sain hirveää huutia kemia-palstalla kun menin sinne nakkaamaan tämän kysymyksen, mielessä pyöri vain "vesi" eikä "fysikaalinen ilmiö" joka tietenkin tässä on tärkein...
Tietääkö/muistaako kukaan miten veden lämpöaajenemisen voi laskea?
Kyse on nyt siitä että onko meidän lämmityssysteemin vedenpaisunta-astia tarpeeksi suuri...
Eli: Paljonko 2150 l laajenee jos se lämpenee 40 asteesta 70:n asteeseen? Paljonko tilavuus tai litramäärä muuttuu?
Astia on varmaankin rautaa/terästä...Nyt ei ole tarkasta määrästä kyse vaan ihan käytännön ongelmasta ja likiarvi riittää mainiosti..
Pyydän valmiiksi anteeksi jos kysymykseni loukkaa jota kuta!
Veden lämpölaajeneminen=
Apua?
47
47582
Vastaukset
- Tiukka pipo
Älä hyvä veikkonen ota itseesi :o)
Ei kysymyksesi suinkaan minkään palstan "arvoa loukkaa". Halusin naljailla hyväntahtoisesti, mutta enpäs tainnut osata.
Valitettavasti en osaa vastata kysymykseesi sen enempää kuin tei tuolla kemia-palstalla.
En ole kummankaan palstan vakkareita, vaan pistäydyn täällä silloin tällöin. - Kraah
Tutkimusten mukaan, kun 1 litra vettä lämpenee 1 asteella, se laajenee 0,00033 litran verran. Kun 2150 litraa lämpenee 30 asteella, se laajenee
2150 kertaa 30 kertaa 0,00033 = 21,285 litraa
eli siis vajaat 22 litraa (ellen laskenut väärin).
Säiliöön kannattaa jättää reilusti laajenemisvaraa.
Miksi sitten vesi ylipäänsä laajenee tuolla lämpötila-alueella? Ja miksi laajeneminen on monilla lämpötila-alueilla verraten säännöllistä? Laajeneminen liittynee samaan vaikeaselkoiseen ilmiöryhmään kuin sähkönjohtavuus ja äänen eteneminen, siis kiteiden ym. tiiviiden aineiden sekä kaasujen sähkömagneettisen rakenteen kvanttifysikaalisiin lakeihin.- KL
"Tutkimusten mukaan, kun 1 litra vettä lämpenee 1 asteella, se laajenee 0,00033 litran verran. Kun 2150 litraa lämpenee 30 asteella, se laajenee
2150 kertaa 30 kertaa 0,00033 = 21,285 litraa
eli siis vajaat 22 litraa (ellen laskenut väärin)."
Kaava on joka tapauksessa: alkuperäinen tilavuus kertaa lämpötilaerotus kertaa aineen lämpölaajenemiskerroin.
Löytämäni taulukkokirjan mukaan veden lämpölaajenemiskerroin olisi kuitenkin 0,00018 /°C, ei 0,00033 /°C kuten ilmoitit. Mikäli tämä pitää paikkansa, tulos on
2150 * 30 * 0,00018 = 11,61 litraa.
Näin siis, jos lämpölaajenemiskerroin on lämpötilasta riippumaton. Niin se vedellä likiptäen onkin 40 asteen yläpuolella. Mutta ei suinkaan lähempänä jäätymispistettä. Sehän jopa kutistuu lämmetessään 0 ja 4 °C:n välillä eli tällä välillä lämpölaajenemiskerroin on negatiivinen.
- -Aloittelija-
Uusi tilavuus = Tilavuus_alussa(1 tilavuuden_lämp.tilakerroin*lämpötilan muutos)
eli
V=2,15m³(1 0,21*10^-3 /C * 30°C
=2,164m³
Eli vesi laajeni 2164l-2150l=14 litraa
------------------------------------
TiedeForum - Tieteen vallankumous!
http://www.tiedeforum.net/portal/index.php - insinööri
tiheys(40C) = 992.247 kg/m3
tiheys(70C) = 977.749 kg/m3
(lähde: http://www.csgnetwork.com/h2odenscalc.html)
=> veden ominaistilavuus kasvaa 992.2/977.7 = 1.015 ~ 1.5%
Eli 2150 litraa laajenee 2150*1.015 = 2182 litraan eli veden tilavuus kasvaa 32 litralla.- Apua?
Mielenkiintoista...Jokainen vastaaja antaa erilaisen tuloksen... Kiitos kaikille!
Pikku naljailu on ihan ok, mutta huumori loppuu joskus kun OIKEASTI tarvitsee neuvoa ja apua...
Paisuntasäiliö on 200 litrainen jossa jokin "kalvosysteemi" joka "joustaa" veden lisääntyessä...Vesitila on ainoastaan säiliön pohjalla joten oikeasti sinne ei 200 litraa mahdu.
Kyseessä on sellainen juttu kun vaihdoimme hiton kalliin öljyn nyt puulämmitykseen ja haetaan tässä systeemiä että miten paljon/ kuinka kuumaksi vesi lämmitetään... Eli harjoitusasteella =)
Eli vesi laajenee jotain 14 ja 32 litran välillä? - timppanen
Apua? kirjoitti:
Mielenkiintoista...Jokainen vastaaja antaa erilaisen tuloksen... Kiitos kaikille!
Pikku naljailu on ihan ok, mutta huumori loppuu joskus kun OIKEASTI tarvitsee neuvoa ja apua...
Paisuntasäiliö on 200 litrainen jossa jokin "kalvosysteemi" joka "joustaa" veden lisääntyessä...Vesitila on ainoastaan säiliön pohjalla joten oikeasti sinne ei 200 litraa mahdu.
Kyseessä on sellainen juttu kun vaihdoimme hiton kalliin öljyn nyt puulämmitykseen ja haetaan tässä systeemiä että miten paljon/ kuinka kuumaksi vesi lämmitetään... Eli harjoitusasteella =)
Eli vesi laajenee jotain 14 ja 32 litran välillä?myös säiliön materiaalin laajeneminen.
- timppanen
Apua? kirjoitti:
Mielenkiintoista...Jokainen vastaaja antaa erilaisen tuloksen... Kiitos kaikille!
Pikku naljailu on ihan ok, mutta huumori loppuu joskus kun OIKEASTI tarvitsee neuvoa ja apua...
Paisuntasäiliö on 200 litrainen jossa jokin "kalvosysteemi" joka "joustaa" veden lisääntyessä...Vesitila on ainoastaan säiliön pohjalla joten oikeasti sinne ei 200 litraa mahdu.
Kyseessä on sellainen juttu kun vaihdoimme hiton kalliin öljyn nyt puulämmitykseen ja haetaan tässä systeemiä että miten paljon/ kuinka kuumaksi vesi lämmitetään... Eli harjoitusasteella =)
Eli vesi laajenee jotain 14 ja 32 litran välillä?myös säiliön materiaalin laajeneminen.
- myös insinööri
Jos kyseessä on suljettu vesikiertoinen läämmitysjärjestelmä, joka on varustettu (kalvo)paisunta-astialla niin astian koko ei ole aivan tuosta noin ratkaistavissa. Kysymyksestäsi ei selvinnyt se, että onko kyseessä kattilalaitos vai lämminvesisäiliöllä varustettu varaava lämmitysjärjestelmä. Jos kyse on kattilalaitoksesta, niin esittämäsi lähtöarvot lämpötilavaihtelun osalta ovat lähinnä kattilalaitoksen tapauksessa merkityksellisesti virheellisiä. Kesällä patteriverkoston lämpötila voi olla alle 20°C vaikka kattilassa vesi olisi 90°C.
Antamillasi arvoilla veden laajenemisen (n. 32 l) kertoi oikein "insinööri".
Paisuntasäiliön koon valinta tapahtuu astian valmistajan ohjeiden mukaan. Linkissä
http://personal.inet.fi/yritys/penan.tieto-opus.ky/pdf/lammitys.pdf "Lämmitystekniikan oppikirja" on
kohta 12 paisuntajärjestelmät ja kohta 12.3. kalvopaisunta-astian mitoitus, jossa on mitoitusohjeita.
Lainaus: "Nyrkkisääntö paisuntatilavuudelle
Avoin paisunta-astia 5 % vesitilavuudesta
Kalvopaisunta-astia 10 % vesitilavuudesta"- Apua?
Kyseessä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa on kalvopaisunta-astia...
samassa on käyttövesi kierukka ja veden kokonaismäärä on 2000 litraa ja rapiat...
Paisunta-astia on valmistajan ohjeiden koon mukainen...
Ongelma on nyt siinä että lämmitettäessä paine vesisäiliössä nousee, ja sitä pitää tasata manuaalisesti ja väliajalla paine jostain syystä laskee..Eli paine ei säily ja vesi viilenee liian nopeasti.
Ongelma ei ole vielä selvillä ja epäilen paisunta-astian kokoa yhdeksi ongelmaksi...
Mitä sanot? - hhh
Apua? kirjoitti:
Kyseessä on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, jossa on kalvopaisunta-astia...
samassa on käyttövesi kierukka ja veden kokonaismäärä on 2000 litraa ja rapiat...
Paisunta-astia on valmistajan ohjeiden koon mukainen...
Ongelma on nyt siinä että lämmitettäessä paine vesisäiliössä nousee, ja sitä pitää tasata manuaalisesti ja väliajalla paine jostain syystä laskee..Eli paine ei säily ja vesi viilenee liian nopeasti.
Ongelma ei ole vielä selvillä ja epäilen paisunta-astian kokoa yhdeksi ongelmaksi...
Mitä sanot?välillä lisäämään kiertoon vettä?Jos näin niin saattaa olla jossakin vuoto.Kiertoon riittää paineeksi 0,5 bar.Jos kylmään kiertoon lisäät vettä ja paine esim.1,5:een, nin kuumentumisen jälkeen vesi tulee varoventtiilistä ulos.Kierre on valmis jos vuoto on jossain.
- Vähemmän viisas
Täällä on laskeskeltu vain veden tilavuuden muutoksia.
Eikö kukaan välitä ottaa huomioon sitä, että myös paisunta-astian koko muuttuu lämpötilan funktiona? Terässeinämäinen paisuntasäiliö paisuu itsekin lämmetessään!
Viisaammat laskekoon, kuinka paljon. - No way
Vähemmän viisas kirjoitti:
Täällä on laskeskeltu vain veden tilavuuden muutoksia.
Eikö kukaan välitä ottaa huomioon sitä, että myös paisunta-astian koko muuttuu lämpötilan funktiona? Terässeinämäinen paisuntasäiliö paisuu itsekin lämmetessään!
Viisaammat laskekoon, kuinka paljon.Jos kaiken tarpeettoman ottaisi huomioon, niin ei saisi koskaan laskettua mitään valmista!
Jos säiliö on n. 2000 litraa ja mitoitusohjeissa kehoitetaan käyttämään 10% kokoista paisuntasäiliötä, niin silloin 200 litrainen paisuntasäiliö on ok. Ja tässä ON jo huomioitu normaali minimivarmuuskerroin 1.5 (lähes kaiken suhteen).
(Kuka nyt rupeaa heinäpeltoa niittämään kynsisaksilla???) - Apua?
hhh kirjoitti:
välillä lisäämään kiertoon vettä?Jos näin niin saattaa olla jossakin vuoto.Kiertoon riittää paineeksi 0,5 bar.Jos kylmään kiertoon lisäät vettä ja paine esim.1,5:een, nin kuumentumisen jälkeen vesi tulee varoventtiilistä ulos.Kierre on valmis jos vuoto on jossain.
Vuodon mahdollisuus on suljettu pois... Paineen pitäisi putkimiehen mukaan olla 1 bar. JOs on mennyt sen yli niin olen laskenut vettä manuaalisesti pois, koska varoventtiilien lauettua vettä lähtee pois liian paljon....
Mietin myös sitä että olisko tuo paisuntasäiliö asennettu väärin?
Päivällä taas polttelin puita ja paine nousi 1,5 bar, laskin vettä pois sen verran että paine laski 1 bar... Nyt veden lämpö on noin 60 astetta ja painetta on 0,5 bar. Riittääkö se paine tosiaan? - hhh
Apua? kirjoitti:
Vuodon mahdollisuus on suljettu pois... Paineen pitäisi putkimiehen mukaan olla 1 bar. JOs on mennyt sen yli niin olen laskenut vettä manuaalisesti pois, koska varoventtiilien lauettua vettä lähtee pois liian paljon....
Mietin myös sitä että olisko tuo paisuntasäiliö asennettu väärin?
Päivällä taas polttelin puita ja paine nousi 1,5 bar, laskin vettä pois sen verran että paine laski 1 bar... Nyt veden lämpö on noin 60 astetta ja painetta on 0,5 bar. Riittääkö se paine tosiaan?lämmitysverkoston pitää 1,5 baria kestää, monessa hieman suuremmassa järjestelmässä varoventtiilit aukeavat vasta 3 tai 4 barissa.0,5 baria on kieltämättä vähän alakantissa, mutta käytäntöhän sen sanelee, eli jos verkoston lämpö menee korkeimmallakin olevaan patteriin niin that´s it.
Näin taskusta vedettynä arvot (0,5-0,75)-(1-1,7)bar. voisivat olla ok.Ei maha mittää, että lämmetessään vesi laajenee ja paine nousee.
Joskus on ollut mielenkiintoisia yöllisiä hetkiä kun mittari näyttää esim. 140 ja vesi ei ole enää nestemäisessä muodossa, silloin paukkuu ja rytisee ja pitää toivoa vaan parasta. - myös insinööri
Apua? kirjoitti:
Vuodon mahdollisuus on suljettu pois... Paineen pitäisi putkimiehen mukaan olla 1 bar. JOs on mennyt sen yli niin olen laskenut vettä manuaalisesti pois, koska varoventtiilien lauettua vettä lähtee pois liian paljon....
Mietin myös sitä että olisko tuo paisuntasäiliö asennettu väärin?
Päivällä taas polttelin puita ja paine nousi 1,5 bar, laskin vettä pois sen verran että paine laski 1 bar... Nyt veden lämpö on noin 60 astetta ja painetta on 0,5 bar. Riittääkö se paine tosiaan?Kalvopaisunta-astiassa pitää olla oikea esipaine, joka yleensä on ilmoitettu astian arvokilvessä; esim. 0,5 bar. Esipaine pitää tarkistaa, kun laitos on "kylmänänä". Yleensä säiliössä on auton venttiili, johon auton rengaspumppu sopii ja sillä voi pumpata ilmaa ja näin lisätä painetta. Paineen mittaus tapahtuu auton rengaspainemittarilla.
Kuvaamasi virhetoiminta viitaa joko liian pieneen kalvopaisunta-astiaan, liian pieneksi asetettuun esipaneeseen tai vuotavaan kalvoon. Katso esittämäni linkin sivuilta paisunta-astian rakennekuvaa. Tehdasuudet säiliöt voivat olla ilman esipainetta.
Onko kalvopaisunta-astian koko 200...250 litran haarukassa? (= noin 0,1*vesitilavuus) - Apua?
myös insinööri kirjoitti:
Kalvopaisunta-astiassa pitää olla oikea esipaine, joka yleensä on ilmoitettu astian arvokilvessä; esim. 0,5 bar. Esipaine pitää tarkistaa, kun laitos on "kylmänänä". Yleensä säiliössä on auton venttiili, johon auton rengaspumppu sopii ja sillä voi pumpata ilmaa ja näin lisätä painetta. Paineen mittaus tapahtuu auton rengaspainemittarilla.
Kuvaamasi virhetoiminta viitaa joko liian pieneen kalvopaisunta-astiaan, liian pieneksi asetettuun esipaneeseen tai vuotavaan kalvoon. Katso esittämäni linkin sivuilta paisunta-astian rakennekuvaa. Tehdasuudet säiliöt voivat olla ilman esipainetta.
Onko kalvopaisunta-astian koko 200...250 litran haarukassa? (= noin 0,1*vesitilavuus)Kiitos neuvosta!
Astia on 200 litrainen, kalvo ei vuoda ja siinä on esipaine...
Kinkkinen juttu! - hhh
Apua? kirjoitti:
Kiitos neuvosta!
Astia on 200 litrainen, kalvo ei vuoda ja siinä on esipaine...
Kinkkinen juttu!nyt vielä tarkistaa, että oletko pitänyt verkostoa kylmänä ja nostanut paineen täyttöventtiilistä esim. 0,7 bariin ja testannut vuorokauden?Paine on pysynyt?
- myös ...
Apua? kirjoitti:
Kiitos neuvosta!
Astia on 200 litrainen, kalvo ei vuoda ja siinä on esipaine...
Kinkkinen juttu!Yksikerroksiseen taloon kyllä 0,5 bar (50 kPa) verkostopaine riittää, mutta 2-kerroksisessa voi jo käydä pieneksi. Esipaine pitää olla suurempi kuin veden staattinen paine lämminvesisäiliöstä ylimpään patteriin. 10 m korkeutta vastaa 1 bar tai 100 kPa.
Oman 1-kerroksisen taloni vesikeskuslämmitysjärjestelmä on varustettu 2,5 bar (250 kPa) varoventtiilillä. Ihmettelen jos sinun talossa varoventtiili laukeaa jo 1 bar lukemissa. Kannattaa miettiä asiaa.
Jos varoventtiili laukeaa 1 bar (100 kPa) paineessa ja jotta laajeenemisvaraa olisi riittävästi, ei esipaine paisunta-astiassa saa olla 0,5 bar (50 kPa) suurempi. Mielestäni varoventtiilin paine pitäisi olla vähintään 1,5 bar (150 kPa), niin silloin paisuntasäiliön esipaineella 0,8 bar (80 kPa) 200 litraisen säiliön paisuntavaraksi jäisi riittävät 56 litraa. Tällöin paine riittää hyvin jo 2-kerroksiseen taloon.
En kylläkään kirjoituksestasi havainnut sitä missä se 2000 l vettä siinä lämmitysjärjestelmässä luuraa ja mitä laitteita lämmityspiiriin on kytketty. Vesimäärä on suuri ja viittaa isoon kiinteistöön, tai sitten puunpoltolla ladataan lämpöä erilliseen vesivaraajaan. Jos kyseessä on energiavaraajan lataus, voi puunpoltto huonon säädön vuoksi aiheuttaa kattilassa paikallista kiehumista ja verkoston paineen nousua, jonka seurauksena varoventtiili laukeaa. Käsittääkseni kattilan pitäisi olla puunpolttoon tarkoitettua mallia ja kattilan sekä energiavaraajan välillä pitää olla oma erillinen kiertovesipumppu. Turvallisuussyistä kattila pitäisi olla varustettu kiehunnanestoventtiilillä.
LVI asioissa olen enemmän kuluttaja kuin asiantuntija. Eikä mahdollinen insinöörin koulutuskaan tarkoittaisi sitä, että kaikki tekniikan alat olisi hallinnassa. Ei sinne päinkään. Nimimerkin käyttö tapahtui hetkellisessä mielenhäiriössä, joten kaikki kirjoittamani on otettava vastaan suurin varauksin. - Apua?
hhh kirjoitti:
nyt vielä tarkistaa, että oletko pitänyt verkostoa kylmänä ja nostanut paineen täyttöventtiilistä esim. 0,7 bariin ja testannut vuorokauden?Paine on pysynyt?
Kyllä sitä alettiin heti lämmittää..Esipaineistus oli tehty paisunta-astiaan ja nyt tänään on käytetty paineet niin korkealla että varoventtiilit laukesi ja sitten tasattiin 1bar. Sen jälkeen KAIKKI venttiilit kiinni ja taas se perhanan paine laskee!
Putkimies aikoi avata paisunta-astian koska epäili että kalvo on jumissa tai se on rikkinäinen tai tämä hiton mökki vuotaa!!! ;-) - Apua?
myös ... kirjoitti:
Yksikerroksiseen taloon kyllä 0,5 bar (50 kPa) verkostopaine riittää, mutta 2-kerroksisessa voi jo käydä pieneksi. Esipaine pitää olla suurempi kuin veden staattinen paine lämminvesisäiliöstä ylimpään patteriin. 10 m korkeutta vastaa 1 bar tai 100 kPa.
Oman 1-kerroksisen taloni vesikeskuslämmitysjärjestelmä on varustettu 2,5 bar (250 kPa) varoventtiilillä. Ihmettelen jos sinun talossa varoventtiili laukeaa jo 1 bar lukemissa. Kannattaa miettiä asiaa.
Jos varoventtiili laukeaa 1 bar (100 kPa) paineessa ja jotta laajeenemisvaraa olisi riittävästi, ei esipaine paisunta-astiassa saa olla 0,5 bar (50 kPa) suurempi. Mielestäni varoventtiilin paine pitäisi olla vähintään 1,5 bar (150 kPa), niin silloin paisuntasäiliön esipaineella 0,8 bar (80 kPa) 200 litraisen säiliön paisuntavaraksi jäisi riittävät 56 litraa. Tällöin paine riittää hyvin jo 2-kerroksiseen taloon.
En kylläkään kirjoituksestasi havainnut sitä missä se 2000 l vettä siinä lämmitysjärjestelmässä luuraa ja mitä laitteita lämmityspiiriin on kytketty. Vesimäärä on suuri ja viittaa isoon kiinteistöön, tai sitten puunpoltolla ladataan lämpöä erilliseen vesivaraajaan. Jos kyseessä on energiavaraajan lataus, voi puunpoltto huonon säädön vuoksi aiheuttaa kattilassa paikallista kiehumista ja verkoston paineen nousua, jonka seurauksena varoventtiili laukeaa. Käsittääkseni kattilan pitäisi olla puunpolttoon tarkoitettua mallia ja kattilan sekä energiavaraajan välillä pitää olla oma erillinen kiertovesipumppu. Turvallisuussyistä kattila pitäisi olla varustettu kiehunnanestoventtiilillä.
LVI asioissa olen enemmän kuluttaja kuin asiantuntija. Eikä mahdollinen insinöörin koulutuskaan tarkoittaisi sitä, että kaikki tekniikan alat olisi hallinnassa. Ei sinne päinkään. Nimimerkin käyttö tapahtui hetkellisessä mielenhäiriössä, joten kaikki kirjoittamani on otettava vastaan suurin varauksin.Kyseessä on kaksikerroksinen omakotitalo ja putkimiehet neuvoi paineen 1bar...Varoventtiilit ei ole käsitykseni mukaan säädettävissä vaan ne laukeaa 1,5 bar...
Ideaalipaineeksi neuvottiin 1 bar.
Kyseessä on nimenomaan puukattila ja kiertovesipumppu löytyy ja kaiken maailman automatiikka ja venttiilit poikineen...
Suuri vesimäärä koska aika iso kiinteistö ja mukana myös käyttövesi...
Nyt ihmetyttää todella kun ilmaventtiilitkin on kiinni ja paine laskee vaikkei veden lämpö juuri ollutkaan laskenut... - hhh
Apua? kirjoitti:
Kyseessä on kaksikerroksinen omakotitalo ja putkimiehet neuvoi paineen 1bar...Varoventtiilit ei ole käsitykseni mukaan säädettävissä vaan ne laukeaa 1,5 bar...
Ideaalipaineeksi neuvottiin 1 bar.
Kyseessä on nimenomaan puukattila ja kiertovesipumppu löytyy ja kaiken maailman automatiikka ja venttiilit poikineen...
Suuri vesimäärä koska aika iso kiinteistö ja mukana myös käyttövesi...
Nyt ihmetyttää todella kun ilmaventtiilitkin on kiinni ja paine laskee vaikkei veden lämpö juuri ollutkaan laskenut...ongelmalliselta tuntuu, pitäisi viettää kattilahuoneessa joitakin vartteja, että jyvälle pääsisi.
Tuossa katselin eräässä laitoksessa (isossa) erästä kiertoa vanhaan taloon ja ilmeisesti viimeiset 7 v. sen paine on ollut 2,5 bar.,tietysti liikaa mutta kaikkiin ei aina ehdi säätelemään.Siinä on pieni 24 l. kalvopaineastia jossa 4 bar. ilmanpaine.
Sinun pitänee investoida painejärjestelmään niin ei tarvitse manuaalista vemputusta:vesipumppu,säiliö,painekytkin,takaisinvirtausventtiili ja täyttö.Ei se nyt tietenkään ole mikään ratkaisu vuotoihin yms. mutta kokemukseni mukaan toimii kuin enkeli.Pienimmät säiliöt lienevät 0,5M^3.Onnea taisteluun! - minulla
myös insinööri kirjoitti:
Kalvopaisunta-astiassa pitää olla oikea esipaine, joka yleensä on ilmoitettu astian arvokilvessä; esim. 0,5 bar. Esipaine pitää tarkistaa, kun laitos on "kylmänänä". Yleensä säiliössä on auton venttiili, johon auton rengaspumppu sopii ja sillä voi pumpata ilmaa ja näin lisätä painetta. Paineen mittaus tapahtuu auton rengaspainemittarilla.
Kuvaamasi virhetoiminta viitaa joko liian pieneen kalvopaisunta-astiaan, liian pieneksi asetettuun esipaneeseen tai vuotavaan kalvoon. Katso esittämäni linkin sivuilta paisunta-astian rakennekuvaa. Tehdasuudet säiliöt voivat olla ilman esipainetta.
Onko kalvopaisunta-astian koko 200...250 litran haarukassa? (= noin 0,1*vesitilavuus)myös oli noita paineongelmia monta vuotta! Syy oli lähinnä siinä etten ilmannut kalvopaisuntasäiliötä!!! Säiliö oli niin asennettu ("ylöalaisin"), että putki meni yläkautta sisään, joten ilma ei kunnolla päässyt pois! Otin pöntön yläpuolelta juntturista sen verran auki, että ilma tuli pois täytettäessä ja täyttelin ja ilmailin, nostin paineen "kylmänä" n 0,8 baríin. Niin ja tarkistin myös tuon paisunta-astian esipaineen (tietenkin vesipuolen paine pitää silloin olla 0) esipaine oli muistaakseni 0,6. Noh näillä toimenpiteillä monivuotinen ongelma hävisi!!!!
- Apua?
minulla kirjoitti:
myös oli noita paineongelmia monta vuotta! Syy oli lähinnä siinä etten ilmannut kalvopaisuntasäiliötä!!! Säiliö oli niin asennettu ("ylöalaisin"), että putki meni yläkautta sisään, joten ilma ei kunnolla päässyt pois! Otin pöntön yläpuolelta juntturista sen verran auki, että ilma tuli pois täytettäessä ja täyttelin ja ilmailin, nostin paineen "kylmänä" n 0,8 baríin. Niin ja tarkistin myös tuon paisunta-astian esipaineen (tietenkin vesipuolen paine pitää silloin olla 0) esipaine oli muistaakseni 0,6. Noh näillä toimenpiteillä monivuotinen ongelma hävisi!!!!
Kiitti vinkistä!
- Apua?
hhh kirjoitti:
ongelmalliselta tuntuu, pitäisi viettää kattilahuoneessa joitakin vartteja, että jyvälle pääsisi.
Tuossa katselin eräässä laitoksessa (isossa) erästä kiertoa vanhaan taloon ja ilmeisesti viimeiset 7 v. sen paine on ollut 2,5 bar.,tietysti liikaa mutta kaikkiin ei aina ehdi säätelemään.Siinä on pieni 24 l. kalvopaineastia jossa 4 bar. ilmanpaine.
Sinun pitänee investoida painejärjestelmään niin ei tarvitse manuaalista vemputusta:vesipumppu,säiliö,painekytkin,takaisinvirtausventtiili ja täyttö.Ei se nyt tietenkään ole mikään ratkaisu vuotoihin yms. mutta kokemukseni mukaan toimii kuin enkeli.Pienimmät säiliöt lienevät 0,5M^3.Onnea taisteluun!Nyt toimii!!!!
PAisuntasäiliöön ei mennyt jostain syystä vesi ja nyt löysimme "mysteeriventtiilin" jota rempattuamme vesi alkoi lorista säiliöön ja paineet pysyy!!!
Kiitos kaikille avusta ja hyvää syksyn jatkoa!!! - myös ...
Apua? kirjoitti:
Nyt toimii!!!!
PAisuntasäiliöön ei mennyt jostain syystä vesi ja nyt löysimme "mysteeriventtiilin" jota rempattuamme vesi alkoi lorista säiliöön ja paineet pysyy!!!
Kiitos kaikille avusta ja hyvää syksyn jatkoa!!!Kattilasta pitää olla ilman sulkua oleva suora yhteys varoventtiiliin ja paisunta-astiaan. Aiemmin mainitsemani 2,5 bar varoventtiili liittyy kaukolämmön lämmönvaihtimeen. Pientalon kattilat lienevät pääosin yhä edelleen valmistettu 1,5 bar rakennepaineelle, jota vastaava pitää varoventtiilin olla.
Tapauksessasi loppu hyvin kaikki hyvin. Hienoa, että kerroit miten asia ratkesi. Oliko neuvoista apua tai ei on toissijaista. Usein valitettavasti käy niin, että neuvoa kysynyt ei vastauksia saatuaan enään kommentoi, vaan katoaa tuntemattomuuteen ja vastaajat jäävät ikäänkuin tyhjän päälle.
Mukavanlämmintä asumista! - Apua?
myös ... kirjoitti:
Kattilasta pitää olla ilman sulkua oleva suora yhteys varoventtiiliin ja paisunta-astiaan. Aiemmin mainitsemani 2,5 bar varoventtiili liittyy kaukolämmön lämmönvaihtimeen. Pientalon kattilat lienevät pääosin yhä edelleen valmistettu 1,5 bar rakennepaineelle, jota vastaava pitää varoventtiilin olla.
Tapauksessasi loppu hyvin kaikki hyvin. Hienoa, että kerroit miten asia ratkesi. Oliko neuvoista apua tai ei on toissijaista. Usein valitettavasti käy niin, että neuvoa kysynyt ei vastauksia saatuaan enään kommentoi, vaan katoaa tuntemattomuuteen ja vastaajat jäävät ikäänkuin tyhjän päälle.
Mukavanlämmintä asumista!Totta...Asioita kysytään ja apua kaivataan mutta avun antajat jäävät ihmettelemään...
Siis kyse on omakotitalon lämmityskestä ja paine on ohjeistettu 1bar...Kuulemma meidän tönöön riittää...
Hyvää viikonloppua ja vielä kerran kiitokset teille jotka vaivautuivat auttamaan!
-kyllä siitä oli apua! - luultavasti
Apua? kirjoitti:
Nyt toimii!!!!
PAisuntasäiliöön ei mennyt jostain syystä vesi ja nyt löysimme "mysteeriventtiilin" jota rempattuamme vesi alkoi lorista säiliöön ja paineet pysyy!!!
Kiitos kaikille avusta ja hyvää syksyn jatkoa!!!sama kuin minulla oli vuosia, mistä kerroin. Ei mene vesi, jos ilma ei pääse pois!!!!!
- ei-insinööri
myös insinööri kirjoitti:
Kalvopaisunta-astiassa pitää olla oikea esipaine, joka yleensä on ilmoitettu astian arvokilvessä; esim. 0,5 bar. Esipaine pitää tarkistaa, kun laitos on "kylmänänä". Yleensä säiliössä on auton venttiili, johon auton rengaspumppu sopii ja sillä voi pumpata ilmaa ja näin lisätä painetta. Paineen mittaus tapahtuu auton rengaspainemittarilla.
Kuvaamasi virhetoiminta viitaa joko liian pieneen kalvopaisunta-astiaan, liian pieneksi asetettuun esipaneeseen tai vuotavaan kalvoon. Katso esittämäni linkin sivuilta paisunta-astian rakennekuvaa. Tehdasuudet säiliöt voivat olla ilman esipainetta.
Onko kalvopaisunta-astian koko 200...250 litran haarukassa? (= noin 0,1*vesitilavuus)Paisunta-astioissa on kuminen kalvo, joka joustaa paineen vaihteluiden mukaan. Uudessa paisuntasäiliössä tämä kuminen kalvo on usein kiinni paisunta-astian yläosassa, jolloin paisunta-astiaan ei pääse vettä ja näin ollen koko pönttö ei toimi. Nostamalla varsinaisen lämminvesivarajaan painetta tilapäisesti korkeammaksi saa tämän kalvon yleensä paineastiasta räjäytettyä liikkeellä, jonka jälkeen homma alkaa toimia ja vesi virtaamaan myös paisunta-astiaan.
nimimerkki kerran itse kokeillut - Tyrkkolan Mies
Hepoi!
On tässä tullut ihmeteltyä tuon meille toimitetun ei-vielä-asennetun kalvopaisunta-astian pienuutta (250 litraa).
***
Eränäisiltä tahoilta (ei insinööreiltä) asiaa tiedustellessa saa erilaisia vastauksia koosta. Yleisin vastaus on 10%. Pienin on ollut 3,5 % jonka olen saanut.
***
Tosiasia kuitenkin lienee, että tuo 'lämpöakun' paisunta-astian mitoitus riippuu kolmesta asiasta:
1.Järjestelmän tilavuus
2.Laitoksen keskilämpötila
3.Esitäyttöpaine varoventtiilin avutumispaine
Allaolevasta reflexin esitteestä löytyy hieman lisätietoa ja kaavat laskemiseen (sivu 5).
http://www.teknocalor.fi/lv/paisunta-astiat/reflex_luettelo.pdf
***
Se 250 litranen muuten oli liian pieni ja lähtee takaisin putkimiehille. Suunnittelen suoraan sähköön siirtymistä, kammottaa tuo 5500 litraa vettä nurkissa...
...ilmalämpöpumppu jo löytyy, toinen lisää ja kasa pattereita. Siinä se.
- emppa
juu no vesi on vettä..:D en tiedä..mut vaan vesi on vesi..
- tinppa
mistä minä sitä tiedän! teidänhän täällä pitäisi nörttejä olla!! XD
- Perzan
Itsellä on 2000 L varaaja. ja kaksi 100 L paisuntasäiliötä.
Veden lämpötila liikkuu Varaajassa 20 -100 celssiuksen välillä. - ahti
amiksen kirja fysiikka
j ahoranta J ahoranta γ = 0,00033 1/C
ΔV = γ * Δt * V
ΔV = 0,00033 i/c* *(70-40) C * 2150 l
ΔV =21,285 l eli mjinimi paisunta astian koko
yleensä lasketaa 5% tilavuudesta- niinpänii
Sen suljetun (kalvo)paisunta-astian pitää olla huomattavasti suurempi kuin pelkkä veden laajeneminen.. Mitä herra fyysikonalku ajattelee tapahtuvan astiassa olevalle kaasulle? Katoaa jonnekin pois tieltä? Paisuntatilavuutta pitää olla sen takia, että systeemin paine ei nouse liikaa veden tilavuuden kasvaessa. Jos paisuntatila=veden laajenemisen tarvitsema tila, niin paine kasvaa teoriassa varsin hurjaksi.
5% tilavuudesta riittää avoimessa systeemissä, suljetussa 10% on sopivampi. - Skömy
niinpänii kirjoitti:
Sen suljetun (kalvo)paisunta-astian pitää olla huomattavasti suurempi kuin pelkkä veden laajeneminen.. Mitä herra fyysikonalku ajattelee tapahtuvan astiassa olevalle kaasulle? Katoaa jonnekin pois tieltä? Paisuntatilavuutta pitää olla sen takia, että systeemin paine ei nouse liikaa veden tilavuuden kasvaessa. Jos paisuntatila=veden laajenemisen tarvitsema tila, niin paine kasvaa teoriassa varsin hurjaksi.
5% tilavuudesta riittää avoimessa systeemissä, suljetussa 10% on sopivampi.Meneppä nyt kuule kiltisti asiantuntevaan putkiliikkeeseen. Putkisepe paikalle periaatteella kerran se kirpaisee. Jos ei itse tiedä niin ei tuollaisia kannata täällä kysellä sillä monesti on tekijöitä jotka jää helposti huomioimatta. Veden lisäily ja poispäästäminen on huono homma sillä laitat happea putkistoon samalla vesijohtoveden mukana ja vauhditat syöpymistä. Oletko muuten varma ettei paisuntasäiliössä oleva vastapaine esim ole liian korkealla.
Summa summarum: Putkinotko paikalle! - selviselvis
Skömy kirjoitti:
Meneppä nyt kuule kiltisti asiantuntevaan putkiliikkeeseen. Putkisepe paikalle periaatteella kerran se kirpaisee. Jos ei itse tiedä niin ei tuollaisia kannata täällä kysellä sillä monesti on tekijöitä jotka jää helposti huomioimatta. Veden lisäily ja poispäästäminen on huono homma sillä laitat happea putkistoon samalla vesijohtoveden mukana ja vauhditat syöpymistä. Oletko muuten varma ettei paisuntasäiliössä oleva vastapaine esim ole liian korkealla.
Summa summarum: Putkinotko paikalle!Tämän idean joskus halusin jakaa, haukuttiin tietysti! Vaaka paisunta-astian alle tai.... jotta nähdään minkä on kunkin järjestelmän "vaihteluväli". Näin järjestelmän hoitaja katsoo mittaria ennen kuin alkaa lämmittämäänja vilkaisee mittaria kun ylä lämpö saavutettu. Onko vaihteluväli normaali? jos ei niin sitten mittaamaan esipaineita ym.
- Anonyymi
Anna veden alkutilavuus (litraa): 2150
Anna veden alkulämpötila (°C): 20
Anna veden lopullinen lämpötila (°C): 85
Anna paisuntasäiliön koko (litraa): 200
Anna paisuntasäiliön alkupaine (bar): 0.5
Veden tilavuus kasvaa 65.7 litraa
Järjestelmän lopullinen paine on noin 0.74 bar.- Anonyymi
Noin pikaisesti vilkaisten paine pitäisi olla selvästi suurempi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin pikaisesti vilkaisten paine pitäisi olla selvästi suurempi.
Niinpä.
Noilla arvoilla suljetun järjestelmän paine nousisi 1,82 kertaiseksi, => 0,91 bar. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin pikaisesti vilkaisten paine pitäisi olla selvästi suurempi.
Missä meni vikaan?
Laskin että:
P1V1 = P2V2
Vesi laajenee 65,7 litraa paisuntasäiliön puolelle.
P1 = 0.5bar (alkupaine)
V1 = 200litraa (paisuntasäiliön alkutilavuus = tyhjänä)
V2 = V1 − veden laajentuma = 200l − 65.7l = 134.3litraa.
P2 on lopullinen paine.
Ratkaistaan P2:
P2 = P1 * (V1 / V2)
Tulos 0.74 baria?
Realistiseen järjestelmään paine tuntuu todella alhaiselta, mikä mättää? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niinpä.
Noilla arvoilla suljetun järjestelmän paine nousisi 1,82 kertaiseksi, => 0,91 bar.Ah, oletin että paisuntasäiliö sijaitsee järjestelmän kylmimmässä kohdassa ja käytännössä paisuntasäiliön kaasun lämpötila ei nousisi tuohon veden 85'c lämpötilaan, mikä nostaisi paineen tuohon 0,91 bariin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ah, oletin että paisuntasäiliö sijaitsee järjestelmän kylmimmässä kohdassa ja käytännössä paisuntasäiliön kaasun lämpötila ei nousisi tuohon veden 85'c lämpötilaan, mikä nostaisi paineen tuohon 0,91 bariin.
Niin, se lienee valintatilanne. Jos kaasun lämpötila olisi 20 C, myös kosketuksessa olevan vedenkin lämpötilan olisi oltava sama 20 C.
Vastaavasi 85 C vesi johtaisi kaasun samaan lämpötilaan.
Oletustilanne on pohjana lopputulokseen, eli kaikki tulokset käy, kun valitaan sopivat parametrit. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä meni vikaan?
Laskin että:
P1V1 = P2V2
Vesi laajenee 65,7 litraa paisuntasäiliön puolelle.
P1 = 0.5bar (alkupaine)
V1 = 200litraa (paisuntasäiliön alkutilavuus = tyhjänä)
V2 = V1 − veden laajentuma = 200l − 65.7l = 134.3litraa.
P2 on lopullinen paine.
Ratkaistaan P2:
P2 = P1 * (V1 / V2)
Tulos 0.74 baria?
Realistiseen järjestelmään paine tuntuu todella alhaiselta, mikä mättää?Kaavaan laitetaan absoluuttinen paine, mutta sinä laitoit siihen virheellisesti ylipaineen 0,5 bar, eikä 1,5 bar kuten piti.
- Anonyymi
Hughgrant on filmannut bettermoon kakkoseen saakka https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/97238c05-c8c4-4cbd-a77d-8ebb93578a55
- Anonyymi
Veden lämpölaajeneminen riippuu sitä ympäröivän materiaalin lämpötilasta ja paineesta, jotka vaikuttaa siihen, kuinka paljon vesi laajenee. Vesi itse on vakio eikä laajene eikä supistu.
- Anonyymi
"Veden lämpölaajeneminen riippuu sitä ympäröivän materiaalin lämpötilasta ja paineesta, jotka vaikuttaa siihen, kuinka paljon vesi laajenee. Vesi itse on vakio eikä laajene eikä supistu."
Joku on tietysti tuollaisenkin järjestelmän saanut myydyksi (lyhellä takuuajalla), mutta termodynamiikan mukaan nestemäisen veden tiheys ja tilavuus ei missään lämpötilamuutoksessa ole vakio, jos paine säilyy vakiona.
Yli +4-asteisen veden tiheys pienenee lämpötilan noustessa aina höyrystymislämpötilaan ja siitä edelleen, joten tilavuus kasvaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik124030MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar822081Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5491647Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin941366Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671117Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331038Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt216916Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3828