Oikea ajotapa säästää
Ostin uudehkon käytetyn auton, jossa on ajotietokone. Selaillen löysin koneelta kaikenlaista ajoon liittyvää tietoa: ajettu matka, käytetty keskinopeus, sekä käytetyn polttoaineen keskikulutus ajetulla matkalla.
Ostotilanteessa polttoaineen keskikulutus oli ollut 7,8 litraa 100 kilometrillä, ja siinä arvossa se lukema itsepäisesti pysyikin, kun innokkaasti alussa kokeilin auton suorituskykyä. Etenkin rajut kiihdytykset liikennevaloista osoittivat, että puhtia kyllä autosta löytyy.
Sitten alkoi kiinnostaa, että miten sitä keskikulutuslukemaa voisi saada pienemmäksi. Rauhallisemmalla ajotavalla ja auton hyviä rullausominaisuuksia hyväksikäyttäen sainkin keskikulutuksen putoamaan arvoon 7,6 l/
100 km. Auton aikaisempi käyttötapa oli painolastina eikä houkutellut jatkamaan säästöyrityksiä, eli kova meno sai jatkua kuten ennen.
Mutta tietokoneen mittaaman ajomatkan voikin nollata. Sen kun keksin, saatoin aloittaa uuden laskennan ja kokeilla säästöajoa uudelleen. Käyttämällä suhteellisen rauhallisia kiihdytyksiä ja sovittamalla ajotapaa liikenteeseen siten, että jarrujen käyttöä tuli mahdollisimman vähän, sain keskikulutuksen heti putoamaan arvoon 6,7 l/100 km.
n n n
Kun mielenkiinto oli herännyt, ryhdyin kokeilemaan erilaisia säästökeinoja, esimerkiksi vaihteiden käyttöä. Kun nyt olen ajanut sekalaista kaupunkiajoa uudella laskennalla 300 kilometriä, olen päässyt keskikulutuksessa tasolle 6,4 l/100 km.
Kerran on kuvaruudussa jo vilahtanut 6,3, mutta se tuhlaantui heti seuraavissa liikennevaloissa, jotka syttyivät minulle liian myöhään ja jouduin voimakkaasti jarruttamaan.
Seuraava kiihdytys valoista nosti taas lukeman arvoon 6,4 eli valojen ohjauksella on taloudellista merkitystä koko liikennevirtaa ajatellen.
Ajotietokone osoittaa laskuillaan oikeaksi sen, minkä kyllä teoriassa olen jo aikaisemminkin suuruusluokkana tiennyt. Ajotavalla voi kaupunkiajossa säästää noin 1,5 litraa sadalla kilometrillä bensiinimoottorilla ajettaessa. Ja kyseinen arvo pätee, vaikka ei olisikaan ajotietokonetta käytettävissä.
Mittaaminen vain on ollut hankalaa. Oman autoni kohdalla tiedän, että paljonkaan pienempään keskikulutusarvoon en voi päästä, sillä autossani on kuten nykyään lähes kaikissa autoissa, teholtaan liian suuri moottori, joka suurimman osan ajasta toimii osakuormitettuna huonolla hyötysuhteella.
n n n
Minulle on kyllä ajotavastani johtuen ilmestynyt taakseni puskuriin kiinni liimautuvia kärsimättömiä ajajia, jotka haluaisivat kiihdyttää täysillä edessä näkyviin punaisiin valoihin ja vetää siellä liinat kiinni, niin että savu nousee.
Mutta he eivät tiedä, että minulla on oma tavoitteeni saada keskikulutuslukema putoamaan arvoon 6,3 l/100km. Silloin säästäisin esimerkiksi ajamallani 300 kilometrin ajomatkalla jo 4,5 litraa, mikä nykyhinnoilla tekisi jo noin kuusi euroa.
Jos itse muutun kärsimättömäksi, ja näytän, mistä pesee, niin saan äkkiä tuhlattua säästämäni eurot ja puskurini taakse tulee tilaa. Kyse onkin, ei vain uudesta ajo-, vaan myös ajattelutavasta, kun bensiinin hinta nousee.
Eli kilpailun maantiellä pitäisi muuttua säästöjen tavoitteluun, ja liikenne rauhoittuisi. Silloin voisi muuten huomata, että nopeusrajoituskin auttaa tavoitteen saavuttamisessa, vaikka se muuten usein tuntuu turhan alhaiselta.
Olavi Laine
Ostin uudehkon käytetyn auton, jossa on ajotietokone. Selaillen löysin koneelta kaikenlaista ajoon liittyvää tietoa: ajettu matka, käytetty keskinopeus, sekä käytetyn polttoaineen keskikulutus ajetulla matkalla.
Ostotilanteessa polttoaineen keskikulutus oli ollut 7,8 litraa 100 kilometrillä, ja siinä arvossa se lukema itsepäisesti pysyikin, kun innokkaasti alussa kokeilin auton suorituskykyä. Etenkin rajut kiihdytykset liikennevaloista osoittivat, että puhtia kyllä autosta löytyy.
Sitten alkoi kiinnostaa, että miten sitä keskikulutuslukemaa voisi saada pienemmäksi. Rauhallisemmalla ajotavalla ja auton hyviä rullausominaisuuksia hyväksikäyttäen sainkin keskikulutuksen putoamaan arvoon 7,6 l/
100 km. Auton aikaisempi käyttötapa oli painolastina eikä houkutellut jatkamaan säästöyrityksiä, eli kova meno sai jatkua kuten ennen.
Mutta tietokoneen mittaaman ajomatkan voikin nollata. Sen kun keksin, saatoin aloittaa uuden laskennan ja kokeilla säästöajoa uudelleen. Käyttämällä suhteellisen rauhallisia kiihdytyksiä ja sovittamalla ajotapaa liikenteeseen siten, että jarrujen käyttöä tuli mahdollisimman vähän, sain keskikulutuksen heti putoamaan arvoon 6,7 l/100 km.
n n n
Kun mielenkiinto oli herännyt, ryhdyin kokeilemaan erilaisia säästökeinoja, esimerkiksi vaihteiden käyttöä. Kun nyt olen ajanut sekalaista kaupunkiajoa uudella laskennalla 300 kilometriä, olen päässyt keskikulutuksessa tasolle 6,4 l/100 km.
Kerran on kuvaruudussa jo vilahtanut 6,3, mutta se tuhlaantui heti seuraavissa liikennevaloissa, jotka syttyivät minulle liian myöhään ja jouduin voimakkaasti jarruttamaan.
Seuraava kiihdytys valoista nosti taas lukeman arvoon 6,4 eli valojen ohjauksella on taloudellista merkitystä koko liikennevirtaa ajatellen.
Ajotietokone osoittaa laskuillaan oikeaksi sen, minkä kyllä teoriassa olen jo aikaisemminkin suuruusluokkana tiennyt. Ajotavalla voi kaupunkiajossa säästää noin 1,5 litraa sadalla kilometrillä bensiinimoottorilla ajettaessa. Ja kyseinen arvo pätee, vaikka ei olisikaan ajotietokonetta käytettävissä.
Mittaaminen vain on ollut hankalaa. Oman autoni kohdalla tiedän, että paljonkaan pienempään keskikulutusarvoon en voi päästä, sillä autossani on kuten nykyään lähes kaikissa autoissa, teholtaan liian suuri moottori, joka suurimman osan ajasta toimii osakuormitettuna huonolla hyötysuhteella.
n n n
Minulle on kyllä ajotavastani johtuen ilmestynyt taakseni puskuriin kiinni liimautuvia kärsimättömiä ajajia, jotka haluaisivat kiihdyttää täysillä edessä näkyviin punaisiin valoihin ja vetää siellä liinat kiinni, niin että savu nousee.
Mutta he eivät tiedä, että minulla on oma tavoitteeni saada keskikulutuslukema putoamaan arvoon 6,3 l/100km. Silloin säästäisin esimerkiksi ajamallani 300 kilometrin ajomatkalla jo 4,5 litraa, mikä nykyhinnoilla tekisi jo noin kuusi euroa.
Jos itse muutun kärsimättömäksi, ja näytän, mistä pesee, niin saan äkkiä tuhlattua säästämäni eurot ja puskurini taakse tulee tilaa. Kyse onkin, ei vain uudesta ajo-, vaan myös ajattelutavasta, kun bensiinin hinta nousee.
Eli kilpailun maantiellä pitäisi muuttua säästöjen tavoitteluun, ja liikenne rauhoittuisi. Silloin voisi muuten huomata, että nopeusrajoituskin auttaa tavoitteen saavuttamisessa, vaikka se muuten usein tuntuu turhan alhaiselta.
Olavi Laine
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kerroit kiihdyttäväsi suhteellisen rauhallisesti. Kokeilepa kiihdyttää hiukan rivakammin tavoitenopeuteen, ja sen jälkeen tottakai tasaista ajoa niin isolla vaihteella kun auto vetää tasaisesti. Uskoisin, että saat tavoitelukemasi toteutumaan helpostikin.
Tässäkin voi mennä liiallisuuksiin, esim. veljelleni oli autokoulussa sanottu 40 km/h nopeudessa, että laitahan vitonen päälle!
juu,se on että ripeästi kiihdytettynä se kulutus vielä hieman putoaa.mutta ei 40 vauhdissa viel ä5:sta päälle..vaikka sillä kulutus olisikin todella pieni ja nykyauto jaksaa vettä matalilla kierroksilla niin se ei tee hyvää moottorille..
Kannattaa todella miettiä sitä vitoselle vaihtamista. Lyhytiskuinen kone ei tykkää yhtään siitä, että ajetaan liian isolla vaihteella.
Kun sitten joudutaan tekemään remppaa ja vaihtamaan osia, häviää kulutuksesta säästetyt eurot nopeasti....eivätkä välttämättä edes riitä.
Itse seurailin etenkin alkuun ajotietokoneen ruudulta senhetkistä kulutusta ja kokeilin vaihteiden ja kiihdytysten vaikutusta. Seurasin myös kulutusta eri nopeuksissa.
40km/h rajoituksella kannattaa ajaa kolmosvaihteella, koska siinä alueella yleensä aina meno on enemmän tai vähemmän nykivää. Jos on iso vaihde ja joutuu painamaan kaasua niin silloin käy pyörre tankissa.
Kiihdyttää kannattaa reippaasti, kulutus nousee kyllä hetkellisesti mutta on kuitenkin edullisempaa kuin hidas kiihdytys.
Mitä nopeusrajoituksiin tulee niin on aivan sama, ajanko 90km/h vai 135km/h, kulutus on aivan sama. 110km/h kuluttaa enemmän kuin edellämainitut nopeudet.
80km/h on hankala nopeus, ei ainakaan minun autolleni ollenkaan edullinen ja lisäksi hyvällä tiellä on todella ryydyttävää ajaa kyseistä nopeutta.
mikään vauhti ei tuota ongelmia.
Ei ole vaikeukisa ajaa hiljaista vauhtia kun auto ei nyi ja vastaavasti suuremmalla nopeudella melu ei tunge sisään, oli vaihde kuin vaihde päällä.
Kaikissa omistamissani autoissa optimaalisin nopeus kulutuksen kannalta on ollut välillä 80 - 100 km/h. Nopeuden nosto 80 -> 130 nostaa kulutusta n. 30 prosenttia, hieman välityksistä riippuen. Mitään hirveitä ylivaihteita autoissa ei ole ollut, nopeus suurimmalla vaihteella 1000 kierroksen paikkeilla n. 35 km/h. Joissakin vähän alle joissakin vähän yli. Kuten lukemista saattaa päätellä, kyseessä on ollut otto-moottorilla varustettuja autoja, dieseleillä liikun tiettömillä tapaileilla.
Vapaita nopeuksia on tullut kokeiltua saksanmaallakin muutamaan kertaan joten tuntumaa on myös yli 200 km/h vauhdista pitemmälläkin matkalla. Silti ei tuota mitään tuskaa ajaa 80 km/h rajoitusta vaikka tie olisi kuinka hyvä tahansa. Tärkeintä mielestäni on pitää nopeus kokolailla niissä rajoissa mitä kanssakulkijat samalla tieosuudella olettavat sen olevan.
Jos nopeuksia halutaan jollain tieosuudella muuttaa niin siihen täytyy kyllä valita jotkin muut keinot kuin henkilökohtainen nopeusrajoitusten rikkominen tai kirjoittelu jollekin epämääräiselle keskustelualueelle.
Mulla oli tilaisuus ajaa kaupunkiajoa suht uudella autokoulun autolla kakkosvaiheessa niin, että opettaja tarkkaili tietokonetta kokoajan.
Hirveä hajonta oli juuri liikkeellelähdöissä kulutuksen suhteen. Laskettuna litraa/100km oli minun minimini 40l/100km, maksimi taas reippaat 350l/100km. Tuota kulutusmääräähän on tietenkin vain hetkittäin ja vähän aikaa kerrallaan, mutta kyllä uskon hyvääkin säästöä syntyvän rauhallisilla ajotavoilla :D
Anteeksi nyt nauruni...itsehän kirjoitin epäselvästi :D
Siis ei nykivä ajo 40km/h alueella johdu autostani. Harvassapa taajamassa vaan pystyy ajamaan tasaisella vauhdilla.
Ei tunge melukaan sisälle. Olen kuitenkin "aikojen alussa" oppinut ajamaan peffatuntumalla....ei katsos ollut kierroslukumittaria silloin vielä autossani.
Tuo kertomasi optimaalinen nopeus voi hyvinkin olla totta Sinun autossasi, minun autossani se ei ole.
80km/h on hyvällä autolla ryydyttävä nopeus. En väitä, että sitä olisi vaikea ylläpitää, hieman "työläs" kylläkin ;)
>>Tärkeintä mielestäni on pitää nopeus kokolailla niissä rajoissa mitä kanssakulkijat samalla tieosuudella olettavat sen olevan.
"on aivan sama, ajanko 90km/h vai 135km/h, kulutus on aivan sama."
Tuota on kyllä kovin vaikea uskoa. Ellei sitten sinulla ole eityisen pitkillä vaihdevälityksillä varustettua autoa. Ilmanvastuskin lisääntyy noissa nopeuksissa jo sen verran, että vaikuttanee jo kulutukseenkin. Eri asia tosiaan, jos sinulla on 90km/h nopeudessa eri vaihde silmässä kuin 135km/h.
Pienin kulutus tasaisella nopeudella lienee kuitenkin suurimmalla vaihteella ajettaessa moottorin parhaalla hyötysuhdealueella.
Herra Laine on löytänyt hienon tavan säästää polttoainekuluista. Valitettavasti vain omistaan. Hän ja hänenlaisensa kun eivät välitä pätkääkään siitä montako autoa pääsee heidän jälkeensä liikkeelle liikennevaloista. Täällä Tampereella varsinkin on tavallista, että vihreillä pääsee vain 2-3 autoa, vaikka vähintään tuplamäärä olisi mahdollista. Siitähän eivät nämä "laineet" ole kiinnostuneita, kunhan vaan MINÄ pääsen läpi. Ko porukka voisi alkaa käyttämään vaikka onnikkaa (nysseä T:reella) niin säästyisi vielä enemmän. Joka tapauksessa teikäläiset tuhoavat sen lopunkin sujuvuuden Tampereen liikenteestä, minkä liikennesuunnittelijoiden jäljiltä on jäänyt. Olisi jonkinsortin asennekasvatuksen alkeiskurssi paikallaan teikäläisille!