

Teho watteina (W) on puolestaan jännite [V] × virta [A].

Jos pistorasiassa piilee 230 voltin jännite ja mittaritaulussa on tuota pistorasiaa varten 10 ampeerin sulake, voi tuota pistorasiaa kuormittaa enintään 2300 watin tehoisella kulutuskojeella. Jos pistorasiasta yrittää ottaa ulos vaikka 3000 W, sulake palaa (tai sen pitäisi palaa) ennen pitkää.

Jos 2300 watin tehoinen kulutuskoje on vaikkapa sähkölämmitin, voi sen resistanssin (vastusarvon) laskea olevan 23 ohmia. Kylmänä se on todellisuudessa vähän pienempi ja kuormitus siis suurempi, mutta sulake sietää hetkellisen ylikuormituksen käynnistettäessä.

Jos rautanaulan vastusarvon oletetaan olevan vaikkapa 1 ohmi, saisi 230 voltin jännite siinä aikaan 230 ampeerin virran (olettaen, että itse sähköverkkoa voitaisiin kuormittaa rajattomasti ja tuo 230 voltin jännite pysyisi kuormitettaessakin muuttumattomana).

Tehoksi muodostuisi noin 53 kilowattia eli 10 pikku saunankiukaan teho. Sitähän ei rautanaula kestäisi, vaan SIITÄ tulisi hetkessä sulake.

Itse asiassa nuo pistorasialle tulevat kuparijohtimet ovat syöttävän verkon (mittaritaululle tulevien nousujohtojen) kannalta vastuksia nekin. Samoin nousujohdot jakeluverkon ja lähimmän muuntajan kannalta. Jne. Niiden vastus rajoittaisi käytännössä oikosulkuvirtaa niin, että jännite pistorasialla putoaisi 230 voltista huomattavasti eikä rautanaulassa kulkisi mitään 230 ampeerin virtaa vaan selvästi vähemmän.

Mitä sitten taajuuteen tulee, niin sama 50 hertsin (Hz) taajuus vallitsee samassa tahdissa kaikissa Pohjoismaissa. Se ei ihan vähästä hätkähdä - yksi rautanaula tai palava sulake jossain ei heilauta taajuutta minnekään.

Itänaapurin runkoverkon taajuus elää omaa elämäänsä - sitä ei ole synkronoitu Pohjoismaiden yhteisen verkon tahtiin. Venäjältä ostettava tuontisähkö muutetaan rajalla ensin tasavirraksi ja sitten taas vaihtovirraksi.

Suomessa käytössä oleva valovirta on 230 voltin vaihtovirtaa, jonka taajuus on 50 Hz. Jos kulutuskoje ei olekaan sähkölämmitin, silitysrauta tms. "vastus" vaan moottori, muuntaja, loistelamppu tms., joudutaan laskuissa tekemisiin resistanssin ohella vaihtovirralle ominaisten muiden vastus- ja teholajien sekä vektorilaskennan kanssa. Sama juttu pätee kolmivaiheiseen voimavirtaan nähden muutenkin. Joku toinen selittäköön tarkemmin impedanssit, kapasitanssit, induktanssit, reaktanssit, admittanssit ja minun puolestani vaikka reluktanssitkin.

G.S.O. kirjoitti:

Rautanaula ei eroa vastuksista juuri muuten kuin että sen vastusarvo eli resistanssi on hyvin pieni - sähköverkon kannalta liian pieni. Outoa sinänsä (tai sitten ei), pieni vastus kuormittaa sähköverkkoa liiaksi! Virta pistorasialle tulevissa johdoissa kasvaisi liian suureksi ja johdot kuumenisivat, jos rautanaulaa yrittäisi käyttää "kulutuskojeena". Ylikuormituksen ja palovaaran välttämiseksi johtoon on järjestetty sulake tai automaattivaroke, joka "lentää" virran ylittäessä tietyn kynnysarvon.

