Tervehdys!
Ajattelinpa jakaa erilaisen näkökulman peppuseksiin. Olen tavallinen heteromies, joka pitää seksistä. Kokemusta on karttunut yhdestä jos toisesta asiasta, kuten anaaliseksistä. Harrastimme sitä ennen paljon, syistä joita en osaa sen tarkemmin selittää. Kiinnostus asiaan syntyi luonnollisesti minun puoleltani, eli uteliaisuuteni heräsi pornofilmien kautta, jonka jälkeen ujosti ehdotin sitä tyttöystävälle. Katselimme aina välillä yhdessä pornofilmejä ja ajatus näytti kiihottavan myös häntä. Erityisesti ns. tuplapano eli voileipä olisi ollut hänen listallaan numero yksi. Valitettavasti kunnon seksikumppanin (siis kolmannen) löytäminen ei tässä maassa ole helppoa, joten tuo asia jäi kokematta. Ja mistä tässä on sitten kyse? No, ilman varaslähtöjä, kiinnostus peppuseksiin hiipui olemattomiin, ainakin minun puoleltani.
Kuten jo mainitsin, aloite oli minun käsissäni. Minulla ei ole pieni vehje, joten alku oli todella hankalaa. Otin kuitenkin kärsivällisyyden mukaan, joten tyttöystävän mielenkiinto pysyi yllä. Vaikka aluksi emme voineet harrastaa peppupenetraatiota, niin hyväilin häntä sormella peppuun ja hieroin samalla klitorista tai nuolin häntä. Ja jos peniksenkärki oli jo käytetty peppureiässä, masturboin hänen peppuunsa. Myöhemmin ja erittäin varovaisen kokeilun jälkeen, penis upposi jo syvemmälle. Sitten alkoi peppuaikakausi.
Myönnän rehellisesti, että jossain vaiheessa olin huolissani. Halusin nimittäin olla ehdottoman varma, että tyttöystäväni pitää peppuseksistä. Halusin tuottaa hänelle nautintoa, joten utelin miltä anaaliseksi tuntuu hänestä. Saako hän orgasmin ja tuntuuko penis pepussa hyvältä. Lopulta uteliaisuuteni meni niin pitkälle, että kokeilin omaan peppureikääni hieromasauvaa. Huh huh! Ahdistuneimmat tuumaavat, että homo se on, mutta vastaan heille samaan hengenvetoon, että kipu laajentaa näkökulmaa. Se hieromasauva oli kapeampi kuin oma penikseni ja meikäläinen näki Otavan ja kaikki muutkin tähtiryhmät. Epävarmuuden siemen oli kylvetty.
Tyttöystäväni sai minut vakuuttuneeksi, että hän pitää peppuseksistä, joten jatkoin "harjoituksia". Harrastimme yleensä ensin penetraatiota vaginaan ja sitten vaihdoin peppuun. Vaihdoimme asentoja ja välillä tyttöystäväni ratsasti, kun penis oli pepussa. Silti jokin painoi mieltäni. Yllätyin, koska nythän seksielämämme oli monipuolista ja mukavaa. Väärin! Minä vain kuvittelin, että seksielämästämme tuli jollain tapaa parempaa. En kuitenkaan huomannut, että minusta oli tulossa välinpitämätön peppufriikki.
