Asutustilalaki

Kun Suomi menetti Karjalan ja sai valtavan määrn väestöä asutettavaksi uudestaan.
Niin 1945 säädettiin asutustila-laki.

Tämän lain mukaan suurtilalliset, seurakunnat ja suuret yhtiöt velvoitettiin lohkomaan tiloistaan asutustiloja, jotka sitten annettiin Karjalaisille.

Homma meni muuten ihan hyvin, mutta Ruotsalaiset asettivat kaiken avun ehdoksi ettei Ruotsinkielisten maita anneta Karjalaisille, eikä Ruotsinkielisille alueille saa asuttaa Karjalaisia.
Tämän pykälän ansiosta suurimmat aateliskartanot vapauituivat maanluovutuksesta, koska sen jälkeen niistä jokainen oli muka Ruotsinkielinen ...
On tietenkin poikkeuksia jotka olivat niin isänmaallisia, että vapaaehtoisesti luovuttivat maitaan asutustiloiksi, mutta niitä on vähän ...

Paasikivi hiiltyi täysin, kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa, mutta tilanne oli niin kriittinen ettei uskaltanut kaataa hallitusta.

Tämäkin on yksi esimerkki meidän ranta-ruottalaisesta eliitistä, joka ui vapaaksi Riikinruotsalaisten tuella joka asiasta.

Sitten veilä nämä samat herrat vaahtoaa siitä, kuinka paljon Venäläiset on melskanneet meidän sisäpolitiikassa.
10880
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

On aivan luonnollista, etteivät suomenruotsalaiset halunneet suomalaisia asumaan mailleen. Sehän olisi johtanut vähitellen ruotsinkielisten alueiden suomalaistumiseen.
Eivät suomalaisetkaan halua ruotsinkielisiä mailleen asumaan, jos nämä vielä kieltäytyvät olemaan maassa maan tavalla ja opettelemaan suomea.

Äänestä
  • Jooo, tuolla argumentilla vapautuivat suurimmat aateliskartanot maan luovutuspakosta, joka koski kaikkia tavallisia talonpoikia.
    Eli sellaisia maanomistajia jotka omistivat esim. useita tiloja.

    Äänestä

Ikävä Internet paljastaa RKP:sta kaikenlaista vaikkapa vuodelta 1945
Kirjoittanut: Kiinnostuin todella 19.8.2005 klo 13.07

Ikävä Internet paljastaa kaikenlaista vaikkapa vuodelta 1945:

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=37097

Eduskunnan napinpainajat MUSTA MUISTIVIHKO

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=37089

Eduskunnan napinpainajat eli *MUSTA MUISTIVIHKO* osa I 1982

Lohjan Sanomalehti- ja Kirjapaino Oy

Lahti-Saloranta (heh heh taitaa olla nimimerkki)

ISBN 951-9272-78-X Alea-Kirja

Oikea tietolähde Veteraaneille ja äänestäjille siitä mitä päätettiin ja ketkä päätti, puolesta tai vastaan * VETERAANIASIOISSA* sodan jälkeen!

s. 29 Puheenvuoro K.S 11.3.81 (Kotkan Sanomat?)

1.7.1981 lähtien aletaan maksaa rintamalisää kaikille seuraavan lausuman mukaisesti:

"Eduskunta edellyttää, että selvitetään myös vuoden 1939-1945 sotien aikana vakaumuksensa vuoksi keskitysleireihin ja vankiloihin suljettujen saattaminen korvausten piiriin" Suomeksi sanottuna tämä merkitsee sitä, että kaikille silloisten vihollistemme kanssa yhteistoiminnassa olleille kuten vakoojille, sabötööreille, *RINTAMAKARKUREILLE* ja muille maanpettureille, ryhdytään maksamaan samansuuruista "rintamalisää" kuin niille suomalaisille, jotka henkensä uhalla ja terveytensä menettäen täyttivät velvollisuutensa maataan kohtaan.

" Mikäli nyt oikein muistan, on jo aikanaan turvasäilössä ja vankiloissa olleille suoritettukin korvaukset menetyksistään ja henkisistä sekä fyysisistä kärsimyksistään."

s. 28 Ja että kaikki tulisi täysin todistetuksi, seuraa ohessa vielä ote Eduskunnan pöytäkirjasta vuodelta 1945 (kopio sivulla), jolloin ensimmäiset miljoonat jaettiin jo noille linnassa istujille ja *KÄPYKAARTILAISILLE*. Toden totta *KÄPYKAARTI* on saanut monin kerroin enemmän kuin Suomen kaarti!
Taisivat silloin *RINTAMAKARKURIT* tovereineen saada lompakot täyteen-summa oli ollut 92 miljoonaa!

Ja sitten sivulla 86:

Suoraa lainausta:

"Ruotsalaisesta Kansanpuolueesta tulee aina mieleen se entinen Etelä-Pohjanmaan isäntä, joka vävyään kehaisi:" *Puhhuu ruahtia ja kusoo kauvas*

"Veteraanin kannalta katsottuna RKP on *VASEMMISTOPUOLUE*.
ÄÄNESTYSLISTAT NÄYTTÄVÄT, ETTÄ POIKKEUKSETTA SE ÄÄNESTÄÄ RINNAN SOSIALISTIEN JA KOMMUNISTIEN KANSSA."

"Ihmetystä herättää erikoisesti kansanedustaja Jutta Zilliacus, joka näyttää aina olevan sosialismia vielä vähän vasemmalla. Hän on aina tämän maan turvaajia vastaan. Sehän se ihmetyttää, kun suku sentään on Virosta-luulisi tietävän, mitä on sosialismi käytännössä."

Mukana on toki s.179 juttu Kolarin Metsäkaartilaisuuden 40-vuotisjuhlista Kolarissa!

Kirjan lopussa on liitteenä äänestyslistat koskien sotaveteraanien asioista tehtyjä äänestyksiä kuten Rintamasotilaseläkelaki äänestykset, joita on useita.

Mitä se "Veljenpoika-Kekkonen sanoikaan?

Vahingollisia ruotsalaisia -artikkelissaan:

http://julle.lib.helsinki.fi:20058/cgi-bin/Pdisplay.cgi/TMP.objres.3422.html?type=text/html&path=/m1/encompass/repukk02/clipboard/.outgoing/TMP.objres.3422.html&file addr=128.214.71.31&fileport=20192

Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

17.3. Eduskuntavaalit alkavat. 16000-17000 äänioikeutettua suomalaista Ruotsissa. Ääntenlaskentaa ei Ruotsissa toimitettu.

29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.

Mikä on maanhankintalain ns. ruotsalaispykälä (92 §) ??

http://www.jippii.fi/jsp/forum/thread.jsp?b=kielipolitiikka&t=37139

http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm

http://www.saunalahti.fi/~ptoukkar/luukka2.htm#osa9

"Hallitus siis hyväksyi Nissisen komitean kannan, ja maatalousministeri Eemil Luukka
esitteli maanhankintalakiesityksen 2.2.1945 eduskunnan lähetekeskustelussa.

Suuren valiokunnan käsittelyssä 12.3.1945 esitettiin muutoksia kielikysymykseen.
Pääministeri Paasikivi puhui pitkään suuren valiokunnan ensimmäisessä istunnossa. Hän korosti, että pienen vähemmistön oikeusasemaa: "Ruotsinkielisen vähemmistön tulee tuntea itsensä turvatuksi ja sen olot pitää järjestää sillä tavoin, että se itse tuntee viihtyvänsä tässä maassa. Ruotsin ja koko Pohjoismaiden erityinen mielenkiinto meidän maatamme kohtaan on olennaisesti sen varassa, että he tuntevat kiinnostusta ruotsinkielistä kansanosaa kohtaan."

Ruotsalaispykälä muotoutui lopulta suuressa valiokunnassa seuraavanlaiseksi: "Siirtoväen
sijoittaminen on toimitettava siten, ettei yksikielinen kunta muutu kaksikieliseksi tai
ettei kaksikielisessä enemmistökieli vaihdu."

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

29.3. Maanhankintalain kielipykälä hallituksen esityksen mukaiseksi.

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194504

8.4. Ruotsalaiset ja SKDL suunnittelevat yhteistoimintaa.

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194509

13.9. Ahvenanmaalla puuhataan jälleen liittymistä Ruotsiin. Maakuntapäivät pyrkivät yhteyteen YK:n kanssa. Ruotsi torjuu hankkeen. Suomen hallitus ei käsittele asiaa.

