Sinä näyt lukeneen paljon raamattua ja löytäneen sieltä noita ristiriitoja...
Kerro minulle, mikä saa sinut sitten uskomaan Jumalaan (ja Jeesukseen?)?
Se asia kiinnostaa minua, koska en itse tunne tuota kirjaa niin hyvin vaikka tahtoisin. Uskominen Jeesukseen olisi niin mukavaa, mutta järki sanoo vastaan...
Uskon siis Jumalaan, mutta tuon raamatun kanssa olen aivan ihmeessä!
Kerro minulle, mikä saa sinut sitten uskomaan Jumalaan (ja Jeesukseen?)?
Se asia kiinnostaa minua, koska en itse tunne tuota kirjaa niin hyvin vaikka tahtoisin. Uskominen Jeesukseen olisi niin mukavaa, mutta järki sanoo vastaan...
Uskon siis Jumalaan, mutta tuon raamatun kanssa olen aivan ihmeessä!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moi Uusi.
Mikä saa ihmisen uskomaan Jumalaan, vaikka Raamattu ei ole kokonaan Jumalan sanaa?
Ekaksi, usko ei ole kiinni Raamatusta, eikä mistään muustakaan ihmisten kirjoittamasta tekstistä.
Kristityt uskovat, että usko itsessään on Jumalan aikaansaamaa.
Jumala ei ole riippuvainen Raamatusta, eikä ihmisten uskosta tai uskottomuudesta.
Usko Jumalaan on järjen vastaista. Usko on oikeastaan aina enimmäkseen järjen vastaista: usko joulupukkiin, usko keijukaisiin, usko luonnonhenkiin, usko allahiin jne.
Aina usko on järjen vastaista. Usko on todellakin luottamusta siihen, mitä toivoo. Ja sitten sitä alkaa käyttäytyä tuon toivonsa mukaisesti. Sitä on usko Jeesukseen, mihin tahansa jumalaan, joulupukkiin, luonnonhenkiin etc.
Mutta meille on annettu järki ja äly, ja niitä tulisi käyttää, eikä uskoa sokeana ihmisiin ja heidän ns. hengellisiin opetuksiinsa. Ei Jumala tahdo meidän olevan aivottomia ja typeryksiä, jotka emme järkeämme ja harkintakykyämme käyttäisi.
Miten voidaan todistaa, että Jumala olisi olemassa?
Miten voidaan todistaa, ettei Jumalaa ole olemassa?
Kumpaakaan em. vaihtoehtoa ei voida todistettavasti todistaa.
Jos ajattelee, että Jumalaa ei ole olemassa, niin tuo ajatus perustuu uskoon.
Jos ajattelee, että Jumala on olemassa, niin tuo ajatus perustuu uskoon.
Ja ajattelee sitä kummin tahansa, niin ihminen kuvittelee löytävänsä itsellensä tarpeeksi hyviä perusteluja uskonsa pohjaksi. Ja, siihen on kunkin ihmisen nojattava, mitä uskoo. Jokainen uskoo johonkin. Eikä usko perustu järkeen, vaan toivoon.
Ei Jumala ole riippuvainen niistä valheista, mitä ihmisille opetetaan Raamattua koskien. Itse asiassa, jos ja kun Jumala on olemassa, niin Jumala vihaa niitä valheita, kun uskovaiset valehtelevat Raamatun olevan kokonaan Jumalan sanaa.
Kokemus osoittaa, että kun valheet Raamattua koskien tipahtaa pois, silloin jäljelle alkaa jäämään yksin Jumala.
Kun enää ei ole ns. inhimillistä hengellistä viisautta, silloin alkaa ihmisessä olla tilaa Jumalallekin.
Ei Jumalan olemassaolo ole riippuvaista siitä uskotko sinä Raamatun olevan kokonaan Jumalan sanaa vai ei.
Eikä Jumalan työ sinussa ja sinun elämässäsi lopu, vaikka et uskoisikaan Raamatun olevan kokonaan Jumalan sanaa. Jumala ei ole Raamatun orja, ja vielä vähemmän Hän on orjaileva inhimillistä uskoa kohtaan.
Jumala näkee sinun sydämesi asenteen ja rehellisyytesi kaipuun, ja rehellisyyden kaipuu on myös Jumalassa oleva ominaisuus.
Missä minä kohtaan Jumalan?
Kohtaan Jumalan esimerkiksi luonnossa ja toisissa ihmisissä.
Toisten ihmisten hyvyys, sisäinen kauneus, suru, herkkyys, rakkaus, hyvät teot, kärsimys, ilot, ystävällisyys... kaikki se rehellinen ja aitous toisissa ihmisissä on Jumalankin kohtaamista.
Rakkaus on kaikkein jumalallisinta, mitä voin tietää, ja mitä olen elämässäni kokenut.
Ehkä olen saanut elämässäni osakseni niin paljon hyvyyttä toisilta ihmisiltä, että Jumalan näkeminen siinä on jonkinlainen itsestäänselvyys, jota en edes ajattele tietoisesti...
Usko on luottamusta toivoon.
kuinka paljon omaan näkemykseesi on vaikuttanut kristinusko?
Minäkin olen nyt lukenut raamatun historiaa sen verran, että tajuan sen olevan oman aikansa peiliä. Aivan kuin nykykirjallisuuskin heijastaa oman aikamme ajattelua. Nykyään ei enää painoteta samoja asioita.
Mutta minulle usko Jumalan olemassaoloon ei riitä. Haluan keskustella hänen kanssaan, rukoilla.
Se, että Jumala on kaikki ja minä olen osa sitä kaikkea, ei riitä! Ajatus ei vastaa kysymykseen: miksi minä olen olemassa ja mikä on minun tehtäväni.
Kristinusko tekee Jumalasta persoonallisen. Ajatus persoonallisesta Jumalasta ainakin on tullut kristinuskosta. Sitä huomaa olevansa kuitenkin lukemiensa asioiden "vanki"...
En tiedä oliko tässä nyt mitään pointtia, mut kommentoi jos haluat...
PS: Toivotaan, toivotaan!!
""Miten voidaan todistaa, että Jumala olisi olemassa?
Miten voidaan todistaa, ettei Jumalaa ole olemassa?
Kumpaakaan em. vaihtoehtoa ei voida todistettavasti todistaa.""
Toiseen kysymykseen oikea vastaus.
Ekaan väärin: Jos Jumala on olemassa, on JUMALAN äärimmäisen helppoa todistaa olemassaolonsa. Jopa niin, että kaikki uskoisivat.
Hyviä kysymyksiä sinulla.
Itse olen päätynyt seuraavanlaiseen:
Jos Jumala on olemassa ja meidät luonut, on Hänellä joku tarkoitus asialle. Jos se tarkoitus toteutuu kuoleman jälkeen, on se tarkoitus "taivaasa". Missään ei kuitenkaan selitetä, mihin tarkoitukseen Jumala valikoi tietynlaisia ihmisiä Taivaaseensa.
Kun taas jos ihminen luo Jumalan / uskonnon, riittää kun määritellään kuoleman rajan yli asti. Siis niin, että kuoleman jälkeen on vaan ihanaa. Se riittää (kuolemanpelon voittamiseen).
Kaikki tietämäni uskonnot toimivat jälkimmäisellä tavalla.