Muutaman kuukauden jälkeen havahduin inhottavaan fiilikseen. Oliko minusta tullut alistaja? Saatoinko olla varma, että tyttöystäväni sai seksistä yhtä paljon kuin minä? Pidinkö hänet tyydytettynä, vai muuttuiko seksielämämme liian radikaalisti, kun otimme peppuseksin miltei rutiiniksi? Ehkä hän kaipasi orgasmia vaginaalisesti... Ja silloin peppuseksistä katosi hohto. Rupesin todellakin pohtimaan, että ainainen peppuun vetäminen ei varmasti tehnyt hyvää sulkijalihakselle. Kuten kerroin, en ole pieni mies. Tiedän, että sulkijalihas palautuu melko nopeasti, mutta palautuiko se tarpeeksi? Pikkuhiljaa jätin peppuhommat pois ja keskityin taas oleelliseen. Oikeastaan kyllästymistä tapahtui muillakin osa-alueilla. En kiihottunut enää pornofilmien anaalikohtauksista ja minua rupesi ärsyttämään ainaiset peppukohtaukset. Tuntui, ettei noissa pätkissä ollut muuta kuin peppuseksiä. Kaikki asiat pyörivät yllättäen persereiän ympärillä, ja ystävät hyvät, se on aika ahdas alusta kokonaiselle maailmalle. En tuomitse peppuseksiä enkä niitä, jotka sitä harrastavat. Mutta liiallinen innokkuus voi turruttaa. Seksistä voi tulla pelkkää persettä, jonka jälkeen tasapainoinen seksielämä on mennyttä. En ole vuosiin harrastanut peppuseksiä eikä tyttöystävä ole sitä pyytänyt. Eli pitikö hän siitä niin paljon, kuin aluksi kuvittelin? Varmasti hän nautti siitä, ei siitä ole epäilystä. Mutta kuinka paljon? Se onkin jo toinen juttu.
Eli jutun pointtina on se, että elämää löytyy persereiän ulkopuoleltakin. Peppu ei ole naisen seksuaalisuuden keskipiste, mutta peppumiehet haksahtavat helposti vain anaalitoimintaan.
Eli muistakaa tämä yksinkertainen neuvo: ei makeaa mahan täydeltä. Minä ainakin sain tuhottua anaaliseksistä glamourin ja viehätyksen. En vieläkään pidä peppukohtauksia vilisevistä leffoista, mutta minä olenkin omituinen. Toisaalta, olisi kiva tuntea se jännitys uudestaan, mutta sitä ei taida tapahtua; ei ainakaan tässä elämässä.
Hyvää jatkoa kaikille, ja iloista peppusekstailua. Kaikka on kivaa hetken. :)
Ajattelinpa jakaa erilaisen näkökulman peppuseksiin. Olen tavallinen heteromies, joka pitää seksistä. Kokemusta on karttunut yhdestä jos toisesta asiasta, kuten anaaliseksistä. Harrastimme sitä ennen paljon, syistä joita en osaa sen tarkemmin selittää. Kiinnostus asiaan syntyi luonnollisesti minun puoleltani, eli uteliaisuuteni heräsi pornofilmien kautta, jonka jälkeen ujosti ehdotin sitä tyttöystävälle. Katselimme aina välillä yhdessä pornofilmejä ja ajatus näytti kiihottavan myös häntä. Erityisesti ns. tuplapano eli voileipä olisi ollut hänen listallaan numero yksi. Valitettavasti kunnon seksikumppanin (siis kolmannen) löytäminen ei tässä maassa ole helppoa, joten tuo asia jäi kokematta. Ja mistä tässä on sitten kyse? No, ilman varaslähtöjä, kiinnostus peppuseksiin hiipui olemattomiin, ainakin minun puoleltani.
Kuten jo mainitsin, aloite oli minun käsissäni. Minulla ei ole pieni vehje, joten alku oli todella hankalaa. Otin kuitenkin kärsivällisyyden mukaan, joten tyttöystävän mielenkiinto pysyi yllä. Vaikka aluksi emme voineet harrastaa peppupenetraatiota, niin hyväilin häntä sormella peppuun ja hieroin samalla klitorista tai nuolin häntä. Ja jos peniksenkärki oli jo käytetty peppureiässä, masturboin hänen peppuunsa. Myöhemmin ja erittäin varovaisen kokeilun jälkeen, penis upposi jo syvemmälle. Sitten alkoi peppuaikakausi.
Myönnän rehellisesti, että jossain vaiheessa olin huolissani. Halusin nimittäin olla ehdottoman varma, että tyttöystäväni pitää peppuseksistä. Halusin tuottaa hänelle nautintoa, joten utelin miltä anaaliseksi tuntuu hänestä. Saako hän orgasmin ja tuntuuko penis pepussa hyvältä. Lopulta uteliaisuuteni meni niin pitkälle, että kokeilin omaan peppureikääni hieromasauvaa. Huh huh! Ahdistuneimmat tuumaavat, että homo se on, mutta vastaan heille samaan hengenvetoon, että kipu laajentaa näkökulmaa. Se hieromasauva oli kapeampi kuin oma penikseni ja meikäläinen näki Otavan ja kaikki muutkin tähtiryhmät. Epävarmuuden siemen oli kylvetty.
Tyttöystäväni sai minut vakuuttuneeksi, että hän pitää peppuseksistä, joten jatkoin "harjoituksia". Harrastimme yleensä ensin penetraatiota vaginaan ja sitten vaihdoin peppuun. Vaihdoimme asentoja ja välillä tyttöystäväni ratsasti, kun penis oli pepussa. Silti jokin painoi mieltäni. Yllätyin, koska nythän seksielämämme oli monipuolista ja mukavaa. Väärin! Minä vain kuvittelin, että seksielämästämme tuli jollain tapaa parempaa. En kuitenkaan huomannut, että minusta oli tulossa välinpitämätön peppufriikki.
Muutaman kuukauden jälkeen havahduin inhottavaan fiilikseen. Oliko minusta tullut alistaja? Saatoinko olla varma, että tyttöystäväni sai seksistä yhtä paljon kuin minä? Pidinkö hänet tyydytettynä, vai muuttuiko seksielämämme liian radikaalisti, kun otimme peppuseksin miltei rutiiniksi? Ehkä hän kaipasi orgasmia vaginaalisesti... Ja silloin peppuseksistä katosi hohto. Rupesin todellakin pohtimaan, että ainainen peppuun vetäminen ei varmasti tehnyt hyvää sulkijalihakselle. Kuten kerroin, en ole pieni mies. Tiedän, että sulkijalihas palautuu melko nopeasti, mutta palautuiko se tarpeeksi? Pikkuhiljaa jätin peppuhommat pois ja keskityin taas oleelliseen. Oikeastaan kyllästymistä tapahtui muillakin osa-alueilla. En kiihottunut enää pornofilmien anaalikohtauksista ja minua rupesi ärsyttämään ainaiset peppukohtaukset. Tuntui, ettei noissa pätkissä ollut muuta kuin peppuseksiä. Kaikki asiat pyörivät yllättäen persereiän ympärillä, ja ystävät hyvät, se on aika ahdas alusta kokonaiselle maailmalle. En tuomitse peppuseksiä enkä niitä, jotka sitä harrastavat. Mutta liiallinen innokkuus voi turruttaa. Seksistä voi tulla pelkkää persettä, jonka jälkeen tasapainoinen seksielämä on mennyttä. En ole vuosiin harrastanut peppuseksiä eikä tyttöystävä ole sitä pyytänyt. Eli pitikö hän siitä niin paljon, kuin aluksi kuvittelin? Varmasti hän nautti siitä, ei siitä ole epäilystä. Mutta kuinka paljon? Se onkin jo toinen juttu.
Eli jutun pointtina on se, että elämää löytyy persereiän ulkopuoleltakin. Peppu ei ole naisen seksuaalisuuden keskipiste, mutta peppumiehet haksahtavat helposti vain anaalitoimintaan.
Eli muistakaa tämä yksinkertainen neuvo: ei makeaa mahan täydeltä. Minä ainakin sain tuhottua anaaliseksistä glamourin ja viehätyksen. En vieläkään pidä peppukohtauksia vilisevistä leffoista, mutta minä olenkin omituinen. Toisaalta, olisi kiva tuntea se jännitys uudestaan, mutta sitä ei taida tapahtua; ei ainakaan tässä elämässä.
Hyvää jatkoa kaikille, ja iloista peppusekstailua. Kaikka on kivaa hetken. :)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jeps! Eli pahoitteluni parista kirjoitusvirheestä. Piti sanoa, että kaikki on kivaa hetken, mutta keskeyttäminen ei onnistunut ja viesti lähti jo liikkeelle. No, ehkä täällä ei ole pikkusieluja... ;) Siis muitakin kuin minä. Heh!
Kiitos hienosta ja kuvailevasta kirjoituksesta, jota lukiessa kävi kyllä mielessä, että yrittääköhän tässä joku naispuolinen henkilö ujuttaa faktatietoa persepanoista kohkaavien äijien kalloon. Viesti kun menee paremmin perille, jos siitä kertoo uskottavasti toinen mies. No, oli miten oli, erityisen hauska kirjoituksessasi oli kohta: "Elämää löytyy persereiän ulkopuoleltakin".
Uskotaan! Millainen takapuoli naisellasi muuten on, kun sitä noin antaumuksella olet jyystänyt?
jos ois halunnu kolmannen mukaan ja ei löydy kunnollisia partnereita nii oisittehan voinu käyttää sitä tekomunaa kokeillaksenne ensin.mun emäntä ainakin on tykänny kun se käyttää ite tekomunaa ja ite hoidan peräpään.tuntuu se itestäkin aika vängältä kun toisessa osoitteessa on jotain liikkuvaa.ja täysi hetsku oon itekkii mut kyl muija aina välillä hoitaa munkii perseen.ei satu kun varovasti etenee ja reilusti liukkaria käyttää.muijalla on sitä varten vyö dildo.:)
Olemme kokeneet saman homman ei kun tekopenis pillussa ja oikea anaalissa niin takuuvarma ORKKU isolla O:lla vaimolle !!
SUOSITTELEN!!
"Millainen takapuoli naisellasi muuten on, kun sitä noin antaumuksella olet jyystänyt?"
Kiitos kysymyksestä! Hyvältähän se näyttää ja aikanaan tuntui. Takaan olevani mies, jopa ärsyttävyyteen asti, joten kyseessä ei ole naamioitu feministihyökkäys ruskealle planeetalle. :)
Mutta on kuitenkin mukava kuulla, että teksti piti valppaana, ja siinä oli jotain hauskaakin. Eihän seksi tai siitä puhuminen voi olla liian vakaa, vai mitä?
Eli kiitoksia palautteesta!
Vaikka en päässytkään Nasalle rakettisuunnittelijaksi, olenhan minä toki tekopenikset löytänyt, ja kuvailemaasi asiaa on kokeiltu. Mutta kaksi AA-paristoa ei vastaa elävää partneria, vaikka toisten palstojen juttuja lukiessa, niissäkin on enemmän virtaa kuin monessa kotitontussa, jotka istuvat sohvalla kaljaa litkimässä. No, joo! Tuskinpa sitä peppuseksin välissä tai aikana tarvitsee juttua venäläisestä kirjallisuudesta kehittääkään, mutta on se silti eri homma, kun mukana on muutakin honkingilaisen designtyypin paras muoviklooni, vaikka ovathan nuokin varmasti norttia kiskoneet, kun ovat erilaisia lerputtimia meidän iloksemme ja harmiksi keksineet. Vai mitä? ;)
Itselläni tämä aihe on tullut vastaan vasta nykyisen mieheni kohdalla. Se, että hän on innokas peppuseksin suhteen, on musta outoa. Olen noin kolmenkympin korvilla oleva nainen ja mieheni on jokseenkin nuorempi. Tuntuu että moinen seksisuuntaus on näitä uusia tuulahduksia. Olen kieltäytynyt moisesta, vaikka voisin ehkä mieliksi kokeilla millaista se on. Se on aiheuttanut sekavia tunteita mulle, että hän on peppujen perään ja puhuu toisinaan et haluaisi harrastaa sellaista. Itse kuitenkin tyydytyn tarpeeksi oikeasta seksistä vaginaan ja klitoriksen hyväilystä ja koen, etten tarvitse muuta. Mua vaan häiritsee se, että mieheni on peppuseksin perään noin kovasti. Kuten sä "omituinen mies" sanoit, siinä varmasti voi mennä liiallisuuksiinkin. Mulle vaan tulee ajatuksesta kummallinen olo, ajatus on perverssi koska homothan sitä lähinnä ovat harjoittaneet ja luulen että heterot ovat sieltä saaneet idiksen seksielämään. Ei ainakaan paskan vääntäminen millään lailla kiihota mua. En usko että musta koskaan tulee perseseksin ystävää, mutta ehkä uteliaisuudesta voisin kokeilla jos partneri osaa tehdä sen oikein. Siitä en välitä tuleeko paskaa sen kikkeliin vai ei, itsepähän tietää minne sitä haluaa työntää. Eikö siinä ole jotain yhteistä pissa- ja kakkajuttujen kanssa sitten jo? Jos meinaa jotkut ukot haluaa et muija nuolee paskan pois...
Mut eiköhän tässäkin ole syytä noudattaa seksisuhteen sääntöjä ettei pakota toista sellaiseen mitä toinen ei halua ja kokee jotenkin likaiseksi asiaksi? Jos tekee vastoin sitä, minkä toinen kokee inhottavaksi, mun mielestä jo häiritsee seksisuhdetta hyvin paljon. Tai ainakin jo sitä parisuhdettakin voi haitata, jos asiat ei ole oikealla kohdallaan. Saa ihan vapaasti kertoa, miten itse kokee asian. Ja on musta todella väärin et rupeaa moisen takia vieraissa käymään, silloin on jotain tosi pahasti vinossa suhteessa. Itse en ainakaan halua jakaa omaa miestäni kenenkään toisen kanssa. Emme ole paljon asiasta keskustelleet vielä. Se vielä siis aiheuttaa todella sekavia tunteita mulle.
Että jos haluaa naida toisinaan peppuun (tai ylipäänsä kokeilla peppuun panemista), on heti peppufriikki ja perverssi. Tämä selvä.
ei sun tartte tolleen ajatella. Jokaisella on omat mielipiteensä. Koetahan kasvaa ja tajuta vähän elämää. Näin mä koen ja asia on vaikea mulle.
katolisissa maissa peppuseksi on aika yleistä ihan heteroiden parissa. Sitä kun voi harrastaa ilman syntisiä ehkäisymenetelmiä. Ja voihan sitä tyttökin pysyä neitsyenä avioliittoon asti kun antaa vaan kakkosreikää.
...lausahduksestasi, ettet välitä tuleeko toisen jormaan kakkaa vai ei. Mulle juuri tuo asia on ollu nolostuksen aihe, ja vaikeuttanut seksiin antautumista, kun aina miettii ettei siellä vaan olisi niitä kikareita vastassa. Parhaintahan peppuseksi on extempore vaan ilman sen kummempaa valmistautumista.
Olipa ilo lukea pitkälle ajateltu ja hyvin kirjoitettu henkilökohtainen kronikka näinkin kiivaasta aiheesta. Samoin vastaukset ovat olleet hämmästyttävän asiallisia. Missä ovat kaikki homottelijat ja lukutaidottomat kieliopinraiskaajat? Toivottavasti pysyvät siellä kiven alla mistä ovat lähtöisin. On hyvin kuvaavaa että kaikki asiasta kiivailijat ovat yleensä myös kaikken surkeimpia kirjoittajia.
Peppuseksi voi olla kivaa molemmille osapuolille (tyttöystäväni aloitteesta sitä alettiin harrastaa), mutta liika on aina liikaa. Jostain olen lukenut että jokaista "kinkyä" sessiota kohden pitäisi harrastaa ainakin yhdeksän kertaa tavallista vaniljaa, ettei homma karkaa käsistä ja mene kaikki huvi koko seksistä. Pätenee myös niinkin viattomaan kinkyilyyn kuin peppuseksi.
Minulla oli hiukan samanlainen kausi joitakin vuosia sitten kuin omituisella miehellä. Sitä seurasi myös koko aihepiirin inflaatio. Sittemmin olen havainnut että peppuseksistä voi nauttia monella tavalla, eikä penetraatio ole ainoa vaihtoehto. Joskus hyvä vaihtoehto on kaikenlainen koskettelu, jopa nuoleminen, mikäli partneri on huolella pesty, mikä kiihottaa kumppaniani jopa enemmän kuin itse peppuun paneminen. Dildo on myös hyvä apuväline koska kyllähän naisella kaikenlaista kosketeltavaa riittää, ja niistä värinöistä voi itsekin nautiskella jos sattuu kalunsa kanssa pyörimään samoilla kulmilla. Homman kruunaa meillä yleensä tavallinen, joskin erityisen kiihkeä yhdyntä. Tai ehkä yhdyntä on hiukan liian lievä sana näitä viimeisiä minuutteja kuvaamaan. Homma on siinä vaiheessa nimittäin sen verran eläimellistä, että siinä huudetaan asioista niiden oikeilla nimillä.
Ja kokemukseni-nimimerkille vielä: en usko että peppuseksissä juuri kenellekään olisi ensisijaisesti kysymys viehtymyksestä vessaleikkeihin, tai että koko teemalla olisi ylipäätään mitään tekemistä homoseksuaalisuuden kanssa. Maailman sivut sitä on jyystetty kakkoseen koska se on tuhmaa, kiellettyä, tabu, tai jopa hiukan "likaista", mikä on synonyymi edellisille. Kaikenlaista kannattaa kokeilla, mikäli suhde on muuten kunnossa eikä tarvitse jälkikäteen nolostella. Mutta varovasti alkuun... sinne pitää mennä _todella_ hitaasti. Partnerisi liika ripeys voi aiheuttaa sinulle todella huonon kokemuksen, jonka jälkeen hänellä ei olekaan b-rappuun enää asiaa.
Lisää tällaista keskustelua tälle palstalle. On Suomessa sentään vielä tolkun ihmisiä.
Hyvä keskustelu vaatii aina asiallisen vastaajan, joten toivoa on.
Tässä ketjussa on ihan hyvä aihe, jota ei olisi ilman muita keskustelijoita, joten se kannattaa muistaa jatkossakin. Mitä tulee peppuseksin homomaisiin ulottuvuuksiin, niin epäilyhän ei ole uusi. Itse asiassa muistan lukeneeni joskus poikasena jotain isäpuolen pornolehteä, missä yleisöpalstalla eräs nainen epäili ihan samaa asiaa miehestään. Hänestä miehellä oli piileviä taipumuksia homoseksuaalisuuteen, ja tämä oli joskus 80-luvulla. Jos en ihan väärin muista, on kirkolla ja ”kiihkoilijoilla” ollut vaikutuksensa tuon ennakkoluulon levittämisessä. Esimerkiksi homoseksuaaleista on maalattu sellaista kuvaa, että heillä on peppureikä mielessä aamusta iltaan ja elämä on pelkkää anaalia. No, kokemuksesta voin tietenkin todeta, että joskus asiat menevät päin persettä jo luonnostaan; seksissä ja muutenkin. Mutta peppuseksin viehätys taitaa olla siinä pikkutuhmassa uutuuden viehätyksessä – ei niinkään anaalissa itsessään. Eroja tietenkin löytyy, mutta itselleni pelkän anaaliaukon näkeminen ei tuonut mitään fiiliksiä. Ajatus muuttui kiihottavaksi vasta yhteisellä pelikentällä. Ja oman osansa antoivat tietysti pornolehdet, joista siihen aikaan sensuroitiin anaalikuvat mustalla laatikolla. Olen vielä nuori mies, alle kolmekymppinen, mutta asiat ovat muuttuneet paljon lyhyessä ajassa.
Tuossa oli yksi hemmetin hieno kommentti, josta on pakko olla samaa mieltä. Jokaista kinkyä kokemusta kohden kannattaa toteuttaa yhdeksän vaniljaa. Itse menin metsään (tai päin persettä) juuri tässä. Etsin vaniljan jatkoksi jotain, jopa sillä antaumuksella, että kohta itse vanilja oli eksoottisempi kokemus kuin naiminen papaijahedelmän kanssa - mistä minulla ei luojan kiitos ole kokemusta, vaikka melkoinen aasi osaan ollakin. Periaate on kuitenkin se, että peppuseksissä ei ole mitään vikaa ja se on ihan mukavaa vaihtelua, mikäli painopiste on sanalla vaihtelu. Toki löytyy niitäkin pariskuntia, joille mikään ei riitä. Mutta tietyllä tavalla on nostettava esille sitäkin seikkaa, että miehenä minun on ajateltava myös kumppaniani. Ei ole kivaa, mikäli hanuria kirvelee viikosta toiseen. Jos et usko, istu seuraavalla vessareissulla HK:n tai Atrian lihajalosteiden päälle. Kyllä se tuo ihan uutta perspektiiviä niillekin, jotka keskittyvät hinkkaamaan vain B-rapun askelmia. Sanotaan ettei rasvattu sarana ruostu ja kitise, mutta jossain on menty vikaan, mikäli tytöt menettävät neitsyytensä ensin peppuun, ja vasta vuoden tai parin kuluttua kokeillaan A-rappuun. En kuitenkaan syytä pornoa sellaisenaan, vaan käännän asian yhteiskunnan harteille. Vääristyneet mielikuvat syntyvät yleensä silloin, kun ei ole parempaa tietoa saatavilla. Nuoret miehet (pojat) samaistuvat anaalisekin ihmeisiin, mutta yhteiskunnasta puuttuu rehellinen keskustelu aiheen ympäriltä. Vikaa on ennen kaikkea asenteissa, vaikka kuvittelemme olevamme ”vapautuneita” tai ”avoimia”. Mutta kuinka moni on oikeasti valmis muuttamaan käsityksiään suvaitsevaksi, mikäli ajatuksiin on jo istutettu jokin mielikuva? Tosille anaaliseksi on kauhistus ja merkitsee jotain piilohomomaista perversion tarvetta, kun taas toiselle se on kuin ajelu saksalaisella moottoritiellä: ei mitään nopeusrajoituksia, kunhan vain saa ajaa niin kovaa, että ikenet tärisevät, vailla seurauksia. Mutta kuten tiedämme, on myös niitä, joille sellainen asia kuin anaaliseksi, ei tuota kipua, häpeää, riippuvuutta tai sydänsuruja, joten voimmekin kysyä, että mikä on heidän salaisuutensa. Olisiko se ennakkoluuloton kokeilu vai molemminpuolinen kunnioitus? Ehkä se on kykyä nauttia tai kykyä ottaa toinenkin osapuoli huomioon. Hyvään seksielämään ei tarvita poppakonsteja; riittää kun tekee niitä asioista, mistä molemmat tykkäävät. Välillä se tarkoittaa myös sitä, että ei saa sitä mitä haluaa kokeilla; tärkeintä on kuitenkin muistaa, että vaakakuppiin jää vielä vastapainoksi muitakin juttuja, kuten ulkoseksi, lampuista roikkuminen tai ihan mitä tahansa, vaikkapa plussapallona hässiminen hississä (mikä olisi muuten hupaisaa nähtävää). Mutta ne asiat voivat olla ihan tavallisiakin juttuja. Koskettelua, keskustelua ja huumoria. Itse ainakin pidän suunnattomasti siitä, ettei oman seksielämäni osa-alueiden tarvitse olla haudanvakavia, vaan joskus niille voi myös nauraa. Hyvänä ohjeena voisikin sanoa, että mikäli kumppanin kanssa sujuu hyvin ja molemmat pepputouhuista pitävät, niin mikäs siinä; antaa palaa vain - sillä mikä olisikaan sen virkistävämpää kuin kunnon rytkys, jolla saa selkänikamat vaihtamaan paikkaansa.
Ja tosiaan, kiitoksia kaikille osallistujille. Tätä keskustelua on mukava seurata. :)