Väitän, että 20 vuoden päästä tuskin puhumme Globalisaatiosta. Tämä on markkinatalouden sairaus, joka ajan kanssa tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Globalisaatiolla ei ole mitään elimahdollisuuksia, koska
- Viemällä tuotanto halvemman työvoiman maihin, viedään myös työpaikat, joka johtaa taas siihen, että länsimaissa ei ole ostovoimaa
- Globalisaatio on Euroopassa jo pelkästään Euroopan Unionin perusperiaatteita vastaan. Euroopan Unionin tarkoitus on protektionäärinen, suojata nimenomaan työpaikkoja, ostovoimaa ja pääomaa EU:n sisämarkkinoilla mm. suojatullein.
- Globalisaatio kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja tuhlaa entisestään huopenevia öljyvaroja kasvaneen rahtiliikenteen ja sen päästöjen mukaan. Näin ollen valtiot rikkovat jo ratifiomaansa Kioton sopimusta harjoittamalla tätä. Lisäksi kehitysmaissa tuottaminen ei sido valmistajia jo kotimaissaan noudattamiin ympäristönormeihin. Tämä on ongelman lakaisemista maton alle.
- Alemman tuotantokustannusten maissa tuottaminen toisaalta kasvattaa entisestään öljyn kysyntää ja hilaa öljyn maailmanmarkkinahintaa ylöspäin, joka entisestään vähentää ostovoimaa kasvaneiden kustannusten kautta.
- Liikevoittojen keskittyminen yhä harvempien käsiin, tekee koko rahasta vaihdon välineenä arvottoman, koska sitä on entistä harvemmalla. Näin ollen riski vaihtoehtoisen vaihdon välineen syntyyn on olemassa.
Globalisaation seurauksena on joko:
- Maailman siirtyminen voimakkaasti taloudellisiin blokkeihin (EU, USA, Aasia..) suojatakseen työpaikat
- Jo olemassa olevien taloudellisten liittoutumien (EU.. ) romahtaminen ja valtioiden siirtyminen takaisin voimakkaiden tullien aikaan.
Lopuksi tähän vielä. Taannoin Helsingin Sanomat kirjoitti, että Tekstiilikauppiaiden liitto on huolissaan tullin varastoissa olevista kiinalaista valmistetta oleville talvivaatteille, jotka nyt uhkaavat jäädä sinne, koska tuontikiintiöt Kiinalaistekstiileille tälle vuodelle ovat jo täynnä. Herää kysymys milloin ja mistä lähtien olemme tarvineet Kiinalaisia tuottamaan toppatakkimme. Nyt herää arvokysymys. Miksi ostaisimme kiinalaista kotimaisen asemasta. Siksi, koska ostaisimme useammin kotimaista, jos meillä olisi varaa, mutta työpaikkamme on jo saneerattu Globalisaation, tämän näkymättömän talouden jumalan alttarille
- Viemällä tuotanto halvemman työvoiman maihin, viedään myös työpaikat, joka johtaa taas siihen, että länsimaissa ei ole ostovoimaa
- Globalisaatio on Euroopassa jo pelkästään Euroopan Unionin perusperiaatteita vastaan. Euroopan Unionin tarkoitus on protektionäärinen, suojata nimenomaan työpaikkoja, ostovoimaa ja pääomaa EU:n sisämarkkinoilla mm. suojatullein.
- Globalisaatio kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja tuhlaa entisestään huopenevia öljyvaroja kasvaneen rahtiliikenteen ja sen päästöjen mukaan. Näin ollen valtiot rikkovat jo ratifiomaansa Kioton sopimusta harjoittamalla tätä. Lisäksi kehitysmaissa tuottaminen ei sido valmistajia jo kotimaissaan noudattamiin ympäristönormeihin. Tämä on ongelman lakaisemista maton alle.
- Alemman tuotantokustannusten maissa tuottaminen toisaalta kasvattaa entisestään öljyn kysyntää ja hilaa öljyn maailmanmarkkinahintaa ylöspäin, joka entisestään vähentää ostovoimaa kasvaneiden kustannusten kautta.
- Liikevoittojen keskittyminen yhä harvempien käsiin, tekee koko rahasta vaihdon välineenä arvottoman, koska sitä on entistä harvemmalla. Näin ollen riski vaihtoehtoisen vaihdon välineen syntyyn on olemassa.
Globalisaation seurauksena on joko:
- Maailman siirtyminen voimakkaasti taloudellisiin blokkeihin (EU, USA, Aasia..) suojatakseen työpaikat
- Jo olemassa olevien taloudellisten liittoutumien (EU.. ) romahtaminen ja valtioiden siirtyminen takaisin voimakkaiden tullien aikaan.
Lopuksi tähän vielä. Taannoin Helsingin Sanomat kirjoitti, että Tekstiilikauppiaiden liitto on huolissaan tullin varastoissa olevista kiinalaista valmistetta oleville talvivaatteille, jotka nyt uhkaavat jäädä sinne, koska tuontikiintiöt Kiinalaistekstiileille tälle vuodelle ovat jo täynnä. Herää kysymys milloin ja mistä lähtien olemme tarvineet Kiinalaisia tuottamaan toppatakkimme. Nyt herää arvokysymys. Miksi ostaisimme kiinalaista kotimaisen asemasta. Siksi, koska ostaisimme useammin kotimaista, jos meillä olisi varaa, mutta työpaikkamme on jo saneerattu Globalisaation, tämän näkymättömän talouden jumalan alttarille
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samaa mieltä kanssasi. Tuntuu että kaikki valinnat tehdään nykyään vain talouden ehdoilla, palvotaan liike-elämää, Nokiaa jne.
Nykyajan työntekijät ovat täysin kulutustavaraa. Ei siinä lojaalisuus kasva työnantajaa kohtaan.
Globalisaatio keskittää liike-elämän suuryhtiöihin jotka valtaavat markkinat.Voi kysyä onko tämä globalisaatio varsinaista markkinataloutta ns. vapaata ja tervettä kilpailua.
Globalisaatiosta ja ns. ulkoistamisesta (tuotannon siirto kehitysmaihin).. niin Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan ulkoistaminen on tuottanut paljon ongelmia firmoille ja on tehty paljon virheratkaisuja.
Jotakin perää viestissäsi on. Kyseessähän on eittämättä pikavoittojen tavoittelu. Juuri oli juttua että esim. Prahassa elinkustannukset ovat kohta samat kuin Hesassa. Sen jälkeen Prahalainen IT asiantuntija ei tee enää yhtään mitään alle "kolmentonnin" kuukausipalkalla. Tilanne tulee tasaantumaan koska elintaso ja kulut nousevat maissa joihin ulkoistetaan.
Lisäksi epäilen että Kiina tekee jonkin ilkeän siirron kunhan länsimaiset firmat ovat kaulaansa myöten päässeet sinne. Investointien ollessa tietyllä tasolla, Kiinan puolue päättää kiristää ruuvia (verotusta ja muita firmoihin kohdistuvia maksuja) kipukynnyksen lähelle eli "verissäpäin" sieltä vielä tullaan takaisin.
Kehitykselle ei kuitenkaan voi mitään, se tapahtuu ja jos yritettäisiin estää se jollakin kommunistityyppisellä pakkokeinolla, kaikki firmat lähtisivät välittömästi pois. Katellaan ja ihmetellään ja yritetään selvitä niillä eväillä joita meillä on ja joita meille jää. Kehityksessä on myöskin hyvää, se luo kilpailua. Länsimainen yhteiskunta olisi ilman ko. tyyppisiä esteitä tuhon oma 100:ssa vuodessa, koska ihmiset heikkenevät sellaisessa ympäristössä jossa heillä on esim. ikuinen työpaikka.
http://personal.inet.fi/koti/ilmanjohtajaa/