Jäin miettimään joku aika takaperin tekemääni havaintoa, jossa huomasin seuraavan seikan:
Asunnossani, jossa olen todennut olevan hometta, huomasin kerran sellaisen ilmiön, että kun neliportainen koneellinen ilmastointi oli 1, tai 2-asennolla silmien kirvelyä ym. ongelmia en juurikaan havainnut, mutta kun laittoi tuuletuksen 3-asentoon alkoivat ongelmat ja kun tuuletuksen asetti 4-asentoon, mm. silmien kirvely oli sitä luokkaa, ettei sitä kestä pirukaan! Eli kun pudotin tuuletuksen 1-asentoon, tilanne normalisoitui n. parissa tunnissa!
Kysymys:
Mistä moinen sitten johtuu?
-Uskon sen johtuvan siitä yksinkertaisesta syystä, että kun huippu-imuri imee huoneesta ilmaa, niin tosi-asiassa huone on lievästi alipaineinen, joka aiheuttaa sen, että kosteusvauriohome-myrkyt (=kaasut) tulevat rasvaliukoisina muovikalvon läpi, päätyen huone-ilmaan asukkaiden hengitettäväksi!!!
Miten sitten moinen voitaisiin estää?
-Siten, että laitammekin sen huippu-imurin "töihin" sinne tulopuolelle puhaltamaan ilmaa asuntoon, jolloin asunto olisi lievästi ylipaineinen, joka pitäisi homemyrkyt asunnosta pois ja hengitys-ilma olisi raikas, koska tulo-ilma voitas helposti ja keskitetysti puhdistaa (suodattaa)!!!
Tämä konsti olisi jo käytössä valmiiksi niissä asunnoissa, joissa on ilmalämmitys, eli lämmitetty ja suodatettu ilma puhalletaan kanavia (lattiassa) myöten asuintiloihin!
Asunnossani, jossa olen todennut olevan hometta, huomasin kerran sellaisen ilmiön, että kun neliportainen koneellinen ilmastointi oli 1, tai 2-asennolla silmien kirvelyä ym. ongelmia en juurikaan havainnut, mutta kun laittoi tuuletuksen 3-asentoon alkoivat ongelmat ja kun tuuletuksen asetti 4-asentoon, mm. silmien kirvely oli sitä luokkaa, ettei sitä kestä pirukaan! Eli kun pudotin tuuletuksen 1-asentoon, tilanne normalisoitui n. parissa tunnissa!
Kysymys:
Mistä moinen sitten johtuu?
-Uskon sen johtuvan siitä yksinkertaisesta syystä, että kun huippu-imuri imee huoneesta ilmaa, niin tosi-asiassa huone on lievästi alipaineinen, joka aiheuttaa sen, että kosteusvauriohome-myrkyt (=kaasut) tulevat rasvaliukoisina muovikalvon läpi, päätyen huone-ilmaan asukkaiden hengitettäväksi!!!
Miten sitten moinen voitaisiin estää?
-Siten, että laitammekin sen huippu-imurin "töihin" sinne tulopuolelle puhaltamaan ilmaa asuntoon, jolloin asunto olisi lievästi ylipaineinen, joka pitäisi homemyrkyt asunnosta pois ja hengitys-ilma olisi raikas, koska tulo-ilma voitas helposti ja keskitetysti puhdistaa (suodattaa)!!!
Tämä konsti olisi jo käytössä valmiiksi niissä asunnoissa, joissa on ilmalämmitys, eli lämmitetty ja suodatettu ilma puhalletaan kanavia (lattiassa) myöten asuintiloihin!
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tuosta kirjoituksestasi päätellen rakennuksessa tosiaan on vikaa ilmanvaihdossa eli se on alipainestettu.
Sanotaan, että alipaineistus on talon surma.
Onhan se järkeenkäypää, koska jos imetään tehokkaasti ilmaa pois, pitää se korvata tasapainoisesti tuloilmalla.
Jos näin ei käy, ilma puristuu mistä tahansa seinän raosta sisälle ja se tuo niitä epäpuhtauksia mukanaan.
Aina on rakoja ulkseinien eristyksissä.
Tullaan sitten sellaiseen kysymykseen, että miksi silloin alkaa esim. silmiä kirvelemään.
Kertooko se jotain ulkoseinien eristysongelmista ja niiden vaurioista tai muista epäpuhtauksista.
Tuosta ilmalämmitystavasta, josta kirjoitit, olisin sen verran varovainen, koska siinä on pitkät lattianalaiset kanavat ja mikä pitää ne puhtaana pitemmällä aikavälillä.
Joka tapauksessa niihin kertyy sellaisia epäpuhtauksia, jotka kiinnittyvät myöhemmin kanavien pintaan ja saattavat aiheuttaa erilaisia kasvustoja.
Kaiken lisäksi on otettava kosteustekijät huomioon Suomen ilmosto-olosuhteissa ja se lisää näitä kasvustoja.
Suomen ilmanalassa ja ei oikein missään muuallakaan selvää ylipainetta asuintiloissa ei saa olla. Ylipaineisesta huoneesta lämmin ilma pyrkii joka raosta ja naulanreiästä ulospäin eli kohti viileitä ja kylmiä pintoja, jolloin kosteus tiivistyy niille pinnoille ja pian koko huone on pussitettu homeilla. Lisäksi tulee lahoamisongelmia. Vaikka ylipaine olisi tarkoitus pitää jatkuvasti, niin ovia ja ikkunoita avatessa ja etenkin ristivetotilanteissa paine huoneessa tupsahtelee vähintäänkin hetkittäin alipaineiseksi, jolloin homeet ryöpsähtelevät sisään. Yipaineisessa tilassa tästä ei pääse yli eikä ympäri.
Mietin tuossa tätä ali-ja ylipaineistettua tilaa ja jos ajatellaan miten rakennusmateriaalit käyttäytyvät alipaineen alaisessa tilassa.
Ainahan on "fuski"-paikkoja seinien rakenteissa.
Jos on alipainetta, pyrkii kostea (kylmä) ilma seinien kautta alipaineistettuun tilaan, jolloin myös eristys kostuu ja pysyy kosteana.
Jos sisätila on ylipainestettu, pyrkii lämmin ilma myös seinien kautta ulos, jolloin on tietysti mahdollisuus kostumiseen, mutta onko se samassa määrin vaarallista kuin alipaineistetussa tilassa.
Tuuletusluukuissa kannattaa käyttää Stoppari-suodattimia, niistä on iso apu homeallergikoille.
Kokeilepa, mitä tapahtuu, kun otat kunnolla jäähtyneen pullon kirkasta pakastimesta. Se on huurteinen heti.
On sama, tuleeko kylmä lämpimän luokse vai meneekö lämmin kylmän luokse - lopputulos on sama. Jatkuva kosteus = home. Pienikin lämpötilaero riittää kondensioveden kehittymiseen, ja pelkkä kosteus - siis varsinaista loiskuvaa/valuvaa vettä ei tarvitse olla vielä havaittavissa - saattaa nopeimmillaan johtaa parissa päivässä pintojen homehtumiseen.
Kokeilusi oli yksinkertainen ja vakuuttava hometesti: kun paineet pannaan pois ja jos olotila helpottuu, niin silloin talon rakenteista virtaa normaalitilanteessa homeita sisätiloihin. Lyhytaikaisesti asunto voi olla jopa lievästi ylipaineinen, mutta testin tekemiseen riittää jo tuo tekemäsi tehojen lasku minimiin tai ilmanvaihtoimurin kytkeminen pois päältä (pienessä asunnossa sitä virkaa hoitaa keittiössä hellan päällä oleva ilmavaihtoimuri).
MUTTA: pitkäaikaisesti alipainetta ei saa poistaa, sen voi minimoida mutta sitä ei saa eliminoida kokonaan.
Kokemusteni mukaan yleisin perussyy pientaloasuntojen homeisiin nykyisin on sadevesien valuminen maan kautta talon alle ja rakenteisiin. Toisin sanoen salaojien puuttuminen maanvaraisissa perustuksissa on kohtalokasta. Tästä johtuu mm. se, että keväällä maalis-huhtikuu on homesairaille pahinta aikaa. Kun lumet alkavat sulaa ja routa talon seinän vieressä on sulana ensimmäisenä, lumien sulamisvesillä on vain yksi reitti jonnekin: talon alle ja sieltä homeenpesäksi perustushiekkaan, pohjalaattabetoniin ja muovimaton alle. Sateinen ja usein pakkasen puolella viivähtävä sää kuten toissakeväänä pitkittää ja pahentaa tilannetta entisestään. Perustuksista kosteus siirtyy myös seiniin. Voimakas alipaine - huippuimuri täysillä - maksimoi mikrobiasaastan, jota imu vetää sisälle asunnon tulee joka raosta.
Seinissä perustuksien kautta tullut kosteus pystyy nousemaan vähintäänkin toisen kerroksen tasolle saakka. Yksi pahimmista seinämateriaaleista näissä oloissa on kipsilevy, jossa kosteus nousee ja homeet kehittyvät pitkälle kipsin ja tukipahvin välissä. Monet homeet viihtyvät erityisen hyvin kipsin pahveissa.
Olen vastannut tähän samaan kysymykseen "koti- ja rakentaminen" -foorumilla seuraavasti:
" Tuollaista menetelmää voi käyttää ainoastaan, jos talolle on jo annettu purkutuomio, koska sen seurauksena homevauriot vain pahenevat.
Asuintilojen tulee olla aina lievästi alipaineisia. Keskiverto 4-henkinen perhe päästää sisäilmaan vuorokaudessa n. 20 litraa vettä toimintojensa seurauksena (peseytyminen, ruoanlaitto, pyykinpesu, hengitys jne..). Jos asunnossa olisi ylipaine, kaikki tämä vesimäärä siirtyisi rakenteisiin ja lopputuloksen ymmärtänee jokainen.
Rakennuksessa olevan alipaineen vaikutuksesta voi hengitysilmaan siirtyä rakenteiden sisällä tai rakennuksen alla olevien homekasvustojen epäpuhtauksia kuten myös eristehiukkasia yms. Siksi on tärkeätä, että alipaine säädetään mahdollisimman pieneksi ja huolehditaan siitä, että korvausilmaa tulee hallitusti sitä varten suunnitelluista raitisilmatuloreiteistä. "
Kuivissa, esim. toimistotiloissa, joissa vettä ei käytetä ja ainoa kosteuslähde on ihmisten hengitys, tilanne tältä osin on tietenkin vähemmän risikialtis ja homevaurioituneissa rakennuksessa voisi tietysti ajatella tasapainossa olevaa ilmanvaihtoa. Sen arvioiminen vaatii kuitenkin aina asiantuntijaa, koska huomioon on otettava monia eri tekijöitä.
ali paineistuksessa varmasti revitään kaikki eristeiden ja muiden rakenteiden epä puhtaudet hengitys ilmaan ja syys kostealla kaikki ilmankosteudet rakenteisiin mitkä muhii mailman tappiin asti. kiinteistössä höyrysulku sitä varten ja jos mietitään miten loppu kosteus saadaan pois sisä ilmasta kannattaisiko miettiä ilmastointi laitteistoa mikä poistaa myös kosteutta tai kosteuden poisto laitteita. mutta ei missään suositella ali painetta ja johan sen sanoo tervejärki. ali paineistus vanhaa tietoa 1991 luvulta mistä luovuttiin melko nopeasti sen jälkeen kun tuhot huomattiin.
kyllä pitää olla hiukan alipaineistettu.
Ikävä juttu homeista sairastuneille on ettei pääse millään eroon homeista, olipa rakennus paineistettu miten päin tahansa.
Valittavana on vain pienempi paha.
[2.11.1 Suojaaminen ilmavirtauksilta
Ulko- tai sisäilman tunkeutuessa rakenteisiin, aiheutuu siitä joukko haittailmiöitä: rakenteen lämmöneristyskyky heikkenee, rakenteeseen voi tiivistyä kosteutta, sisäpinnan lämpötila voi laskea ja saattaa esiintyä vetoisuutta.
Ilmavirtaukset voidaan toimintatavan perusteella jakaa kahteen eri ryhmään, eli rakennevirtauksiin ja läpivirtauksiin. Rakennevirtauksessa ulkoilmaa tunkeutuu rakenteen sisään ja edelleen ulos ulkoilmaan, jolloin rakenne jäähtyy eli lämmöneristyskyky heikkenee. Jos rakennevirtaus pääsee tunkeutumaan syvälle rakenteeseen, sen sisäosan tai –pinnan lämpötila voi laskea haitallisen alhaiseksi. Pahimmassa tapauksessa rakennevirtaus voi jäähdyttää esim. rakenteessa olevan höyrynsulun niin kylmäksi, että sisäilmassa oleva vesihöyry tiivistyy siihen.
Läpivirtauksessa ilmaa virtaa rakenteen läpi sisältä ulos tai ulkoa sisälle. Läpivirtausten haittavaikutukset ovat riippuvaisia virtauksen suunnasta:
Ulkoa sisäänpäin tapahtuva virtaus voi aiheuttaa vetoa
Sisältä ulos virtaavan ilman mukana tuhlautuu lämpöenergiaa. Tällöin on myös vaarana sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteeseen ilman virratessa ulos.
Em. haittojen poistamiseksi SPU-elementeissä ilmatiiviin kerroksen muodostaa kertopuut ja niiden väliin tiiviiksi saumatut polyuretaanilevyt. Vastaavasti mineraalivillojen käytön yhteydessä ilmatiivis kerros muodostuu kertopuista ja tuulensuojasta sekä höyrynsulusta. Elementtien väliset saumat tulevat ilmatiiviiksi PU-saumausvaahdolla. Suljetuissa kattorakenteissa (PU-eriste) lisävarmistuksen katon ilmatiiviydelle antaa kermikate.
Suurimpia rakenne- ja läpivirtausten aiheuttajia ovat mm. tuuli sekä lämmityksen ja koneellisen ilmanvaihdon järjestelyt.
Tuuli
Tuuli saattaa aiheuttaa lyhytaikaisesti suuria yli- ja alipaineita, jotka voivat ulottua rakennuksen sisälle, jolloin painesuhteet ja ilmanvaihto häiriintyvät. Pitkäaikainen samalta suunnalta puhaltava tuuli lisää huomattavasti mm. seinien läpi tapahtuvaa lämmön ja kosteuden siirtymistä, ja vaikuttaa täten rakennuksen energiatalouteen ja tilojen lämpöviihtyisyyteen.
Lämmitys ja ilmanvaihto
Lämmitys ja koneellinen ilmanvaihto aiheuttavat huonetilaan joko yli- tai alipaineen. Yleensä rakennuksissa on alipaine, johon tulisi myös pyrkiä ylipaineen haitallisuuden vuoksi.
Lämmityskaudella rakenteiden läpi sisälle virtaava, kylmä vähän kosteutta sisältävä ulkoilma lämpenee. Lämmetessään ilman suhteellinen kosteus pienenee, joten sisään virratessaan ilma pystyy sitomaan itseensä rakenteista kosteutta ja siten kuivattamaan niitä.
Ilmanpaine-eroista aiheutuu rakennuksille suurempia kosteushaittoja kuin vesihöyryn osapaine-eroista (diffuusio). Pienistäkin rei’istä ja raoista pääsee sisätilassa vallitsevan ylipaineen vaikutuksesta virtaamaan suuria ilmamääriä sisältä ulospäin. Lämpimään sisäilmaan sitoutunutta kosteutta kulkeutuu rakenteisiin, missä se saattaa tiivistyä vedeksi]
ilmalämpöpumppu sopisi kuvaan.
Se tietenkin kallis investointi, mutta sillä voi puhdistaa ja kuivattaa sisäilmaa.
Kokemuksena voin pitää sitä positiivisena.
Ilmalämpöpumppujen ilmanpuhdistus on suurta huijausta ja pelkkää hätää kärsivien kusetusta. Kyseisten laitteiden sisäyksikön ilmanottoaukossa on kyllä esitteissä mainostettu mikro/hienosuodatin, mutta se on niin onnettoman pieni, että peittää vain n.10% koko ilmanottoaukosta. Loput 90% ilmasta kulkeutuu ainoastaan karkeasuodattimen läpi,joka on niin harva, että päästää kaikki koirankarvoja pienemmät hiukkaset takaisin sisäilmaan leijailemaan. Voin vain kuvitella, kuinka moni astmaatikko on ostanut ilmalämpöpumpun siinä toivossa, että kone todellakin puhdistaisi sisäilmaa, mutta valitettavasti koneen ilmanpuhdistuskyky on pelkkää markkinamiesten huijausta.
eräs seikka, joka on kuitenkin helpostus niin homeallergikolle kuin muillekin, nimittäin kosteudenpoisto.
Tämä on eräs tärkeä etu tässä lmalämpöpumppujärjestelmässä.
Kosteudenpoistoon ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota.
On tietenkin paljon mainostoimistojen, jotka eivät välitä vastuullisesta tiedottamisesta, vaan pelkästään markkinatalouden suomista rahantekotilaisuuksista, turhanpäiväisiä kuplia.
Tässähän on tämä länsimaailman eräs kupla, joka odottaa vain puhkeamistaan.
Tällä hetkellä on vain yritettävä ottaa kaikki se paras, mitä näistä markkinoista vain saa irti ja olla tietenkin hyvin kriittinen.
Kriittisyys on terveellinen ilmiö tässä maailmassa, jossa kaupitellaan kaikenlaisia jonnenjoutavia ja turhia tarpeita.
Siis luodaan näitä turhia tarpeita.
Valitettavasti otsonoiti, jota mainostetaan kovasti nykyään, ei sovi alveoliitikolle.
Kun ajatellaan sitten näitä muita laitteita, ei niissä ole sen parempia etuja homeallergikolle.
On parempi ottaa selville ja edukseen se pieninkin hyöty, kuin jättää tutkimatta.
On tämä homeongelma sen verran pahaksi päässyt tässä maassa välinpitämmättömien virkamiesten tähden.
On tietenkin totta, että ilmalämpöpumpulla saadaan ilmaa kuivatettua, mutta kyllä Suomen ilmastossa hengitystieongelmista kärsivien riesana on ennemminkin liian kuiva kuin kostea ilma. Jos sisäilman suhteellinen kosteus pääsee näin syyskuussa nousemaan yli 80%, niin jo pienellä lämmityksellä se saadaan tippumaan ihanteelliseen vajaaseen 60%, eikä siihen tarvita ilmalämpöpumppua. Helmikuun paukkupakkasilla saattaa kosteus tipahtaa lähelle 20%, ja sellainen kuivuus rassaa jo terveen saatika hengitystieongelmista kärsivän ihmisen limakalvoja niin, että kaikki liikkeellä olevat viirukset pääsevät tarttumaan, ja sitten ollaankin antibioottikierteessä.
mitään erityistä laitetta enkä edusta mitään ilmalämpöpumpun maahantuojaa, mutta tästä ilmankosteudesta sen verran vielä, että, kuten huomasit, mainitsin kaikkein suurimmat ilmankosteuden ajankohdat, siis varsinkin syksyisin ja myös keväällä, tietenkin riippuen sääolosuhteista.
Sopivan ja rakenteille turvallisen sisäilman kosteuspitoisuus liikkuu 40-60% välillä.
60% on kaikinpuolin yläraja.
Lämmityskauden huippuajanjaksolla eli talvella esim. sähköpatterein varustetussa omakotitalossa ja kerrostaloissa voi ilmankosteus olla liian alhainen.
Mutta kun otetaan huomioon tämä syksyinen kosteuspitoisuus, joka myös vaikuttaa sisäilman tilanteeseen ja sitä kautta myös eri homelajien pitoisuuteen, varsinkin jos talossa/asunnossa on ollut tai on jokin pienikin kosteusvaurio tai ilmanvaihto ei toimi oikein, ei ole ollenkaan pahiteeksi jokin kuivatusjärjestelmä ja edes jonkinlainen suodatus.
Se on monasti hyvin pienestä kiinni, tuo alveoliitikon selviäminen mahdollisimman pienin kivuin tässä ilmasto-olosuhteissa.
Varmaan jollain alveoliitikolla on kokemusta tästä tapelilla olevasta laitteesta.
Olisi mukavaa, jos sekin kokemus tulisi julkistettua.
Joo, enpä minäkään mitään laitetta mainosta, vaikka nimimerkki onkin Panasonic. Kohta kymmenen vuotta olen seurannut kyseisen laitteen toimintaa, tosin en kotona vaan verstaalla, jossa se on lisälämmityslaitteena, ja tarkoituksena oli myös toimia ilmanpuhdistimena, joka valitettavasti ilmenikin pelkäksi markkinamiesten mainoskuplaksi. Kotiin en kyseistä laitetta kylläkään asentaisi, koska jatkuva voimakas ilmavirtaus pitää pienimmät ja haitallisimmat mikrohiukkaset jatkuvasti ilmassa. Väitän, että hyvällä keskuspölynimurilla saa vuoden aikana kerättyä sata kertaa enemmän pölyä pois kuin ilmalämpöpumpun puutteellisella suodattimella. Ja sama seikka koskee myös koneellista ilmanvaihtoa, jota en todellakaan pidä pahana koneena, koska se takaa tasaisen ilmanvaihdon ympäri vuoden toisin kuin perinteinen painovoimainen ilmanvaihto, joka saattaa kesäisin toimia jopa väärään suuntaan. Mutta valitettavasti koneellisen ilmanvaihdon ilmanpuhdistuskyky on myös näitä markkinamiesten ylimainostettuja ominaisuuksia. Ja tämän voi itse kukin todeta vertaamalla vaikka kahden kuukauden aikana koneellisen ilmastoinnin poistoilmasuodattimeen kertynyttä pölymäärää samassa ajassa pölynimurin säiliöön kertyneeseen pölymäärään. Ero on huomattava, vaikka pölynimuriin kertyykin muuta isompikokoista roskaa. Säännöllinen imurointi ja pölynpyyhkiminen nihkeällä liinalla on huomattavasti tehokkaampi tapa vähentää pölyä asuintiloista kuin ilmaa pöllyttävät laitteet.
Ilmankosteudesta vielä senverran, että kyllä kevät Suomessa on suhteellisen kuivaa aikaa vaikka lumien sulaessa toisin voisi kuvitellakin. Ulkoilman ja siten myös sisäilman kosteus alkaa kohoamaan vasta heinäkuun lopulla ja saavuttaa huippunsa syys-lokakuussa, jolloin lämmityksellä pystymme jo säätelemään sisäilman kosteutta. Loppukesän kostea ilma ei aiheuta kosteusvaurioita ja siten homeongelmia talojen rakenteisiin, koska rakenteissa ei ole kylmiä pintoja, johon lämmin ja kostea ilma pääsisi kondensoitumaan. Näitä ongelmia syntyy lähinnä talvella jos rakenteissa on kylmäsiltoja.
Itse en ole alveoliitikko, mutta olen erittäin kiinnostunut siitä ilmasta mitä sisääni hengitän. On aivan totta, että rakennusteollisuudella on tässä asiassa paljon parannettavaa, ja ihmettelenkin mihin ovat kadonneet perinteiset tuulettuvat rossilattiat, jotka ovat tehokkain tapa suojautua maasta johtuvia salakavalia kosteus- ja homeongelmia vastaan, puhumattakaan radonista. Rossilattioissa viemäri- ja vesijohdoista syntyneet kosteusvauriot voidaan havaita ajoissa, ja jopa korjata lattiarakenteita hajoittamatta. Rossilattiassa suurikin kosteusvahinko jää aina paikalliseksi, koska ei ole mitään betonilaattaa jonka päällä vesi pääsisi valumaan rakennuksen muihin osiin.
Meille tämä ilmalämpöpumppu hankittiin pari vuotta sitten ja olen ollut siihen erittäin tyytyväinen!!!!
Se todellakin vie kuumina kesähelteinä sen kosteuden sisätiloista ja on helpompi hengittää.
Meillä on kosteusmittari sisällä ja aikaisemmin,kun tätä laitetta ei ollut,niin kosteusprosentti nousi kesällä melkein 90% ja nyt kun on ollut se pumppu,niin kosteusprosentti on ollut 60% luokkaa kesäisin,huima ero!
Näin syksylläkin se on oiva laite.Ihana tulla sisälle ulkoa,missä haisee kaikki mahdollinen ja on kosteaa...sisällä on "luksusta" tämän laitteen ansiosta.
Pölynpoistajahan se todellakaan ole!!
Jonkin verran näyttää ne suodattimet keräävän sen parin viikon aikana,mikä on puhdistus väli,sitä pölyä,ei merkitsevästi.
Jos aikoo hankkia tällaisen,kaivelkaa tietoa parhaasta mahdollisesta mallista,halvinta ei kannata ostaa.
Mutta näinhän se on,se joka passaa minulle,ei välttämättä käykään toiselle henkilölle. Mehän olemme kaikki erilaisia!!
Olen kanssasi samaa mieltä rossilattiasta.
Minun mielestäni parempaa ei ole!!
Rakensimme v.2000 ja siitä lähdimme,että minulla on mahdollinen homealtistus.Tutkimme eri vaihtoehtoja ja päädyimme Älvsbyn talopakettiin ja siihen vaikutti suurelta osin se, että siinä on rossilattia.
Tosin siinä on myös muita hyviä puolia,minun tilanteeni huomioon ottaen.
Talo tuli täysin valmiina elementteinä,avaimet käteen periaatteella.Rakennusvaiheen pölyisyys jäi kokonaan pois,puupölyhän pitää aina sisällään homeitiöitä.Pölyt jäi minimiin.
Koska se oli valmis talopaketti,se tuli ns."sateelta suojaan" muutamassa tunnissa,ei tarvinnut pelätä rakennusvaiheen mahdollisia kastumisia.
Olemme,varsinkin minä,erittäin tyytyväisiä tähän taloomme!!Minulle tämä talo oli "pelastus"!
Täysin homeeton koti!!
tuo laite vaerstaalla mahtaa olla kokonaan toista kokoluokkaa kuin omakotitaloihin tai asuntoihin asennettava laite.
Tällöin tietenkin ilmavirtaus ja laitteen äänekkyys on toista luokkaa.
Siinä myös merkitsee laitteen asennuspaikka ja käyttötarkoitus jotain.
Itselläni on ilmalämpöpumppu omakotitalossani ja olen sen käyttöön aivan tyytyväinen.
On hyvä olla kaikessa markkinoille tulevissa houkutuksissa kriittinen.
Rossilattia on paras alapohjan ratkaisu, siitä ei pääse mihinkään.
Paha juttu, että tämä markkinoiden hömpötys ja uutuuden viehätys on sotkenut paljon talorakentamista.
Kyllä niistä vanhan kansan viisauksista kannattaisi ottaa oppia.
Samahan se on kattojen laita.
Yhteen aikaan tehtiin niitä pöhköjä tasakattoja omakotitaloihin ja tulokset kertovat sitten miten on käynyt.
Osta "Panasonikki" parin kilowatin pölynimuri ja kiinnitä se seinään. Eiköhän pölyt lähde teiltäkin.
Eihän se ILP mikään pölynimuri ole!
Eikä myöskään ilmanvaihtokone!
Meillä ainakin siivotaan joka viikko ja on erillinen ilmanvaihto, vaikka käytössä on myös ilmalämpöpumppu.
Kosteusolosuhteet hoidetaan oikeaoppisella ilmanvaihdolla ja lämmityksellä
ILP-laite on erittäin hyvä ja toimii kuten sen on tarkoitettu toimiakkin.
Ja säästöä tulee lämmityskuluissa.
Ainoa oikeintulkinta on mainitsemasi rossipohja.
Siinä olet oikeassa.
Ei se nyt ihan täysin noinkaan ole. Mitsun pumpun kaukosäätimestä hiipui patterit ja uusien patterien jälkeen en huomannut että samalla plasmasuodatus jäi pois päältä. Huomasin sen vasta muutaman viikon kuluttua, kun ihmettelin sisäilman huonoa laatua. Kytkettyäni plasmasuodatuksen takaisin päälle, voin ihan oikeasti väittää huomanneeni eron jo puolessa tunnissa.
Eriasia onkin sitten se, että jos kesähelteillä jäähdytystoiminnolla kenties likainen pumppu kerää kosteisiin kennoihinsa vielä lisää pölyä, niin sissossaatana, mikä haju sieltä lähtee, kun ensimmäisen kerran käyttää lämmitysmoodia! Itellä just ihan garmea putsausoperaatio käynnissä, kun alkaa kroppa tiltata ihan täysin tähän homemäärään!