Tuossa ei uutisessa ei mainittu, että kuinka suuri osa viroista olisi opetusvirkoja?(osa kuitenkin) Miten ne kuvittelee, että tuottavuutta tehostetaan jos opettajia vähennetään? Satsaisivat enemmän opettajien pedagogisiin taitoihin..
6000 virkaa vähemmän yliopistoissa?
G.W. Putin
213401
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
tuo oppituoli (Kiinteistöjohtaminen , KJO) jota minä opiskelen tulee poistumaan. Nyt oli eka vuosi kun kyseiseen opintosuuntaa ei voinut enää hakea. Ilmeisesti Suomessa ei tarvita jatkossa akateemisen tason kiinteistöjohtajia. Vaikka kaikki valmistuneet ovat työllistyneet helposti, suorastaan haettu pois koulun penkeiltä.
liian paljon ”akateemikkoja”. Joutaisivat kaikki saunan taakse ja…
ja ja ja mitä? Mitäpä siellä tehtäisiin? Juteltais? Oikein mukavia? Ei muuta, mutta vituttaa sinun kaltaiset lyhytnäköiset ihmiset, jotka eivät voi yrittää käsittää, että kyllä meitä 'akateemikkoja' olla pitää. Jokaiselle on oma tehtävänsä kyllä. Vai lorvimaanko sossun tuella jäädä pitäis? Pls.
Suomessa on väkilukuun nähden liian paljon yliopistoja. Mielestäni kaikki Tampereen pojoispuoliset yliopistot voisi lopettaa. Mutta ei. Tuli vielä nämä ammattikorkeakoulut täysin turhana krumeluurina siihen päälle.
Sosialidemokraattien ja Kaputsean punakhmerien välillä on vain aste-ero. Kummatkin vihaavat älymystöä ja pyrkivät viemään maansa takaisin kivikauteen. Juuri tuo saunan taakse vieminen on jatkunut demariopetusministerien johdolla jo vuosia. Yliopistot ovat jo nyt taloudellisesti kurjistettu lähes toimimattomaan kuntoon. Juuri se osa-alue, korkeatasoinen osaaminen, jonka avulla maamme nousi lamasta kukoistukseen on nyt pölkyllä. No, viimeinen Suomesta lähtijä sammuttakoon valot.
Etköhän sentään vähän liioittele.
No johan oli hyvä idea. Tiedätkö paljonko suomalaisia asuu Tampereen pohjoispuolella? Aika paljon. Eikö heille pitäisi tarjota korkeakoulutusta? Vai asuuko kaikki viksumpi väki siitä etelään??? Anna mun kaikki kestää... Ei ole ihme jos tilanne on tämä kun ihmisten äo on näköjään suoraan verrannollinen kengän numeroon.
Pitääkö sitten jokaisella suomalaisella olla yliopisto naapurissa?
Suojatyöllistetyt suuret ikäluokat ovat rahansa tienanneet, nyt voikin sitten vielä viime töinään pilata monen nuoren ja koulutetun tulevaisuuden.
Tiedekorkeakoulut ja ammattikorkeakoulut tulisi laittaa uudelleenjärjestelyyn. Turhat työllistämättömät oppiaineet pois tai ne erikseen johonkin sivistyspuolelle. Oppilaitosten määrä, päällekkäiset tutkinnot ja tutkintojen luonne ruotuun ja karsintaan. Periaatteessa yhdenlaiset korkeakoulut voivat täysin tuottaa käytännöllispohjaisia työelämään suuntautuvia perustutkintoja sekä käytännöllisesti tai ns. teoreettisemmin suuntautuneita ylemmän tutkinnon omaavia ihmisiä. Ammattikorkeakoulut tuotiin foorumille keinotekoisesti yliopistomaailmaa jäljitellen ja kuitenkin pääsyvaatimukset ovat paljon vaatimattomammat kuin yliopistoihin ja ns. tiedekorkeakouluihin pyrkivillä. Todellinen taso ei vastaa edes opetuksessa enää kunnon entisajan opistoja (osin resurssienkin takia). Samalla ammattikorkeakouluja hilataan kuitenkin vastaavuudessa tiedekorkeakoulujen rinnalle. Hyvä käytännön hallitseminen edellyttää myös hyvää teoreettista pohjaa. Käytäntöä ei voi korostaa siksi, että teoriaa ei osata tai ei ole pohjaa opiskella. Sitäpaitsi teoria on käytännön yksinkertaistus!! Tietynlaisella rohkealla saneerauksella voitaisiin tuottaa laadukkaampia tutkintoja kohdistaen olemassaolevat resurssit tehokkaammin käyttöön. Se olisi maan etu ihan kansainvälisestikin, oppilaitosten etu ja koulutustaan hankkivien etu.
Samaa olen miettinyt monta kertaa. Ammatikorkeakoulut ovat yleensä pelkkiä kosmeettisia parannuksia.
Eikös tuo ole yksinkertaista (ja asia opetetaan sitä paitsi aika monessa yliopistossa). Tuottavuushan tarkoittaa sitä, kuinka paljon syntyy tuotoksia työmäärää kohden. Julkishallinnossa ja teollisuudessa mittaus tapahtuu Suomessa jakamalla suoritteiden määrää henkilötyön määrällä, yksityisissä palveluissa palveluiden liikevaihtoa niiden kustannuksilla. Eli kun henkilöiden määrää vähennetään ja yliopistoista valmistuu suurin piirtein sama määrä väkeä kuin ennenkin, niin tuottavuus kasvaa. Laatuahan ei yliopistokoulutuksessa kukaan seuraa, minkä moni rekrytoija on saanut viime vuosina katkerasti katua.
6000 viran vähentäminen ei sinällään ainakaan teknillisissä korkekouluissa vaikuta edes opetuksen laatuun mitenkään, koska vakituisen viran haltija osallistumassa hands-on -opetukseen on suurin piirtein yhtä yleistä kuin tavata avarakatseinen diplomi-insinööri.
Ainahan yliopistosta voidaan siirtää väkeä pois. Varsinkin kun nämä kirjaviisaat on aika patistaa oikeaan työhön niin nähdään todella vastaavatko puheet ja teot toisiiaan. Monet asiat ovat teoriassa yksinkertaisia, mutta käytäntö poikkeaa aina teoriasta.
AMK:sta ne todelliset osaajat tulevat ja sen on näemmä valtio johtokin havainnut.
Turha puhua ettei AMK opnnoissa olisi teoria pohjaa nimittäin nämä kaverit eivät ole edes nähneet kaukoputkellakaan AMK:n oppitunnin sisältöä.
Joo o!
Itse kävin entisen opistopuolen koulutuksen 90-luvun alkupuolella.
Silloin mm. teknikot ja insinöörit erosivat toisistaan mm. opintoviikko määrillä.
Insinöörit lukivat 160ov:ta ja teknikot 120ov:ta!
Lukiotaustalla tulleet lukivat vähemmän...
Toisaalta ammattikoulutaustalla tulleilla oli parempi ammattiosaaminen, muu taito oli mitä oli!
(kielitaito, yleis-sivistys yms. tieto jolla voi ymmärtää yhteiskunnan ja vaikka työmarkkinoiden toimintaa paremmin)
Nykyinen AMK-opiskelija lukee teoriapuolta 120ov:ta tekee 40 ov:n työ harjoittelun = 160 ov:ta!
Noita työharjoitteluita oli aikaisemmin kavereille kertynyt jo useita vuosia yleensä. Inssiksi lukeminen oli kova pala...teknikoksi luki pienemmällä treenillä!
Nykyinen AMK-tutkinto vastaa enempi teknikkotutkinnon tasoa AINAKIN SÄHKÖPUOLELLA!
On täysi ero YO-tutkinnolla ja AMK-tutkinnolla.
Valtaosa YO-tutkinnoista eivät ole ammattitutkinota!
-------------------
Itse vasta jälkikäteen olen huomannut kuinka vähän silloinen opistokoulutus vastasi työmarrkinoita, varsinkin kun tekniikka meni sitä tahtia eteenpäin, että monet kurssin yms. aineet joita opiskeltiin ja jotka oli valittu opiskeltaviksi olivat auttamattomasti vanhentuneet kun töihin pääsi.
Monet asiat eivät todellakaan ole TEORIASSA yksinkertaisia muutakuin AMK:ssa koska siellä ei monimutkaiseen teoriaan edes perehdytä! Sieltä pitää valmistua nopeasti! (TULOSTA!!!)
Ja toisaalta käytäntö on vieläkin monimutkaisempaa...MUTTA teoria sanelee senkin säännöt! Kun ei ymmärrä teoriaa on vaikeaa ymmärtää TODELLISUUTTA, sen tietävät YO-opiskelijatkin! Mitä vähemmän teoriaa lukee, sen yksinkertaisemmalta se tuntuu = vähemmän ymmärtää.
Osaajia tottakai tulee monistakin paikoista myös AMK:sta! Mutta mitä se se todellinen osaaminen auttaa jos tuotanto siirtyy ulkomaille?
Ei AMK-pohjalla kovinkaan usein huipputason tutkimusta tehdä... ei millään alalla!
Tunnen monia AMK-laisia jotka ovat ajautuneet yo-opintoihin ollessaan töissä muutamia vuosia! Lisäkoulutuksen merkeissä!
Mitä enempi opiskelee sitä vähemmän luulee tietävänsä!
t-mä
Amk-opinnoista puolet on hömppää, jonka avulla entisestä opistotutkinnosta on saat tehtyä korkekoulututkinto.
Hyvä, että vähennetään. Ainakin tiedän, että Turun lääkiksessä on opettajia, jotka eivät opeta koko vuonna mitään. Tekevät vain valituksia siitä, että heillä on nii'n paljon töitä.
Lisäksi on opettajia, jotka eivät koskaan käy työpaikallaan, ja professoireita, jotka ovat viidettä vuotta virkavapaalla. Jotkut professorit jopa asuvat toisessa maassa, samalla kun "hoitavat" virkaa. Kaikki tällaiset ihmiset pois. Professorin palkka on sellaiset 5000 euroa.
Ei ne opettajien ja proffien virat mihinkään häviä, me alempiarvoiset täällä kärsitään. Joku jää eläkkeelle, uusia ei oteta ja sijaisista ei kannata haaveillakaan vaikka olis tilanne kuinka ankea!
Ihan oikein! Lyhyemmät(normaalit) lomat sinnekin ja pitempää päivää niinkuin muillakin aloilla. Jo voi alkaa valmistua opiskelijatkin nopeammin.
Lisäksi tyhjäntoimittaajaa on ko. paikoissa kuormittamassa veronmaksajia ihan liikaa!
Kyseinen suuntaus on tuttu suomessa, kenkää ovat saaneet maistaa, elintarviketyöläiset, kapiaiset, elisan väki ja monet muut. On kuitenkin muistettava, että ne panokset, joilla korkeakoulut on pystytetty ei saa valua hukkaan. Opetuksen ja toiminnan taso laskee kun 6000 saa kenkää.
Toinen seikka on se mitä tapahtuu tutkimus ja kehitysrahavirroille, se että tutkimusta on tehty yliopistoissa mm. amerikkalaisten tupakkayhtiöiden "pikkurahoilla" on mahdollistanut mm. laitehankintoja ja turvannut työpaikkoja.
Voi olla että esi-isämme kuokkivat suot pelloiksi ja rakensivat hyvinvointi-yhteiskunnan, kansan korkean sivistystason, jotta voidaan alkaa säästää...
Suomessa on jokainen yliopisto itsenäinen. Niillä on oma hallitus, rehtorit ja jne. Helsinki voisi hyvin mahduttaa hallinnon siipiensä alle monta pienempää yliopistoa "maaseudulta".