Kuulkaa siis, mitä herra sanoo.

9 Minä panen kaupungin asukkaat hädässään syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he joutuvat syömään myös toinen toisensa lihaa, kun viholliset piirittävät heitä ja tavoittelevat heidän henkeään.Jeremian kirja 19 9
12368
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 12

Vanhimmat

Jumala on oikeudenmukainen Herra ja Tuomari. Israelilaisten syntielämä oli Jeremian aikana juuri korkeimmillaan.
He panivat epäjumalarituaaleissaan mm. poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi, joka aiheutti kivuliaita palovammoja Ja UHRASIVAT LAPSIAAN epäjumala Molokille Hinnomin laaksossa, jossa kävin aikoinaan paikan päällä Jerusalemin eteläpuolella.

Jos ihmiset tappoivat omia lapsiaan ja uhrasivat heitä, niin epäileekö nimimerkki, että Jumalalle tuli jonkinlainen virhe tuomitessaan kansansa vihollisjoukkojen saartamina nälänhätään.

Luepa jostain Stalingradin piirityksen ajoista, joissa saksalaiset olivat piiritettyinä, mitä siellä kärsittiin.

Jos tunnet Raamatun kokonaisilmoitusta huonosti, niin älä ole kovin innokas viisailemaan sormella syyttävästi Jumalaa, jolta kaiken olemme saaneet, sinäkin pienen elämäsi.

Äänestä
  • Onhan se ihmisuhri poltettuna raamatun jumallallekin ollut mieluisa aromi.

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    Onhan se ihmisuhri poltettuna raamatun jumallallekin ollut mieluisa aromi.

    Ei ole Herra määrännyt ihmispolttouhreja. Teet turhaa työtä, kun yrität etsiä sormellaosoitteluja Raamatusta, olemalla itse väärällä puolella. Tule tänne meidän leiriin Jeesus-ovesta, niin ymmärrät Pyhät Kirjoituksetkin oikein.

    Äänestä

  • rene kirjoitti:

    Ei ole Herra määrännyt ihmispolttouhreja. Teet turhaa työtä, kun yrität etsiä sormellaosoitteluja Raamatusta, olemalla itse väärällä puolella. Tule tänne meidän leiriin Jeesus-ovesta, niin ymmärrät Pyhät Kirjoituksetkin oikein.

    Silloin Jeftaan tuli herran henki. Jefta kulki Gileadin ja Manassen alueiden kautta ja palasi Gileadin Mispaan. Sieltä hän lähti sotaretkelle ammonilaisia vastaan. Jefta antoi herralle tämän lupauksen: "Jos sallit minun voittaa ammonilaiset, minä lupaan sinulle uhriksi sen, joka ensimmäisenä tulee taloni portista minua vastaan, kun palaan voittajana kotiin. Sen minä uhraan sinulle polttouhrina." Mutta kun Jefta palasi kotiinsa Mispaan, häntä vastaan tuli rumpua lyöden ja tanssien hänen oma tyttärensä, hänen ainoa lapsensa. Jeftalla ei ollut poikaa eikä toista tytärtä. Nähdessään tyttärensä Jefta repäisi vaatteensa ja sanoi: "Voi, oma tyttäreni, mikä hirveä onnettomuus! Miksi juuri sinun piti tulla ensimmäisenä minua vastaan! Minä annoin Herralle lupauksen enkä voi sitä peruuttaa." Silloin tytär sanoi hänelle: "Isä, sinä olet antanut herralle lupauksen. Tee siis minulle lupauksesi mukaisesti, kun herra nyt on antanut sinun kostaa vihollisillesi ammonilaisille." Hän jatkoi: "Yhtä asiaa haluaisin sinulta kuitenkin pyytää: suo minulle vielä kaksi kuukautta aikaa. Haluaisin mennä ystävättärieni kanssa vuorille suremaan sitä, että minun on kuoltava näin nuorena." Jefta sanoi hänelle: "Mene vain, tyttäreni."

    Jefta antoi tyttärensä lähteä kahdeksi kuukaudeksi. Tytär meni ystävättäriensä kanssa vuorille suremaan sitä, että hänen oli kuoltava naimattomana ja lapsettomana. Kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo. Jefta täytti herralle antamansa lupauksen, ja hänen tyttärensä kuoli koskemattomana neitsyenä. Israelissa tuli tavaksi, että nuoret tytöt menivät vuosittain neljäksi päiväksi ylistämään lauluillaan gileadilaisen Jeftan tyttären muistoa.Tuomarien kirja 11 29-40

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    Silloin Jeftaan tuli herran henki. Jefta kulki Gileadin ja Manassen alueiden kautta ja palasi Gileadin Mispaan. Sieltä hän lähti sotaretkelle ammonilaisia vastaan. Jefta antoi herralle tämän lupauksen: "Jos sallit minun voittaa ammonilaiset, minä lupaan sinulle uhriksi sen, joka ensimmäisenä tulee taloni portista minua vastaan, kun palaan voittajana kotiin. Sen minä uhraan sinulle polttouhrina." Mutta kun Jefta palasi kotiinsa Mispaan, häntä vastaan tuli rumpua lyöden ja tanssien hänen oma tyttärensä, hänen ainoa lapsensa. Jeftalla ei ollut poikaa eikä toista tytärtä. Nähdessään tyttärensä Jefta repäisi vaatteensa ja sanoi: "Voi, oma tyttäreni, mikä hirveä onnettomuus! Miksi juuri sinun piti tulla ensimmäisenä minua vastaan! Minä annoin Herralle lupauksen enkä voi sitä peruuttaa." Silloin tytär sanoi hänelle: "Isä, sinä olet antanut herralle lupauksen. Tee siis minulle lupauksesi mukaisesti, kun herra nyt on antanut sinun kostaa vihollisillesi ammonilaisille." Hän jatkoi: "Yhtä asiaa haluaisin sinulta kuitenkin pyytää: suo minulle vielä kaksi kuukautta aikaa. Haluaisin mennä ystävättärieni kanssa vuorille suremaan sitä, että minun on kuoltava näin nuorena." Jefta sanoi hänelle: "Mene vain, tyttäreni."

    Jefta antoi tyttärensä lähteä kahdeksi kuukaudeksi. Tytär meni ystävättäriensä kanssa vuorille suremaan sitä, että hänen oli kuoltava naimattomana ja lapsettomana. Kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo. Jefta täytti herralle antamansa lupauksen, ja hänen tyttärensä kuoli koskemattomana neitsyenä. Israelissa tuli tavaksi, että nuoret tytöt menivät vuosittain neljäksi päiväksi ylistämään lauluillaan gileadilaisen Jeftan tyttären muistoa.Tuomarien kirja 11 29-40

    Tämä on niin pyhä kohta Raamatussa, etten kommentoi muuta, kuin Daavidin psalmin sanoilla:

    "..joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;.."

    Ps.15:1 Daavidin virsi. Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
    2 Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;
    3 joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;
    4 joka halveksuu hylkiötä, mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;

    Äänestä

  • rene kirjoitti:

    Tämä on niin pyhä kohta Raamatussa, etten kommentoi muuta, kuin Daavidin psalmin sanoilla:

    "..joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;.."

    Ps.15:1 Daavidin virsi. Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?
    2 Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;
    3 joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;
    4 joka halveksuu hylkiötä, mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;

    jumalan hiljaa olo on sydäntä särkevää.

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    jumalan hiljaa olo on sydäntä särkevää.

    Odota Herraa kuitenkin. Tämä on eräs kristittyjen tärkeimpiä ominaisuuksia.
    Herran odottaminen, vaikka olisi kuinka hiljaista ja vaikka kuinka toivoisi, että kunpa Jumala jo nousisi, on vaikeimpia 'läksyjämme' uskon tiellä.
    Hätäilemme niin helposti: 'nouse jo Herra, Herra herää, me hukumme, sanoi Pietari, kun vene alkoi täyttyä ja Jeesus nukkui peräkeulassa, nojaten päänaluseen.

    Luuk.8:24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
    25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"

    Mooses kyseli samoja asioita Ps.90:
    1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.
    2 Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.
    3 Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: "Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset".
    4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.
    5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:
    6 aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.
    7 Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.
    8 Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.
    9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.
    10 Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.
    11 Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?
    12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
    13 Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.

    Et ole yksin ajatuksinesi.

    Äänestä

  • rene kirjoitti:

    Odota Herraa kuitenkin. Tämä on eräs kristittyjen tärkeimpiä ominaisuuksia.
    Herran odottaminen, vaikka olisi kuinka hiljaista ja vaikka kuinka toivoisi, että kunpa Jumala jo nousisi, on vaikeimpia 'läksyjämme' uskon tiellä.
    Hätäilemme niin helposti: 'nouse jo Herra, Herra herää, me hukumme, sanoi Pietari, kun vene alkoi täyttyä ja Jeesus nukkui peräkeulassa, nojaten päänaluseen.

    Luuk.8:24 Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
    25 Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"

    Mooses kyseli samoja asioita Ps.90:
    1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.
    2 Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.
    3 Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: "Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset".
    4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.
    5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:
    6 aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.
    7 Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.
    8 Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.
    9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.
    10 Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.
    11 Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?
    12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.
    13 Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.

    Et ole yksin ajatuksinesi.

    Vatimatta neitsyttytön kuolemaa,vaan hän oli niin hiljaa.

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    Vatimatta neitsyttytön kuolemaa,vaan hän oli niin hiljaa.

    toinen mooses on ilmeisesti täysin kykenemätön seksuaalisesti, joten hän haaveilee neitsyt-tytöistä, mutta kun ei mihinkään kykene niin "itse"tuomitsee kuolemaan nuoren tytön.

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    Vatimatta neitsyttytön kuolemaa,vaan hän oli niin hiljaa.

    Jefta oli senverran hurskas, että piti valan, vaikka oli vannonut vahingokseen. Siihen väliin ei Jumalakaan halunnut mennä, vaan antoi Jeftan uhrata tyttärensä.

    No uhrasihan Jumalakin oman viattoman Poikansa, Jeesuksen. Ei hän enempää vaadi muilta, kuin minkä itse ensin tekee.

    Äänestä

  • rene kirjoitti:

    Jefta oli senverran hurskas, että piti valan, vaikka oli vannonut vahingokseen. Siihen väliin ei Jumalakaan halunnut mennä, vaan antoi Jeftan uhrata tyttärensä.

    No uhrasihan Jumalakin oman viattoman Poikansa, Jeesuksen. Ei hän enempää vaadi muilta, kuin minkä itse ensin tekee.

    7 minä, joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden. Minä olen herra. Kaiken tämän minä teen.Jesajan kirja 45 7

    Äänestä

  • toinen mooses kirjoitti:

    7 minä, joka luon valon ja luon pimeyden ja tuotan yhtä lailla onnen ja onnettomuuden. Minä olen herra. Kaiken tämän minä teen.Jesajan kirja 45 7

    Näinhän se juuri on, eikä vanhurskas Jumala koskaan tee virheitä salliessaan jeftoja ja tsunameja ja hurrikaaneja ja mooseksia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


toinen mooses kirjoitti:

9 Minä panen kaupungin asukkaat hädässään syömään poikiensa ja tyttäriensä lihaa, ja he joutuvat syömään myös toinen toisensa lihaa, kun viholliset piirittävät heitä ja tavoittelevat heidän henkeään.Jeremian kirja 19 9

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu