Väyrysen väitöskirja

Väyrynen väitteli 1988 Åbo Akademissa tohtoriksi työllä, jonka nimi oli Finlands Utrikespolitik och framtidens mänsklighetspolitik. Väyrynen sai tekeleensä läpi samoin kuin Ahti Karjalainen 1958, sen ansiosta kun oli tunnettu henkilö. Karjalainen joutui korjaamaan työtään kuusi kertaa, ja lopulta hän pääsi läpi armosta kun vastaväittäjä, professori Matti Leppo ilmoitti, että "ei halua viisasta miestä estää pääsemästä tohtoriksi."

Väyrysen väikkäri sai murskatuomion oikeilta tutkijoilta, koska se oli yya- ajan "ystävyyspolitiikan" manifesti. Tieteelliset ansiot olivat olemattomat.

Huvittavinta oli kuitenkin kun Väyrysen tulevaisuusskenaario katosi parissa vuodessa väitöksen jälkeen. Idänsuhteilla pelaaminen ei enää ollutkaan tie menestykseen.
9391
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Väyrysen väitöskirja oli hyvä yhteenveto siitä ulkopolitiikasta, jolla Suomi luotsattiin kylmän sodan oloissa ja N-liiton etupiiriin sodassa joutuneena maailman vauraampiin kuuluvaksi maaksi, jossa vallitsi demokratia, pohjoismainen hyvinvointi ja markkinatalous ja joka oli hoitanut hienosti myös meille elintärkeät kaupalliset ja poliittiset suhteet myös länteen.

Oikeastaan kukaan maailmassa ei -88 osannut ennustaa N-liiton romahtamiseen niin pian. Siksipä Väyrysenkin tulevaisuuden näköalat Suomen ulkopolitiikasta perustuivat siihen, että N-liitto jatkaa eloaan entiseen tapaan.

Äänestä
  • Akateemisen opinnäytteen, erit. väitöskirjan, keskeinen kriteeri on, että siinä luodaan uutta tietoa tai esitellään uusia tutkimustuloksia. Yhteenveto ei sitä ole. Väyrysenkin väitöskirja ei niin muodoin, suomettumispolitiikan korkeaveisuna, ole mikään tieteellinen työ.

    Äänestä

  • Paavo Väyrysen väitöskirjaa ei pidetty edes sen valmistuessa "hyvänä yhteenvetona". Väyrysen väitöskirja oli poikkeuksellisen heikkotasoinen ja se hyväksyttiin aivan rimaa hipoen.
    Väyrynen muuten aikoinaan valitsi tieten tahtoen Åbo Akademin noihin tohtoriopintoihin, sillä hän katsoi siellä riman olevan matalimmalla.

    Kuvaavaa itse väitöstilaisuudesta on se, että Väyrynen aloitti väitöksensä puolustamisen ruotsiksi. Hän joutui kuitenkin varsin nopeasti vaihtamaan kielen, sillä ruotsin taidot eivät riittäneet.

    Äänestä

  • ...

    Äänestä

  • Lisensiaatti Tyrväältä kirjoitti:

    Akateemisen opinnäytteen, erit. väitöskirjan, keskeinen kriteeri on, että siinä luodaan uutta tietoa tai esitellään uusia tutkimustuloksia. Yhteenveto ei sitä ole. Väyrysenkin väitöskirja ei niin muodoin, suomettumispolitiikan korkeaveisuna, ole mikään tieteellinen työ.

    ...ministerin kirjoitusmaan ulkopolitiikasta tuo aina uutta tietoa ja hänen tylevaisuuden näkymänsä silloisen tiedon pohjalta ovat uutta tietoa.

    Sensijaan Lasse Lehtisen "väitöskirja" keskittyi Kekkosen mollaamiseen. Eipä siinä ollut paljon uutta tietoa, olipahan vain asioiden vääristelyä ja uusia juoruja.

    Äänestä

  • oivahärkönen kirjoitti:

    ...ministerin kirjoitusmaan ulkopolitiikasta tuo aina uutta tietoa ja hänen tylevaisuuden näkymänsä silloisen tiedon pohjalta ovat uutta tietoa.

    Sensijaan Lasse Lehtisen "väitöskirja" keskittyi Kekkosen mollaamiseen. Eipä siinä ollut paljon uutta tietoa, olipahan vain asioiden vääristelyä ja uusia juoruja.

    ... oli se nerokas tapa, jolla Suomi hoidettiin kukoistukseen huolimatta siitä, että elimme kylmän sodan oloissa Neuvostoliiton etupiirissä, johon sodassa jouduimme. Sen politiikan tiimoilta kirjoitetaan vielä paljon väitöskirjoja.

    Äänestä

  • oivahärkönen kirjoitti:

    ... oli se nerokas tapa, jolla Suomi hoidettiin kukoistukseen huolimatta siitä, että elimme kylmän sodan oloissa Neuvostoliiton etupiirissä, johon sodassa jouduimme. Sen politiikan tiimoilta kirjoitetaan vielä paljon väitöskirjoja.

    ...

    Äänestä

  • oivahärkönen kirjoitti:

    ... oli se nerokas tapa, jolla Suomi hoidettiin kukoistukseen huolimatta siitä, että elimme kylmän sodan oloissa Neuvostoliiton etupiirissä, johon sodassa jouduimme. Sen politiikan tiimoilta kirjoitetaan vielä paljon väitöskirjoja.

    Lehtinen muuten käyttää tuosta nerokkaasta kukoistukseen johtaneesta suomettumisen ajasta termiä Kartelli-Suomi. Suomen kaupasta yli kolmannes tuli NL:sta tai SEV maista, yritysten voitoista yli puolet tuli tuosta kaupasta.

    Poliitikot laativat tavaranvaihtopöytäkirjoja joihin tuotteitaan saivat mukaan vain Kekkoselle lojaalit ja/tai venäläisiä riittävästi lahjoneet yritykset. Múkana olleet muodostivat kartellin suojamaan etujaan. Hyödyn keräsivät vuorineuvokset ja tuottajat joille valutettiin elintarvikeviennin tukiaisten kautta tätä korruptiolla hankittua rahaa.

    90 luvun alussa sitten maksettiin kalliisti tuon ajan virheistä. Pelkästään pankkituen lasku oli suurempi kuin sotakorvaukset.

    Oiva on kyllä oikeassa, väitöskirjoja vielä tehdään eivätkä ne tule mairittelemaan mukana olleita, poliittisella saralla pääpukarit olivat aika usein näitä kepuloisia.

    Äänestä

  • kepututkija kirjoitti:

    Lehtinen muuten käyttää tuosta nerokkaasta kukoistukseen johtaneesta suomettumisen ajasta termiä Kartelli-Suomi. Suomen kaupasta yli kolmannes tuli NL:sta tai SEV maista, yritysten voitoista yli puolet tuli tuosta kaupasta.

    Poliitikot laativat tavaranvaihtopöytäkirjoja joihin tuotteitaan saivat mukaan vain Kekkoselle lojaalit ja/tai venäläisiä riittävästi lahjoneet yritykset. Múkana olleet muodostivat kartellin suojamaan etujaan. Hyödyn keräsivät vuorineuvokset ja tuottajat joille valutettiin elintarvikeviennin tukiaisten kautta tätä korruptiolla hankittua rahaa.

    90 luvun alussa sitten maksettiin kalliisti tuon ajan virheistä. Pelkästään pankkituen lasku oli suurempi kuin sotakorvaukset.

    Oiva on kyllä oikeassa, väitöskirjoja vielä tehdään eivätkä ne tule mairittelemaan mukana olleita, poliittisella saralla pääpukarit olivat aika usein näitä kepuloisia.

    *27.11.-98 (HS): Leena Luhtanen (sd): “Holtitonta luotonantoa harjoittaneiden säästö-, osuus- ja liikepankkien johdossa on ollut eniten, ehkä jopa puolet tai jopa 60-70% keskustalaisia ja sitten kokoomuslaisia ja rkp:läisiä.”

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kustos kirjoitti:

Väyrynen väitteli 1988 Åbo Akademissa tohtoriksi työllä, jonka nimi oli Finlands Utrikespolitik och framtidens mänsklighetspolitik. Väyrynen sai tekeleensä läpi samoin kuin Ahti Karjalainen 1958, sen ansiosta kun oli tunnettu henkilö. Karjalainen joutui korjaamaan työtään kuusi kertaa, ja lopulta hän pääsi läpi armosta kun vastaväittäjä, professori Matti Leppo ilmoitti, että "ei halua viisasta miestä estää pääsemästä tohtoriksi."

Väyrysen väikkäri sai murskatuomion oikeilta tutkijoilta, koska se oli yya- ajan "ystävyyspolitiikan" manifesti. Tieteelliset ansiot olivat olemattomat.

Huvittavinta oli kuitenkin kun Väyrysen tulevaisuusskenaario katosi parissa vuodessa väitöksen jälkeen. Idänsuhteilla pelaaminen ei enää ollutkaan tie menestykseen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu