auttakaa tyhmääkö???lähteistä

Kyllä se siitä LÄHTEE - akateeminen kirjoittaminen ja lukeminen.

Ensinnäkin: lähdekritiikki.

"Minkä vuoksi lähde pitää merkitä tekstiin kun monessa lähteet ilmoitetaan vasta lopussa????"

Luulenpa että lähteesi ovat olleet pääosin popularisoituja tekstejä tai oppikirjatyyppisiä teoksia. Kannattaa huomata että tieteellinen kirjoittaminen ja akateeminen kirjoittaminen ovat hieman eri asioita: tieteellinen kirjoittaminen on eräs akateemisen kirjoittamisen "lajityyppi".

Eli akateemista tekstiäkin on monenlaista, on tutkimusartikkeleita (tieteellistä kirjoittamista), popularisoituja yleistajuisempia teoksia, oppikirjoja jne. Kaikki yliopiston kirjastosta löytyvä kirjat eivät siis ole "tiedettä" tai "tieteellisesti kirjoitettuja". (Jätetään tässä tarkemmin miettimättä mitä tiede edes oikeastaan on kaikkien n. "miljoonan" olemassa olevan erilaisen oppialan näkökulmasta).

Etenkin popularisoiduissa teoksissa ja oppikirjoissa (tai oppikirjatyyppisissä teoksissa, esim. useat kurssikirjat) lähdemerkinnät saatetaan jättää varsinaisen tekstin sisältä pois jotta lukeminen helpottuisi ja sitten vain kirjan loppuun merkitään lähdeluettelo - tai usein saatetaan vain mainita, että ko. lähteet syventävät ko. teosta jne. Joskus saatetaan kirjan kunkin luvun lopussa luetella mitä lähteitä ko. luvussa käsiteltyjen asioiden taustalla on.

Varsinaisessa tieteellisessä kirjoittamisssa käytetään aina lähdeviitteitä. Lisäksi tutkimusartikkeleilla on usein tietty varsin selkeä rakenne: esim. tiivistelmä, johdanto, tutkimusmetodit, analyysi ja päätelmät, yhteenveto. Tämä toki vaihtelee tieteenaloittain.

Jos ja kun lähdemerkintöjä käytetään tekstissä, niin tähän on olemassa useita erilaisia tapoja: eli lähteiden merkitseminen vaihtelee jopa tietyn oppialan sisällä ja etenkin eri oppialojen välillä.

Lähdemerkinnän pääideahan on kuitenkin yksinkertaisesti se, että tekstin lukija 1) näkee mistä kirjoittaja on mahdollisesti lainannut ajatuksia ym. 2) ja pystyy lähdeviitteen avulla tarvittaessa etsimään käytetyn lähteen ja tarkistamaan sen. Lähdeviitteen löytämisessä on tietenkin tärkeätä etenkin kirjoittaja/kirjoittajat, teoksen nimi ja lainatun sivunumero sekä julkaisuvuosi.

"Suoria lainauksia ei suosita mutta kuitenkin olen monesti törmännyt suoriin lainauksiin."

Tämäkin riippuu tieteenalasta, julkaisusta ja "lajityypistä" jne. Perusperiaate ainakin humanistisilla aloilla (jotka itse tunnen) on, että suoria lainauksia pitäisi tosiaan välttää ja asiat pitäisi osata muotoilla omin sanoin. Tämä sitten ikään kuin (muka) osoittaa siitä, että kirjoittaja on sisäistänyt asian jne. Viite pitää kuitenkin merkitä, koska kerran on lainattu jonkun toisten ideoita ja ajatuksia. Sivuhuomio: kannattaa huomata, että lähdeviittauksissa myös valittu verbi vaikuttaa paljon siihen miten lukija tulkitsee kirjoittajan suhtautuvan lähteeseensä: Esim.

Virtanen (2005: 5) väittää ...
tai Virtanen (2005: 5) toteaa ...
tai passiivisemmin ilmaistuna:
On todettu, että .... (Virtanen 2005: 5)
On väitetty, että ... (Virtanen 2005: 5)

Eli väittä on tietenkin huomattavasti voimakkaampi ilmaisu.

"Lisäksi plaginointi ei ole ok, kuitenkin olen törmännyt teoksissa käsitteisiin joita tekijä on ilmoittanut omikseen ja joita näkyy muissa teoksissa omina käsitteinä."

Samaa käsitettä voidaan käyttää eri merkityksessä eri tilanteissa. Voisiko tuossa olla sitten kyse siitä, että kirjoittaja on käyttänyt jotakin tieteenalan käsitettä mutta hieman muokannut sen yleistä merkitystä omaan tutkimukseensa sopivaksi?

Mutta, kyllä se pikkuhiljaa siitä. Onnea matkaan :)