Äitini joskus sanoi, että MAP-kirkko eroaa muista kirkoista sellaisessa asiassa, että MK:ssa sanotaan Jumalan antavan vastauksen kirjan ja evankeliumin totuudesta kun sitä vilpittömästi kysyy. Tuhannet ihmiset ovat tätä asiaa kysyneet, mutta eivät ole saaneet minkäänlaista vastausta. Myöskin tuhannet ovat saaneet positiivisen vastauksen, ja tuhannet ovat saaneet negatiivisen vastauksen. Mikä on se kriteeri, että joskus saavat vastauksen ja jotkut eivät. Kirkon mielipide on se, että ne saavat vastauksen, jotka haluavat uskoa ja sitten taas ne, jotka jo mielessään ovat päättäneet, että tämä on palturia, eivät tietenkään saa vastausta tai sitten saavat negatiivisen vastauksen.
Mielestäni tällainen "lupaus" MK:ssa ei ole minkään arvoinen, koska vastaus riippuu ihmisen valinnoista ennen rukoilemista ja kysymistä. Tämä on verrattavissa vaikkapa seuraavaan tilanteeseen:kysyt Jumalalta, että mikä auto sinun pitäisi ostaa, mutta vastausta ei tule, ennenkuin olet käsirahan Foordista maksanut.
Kirkossa on muuten paljon jäseniä (suurin osa), jotka eivät välttämättä ole saaneet mitään todistusta evankeliumin totuudesta, mutta vuosien jäsenyyden tuloksena on syntynyt hiljainen "tieto" asiasta; eli kun Foordilla on ajettu muutama vuosi, niin todetaan sen olleen kelpo valinta. Auton merkin vaihtaminen on muuten vaikeaa, jos on ajellut samalla merkillä vuosikymmenet - muissa merkeissä on muuten varmasti jotain sellaisia vikoja, jotka tulevat ikuisen elämän ja pelastumisen kannalta kalliiksi.
Pitäisikö jokaisen todella uudistaa kasteensa liitto aina muutaman vuoden välein siten, että kyseenalaistaa oman uskonsa ja Jumalan. Sitten itsetutkiskelun, muiden uskontojen tutkiskelun ja pyhien kirjoitusten tutkiskelun jälkeen voidaan oikeasti uudistaa kaste ja oma Jumalsuhde. Jos foordin kanssa käydään vuosikaudet sakramenttia nauttimassa, niin kannattaisi aina välillä kyseenalaistaa se foordin asema ainoana oikeana autona.
ps. taidan tästä lähteä nuoleskelemaan foordiani. Se se on kelpo peli ja kestää isältä pojalle ja ruostuu vain pelleistään...
Mielestäni tällainen "lupaus" MK:ssa ei ole minkään arvoinen, koska vastaus riippuu ihmisen valinnoista ennen rukoilemista ja kysymistä. Tämä on verrattavissa vaikkapa seuraavaan tilanteeseen:kysyt Jumalalta, että mikä auto sinun pitäisi ostaa, mutta vastausta ei tule, ennenkuin olet käsirahan Foordista maksanut.
Kirkossa on muuten paljon jäseniä (suurin osa), jotka eivät välttämättä ole saaneet mitään todistusta evankeliumin totuudesta, mutta vuosien jäsenyyden tuloksena on syntynyt hiljainen "tieto" asiasta; eli kun Foordilla on ajettu muutama vuosi, niin todetaan sen olleen kelpo valinta. Auton merkin vaihtaminen on muuten vaikeaa, jos on ajellut samalla merkillä vuosikymmenet - muissa merkeissä on muuten varmasti jotain sellaisia vikoja, jotka tulevat ikuisen elämän ja pelastumisen kannalta kalliiksi.
Pitäisikö jokaisen todella uudistaa kasteensa liitto aina muutaman vuoden välein siten, että kyseenalaistaa oman uskonsa ja Jumalan. Sitten itsetutkiskelun, muiden uskontojen tutkiskelun ja pyhien kirjoitusten tutkiskelun jälkeen voidaan oikeasti uudistaa kaste ja oma Jumalsuhde. Jos foordin kanssa käydään vuosikaudet sakramenttia nauttimassa, niin kannattaisi aina välillä kyseenalaistaa se foordin asema ainoana oikeana autona.
ps. taidan tästä lähteä nuoleskelemaan foordiani. Se se on kelpo peli ja kestää isältä pojalle ja ruostuu vain pelleistään...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Esitit kysymyksen:"Mikä on se kriteeri että jotkut saavat vastauksen ja jotkut eivät".
Vertasit todistuksen saamista siihen, miten ihminen pääsee varmuuteen että Ford-auto on paras.Se kuuluu:
"Tämä on verrattavissa vaikkapa seuraavaan tilanteeseen:Kysyt Jumalalta, että mikä auto sinun pitäisi ostaa, mutta vastausta ei tule, ennenkuin olet käsirahan Foordista maksanut".
Ensinnäkin: Joseph Smith oli tälläisessä tilanteessa mennessään lehtoon rukoilemaan v.1820. JS. ei ollut tehnyt mitään päätöstä siitä, mihin kirkkoon liittyä ja halusi sen vuoksi saada Jumalalta vastauksen siihen mikä kirkko on oikea.
Toinen on itse autokaupasta: Jos olisit myyjä ja luoksesi tulisi joku tutustumaa myymääsi autoon, mutta havaitsisit kaverin etsivän vain vikoja ilman todellista aikomusta ostaa kyseistä automerkkiä. Kuinka kauan jaksaisit vastata tälläisen henkilön esitämiin kysymyksiin?
En usko että kukaan autokaupias alkaisiesitellä auton hyviä ominaisuuksia sellaiselle, jolla olisi nyrmeästä naamasta päätellen ennakopäätös olemassa. Sama pätee mielstäni myös ihmisen Jumala-suhteeseen: Jos ihminen ei halua elää saamansa tiedon mukaan, niin sellainen ei saa todistusta totuudesta.
On totta että kirkossa on paljon jäseniä, joilla ei ole Pyhän Hengen todistusta kirkosta. Tälläinen tilanne on ollut Brigham Yongista lähtien, ja se johtuu Brighamin mukaan siitä, että monet eivät välitä hankia sellaista. Ne ovat perustaneet kääntymyksensä älyliseen todistukseen ja saatavat pitää sitä riittävänä. Mutta voi olla että monet eivä tiedosta Hengen todistuksen olemassaoloa itsessään, koska eivät tunne Hengen toimintatapoja.
Raamattu sanoo että "se joka sanoo ettei Jumalaa ole, ei usko sitä todistusta joka hänessä on". Monet ovat myös nykyään samassa tilassa:E Eivät usko saamaansa todistusta, kosak eivä luota Pyhältä Hengeltäsaamaansa tunteeseen.
Esimerkkisi autokauppiaasta, joka kyllästyy myymään autoa liian kriittiselle asiakkaalle on osuva ja hauska, mutta se herätti minussa uuden ajatuksen:
Voiko Jumala kyllästyä totuutta kriittisesti etsivään ihmiseen ja lyödä ns. hanskat naulaan hänen suhteensa?
on totuuden rakkaus. Se on ensin otettava vastaan. Raamatun mukaan Jumala kutsuu ihmisiä, mutta he eivät voi löytää juuri siksi, etteivät ota vastaan totuuden rakkautta. 2.Tess. 2:10: "Hänen vääryytensä pettää ne, notka joutuvat kadotukseen, koska he eivät ole rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät."
Toisessa kohdassa sanotaan, että Jumala on kutsunut päiväkauden, mutta ei voi auttaa, koska ihmiset eivät ota vastaan rakkautta totuuteen.
Totuuteen kuuluu sekä sisäinen että ulkoinen rehellisyys. Sisäinen rehellisyys on sitä, että ilmaisee vakavalla mielellä asiat itselleen sellaisina kuin tietää niiden olevan ja tietenkin myös sen, mitä ei tiedä.
Jumalahan on tunnetusti melko hölmö. Ei tiedä tulevia eikä muistele menneitä - eikä siten voi oppia kokemuksistaan.
Tällainen kaikkivoipa kaheli rupeaa sitten myymään fordeja, isompia ja pienempiä. Pienimpiinkin malleihin mahtuu monta sielua sisään ja anoppikotelo katolla on vakiona. Kauppa käy ja Jumala on varsin tyytyväinen sillä aikaisemmin hän yritti myydä silmävoidetta varsin kovaan hintaan.
Tietenkin Jumala kyllästyy ronkeleihin asiakkaisiin, jos mistään ei mitään tiedä eikä ymmärrä. Muussa tapauksessa Hän alkaa myymään fordeja.
... jos Jumala kyllästyisi, Hänellä olisi ollut jo muutama vuosikymmen sitten hyvät syyt kyllästyä minuun. Minä sain rauhassa etsiä Jumalaa vuosikaudet, mutta Hänpä ei suostunutkaan mihinkään minun ennakko-odotukseeni tai -kaavaani. Vasta kun annoin kokonaan itseni tuon tuntemattoman ja nimettömän ja minulle käsittämättömän Suuren ja Rakastavan Voiman haltuun, alkoi jokin kirkastua. Minä hellitin ja Hän alkoi ohjata minua.
Kaikkinainen Jumalan määritteleminen ja "tietäminen" Hänen suhteensa on turhuutta. Hän ilmaisee itse itsensä silloin, kun ihminen on valmis heräämään unestaan.