Ns. Ohmin lakihan sitoo keskenään jännitteen, virranvoimakkuuden ja vastuksen. Jännite voltteina = virta ampeereina × vastus ohmeina. Virta on vastaavasti jännite jaettuna vastuksella ja vastus on jännite jaettuna virralla.

Teho watteina (W) on puolestaan jännite [V] × virta [A].

Jos pistorasiassa piilee 230 voltin jännite ja mittaritaulussa on tuota pistorasiaa varten 10 ampeerin sulake, voi tuota pistorasiaa kuormittaa enintään 2300 watin tehoisella kulutuskojeella. Jos pistorasiasta yrittää ottaa ulos vaikka 3000 W, sulake palaa (tai sen pitäisi palaa) ennen pitkää.

Jos 2300 watin tehoinen kulutuskoje on vaikkapa sähkölämmitin, voi sen resistanssin (vastusarvon) laskea olevan 23 ohmia. Kylmänä se on todellisuudessa vähän pienempi ja kuormitus siis suurempi, mutta sulake sietää hetkellisen ylikuormituksen käynnistettäessä.

Jos rautanaulan vastusarvon oletetaan olevan vaikkapa 1 ohmi, saisi 230 voltin jännite siinä aikaan 230 ampeerin virran (olettaen, että itse sähköverkkoa voitaisiin kuormittaa rajattomasti ja tuo 230 voltin jännite pysyisi kuormitettaessakin muuttumattomana).

Tehoksi muodostuisi noin 53 kilowattia eli 10 pikku saunankiukaan teho. Sitähän ei rautanaula kestäisi, vaan SIITÄ tulisi hetkessä sulake.

Itse asiassa nuo pistorasialle tulevat kuparijohtimet ovat syöttävän verkon (mittaritaululle tulevien nousujohtojen) kannalta vastuksia nekin. Samoin nousujohdot jakeluverkon ja lähimmän muuntajan kannalta. Jne. Niiden vastus rajoittaisi käytännössä oikosulkuvirtaa niin, että jännite pistorasialla putoaisi 230 voltista huomattavasti eikä rautanaulassa kulkisi mitään 230 ampeerin virtaa vaan selvästi vähemmän.

Mitä sitten taajuuteen tulee, niin sama 50 hertsin (Hz) taajuus vallitsee samassa tahdissa kaikissa Pohjoismaissa. Se ei ihan vähästä hätkähdä - yksi rautanaula tai palava sulake jossain ei heilauta taajuutta minnekään.

Itänaapurin runkoverkon taajuus elää omaa elämäänsä - sitä ei ole synkronoitu Pohjoismaiden yhteisen verkon tahtiin. Venäjältä ostettava tuontisähkö muutetaan rajalla ensin tasavirraksi ja sitten taas vaihtovirraksi.

Suomessa käytössä oleva valovirta on 230 voltin vaihtovirtaa, jonka taajuus on 50 Hz. Jos kulutuskoje ei olekaan sähkölämmitin, silitysrauta tms. "vastus" vaan moottori, muuntaja, loistelamppu tms., joudutaan laskuissa tekemisiin resistanssin ohella vaihtovirralle ominaisten muiden vastus- ja teholajien sekä vektorilaskennan kanssa. Sama juttu pätee kolmivaiheiseen voimavirtaan nähden muutenkin. Joku toinen selittäköön tarkemmin impedanssit, kapasitanssit, induktanssit, reaktanssit, admittanssit ja minun puolestani vaikka reluktanssitkin.

Lue lisää

Eli, sähköä kulkee pistorasiassa vaikkei pistorasiassa olisi töpseliä, sen sijaan että se tulisi pidemmältä matkalta (esimerkiksi useiden metrien päästä)? (Oletetaan, että on sähkösopimus ja toimivat vehkeet)

Eräs mies kirjoitti:

Eli, sähköä kulkee pistorasiassa vaikkei pistorasiassa olisi töpseliä, sen sijaan että se tulisi pidemmältä matkalta (esimerkiksi useiden metrien päästä)? (Oletetaan, että on sähkösopimus ja toimivat vehkeet)

Lue lisää

Virtaa EI pistorasiassa kulje, ellei sen napojen väliin ole kytkettynä mitään, minkä kautta virta pääsisi kulkemaan. Navoissa vain vallitsee tietty jännite ja niiden välillä on eristettä (ilmaa, muovia, keramiikkaa jne.) joka estää virran kulun.

Tarvitaan jotakin sopivasti sähköä johtavaa noiden napojen välille, ennen kuin sähkövirtaa alkaa kulkea.

Tuolla napojen väliin kytkettävällä jutulla on tietty vastus. Syntyvän sähkövirran voimakkuus on jännitteen arvo jaettuna tuon vastuksen arvolla. Kun voltit jaetaan ohmeilla, saadaan virta ampeereina.

Itse asiassa tuokaan pistorasian napojen välillä vallitseva jännite ei ole vakio vaan sen arvo ja napaisuus vaihtelee. Yhden sekunnin aikana jännite (vaihejohtimen potentiaali nollajohtoon nähden) ehtii olla 50 kertaa yli 300 voltin suuruinen kumpaankin suuntaan (plus ja miinus) ja käväistä ohimennen 100 kertaa arvossa 0! Tuo 230 volttia, josta on tapana puhua, on jännitteen ns. tehollisarvo.

G.S.O. kirjoitti:

Virtaa EI pistorasiassa kulje, ellei sen napojen väliin ole kytkettynä mitään, minkä kautta virta pääsisi kulkemaan. Navoissa vain vallitsee tietty jännite ja niiden välillä on eristettä (ilmaa, muovia, keramiikkaa jne.) joka estää virran kulun.

Tarvitaan jotakin sopivasti sähköä johtavaa noiden napojen välille, ennen kuin sähkövirtaa alkaa kulkea.

Tuolla napojen väliin kytkettävällä jutulla on tietty vastus. Syntyvän sähkövirran voimakkuus on jännitteen arvo jaettuna tuon vastuksen arvolla. Kun voltit jaetaan ohmeilla, saadaan virta ampeereina.

Itse asiassa tuokaan pistorasian napojen välillä vallitseva jännite ei ole vakio vaan sen arvo ja napaisuus vaihtelee. Yhden sekunnin aikana jännite (vaihejohtimen potentiaali nollajohtoon nähden) ehtii olla 50 kertaa yli 300 voltin suuruinen kumpaankin suuntaan (plus ja miinus) ja käväistä ohimennen 100 kertaa arvossa 0! Tuo 230 volttia, josta on tapana puhua, on jännitteen ns. tehollisarvo.

Lue lisää

Mistä rautanaulanavoista oikein puhut ?
Pitääkö olla töpseli vai ei jotta sähkö kulkisi, kuuluu kysymys ?

Juu vai ei ? kirjoitti:

Mistä rautanaulanavoista oikein puhut ?
Pitääkö olla töpseli vai ei jotta sähkö kulkisi, kuuluu kysymys ?

Töpseliä ei välttämättä tarvita. Riittää, kun sieltä jostakin sopivanjännitteisestä syöttävästä sähköverkosta tuleva piuha tulee sähköä tarvitsevaan kulutuskojeeseen ja toinen vie siitä takaisin sinne samaan verkkoon. Pitää syntyä jännitteellisestä navasta toiseen vievä yhtenäinen johtosilmukka, jossa tuo kulutuskoje on tavallaan osana siten että virta pääsee kulkemaan sen läpi.

Onhan sitä hyppysähköäkin olemassa, mutta se kuuluu toisenlaisen tarkastelun piiriin.

Pistorasia ja töpseli ovat sinänsä ihan hyviä ja hyödyllisiä värkkejä. Käytännöllisyyskysymys.

Älä kysele enempiä. Tai kysele pois, mutta minä en vastaa.

Juu vai ei ? kirjoitti:

Mistä rautanaulanavoista oikein puhut ?
Pitääkö olla töpseli vai ei jotta sähkö kulkisi, kuuluu kysymys ?

on töpseli?????

G.S.O. kirjoitti:

Rautanaula ei eroa vastuksista juuri muuten kuin että sen vastusarvo eli resistanssi on hyvin pieni - sähköverkon kannalta liian pieni. Outoa sinänsä (tai sitten ei), pieni vastus kuormittaa sähköverkkoa liiaksi! Virta pistorasialle tulevissa johdoissa kasvaisi liian suureksi ja johdot kuumenisivat, jos rautanaulaa yrittäisi käyttää "kulutuskojeena". Ylikuormituksen ja palovaaran välttämiseksi johtoon on järjestetty sulake tai automaattivaroke, joka "lentää" virran ylittäessä tietyn kynnysarvon.

Ns. Ohmin lakihan sitoo keskenään jännitteen, virranvoimakkuuden ja vastuksen. Jännite voltteina = virta ampeereina × vastus ohmeina. Virta on vastaavasti jännite jaettuna vastuksella ja vastus on jännite jaettuna virralla.

Teho watteina (W) on puolestaan jännite [V] × virta [A].

Jos pistorasiassa piilee 230 voltin jännite ja mittaritaulussa on tuota pistorasiaa varten 10 ampeerin sulake, voi tuota pistorasiaa kuormittaa enintään 2300 watin tehoisella kulutuskojeella. Jos pistorasiasta yrittää ottaa ulos vaikka 3000 W, sulake palaa (tai sen pitäisi palaa) ennen pitkää.

Jos 2300 watin tehoinen kulutuskoje on vaikkapa sähkölämmitin, voi sen resistanssin (vastusarvon) laskea olevan 23 ohmia. Kylmänä se on todellisuudessa vähän pienempi ja kuormitus siis suurempi, mutta sulake sietää hetkellisen ylikuormituksen käynnistettäessä.

Jos rautanaulan vastusarvon oletetaan olevan vaikkapa 1 ohmi, saisi 230 voltin jännite siinä aikaan 230 ampeerin virran (olettaen, että itse sähköverkkoa voitaisiin kuormittaa rajattomasti ja tuo 230 voltin jännite pysyisi kuormitettaessakin muuttumattomana).

Tehoksi muodostuisi noin 53 kilowattia eli 10 pikku saunankiukaan teho. Sitähän ei rautanaula kestäisi, vaan SIITÄ tulisi hetkessä sulake.

Itse asiassa nuo pistorasialle tulevat kuparijohtimet ovat syöttävän verkon (mittaritaululle tulevien nousujohtojen) kannalta vastuksia nekin. Samoin nousujohdot jakeluverkon ja lähimmän muuntajan kannalta. Jne. Niiden vastus rajoittaisi käytännössä oikosulkuvirtaa niin, että jännite pistorasialla putoaisi 230 voltista huomattavasti eikä rautanaulassa kulkisi mitään 230 ampeerin virtaa vaan selvästi vähemmän.

Mitä sitten taajuuteen tulee, niin sama 50 hertsin (Hz) taajuus vallitsee samassa tahdissa kaikissa Pohjoismaissa. Se ei ihan vähästä hätkähdä - yksi rautanaula tai palava sulake jossain ei heilauta taajuutta minnekään.

Itänaapurin runkoverkon taajuus elää omaa elämäänsä - sitä ei ole synkronoitu Pohjoismaiden yhteisen verkon tahtiin. Venäjältä ostettava tuontisähkö muutetaan rajalla ensin tasavirraksi ja sitten taas vaihtovirraksi.

Suomessa käytössä oleva valovirta on 230 voltin vaihtovirtaa, jonka taajuus on 50 Hz. Jos kulutuskoje ei olekaan sähkölämmitin, silitysrauta tms. "vastus" vaan moottori, muuntaja, loistelamppu tms., joudutaan laskuissa tekemisiin resistanssin ohella vaihtovirralle ominaisten muiden vastus- ja teholajien sekä vektorilaskennan kanssa. Sama juttu pätee kolmivaiheiseen voimavirtaan nähden muutenkin. Joku toinen selittäköön tarkemmin impedanssit, kapasitanssit, induktanssit, reaktanssit, admittanssit ja minun puolestani vaikka reluktanssitkin.

Lue lisää

Eli jos haluan ottaa vain vähän virtaa suoraan pistorasiasta, niin pitääkö minulla olla erittäin suuri vastus laitteessani? Eikö tuo vastus lämpeä aivan törkeästi, millä estetään ettei suuri vastus lämpene kun halutaan ottaa vain vähän virtaa tuosta verkosta?

sviddu kirjoitti:

on töpseli?????

kaks piikkiä ja se on musta !

keijo kirjoitti:

Eli jos haluan ottaa vain vähän virtaa suoraan pistorasiasta, niin pitääkö minulla olla erittäin suuri vastus laitteessani? Eikö tuo vastus lämpeä aivan törkeästi, millä estetään ettei suuri vastus lämpene kun halutaan ottaa vain vähän virtaa tuosta verkosta?

Lue lisää

G.S.O:n kirjoituksesta voisi lukea, että virta on jännite jaettuna vastuksella, eli jos sinulla on suuri vastus, virta on pieni.
Kun teho on virta*jännite ja jännite on aina vakio, pitää pienitehoisten kulutuskojeitten vastus olla suuri, miten se sitten aikaansaadaan, pitää kysyä firman sähkäriltä, maallikko näistä selvää ota.

hhh kirjoitti:

G.S.O:n kirjoituksesta voisi lukea, että virta on jännite jaettuna vastuksella, eli jos sinulla on suuri vastus, virta on pieni.
Kun teho on virta*jännite ja jännite on aina vakio, pitää pienitehoisten kulutuskojeitten vastus olla suuri, miten se sitten aikaansaadaan, pitää kysyä firman sähkäriltä, maallikko näistä selvää ota.

Lue lisää

Eli siis, se hetki kun töpseli laitetaan pistorasiaan, mistä asti ja mistä virta sitten kulkee pistorasiaan ja sitä kautta laitteeseen? Tarkennusta tähän kiitos.

Kovin kaukaahan virta ei oletettavasti voi kulkea pistorasiaan, koska virran kulussa ei mene kuin hetki.

Ajatellaan esimerkiksi, että jos nukkuu sänky seinää vasten sillä kohdalla missä on pistorasia, yltääkö sähkökenttä siinä nukkuvaan keskikokoiseen ihmiseen?

vielä että.. kirjoitti:

Eli siis, se hetki kun töpseli laitetaan pistorasiaan, mistä asti ja mistä virta sitten kulkee pistorasiaan ja sitä kautta laitteeseen? Tarkennusta tähän kiitos.

Kovin kaukaahan virta ei oletettavasti voi kulkea pistorasiaan, koska virran kulussa ei mene kuin hetki.

Ajatellaan esimerkiksi, että jos nukkuu sänky seinää vasten sillä kohdalla missä on pistorasia, yltääkö sähkökenttä siinä nukkuvaan keskikokoiseen ihmiseen?

Lue lisää

Jos keskikokoinen ihminen nukkuu pistorasian kohdalla selkä seinää vasten, niin pistorasiasta säteiöevällä sähkökenttä alittaa tutkimusten mukaan vaaralliseksi tulkitut arvot 240 MV 2^3" /Cd700 megasekseliä. Sensijaan pään ollessa välittömästi pistorasian kohdalla voidaan aivosähkökäyrissä todeta jopa 15 sievertin pysähdyksiä.
Sähköyhtiöt kuitenkin pyrkivät sivuuttamaan näiden tietojen esilletulon, koska niiden kaupallinen vaikutus sähkönmyyntiin olisi haitallinen.

Tiedemies kirjoitti:

Jos keskikokoinen ihminen nukkuu pistorasian kohdalla selkä seinää vasten, niin pistorasiasta säteiöevällä sähkökenttä alittaa tutkimusten mukaan vaaralliseksi tulkitut arvot 240 MV 2^3" /Cd700 megasekseliä. Sensijaan pään ollessa välittömästi pistorasian kohdalla voidaan aivosähkökäyrissä todeta jopa 15 sievertin pysähdyksiä.
Sähköyhtiöt kuitenkin pyrkivät sivuuttamaan näiden tietojen esilletulon, koska niiden kaupallinen vaikutus sähkönmyyntiin olisi haitallinen.

Lue lisää

maatessani meditaatiossa pistorasia pääni kohdalla parinkymmemem sentin päässä. Ymmärrettävästä syystä käytän salaista nimimerkkiä.. Luin myös lehdestä tähän liittyvän uutisen, jotta eräässä amerikkalaisessa vankilassa vangit saivat botuliinimyrkytyksen ja heidän ympärilleen syntyi voimakas sähkökenttä. Esim. paperiset tavarat ja tupakantuhkat lensivät heihin kiinni.

Tiedemies kirjoitti:

Jos keskikokoinen ihminen nukkuu pistorasian kohdalla selkä seinää vasten, niin pistorasiasta säteiöevällä sähkökenttä alittaa tutkimusten mukaan vaaralliseksi tulkitut arvot 240 MV 2^3" /Cd700 megasekseliä. Sensijaan pään ollessa välittömästi pistorasian kohdalla voidaan aivosähkökäyrissä todeta jopa 15 sievertin pysähdyksiä.
Sähköyhtiöt kuitenkin pyrkivät sivuuttamaan näiden tietojen esilletulon, koska niiden kaupallinen vaikutus sähkönmyyntiin olisi haitallinen.

Lue lisää

kirjoittajalle tullu ns. lapsus. Sievert ei ole
aivosähkökäyrän pysähdystaajuuden yksikkö, ei
ainakaan SI-järjestelmässä. Toisinaan näkee käytettävän
yksikköä töksis = 1/aivon pyörähdysnopeus.

xyzwvk kirjoitti:

maatessani meditaatiossa pistorasia pääni kohdalla parinkymmemem sentin päässä. Ymmärrettävästä syystä käytän salaista nimimerkkiä.. Luin myös lehdestä tähän liittyvän uutisen, jotta eräässä amerikkalaisessa vankilassa vangit saivat botuliinimyrkytyksen ja heidän ympärilleen syntyi voimakas sähkökenttä. Esim. paperiset tavarat ja tupakantuhkat lensivät heihin kiinni.

Lue lisää

Minä olen joka ilta pistorasian kohdalla mediaatissa niin, että kierrän lattialämmityskaapelin pään ympäri. Mittaan myös sieveriarvon ja pidän niistä kirjaa.
Olen mittauksilla todennut että rasiaryhmä jossa on 4 pistorasiaa, aiheuttaa ilman välityksellä niin suuren hukkavirtamäärän että se vastaa vaarallista ydinsäteilyä, mutta se tuo hyvin onnellisen tilan ihmisille, aivojen pn oltava vain riittävän lähellä.
Kokonaisuutena ajatelen huoneistoissa oleva verkkovirta on eliöille (kuten ihmisessä on) vaarallista pitkällä aikavälillä, herkimmillä siitä aiheutuu sähköyliherkkyyttä, se vie aikaa myöten myös ihmisten helmöitymiskyvyn. Rotat sitä vastoin mutatoituvat ja kasvavat vain suuremmiksi (Tšernobylissä luultiin ensin että siellä oli paljon villisikoja, sitten tutkijat selvittivät että ne oli rottia, mutta asiaa ei ole julkisesti kerrottu, siellä on myös valaan kokoisia monneja).

keijo kirjoitti:

Eli jos haluan ottaa vain vähän virtaa suoraan pistorasiasta, niin pitääkö minulla olla erittäin suuri vastus laitteessani? Eikö tuo vastus lämpeä aivan törkeästi, millä estetään ettei suuri vastus lämpene kun halutaan ottaa vain vähän virtaa tuosta verkosta?

Lue lisää

Otetaan töpseli irti niin ei lämpeä.
Asia menee niin että mitä isompi vastus sitä vähemmän sähkölaite rasittaa sähköverkkoa.
Jos johtimiin väliin työnnetään rautakanki niin siinä ei ole vastusta lainkaan. Mutta jos rautakanki kiertää maapallon ja päät tökätään johtoihin saattaa olla niin suuri vastus ettei tapahdu yhtään mitään , mikään valo ei pala eikä moottori ainakaan pyöri.
Jos ei ole sähköalan ammattilainen on parempi ettei mieti eikä ainakaan kokeile mitään mikä poikkeaa kuluttajalle tarkoitetusta toimesta.
Tuönnellään vain niitä oikeanlaisia törkeitä oikeisiin reikiin niin pysymme kaikki hengissä.
Suosittelen käyttämään vikavirtasuojilla varustettuja tökkeileitä. Jos ei kutsu sähkömiestä asentajaa oikein kiinteitä vikavirtasuojia. Turvallisuus edellä mennään.
Siitä lähdetään että jos ei tiedä, niin johtimessa on aina sähkö.

Tiedemies kirjoitti:

Jos keskikokoinen ihminen nukkuu pistorasian kohdalla selkä seinää vasten, niin pistorasiasta säteiöevällä sähkökenttä alittaa tutkimusten mukaan vaaralliseksi tulkitut arvot 240 MV 2^3" /Cd700 megasekseliä. Sensijaan pään ollessa välittömästi pistorasian kohdalla voidaan aivosähkökäyrissä todeta jopa 15 sievertin pysähdyksiä.
Sähköyhtiöt kuitenkin pyrkivät sivuuttamaan näiden tietojen esilletulon, koska niiden kaupallinen vaikutus sähkönmyyntiin olisi haitallinen.

Lue lisää

Näin on. Toisekseen jos mittaillaan seinien sähköisyyttä voi saada hyvinkin korkeita jännitteitä. Tätä sähköä kutsutaan loissähköksi joka aiheuttaa häiriöitä herkissä sähkölaitteissa. Korkeita jäänniteitä on luettavissa eim: kipsilevyn ( kyprokin ) pinnassa lukema voi nousta 10 000 V mutta on ihmisille yleensä vaaraton joska yhtään Ampeeria ei ole. Sähkö vaeltelee tietyissä pinnoissa hyvinkin suurina määrinä. Esim: autoon koskissa saattaa saada 10 000V täräyksen joka tuntuu pistävänä kipuna ja kuuluu rätsähtävänä äänenä. Tällöin voimakas jännite hyppää helposti 15 mm matkan joka tuntuu inhottavana.
Vaaraa siitä ei ole , korkeintaan pieni punainen läiskä iholla.

Kyseessä kun on melkoisen tarkkaan loispiiri niin johtimet muodostavat suuren kondensaattorin jossa vaihtosähkö virtaa vaihe ja nollajohtimen välillä... teoriaassa tuo voidaan estää vastakkaisella loistehonsyöpöllä eli keloilla...

Pistorasiat kannattaa suojata alumiinifoliolla silloin, kun niitä ei käytetä.