Luoja

Jos nykyfysiika voi sanoa ja sanookin ja ihan oikeinkin vielä, että galaksijoukot loittonevat toisistaan poispäin, liikkumatta toisistaan poispäin.


Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.



EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.


Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.




Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne. Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.

Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.


Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.


:);):)

Energia kirjoitti:

Jos nykyfysiika voi sanoa ja sanookin ja ihan oikeinkin vielä, että galaksijoukot loittonevat toisistaan poispäin, liikkumatta toisistaan poispäin.


Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.



EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.


Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.




Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne. Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.

Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.


Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.


:);):)

>>Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.>Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.>Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne.>Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.>Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.>Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.

Energia kirjoitti:

Jos nykyfysiika voi sanoa ja sanookin ja ihan oikeinkin vielä, että galaksijoukot loittonevat toisistaan poispäin, liikkumatta toisistaan poispäin.


Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.



EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.


Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.




Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne. Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.

Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.


Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.


:);):)

Ota Jukteri muutaman kuukauden tauko nettikirjoittelusta ja väsää silla aikaa kunnollisesti jäsennelty ja todistuksilla maustettu dokumentti noista ajatuksistasi. Uudet ideat on ihan mielenkiintoisia, mutta pelkät irtonaiset lauseet - "tiheä kohti vähemmän tiheää" - ei paljon kiinnosta.

Tavoitteeton kirjoitti:

>>Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.>Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.>Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne.>Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.>Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.>Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.

Valon yleinen punasiirtymä ei johdu siitä, että galaksijoukot liikkuisivat tilassa poispäin toisistaan, vaan siitä, että niiden väliin syntyy koko ajan uutta tilaa.

Tuo tila syntyy atomeista ja mustista aukoista, jotka ovat samanlaisia systeemejä.

Eikähän atomeista havaittavien elektronin tiheyden omaavan aallontiheyden omaavat aallot pysyttele atomin ympärillä, vaan ytimestä avautuu koko ajan uusia aaltoja ja vanhat aallot muuttuvat meidän tilaksi, joka kaareuttaa koko ajan avaruutta massakeskittymän ympärillä, niin että mitä kauemmaksi massakeskittymästä mennään, sitä vähemmän tiheää tuo tila on.




Näin galaksijoukkojen väliin syntyvää tilaa virtaa koko ajan atomien ytimistä energia-aaltoina, joilla on myös hiukkasluonne.

Osittain nuo aallot menevät toisten atomien ytimiin, jonka seurauksena atomien ytimistä avautuu koko ajan tiheämpiä energia-aaltoja, joiden elektroniin vaadittavan tiheys mahdollistuu aina vain kauemmaksi atomin ytimestä ja näin atomit tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan.



Molekyylit syntyvät, kun nuo aallot taivuttavat toisensa poispäin tuolta alueelta, jolloin ne eivät töni atomeja kauemmaksi toisistaan ja näin eri aineiden atomeista muodostuu massakeskittymiä, jotka laajenevat yhdessä.

Voimakkain ilmiö tuosta on magneetin ja rautaesinnen välinen ilmiö.

Näin molekyylistä avautuukin yhteiset energia-aallot, joilla on myös hiukkasluonne.


Esim. vesisade syntyy näin, kun ilmakehän atomit tönivät toinen toisiaan poispäin maapallon keskipisteestä, maan pinnan työntyessä samoin poispäin maapallon keskipisteestä.

Vaan kun ylhäällä ilmakehässä syntyy vesimolekyylejä, niin silloin ilmakehän atomit eivät jaksa töniä niitä yläpuollellaan poispäin maapallon keskipisteestä, jonka seurauksena laajenevan maapallon pinta tömähtääkin vesimolekyyleihin, eikä päinvastoin, miltä meistä näyttää.




Ja niinhän aurinkokin näyttää kiertävän meitä, vaikka me tiedämme, että näin ei ole.


Nyt ainakin me täällä Kuopiossa tiedämme, että ei vesisade sada alas, vaan maan pinta työntyy ylös.

Tavoitteeton kirjoitti:

>>Niin mitä perusteita looginen ajattelu tarvitsee, jos se toteaa,l että planeetta liikkuvat kaarevalla radalla poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>EWntäpä kun simsalapimulottuvuusteoriaan uskovat etsivät pimeää ainetta, jota ei edes ole olemassa, koska havaintojen mukaan tähtien pitäisi liikkua huimaa vauhtia poispäin galaksin keskustasta.>Eikö muka ole loogista olettaa, että ne todellakin liikkuvat, mutta loittonematta suhteellisesti.

Ja tähänhän päästään, kun atomit ymmärretään oikealla tavalla ja vieläpä niin, että kaikkeudessa on vain yksi voima, joka saa atomien ytimessä tiheään käpertyneen energian avautumaan vähemmän tiheiksi energia-aalloiksi, joilla on myös hiukkasluonnne.>Nykyfysiikan selittämättömät ilmiöt selittyvät näin kaikki tällä uudella atomimallilla, jossa atomit ovatkin laajenevia energiakeskittymiä, joiden ytimestä todellakin avautuu koko ajan energia-aaltoja, joilla on myös hiukkasluonne.>Noiden aaltojen tiheys kasvaa ja aallonpituus lyhenee, jolloin elektroniin vaadittava tiheys on aalloilla aina vain kauempana atomin ytimestä, samalla kun ne liikkuvat pallonpintamaisena aaltona poispäin atomin ytimestä, koko ajan muuttuen vähemmän tikeiksi aalloiksi.>Näin massalliset kappaleet kaareuttavat tilaansa kolmiulotteisesti.>Valon yleinen punasiirtymä selittyy, kun tähdistä avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti koko ajan saman verran, vaikka planeetat liikkuvatkin poispäin kaarevalla radalla, kuitenkaan suhteellisesti loittonematta.

Niin, planeetat siis laajnevat ja jos ne eivät liikkuisi samassa suhteessa poispäin auringosta, niin niiden ulkopinnat tömähtäisivät yhteen laajenemisen takia.


Suhteellisesti planeetat eivät loittone ja tämä vaatii sen, että auringosta avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti saman verran, vaikka planeetat liikkuvat poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.


Näin valon yleinen punasiirtymä selittyy, koska valo lähti aikoinaan vähän tiheänä ja venyneenä eli valmiiksi punasiirtyneenä.


Eikähän noita ensimmäisten tähtien energia-aaltoja vastaan tullut muista tähdistä energia-aaltoja, saatikka muista galakseista, jotka siis syntyivät ajatukseni mukaan valmiiksi kauaksi toisistaan.


Vaan kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa niitä energia-aaltoja alkoi liikua paljon enemmän, johtuen kvasaareista, joista vapautui todella tiheitä ja tiheän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

Energia kirjoitti:

Valon yleinen punasiirtymä ei johdu siitä, että galaksijoukot liikkuisivat tilassa poispäin toisistaan, vaan siitä, että niiden väliin syntyy koko ajan uutta tilaa.

Tuo tila syntyy atomeista ja mustista aukoista, jotka ovat samanlaisia systeemejä.

Eikähän atomeista havaittavien elektronin tiheyden omaavan aallontiheyden omaavat aallot pysyttele atomin ympärillä, vaan ytimestä avautuu koko ajan uusia aaltoja ja vanhat aallot muuttuvat meidän tilaksi, joka kaareuttaa koko ajan avaruutta massakeskittymän ympärillä, niin että mitä kauemmaksi massakeskittymästä mennään, sitä vähemmän tiheää tuo tila on.




Näin galaksijoukkojen väliin syntyvää tilaa virtaa koko ajan atomien ytimistä energia-aaltoina, joilla on myös hiukkasluonne.

Osittain nuo aallot menevät toisten atomien ytimiin, jonka seurauksena atomien ytimistä avautuu koko ajan tiheämpiä energia-aaltoja, joiden elektroniin vaadittavan tiheys mahdollistuu aina vain kauemmaksi atomin ytimestä ja näin atomit tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan.



Molekyylit syntyvät, kun nuo aallot taivuttavat toisensa poispäin tuolta alueelta, jolloin ne eivät töni atomeja kauemmaksi toisistaan ja näin eri aineiden atomeista muodostuu massakeskittymiä, jotka laajenevat yhdessä.

Voimakkain ilmiö tuosta on magneetin ja rautaesinnen välinen ilmiö.

Näin molekyylistä avautuukin yhteiset energia-aallot, joilla on myös hiukkasluonne.


Esim. vesisade syntyy näin, kun ilmakehän atomit tönivät toinen toisiaan poispäin maapallon keskipisteestä, maan pinnan työntyessä samoin poispäin maapallon keskipisteestä.

Vaan kun ylhäällä ilmakehässä syntyy vesimolekyylejä, niin silloin ilmakehän atomit eivät jaksa töniä niitä yläpuollellaan poispäin maapallon keskipisteestä, jonka seurauksena laajenevan maapallon pinta tömähtääkin vesimolekyyleihin, eikä päinvastoin, miltä meistä näyttää.




Ja niinhän aurinkokin näyttää kiertävän meitä, vaikka me tiedämme, että näin ei ole.


Nyt ainakin me täällä Kuopiossa tiedämme, että ei vesisade sada alas, vaan maan pinta työntyy ylös.

Otsikossa oli jo kaikki oleellinen, mutta kritisoidaan nyt kuitenkin väitteitä erikseen:


>>Valon yleinen punasiirtymä ei johdu siitä, että galaksijoukot liikkuisivat tilassa poispäin toisistaan, vaan siitä, että niiden väliin syntyy koko ajan uutta tilaa.

Tuo tila syntyy atomeista ja mustista aukoista, jotka ovat samanlaisia systeemejä.>Eikähän atomeista havaittavien elektronin tiheyden omaavan aallontiheyden omaavat aallot pysyttele atomin ympärillä, vaan ytimestä avautuu koko ajan uusia aaltoja ja vanhat aallot muuttuvat meidän tilaksi, joka kaareuttaa koko ajan avaruutta massakeskittymän ympärillä, niin että mitä kauemmaksi massakeskittymästä mennään, sitä vähemmän tiheää tuo tila on.>Näin galaksijoukkojen väliin syntyvää tilaa virtaa koko ajan atomien ytimistä energia-aaltoina, joilla on myös hiukkasluonne.

Osittain nuo aallot menevät toisten atomien ytimiin, jonka seurauksena atomien ytimistä avautuu koko ajan tiheämpiä energia-aaltoja, joiden elektroniin vaadittavan tiheys mahdollistuu aina vain kauemmaksi atomin ytimestä ja näin atomit tönivät toinen toisiaan poispäin toisistaan.>Molekyylit syntyvät, kun nuo aallot taivuttavat toisensa poispäin tuolta alueelta, jolloin ne eivät töni atomeja kauemmaksi toisistaan ja näin eri aineiden atomeista muodostuu massakeskittymiä, jotka laajenevat yhdessä.>Voimakkain ilmiö tuosta on magneetin ja rautaesinnen välinen ilmiö.>Näin molekyylistä avautuukin yhteiset energia-aallot, joilla on myös hiukkasluonne.>Esim. vesisade syntyy näin, kun ilmakehän atomit tönivät toinen toisiaan poispäin maapallon keskipisteestä, maan pinnan työntyessä samoin poispäin maapallon keskipisteestä.

Vaan kun ylhäällä ilmakehässä syntyy vesimolekyylejä, niin silloin ilmakehän atomit eivät jaksa töniä niitä yläpuollellaan poispäin maapallon keskipisteestä, jonka seurauksena laajenevan maapallon pinta tömähtääkin vesimolekyyleihin, eikä päinvastoin, miltä meistä näyttää.

Ja niinhän aurinkokin näyttää kiertävän meitä, vaikka me tiedämme, että näin ei ole.

Energia kirjoitti:

Niin, planeetat siis laajnevat ja jos ne eivät liikkuisi samassa suhteessa poispäin auringosta, niin niiden ulkopinnat tömähtäisivät yhteen laajenemisen takia.


Suhteellisesti planeetat eivät loittone ja tämä vaatii sen, että auringosta avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti saman verran, vaikka planeetat liikkuvat poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.


Näin valon yleinen punasiirtymä selittyy, koska valo lähti aikoinaan vähän tiheänä ja venyneenä eli valmiiksi punasiirtyneenä.


Eikähän noita ensimmäisten tähtien energia-aaltoja vastaan tullut muista tähdistä energia-aaltoja, saatikka muista galakseista, jotka siis syntyivät ajatukseni mukaan valmiiksi kauaksi toisistaan.


Vaan kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa niitä energia-aaltoja alkoi liikua paljon enemmän, johtuen kvasaareista, joista vapautui todella tiheitä ja tiheän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

>>Niin, planeetat siis laajnevat ja jos ne eivät liikkuisi samassa suhteessa poispäin auringosta, niin niiden ulkopinnat tömähtäisivät yhteen laajenemisen takia.>Suhteellisesti planeetat eivät loittone ja tämä vaatii sen, että auringosta avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti saman verran, vaikka planeetat liikkuvat poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>Näin valon yleinen punasiirtymä selittyy, koska valo lähti aikoinaan vähän tiheänä ja venyneenä eli valmiiksi punasiirtyneenä.>Eikähän noita ensimmäisten tähtien energia-aaltoja vastaan tullut muista tähdistä energia-aaltoja, saatikka muista galakseista, jotka siis syntyivät ajatukseni mukaan valmiiksi kauaksi toisistaan.

Vaan kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa niitä energia-aaltoja alkoi liikua paljon enemmän, johtuen kvasaareista, joista vapautui todella tiheitä ja tiheän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

Tavoitteeton kirjoitti:

>>Niin, planeetat siis laajnevat ja jos ne eivät liikkuisi samassa suhteessa poispäin auringosta, niin niiden ulkopinnat tömähtäisivät yhteen laajenemisen takia.>Suhteellisesti planeetat eivät loittone ja tämä vaatii sen, että auringosta avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti saman verran, vaikka planeetat liikkuvat poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>Näin valon yleinen punasiirtymä selittyy, koska valo lähti aikoinaan vähän tiheänä ja venyneenä eli valmiiksi punasiirtyneenä.>Eikähän noita ensimmäisten tähtien energia-aaltoja vastaan tullut muista tähdistä energia-aaltoja, saatikka muista galakseista, jotka siis syntyivät ajatukseni mukaan valmiiksi kauaksi toisistaan.

Vaan kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa niitä energia-aaltoja alkoi liikua paljon enemmän, johtuen kvasaareista, joista vapautui todella tiheitä ja tiheän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

Kyselet paljon kysymyksiä, joihin nykyfysiikkakaan ei osaa vastata.

Vaan oman ajatukseni mukaan galaksijoukkojen väliin syntyy tilaa havaittavista atomeista.

Alkuräjähdysteorian mukaan tuota tilaa syntyy simsalapimulottuvuudesta.

Uskotko tuollaiseen ulottuvuuteen?


Oletko varma, että atomien ytimissä ei voisi olla ajatukseni mukaisen paljon energiaa, joka olisi siellä tiheään käpertyneenä.

Joka tapauksessa ajatukseni on kolmiuolotteinen ja sen voi ymmärtää, toisin kuin alkuräjähdysteorian.


Alkuräjähdysteoreetikot itse myöntävät, että tuo teoria sisältää ulottuvuuden, jota ihminen ei voi ymmärtää.



Mielestäni pistemmäisen energiakeskittymän sisään ei voi loogisesti ajatella ilmestyvän tilaa räjähdyskenomaisesti, niin ettei tuo keskittymä laajene ulospäin.

Joten alkuräjähdysteoria on keisari alasti, jolle olen ommellut Savolaisen kolmiulotteiset vaatteet täällä Kuopiossa.

Tavoitteeton kirjoitti:

>>Niin, planeetat siis laajnevat ja jos ne eivät liikkuisi samassa suhteessa poispäin auringosta, niin niiden ulkopinnat tömähtäisivät yhteen laajenemisen takia.>Suhteellisesti planeetat eivät loittone ja tämä vaatii sen, että auringosta avautuu koko ajan tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja, jotka lämmittävät suhteellisesti saman verran, vaikka planeetat liikkuvat poispäin auringosta, kuitenkaan loittonematta suhteellisesti.>Näin valon yleinen punasiirtymä selittyy, koska valo lähti aikoinaan vähän tiheänä ja venyneenä eli valmiiksi punasiirtyneenä.>Eikähän noita ensimmäisten tähtien energia-aaltoja vastaan tullut muista tähdistä energia-aaltoja, saatikka muista galakseista, jotka siis syntyivät ajatukseni mukaan valmiiksi kauaksi toisistaan.

Vaan kuuden miljardin vuoden ikäisessä maailmankaikkeudessa niitä energia-aaltoja alkoi liikua paljon enemmän, johtuen kvasaareista, joista vapautui todella tiheitä ja tiheän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja.

Valonnopeus on suhteellista ja se on suht sama suhteessa tilaan.

Väliaineessahan valon vauhti hidastuu, mutta täytyy muistaa, että tuo tila onkin väliaineessa paljon tiheämpää ja näin valo liikkuu tuon tilan mukaisesti valonnopeudella.


Ja tottakai energia-aallot laajenevat.

Eikö se selity ajatuksessani itsestään selvästi?

Atomin ytimestä ulospäin tultaessa aaltojen tiheys pienenee koko ajan sektorin laajenemisen takia.

Aivan itsestään selvää.

Myös tähdistä ulospäin tultaessa energia-aallot laajenevat vähemmän tiheiksi sektorin laajenemisen takia.

Mikäs tässä on ihmeellistä.

Tähtien fuusioreaktiokin selittyy, koska töniessään toisiaan poispäin tähden keskustasta, laajenevat atomit saavat aikaiseksi tähden keskelle lasketun kaltaisen paineen.


Mitä enemmän tähden keskellä olevista vetyatomeista menee energia-aaltoja toisten vety-atomien ytimiin, sitä tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja vetyatomien ytimistä vapautuu, jolloin syntyy plasmaa ja näin tähdet palavat ja niistä vapautuu energiaa energia-aaltoina aina vain tiheämpinä ja tiheämmän aallonpituuden omaavina aaltoina.

Energia kirjoitti:

Kyselet paljon kysymyksiä, joihin nykyfysiikkakaan ei osaa vastata.

Vaan oman ajatukseni mukaan galaksijoukkojen väliin syntyy tilaa havaittavista atomeista.

Alkuräjähdysteorian mukaan tuota tilaa syntyy simsalapimulottuvuudesta.

Uskotko tuollaiseen ulottuvuuteen?


Oletko varma, että atomien ytimissä ei voisi olla ajatukseni mukaisen paljon energiaa, joka olisi siellä tiheään käpertyneenä.

Joka tapauksessa ajatukseni on kolmiuolotteinen ja sen voi ymmärtää, toisin kuin alkuräjähdysteorian.


Alkuräjähdysteoreetikot itse myöntävät, että tuo teoria sisältää ulottuvuuden, jota ihminen ei voi ymmärtää.



Mielestäni pistemmäisen energiakeskittymän sisään ei voi loogisesti ajatella ilmestyvän tilaa räjähdyskenomaisesti, niin ettei tuo keskittymä laajene ulospäin.

Joten alkuräjähdysteoria on keisari alasti, jolle olen ommellut Savolaisen kolmiulotteiset vaatteet täällä Kuopiossa.

>>Vaan oman ajatukseni mukaan galaksijoukkojen väliin syntyy tilaa havaittavista atomeista.>Alkuräjähdysteorian mukaan tuota tilaa syntyy simsalapimulottuvuudesta.>Oletko varma, että atomien ytimissä ei voisi olla ajatukseni mukaisen paljon energiaa, joka olisi siellä tiheään käpertyneenä.>Joka tapauksessa ajatukseni on kolmiuolotteinen ja sen voi ymmärtää, toisin kuin alkuräjähdysteorian.>Alkuräjähdysteoreetikot itse myöntävät, että tuo teoria sisältää ulottuvuuden, jota ihminen ei voi ymmärtää.>Mielestäni pistemmäisen energiakeskittymän sisään ei voi loogisesti ajatella ilmestyvän tilaa räjähdyskenomaisesti, niin ettei tuo keskittymä laajene ulospäin.>Joten alkuräjähdysteoria on keisari alasti, jolle olen ommellut Savolaisen kolmiulotteiset vaatteet täällä Kuopiossa.

Energia kirjoitti:

Valonnopeus on suhteellista ja se on suht sama suhteessa tilaan.

Väliaineessahan valon vauhti hidastuu, mutta täytyy muistaa, että tuo tila onkin väliaineessa paljon tiheämpää ja näin valo liikkuu tuon tilan mukaisesti valonnopeudella.


Ja tottakai energia-aallot laajenevat.

Eikö se selity ajatuksessani itsestään selvästi?

Atomin ytimestä ulospäin tultaessa aaltojen tiheys pienenee koko ajan sektorin laajenemisen takia.

Aivan itsestään selvää.

Myös tähdistä ulospäin tultaessa energia-aallot laajenevat vähemmän tiheiksi sektorin laajenemisen takia.

Mikäs tässä on ihmeellistä.

Tähtien fuusioreaktiokin selittyy, koska töniessään toisiaan poispäin tähden keskustasta, laajenevat atomit saavat aikaiseksi tähden keskelle lasketun kaltaisen paineen.


Mitä enemmän tähden keskellä olevista vetyatomeista menee energia-aaltoja toisten vety-atomien ytimiin, sitä tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja vetyatomien ytimistä vapautuu, jolloin syntyy plasmaa ja näin tähdet palavat ja niistä vapautuu energiaa energia-aaltoina aina vain tiheämpinä ja tiheämmän aallonpituuden omaavina aaltoina.

>>Valonnopeus on suhteellista ja se on suht sama suhteessa tilaan.>Ja tottakai energia-aallot laajenevat.

Eikö se selity ajatuksessani itsestään selvästi?

Atomin ytimestä ulospäin tultaessa aaltojen tiheys pienenee koko ajan sektorin laajenemisen takia.

Aivan itsestään selvää.

Myös tähdistä ulospäin tultaessa energia-aallot laajenevat vähemmän tiheiksi sektorin laajenemisen takia.

Mikäs tässä on ihmeellistä.>Tähtien fuusioreaktiokin selittyy, koska töniessään toisiaan poispäin tähden keskustasta, laajenevat atomit saavat aikaiseksi tähden keskelle lasketun kaltaisen paineen.>Mitä enemmän tähden keskellä olevista vetyatomeista menee energia-aaltoja toisten vety-atomien ytimiin, sitä tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja vetyatomien ytimistä vapautuu, jolloin syntyy plasmaa

Tavoitteeton kirjoitti:

>>Valonnopeus on suhteellista ja se on suht sama suhteessa tilaan.>Ja tottakai energia-aallot laajenevat.

Eikö se selity ajatuksessani itsestään selvästi?

Atomin ytimestä ulospäin tultaessa aaltojen tiheys pienenee koko ajan sektorin laajenemisen takia.

Aivan itsestään selvää.

Myös tähdistä ulospäin tultaessa energia-aallot laajenevat vähemmän tiheiksi sektorin laajenemisen takia.

Mikäs tässä on ihmeellistä.>Tähtien fuusioreaktiokin selittyy, koska töniessään toisiaan poispäin tähden keskustasta, laajenevat atomit saavat aikaiseksi tähden keskelle lasketun kaltaisen paineen.>Mitä enemmän tähden keskellä olevista vetyatomeista menee energia-aaltoja toisten vety-atomien ytimiin, sitä tiheämpiä ja tiheämmän aallonpituuden omaavia energia-aaltoja vetyatomien ytimistä vapautuu, jolloin syntyy plasmaa

Vai että ihan vetovoima.

Taidat sitten tietää sen vetovoiman, jota muu tiedeyhteisö ei tiedä.

Tietysti lukuunottamatta tätä meidän Kuopion poppoota, joka tämän jo tietää. Siis painovoiman, ei mitään vetovoimaa.


Huomattavasti loogisempaa olettaa esim. auringon edelleen työntävän planeettoja poispäin itsestään, jolloin supernovassa syntynyt liike edelleen jatkuu poispäin sen supernovana räjähtäneen tähden paikalta.

Kaasuplaneettojen atomit saivat kovemman vauhdin jo silloin ja näin niiden havaitaan kiertävän kauemman aikaa aurinkoa, koska tuo liike ei ole niin kaarevana poispäin auringosta kuin kiviplaneettojen.






Nykyfysiikalla ei ole mitään hajua ns. atomien hiukkasten välisistä voimista tai miten ne välittyvät.


Eikä tietysti voi olla, koska atomin ulkokehällä ei pysyttele mitään elektroniverhoa.

Atomin ytimestä avautuu koko ajan uusia energia-aaltoja, jotka jatkavat liikettään poispäin atomin ytimestä ja aina uudet aallot synnyttävät sen elektronikehän jatkaakseen matkaa poispäin atomin ytimestä.




Mitä nopeammin hiukkaskiihdyttimessä hiukkanen liikkuu aaltona kohti atomia, sitä syvemmälle se ehtii ohitettuaan yhden aallon sen verran kaukana atomin ytimestä, että tuon aallon tiheys oli sen verran vähän tiheä, että siitä ei synny havaittavaa hiukkasta aaltojen hankautumisen yhteydessä.

Jatkaessaan sen jälkeen matkaa atomin ydintä kohti, tuo kiihdyttimessä kiihdytetty hiukkanen kohtaa seuraavan aallon ja siitä havaintoja vastaavat ilmiöt.

Vielä nopeammin liikkuva hiukkanen vain yksinkertaisesti ehtii syvemmälle atomin ytimeen, jolloin se kohtaa allon siinä vaiheessa, että sen tiheys on suurempi, koska atomin ytimestä ulospäin työntyessään aallon tiheys ei ole pienentynyt sektorin laajentumisen takia silloin niin paljon.

Cernissä päästäneen sen verran nopeaan hiukkasen liikkeeseen, että eikun keksimään kvarkkeja pienemmille hiukkasille nimiä.


Miten olisi hippi tai juppihiukkaset?

Energia kirjoitti:

Vai että ihan vetovoima.

Taidat sitten tietää sen vetovoiman, jota muu tiedeyhteisö ei tiedä.

Tietysti lukuunottamatta tätä meidän Kuopion poppoota, joka tämän jo tietää. Siis painovoiman, ei mitään vetovoimaa.


Huomattavasti loogisempaa olettaa esim. auringon edelleen työntävän planeettoja poispäin itsestään, jolloin supernovassa syntynyt liike edelleen jatkuu poispäin sen supernovana räjähtäneen tähden paikalta.

Kaasuplaneettojen atomit saivat kovemman vauhdin jo silloin ja näin niiden havaitaan kiertävän kauemman aikaa aurinkoa, koska tuo liike ei ole niin kaarevana poispäin auringosta kuin kiviplaneettojen.






Nykyfysiikalla ei ole mitään hajua ns. atomien hiukkasten välisistä voimista tai miten ne välittyvät.


Eikä tietysti voi olla, koska atomin ulkokehällä ei pysyttele mitään elektroniverhoa.

Atomin ytimestä avautuu koko ajan uusia energia-aaltoja, jotka jatkavat liikettään poispäin atomin ytimestä ja aina uudet aallot synnyttävät sen elektronikehän jatkaakseen matkaa poispäin atomin ytimestä.




Mitä nopeammin hiukkaskiihdyttimessä hiukkanen liikkuu aaltona kohti atomia, sitä syvemmälle se ehtii ohitettuaan yhden aallon sen verran kaukana atomin ytimestä, että tuon aallon tiheys oli sen verran vähän tiheä, että siitä ei synny havaittavaa hiukkasta aaltojen hankautumisen yhteydessä.

Jatkaessaan sen jälkeen matkaa atomin ydintä kohti, tuo kiihdyttimessä kiihdytetty hiukkanen kohtaa seuraavan aallon ja siitä havaintoja vastaavat ilmiöt.

Vielä nopeammin liikkuva hiukkanen vain yksinkertaisesti ehtii syvemmälle atomin ytimeen, jolloin se kohtaa allon siinä vaiheessa, että sen tiheys on suurempi, koska atomin ytimestä ulospäin työntyessään aallon tiheys ei ole pienentynyt sektorin laajentumisen takia silloin niin paljon.

Cernissä päästäneen sen verran nopeaan hiukkasen liikkeeseen, että eikun keksimään kvarkkeja pienemmille hiukkasille nimiä.


Miten olisi hippi tai juppihiukkaset?

Olet näemmä aloittanut ketjut samasta aiheesta monilla muillakin palstoilla. Et kuitenkaan Fysiikka -palstalla, mihin tämä kuuluisi. Mistähän tämä johtuu?


>>Huomattavasti loogisempaa olettaa esim. auringon edelleen työntävän planeettoja poispäin itsestään, jolloin supernovassa syntynyt liike edelleen jatkuu poispäin sen supernovana räjähtäneen tähden paikalta.>Kaasuplaneettojen atomit saivat kovemman vauhdin jo silloin ja näin niiden havaitaan kiertävän kauemman aikaa aurinkoa, koska tuo liike ei ole niin kaarevana poispäin auringosta kuin kiviplaneettojen.>Atomin ytimestä avautuu koko ajan uusia energia-aaltoja, jotka jatkavat liikettään poispäin atomin ytimestä ja aina uudet aallot synnyttävät sen elektronikehän jatkaakseen matkaa poispäin atomin ytimestä.>Mitä nopeammin hiukkaskiihdyttimessä hiukkanen liikkuu aaltona kohti atomia, sitä syvemmälle se ehtii ohitettuaan yhden aallon sen verran kaukana atomin ytimestä, että tuon aallon tiheys oli sen verran vähän tiheä, että siitä ei synny havaittavaa hiukkasta aaltojen hankautumisen yhteydessä.

Jatkaessaan sen jälkeen matkaa atomin ydintä kohti, tuo kiihdyttimessä kiihdytetty hiukkanen kohtaa seuraavan aallon ja siitä havaintoja vastaavat ilmiöt.

Vielä nopeammin liikkuva hiukkanen vain yksinkertaisesti ehtii syvemmälle atomin ytimeen, jolloin se kohtaa allon siinä vaiheessa, että sen tiheys on suurempi, koska atomin ytimestä ulospäin työntyessään aallon tiheys ei ole pienentynyt sektorin laajentumisen takia silloin niin paljon.