28.9. Ahvenanmaa vaatii täydellistä taloudellista itsehallintoa.

29.9. Ahvenanmaan maakuntapäivillä ei ole aloiteoikeutta asioissa, joista se on tehnyt esityksiä Suomen hallitukselle.

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194510

16.10. Ahvenanmaan itsehallintolainsäädäntöön muutoksia maakunnan väestön turvallisuuden tehostamiseksi.

Ja sitten pieni sanomalehtikatsaus vuodelta 1945:

http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503

6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.

Kokonaissumma oli siis tuo 92 miljoonaa ja se muodostui aluksi maksetusta 17 miljoonasta ja myöhemmin maksetusta 75miljoonasta sen aikaisesta markasta, vuodelta 1945...

Sama aihe menossa täälläkin:

http://www.svenskungdom.fi/thread.php?id=3959

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000007792126

Suora lainaus:

"Filosofian maisteri Lars Hamberg, 75, kertoi Suomalaisuuden liiton tilaisuudessa Helsingin yliopistolla 12.5.1997, että Rkp ja kommunistit kävivät kauppaa presidentti Risto Rytillä sotasyyllisyysoikeudenkäynnin aikana.

Hamberg toimi sodan jälkeen Rkp:n vaalikansliassa ja on asian ainoa elossa oleva todistaja. Hambergin mukaan Rkp ja kommunistit sopivat siitä, että Rkp kannattaa Rytille ankarinta mahdollista rangaistusta, kuolemanrangaistusta, vastapalvelukseksi siitä, että kommunistit kannattavat ruotsinkielistä "Korsholman lääniä" rannikolle."

Äänestä

Paasikivellä ei ollut todellakaan varaa hiiltyä mistään koska hän piti huolen siitä, että hänen omat maansa eivät menneet jakoon.

"Aateliskartanot" eivät myöskään säästyneet muistaakseni missään jakamiselta. Jos tilan koko ylitti tietyn minimin, niin se meni jakoon sijainnista riippumatta. Muistelepa miten kävi esimerkiksi Mannerheimin omistaman Louhisaaren. Tällä tavalla myös ruotsinkielisille seuduille asutettiin jonkin verran siirtoväkeä.

Samoin tapahtui esimerkiksi kalastajien osalta, koska karjalaiset pyrittiin asuttamaan suurin piirtein samanlaisiin olosuhteisiin kuin mistä he olivat lähtöisin. Asuttamispolitiikassa pyrittiin myös säilyttämään asutettavien seutujen ominaispiirre eli ei ollut tarkoitus, että esim. 2000 hengen kuntaan asutetaan 6000 evakkkoa. Kieli oli yksi niistä perusteista, joka otettiin asutuspolitiikassa huomioon.

Heillä on suomen kansalaisina ollut täysi oikeus "melskata" Suomen sisäpolitiikassa. Venäläiset eivät kun viimeksi tarkistin olleet vaikuttamassa Suomen kansalaisina.

Äänestä
  • Sinänsä järkeviä mielipiteitä, mutta eivät pidä paikkaansa.

    Paasikivi "hiiltyi" eduskunnassa (kun asiaa käsiteltiin) sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Louhisaaresta ehkä jaettiin jotain, mutta tila tuskin oli enää Mannerheimien hallussa.

    En sanonutkaan että kaikki aateliskartanot vapautuivat maanluovutuksesta, mutta ne jotka pystyivät todistamaan itsensä Ruotsinkielisiksi niin kyllä röyhkeästi käyttivät tätä lakipykälää hyväksi.

    Toisaalta täytyy todeta, että osa Ruotsinkielisestä suurmaanomistaja luokasta oli sen verran isämaallista, ettei edes yrittänyt venkuloida ulos tästä yhteisestä velvollisuudesta.

    Mutta miksi väittää asiaa joka voidaan asiapapereista ja muista päätöksistä todeta tapahtuneen niin selittää se joksikin muuksi.
    Ruotsin hallitus painosti vaikeassa tilanteessa Suomen hallitusta ja Suomi joutui antamaan periksi.

    Äänestä

  • Järkeviä kirjoitti:

    Sinänsä järkeviä mielipiteitä, mutta eivät pidä paikkaansa.

    Paasikivi "hiiltyi" eduskunnassa (kun asiaa käsiteltiin) sanan varsinaisessa merkityksessä.

    Louhisaaresta ehkä jaettiin jotain, mutta tila tuskin oli enää Mannerheimien hallussa.

    En sanonutkaan että kaikki aateliskartanot vapautuivat maanluovutuksesta, mutta ne jotka pystyivät todistamaan itsensä Ruotsinkielisiksi niin kyllä röyhkeästi käyttivät tätä lakipykälää hyväksi.

    Toisaalta täytyy todeta, että osa Ruotsinkielisestä suurmaanomistaja luokasta oli sen verran isämaallista, ettei edes yrittänyt venkuloida ulos tästä yhteisestä velvollisuudesta.

    Mutta miksi väittää asiaa joka voidaan asiapapereista ja muista päätöksistä todeta tapahtuneen niin selittää se joksikin muuksi.
    Ruotsin hallitus painosti vaikeassa tilanteessa Suomen hallitusta ja Suomi joutui antamaan periksi.

    Olet oikeassa, sormet olivat turhan nopeta. Kyseessä oli tietysti Kirkniemen kartano, jonka Mannerheim oli hankkinut itselleen. Sen maat menivät jakoon.

    Paasikivellä oli muistaakseni omaa maaomaisuutta, joka myös säästyi jaolta. Viittasin tähän, en siihen ettei hän olisi ottanut kierroksia. Maanjaon suhteen nuhteettomin poliitikko oli ilmeisesti Kyösti Kallio, jonka maista muodostettiin neljä uudistilaa jo heti Talvisodan jälkeen.

    Äänestä

Vuonna 1945 Suomella oli hyvin vähän ystäviä. Paasikivi pelkäsi, että suomenruotsalaiset maanomistajat nostavat niin suuren älämölön että se kuuluu Tukholmaan asti ja vaikeuttaa Suomen ja Ruotsin suhteita. Suomenruotsalaiset saivat maanluovutusasioissa erityisaseman myös kaksikielisissä kunnissa. Tätäkaikkea ovat arvovaltaiset muistelijat kritisoineet ja Hufvudstadsbladetissa on suomenruotsalainen vaikuttaja Levi Ulfvens todennut, että itsekkäitä silloin oltiin.

Tästä maanluovutusasiasta on puhuttu viimeiset 60 vuotta, ja aikanaan Veikko Vennamo, asutushallituksen tehokas johtaja, osasi käyttää siirtoväen tyytymättömyyttä hyväkseen hankkiessan suuret vaalivoittonsa 1970-luvun alussa.

Äänestä

Hankin jo muutenkin hyvin varustettuun kirjahyllyyni kerralla 60 kpl
erinomaisia dokumenttikirjoja sodasta ja siihen liittyvästä politikoinnista.

Kyseessä oli alan harrastajan, sota-aikaisen upseerin, kymmenien vuosien
aikana kertynyt *hyvä* ja monipuolinen kokoelma! Olihan sillä hintaakin!

Käteeni sattui Lauri Jäntin alansa ehdoton klassikko ja perusteellinen tietopaketti:
KANNAKSEN SUURTAISTELUISSA kesällä 1944
Kirja on vuodelta 1955.

Sivulla 241 on Pari sanaa karkureista -kappaleen alla seuraavasti:

"Olipa tuolloin kotirintamallakin omat karkurinsa, *PELLASTELIJAT*.
Ruotsin lähetystön seutuvilla pitenivät ulkomaanmatka-papereitaan
kunnostavien kansalaistemme jonot päivä päivältä. *Vaasan satamassa
poksuttivat moottoriveneet keskikesällä 1944 yötä päivää kokka länttä kohti.*
Monennimisiä rintamakarkureita oli Viipurin menetyksen jälkeen paljon.
Kenties he juuri monilukuisuudellaan laskivat välttävänsä vastuun.
Parhaimmillaan heitä lienee ollut parin divisioonan vahvuutta vastaava määrä,
saman verran kuin Talin taisteluissa oli sotilaista sen alkuvaiheessa!
Henkiriepu heillä säilyi, mutta miten lienee otsan kirkkauden laita.
>>He kantavat tuomion tunnossaan.>>

Äänestä

Käteeni sattui Lauri Jäntin alansa ehdoton klassikko ja perusteellinen tietopaketti:
KANNAKSEN SUURTAISTELUISSA kesällä 1944
Kirja on vuodelta 1955.

Sivulla 241 on Pari sanaa karkureista -kappaleen alla seuraavasti:

"Olipa tuolloin kotirintamallakin omat karkurinsa, *PELLASTELIJAT*.
Ruotsin lähetystön seutuvilla pitenivät ulkomaanmatka-papereitaan
kunnostavien kansalaistemme jonot päivä päivältä. *Vaasan satamassa
poksuttivat moottoriveneet keskikesällä 1944 yötä päivää kokka länttä kohti.*
Monennimisiä rintamakarkureita oli Viipurin menetyksen jälkeen paljon.
Kenties he juuri monilukuisuudellaan laskivat välttävänsä vastuun.
Parhaimmillaan heitä lienee ollut parin divisioonan vahvuutta vastaava määrä,
saman verran kuin Talin taisteluissa oli sotilaista sen alkuvaiheessa!
Henkiriepu heillä säilyi, mutta miten lienee otsan kirkkauden laita.
>>He kantavat tuomion tunnossaan.>>


Åke Lindmanin elokuva, joka saa aikaan keskustelua ruotsinkielisten käytöksestä sodan aikana, on siis aiheuttanut negatiivista julkisuutta vai onko?

Onko totta että koko aihetta karkuruudesta tai epäisänmaallisuudesta suomenruotsalaisten osalta ei ole aiemmin julkisuudessa puitu kunnolla?

Täällä netissä aihetta kuitenkin sinnikkäästi pyöritellään jatkuvasti ja kummalliselta heidän jotkut tekemiset tai paremminkin tekemättä jättämiset tuntuukin verrattuna elokuvan antamaan ennakkomielikuvaan sankareista ja oikeista isänmaan pelastajista.

Puhuttaessa suomenruotsalaisten joukko-osastojen taisteluista kyse EI VARMASTI ole mistään vihan lietsonnasta eikä sankarivainajien häpäisystä, vaan pelkästään mielenkiintoisesta keskusteluaiheesta useammassa ketjussa.

Itse olen kommentoinut vain tosiasioiden pohjalta vailla mitään "hurahdusta" puoleen tai toiseen. Se että suomenruotsalaisten sotatapahtumista yritetään vääntää jonkinlaista sankarisaagaa kertomalla VALIKOIDUSTI tapahtumista tuntuu edelleenkin perin kummallliselta.



TÄRKEIN ENSIN

"Kesällä 1944 KARKUREISTA 62 % oli RUOTSINKIELISELTÄ POHJANMAALTA.

NÄRPIÖSTÄ katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja KORSNÄSISTÄ 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."



Käpykaartilaisista kertoo Matts Andersenin kirja Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
"Kesällä 1944 KARKUREISTA 62 % oli RUOTSINKIELISELTÄ POHJANMAALTA. NÄRPIÖSTÄ katosi Ruotsiin ja metsän kätköihin 292 asukasta ja KORSNÄSISTÄ 184, eli 4,8 % asukkaista. Joistakin kylistä lähtivät kaikki asekuntoiset miehet."
Suurten sotilasvaltioiden tutkimuksissa on selvinnyt, että kyky voittaa pelkonsa sodassa ja hoitaa tehtävänsä, on suoraan verrannollinen yksilön ja joukon yksilöiden älykkyyteen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ja Ruottalaiset kirjoitti:

Kun Suomi menetti Karjalan ja sai valtavan määrn väestöä asutettavaksi uudestaan.
Niin 1945 säädettiin asutustila-laki.

Tämän lain mukaan suurtilalliset, seurakunnat ja suuret yhtiöt velvoitettiin lohkomaan tiloistaan asutustiloja, jotka sitten annettiin Karjalaisille.

Homma meni muuten ihan hyvin, mutta Ruotsalaiset asettivat kaiken avun ehdoksi ettei Ruotsinkielisten maita anneta Karjalaisille, eikä Ruotsinkielisille alueille saa asuttaa Karjalaisia.
Tämän pykälän ansiosta suurimmat aateliskartanot vapauituivat maanluovutuksesta, koska sen jälkeen niistä jokainen oli muka Ruotsinkielinen ...
On tietenkin poikkeuksia jotka olivat niin isänmaallisia, että vapaaehtoisesti luovuttivat maitaan asutustiloiksi, mutta niitä on vähän ...

Paasikivi hiiltyi täysin, kun asiaa käsiteltiin eduskunnassa, mutta tilanne oli niin kriittinen ettei uskaltanut kaataa hallitusta.

Tämäkin on yksi esimerkki meidän ranta-ruottalaisesta eliitistä, joka ui vapaaksi Riikinruotsalaisten tuella joka asiasta.

Sitten veilä nämä samat herrat vaahtoaa siitä, kuinka paljon Venäläiset on melskanneet meidän sisäpolitiikassa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu