Sanotaan että uskon kautta pelastuu,mutta mitäs jos ei pysty?
Haluaisin uskoa että jeesus kuoli syntiemme takia ja jumala herätti sen kuolleista,mutta välillä ei millään pysty uskomaan sitä todeksi!
Pelastunko jos vain uskottelen itselleni että uskon,vaikka ei siltä tuntuisikaan?
Elän kaikin tavoin jumalan tahdon mukaan niin paljon kuin mahdollista.
Mikä neuvoksi?
Haluaisin uskoa että jeesus kuoli syntiemme takia ja jumala herätti sen kuolleista,mutta välillä ei millään pysty uskomaan sitä todeksi!
Pelastunko jos vain uskottelen itselleni että uskon,vaikka ei siltä tuntuisikaan?
Elän kaikin tavoin jumalan tahdon mukaan niin paljon kuin mahdollista.
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 14
Vanhimmat
itsellesi ,nii saat rauhan,koska noi lahkot perustuu puhtaasti jakomielisyyteen
Usko on suhde.
Se ei ole kiinni ihmisen pystymisestä.
Lähesty Jeesusta rukoillen ja pyydä että Hän vaikuttaisi sinussa.
Raamattu sanoo että Jeesus on uskon alkaja ja sen täyttäjä.
Silloin painopiste siirtyy omasta uskomisesta Kristuksen varaan ja voit iloita kun huomaat että Hän sen tekee.
Tuo on aivan peruskysymys, tuo esittämäsi. Eli, toisinsanoen, kykeneekö ihminen pettämään Luojaansa niin ettei Luoja sitä tajua? Vastaus on tietenkin, ei kykene! Mutta itsepetoksessa kykenee kyllä elämään vaikka läpi koko elämänsä. Siis kyllä taivaallinen Isä erottaa teeskentelijän totisesta ja aidosta uskovasta ihmisestä.
Kannattaisi rukoilla, ja kertoa Jesukselle kaikki sinun epäuskosi ja siihen liittyvät syyt, ja ihan kaikki. Kyllä sinä siitä... jos sinulla on pieni uskon liekki.
valehteleevat vaa kyl mä noi lahkot oon läpi käyny ei siel rauhaa saa
Miksikähän jokin saa minu epäilemään, että se tutustuminen uskoon on teikäläisellä jäänyt pilkkaamisen tasolle?
sä oot tekopyhä ulkokullattu vasikka
Kannustavia kommentteja,muutamaa lukuunottamatta.
Elämä jatkuu rukoillen ja jeesus pelastaa.Näkeehän jeesus minun sisimpääni ja toteaa saman kuin minäkin,HALUAN SEURATA JEESUSTA AINA.
Jos sinun uskossapysymisesi - tai minun -
olisi himpun vertaa kiinni sinusta tai minusta,
me oltaisiin minuutissa täysiä pakanoita.
Pelastava usko ei ole sinun omaa aikaansaannostasi,
itsestäsi puristamaasi suoritusta, vaan se on
Jumalan lahja.
Se usko, jonka Jumala antaa ylhäältä, ei usko
omaan itseesi, vaan huutaa kaiken heikkouden
keskellä avuksi Jeesusta Kristusta.
Ja siihen on olemassa Jumalan ikuiset ja varmat
lupaukset: "jokainen, joka huutaa avuksi Herran
nimeä, pelastuu". (Room. 10:13)
"Fariseusten" usko kohdistuu oman uskon vahvuuteen,
eikä silloin tarvitse Jeesusta syntiensä sovittajaksi,
ja ainoaksi välimieheksi ihmisen ja Jumalan välille.
Kun katsot sydämeesi, tulet synkäksi, sillä
ihmisen sydämestä ei Jeesuksenkaan mielestä
löydy mitään erityisen kivoja asioita (Mark.7:21)
Mutta kun katsot Jeesukseen, Hän poistaa
synkkyytesi: "Ne, jotka katsovat häneen,
säteilevät iloa" (Ps.34:5)
Kannattaa lukea tämä vanha kristillinen
kirjaklassikko: "Kallis hunajan pisara":
http://www.kirjasilta.net/wilcox/hy/hy.html
- siinä on kerrottu selkeästi ja ihanasti
mitä on kristillinen usko.
Siu!
jos teillä on suunta selvillä joo,vetäkää vaa diapamia huuleen jos ottaa hermoille ,ko ei kerran järkipuhe käy
Kukas täällä vinkuu ja ketkä on asialinjalla?
Rukoillaan "timattimiesten" ja heidän kaltaisten puolestä,että hekin löytäisivät Jeesuksen elämäänsä.
sen mitä ymmärrän?
Jos ihminen haluaa uskoa Jumalaan niin Jumala haluaa uskoa ihmiseen.
Jeesus oli Jumalan poika ja siis kaiken takana oli Jumala.Jeesus saa usein liiallista huomiota ,vaikka oli tavallaan vaan isän työntekijä.
Jos tunnet epäuskoa , niin tiedä että olet silloin lähellä uskoa.Piru näet yrittää silloin kiusata ihmistä täysillä, kun ihminen on oikea mielinen ja lähellä totuutta.
Valhe ei kestä kuitenkaan totuutta joten sinulla ei ole mitään hätää.Sinulla on aitiopaikka seurata paholaisen työtä, sillä hän yrittää eksyttää sinua.
Älä kuitenkaan luovuta siitä ,mitä sinulla on, sillä se on niin paljon ja niin oikeaa.Oikea usko.
Kiitos edellisestä mieltäylistävästä kommentista:)
UUSI PÄIVÄ KAIKEN MUUTTAA VOI!
Kirjoitit:
"Elän kaikin tavoin jumalan tahdon mukaan niin paljon kuin mahdollista.
Mikä neuvoksi? "
Kuules, mä olen ollut uskossa kauan, mutta olen henk koht tullut siihen tulokseen, etten pysty elämään Jumalan mielen mukaisesti. Näetkös mikä ero on Hänen mielellä ja meidän, raadollisten ihmistwen? SE ON VALTAISS!
Se ei minusta ole hyvä ajatella edes itsestään niin. En minäkään missään synnissä elä. Mutta HÄN tutkii ajatukset ja niiden aivoitukset, eli motiivit. MUtta HÄN ON TÄYNNÄ ARMOA JA TOTUUTTA.
HÄN SÄÄLII MEITÄ, JA ARMAHTAA sellaisina kuin itse kukin olemme. Tärkeintä on rehellinen TAHTO OLLA HÄNEN, ja elää kiitollisina ARMOSSA JA ANTEEKSIANTAMUKSESSA KAIKEN AIKAA,..
SIITÄ SE LÄHTEE, ei suinkaan itsensä tarkastelusta.
Etsi rukouksessa Jeesusta, hänen sääliään meitä niin heikkoja kohtaan. Hän antaa armon alttiisti soimaamatta Sinulle, kuka oletkin, koska tahto sinulla on, vaikka ei vielä voimaa. Mutta hän sen antaa kun luottavaisena pysyt Hänen edessään aamusta iltaan ja yölevollakin..
"Hänessä me liikumme, elämme ja olemme." Tämä on lohdutukseksi sinulle Raamatusta ! Tsempiä!
Ja Herran rauhaa!