On ihmiskunnan kolmannen aikakauden aamunkoitto, kahdennenkymmenennenkolmannen vuosisadan puoliväli. Ihmiskunta on kaikkea muuta kuin yksin maailmankaikkeudessa.
Sata vuotta sitten ihmiskunta sai kontaktin ensimmäiseen vieraaseen sivilisaatioon, tai tarkemmin ottaen he ottivat kontaktin meihin. Ennen Centaurien saapumista olimme suljettuina omaan aurinkokuntaamme, pakoitettuja käyttämään hitaita nukkuja-aluksia maailmankaikkeuden tutkimukseen. Centaurit antoivat meille tähdet, tarjosivat käyttöömme "hyppyporttejaan" - portteja hyperavaruuteen - ja myöhemmin, opettivat meidät valmistamaan omamme. Vastalahjana kaikesta tästä teknologiasta he pyysivät vain helyjä, uutuuksia kotonaan myytäväksi.
Sueraavina kahdeksanakymmenenä vuotena ihmiskunta venytteli lihaksiaan, laajentuen ulospäin noeassa tahdissa. Kun joukko heikompia rotuja joutui valloitusarmeijan hyökkäyksen kohteeksi, Maa tuli heidän avukseen, sementöiden roolinsa suurena galaktisena voimana, vaikkakin nuorena ja röyhkeänä sellaisena.
Hyvänolon tunne romahti, kun ihmiskunta sai yhteyden salaperäiseen rotuun jota kutsuttiin Minbariksi. Maan ja Minbarin välinen sota alkoi väärinkäsityksestä, ihmis- ja Minbarikapteeneista, joilla oli liian herkkä liipaisinsormi. Huonon onnen, tai jonkin hämärämmän ansiosta ensikontakti Minbarin kanssa johti heidän uskonnollisen ja poliittisen johtajansa kuolemaan. Minbareille siitä seurasi Pyhä Sota, heidän hengellisen johtajansa kuoleman kostaminen. Maasta ei ollut vastusta teknologialtaan ylivoimaiselle Minbarille, ja he pakottivat meidät helposti perääntymään otiplaneetallemme.
Sitten, ilman selitystä, kun heidän aluksensa lähestyivät maata ja hävittivät viimeiset epätoivoiset puolustuksemme, Minbarit keskeyttivät hyökkäyksensä ja antautuivat. Vain muutama valittu tietää miksi.
Babylon-projekti kehiteltiin sodan jälkimainingeissa. Yhdistyneiden kansakuntien tavoin se olisi kohtauspaikka, puolueetonta maaperää missä vallat voisivat tavata ja selvitellä erimielisyytensä rauhanomaisesti.
Ensimmäiset kolme Babylon-asemaa sabotoitiin rakennusvaiheessa. Neljäs valmistui, mutta kun se aiottiin ottaa käyttöön, se katosi jälkeäkään jättämättä. Maan hallitus olisi luopunut tässä vaiheessa, mutta jotkin muukalaisten hallituksista, havaiten kohtaamispaikan arvon, tarjosivat rahallista apua viidennen aseman rakentamista varten. Luonnollisesti, siihen liittyi taka-ajatuksia.
http://koti.mbnet.fi/~daffykos/b5/intro.htm
Sata vuotta sitten ihmiskunta sai kontaktin ensimmäiseen vieraaseen sivilisaatioon, tai tarkemmin ottaen he ottivat kontaktin meihin. Ennen Centaurien saapumista olimme suljettuina omaan aurinkokuntaamme, pakoitettuja käyttämään hitaita nukkuja-aluksia maailmankaikkeuden tutkimukseen. Centaurit antoivat meille tähdet, tarjosivat käyttöömme "hyppyporttejaan" - portteja hyperavaruuteen - ja myöhemmin, opettivat meidät valmistamaan omamme. Vastalahjana kaikesta tästä teknologiasta he pyysivät vain helyjä, uutuuksia kotonaan myytäväksi.
Sueraavina kahdeksanakymmenenä vuotena ihmiskunta venytteli lihaksiaan, laajentuen ulospäin noeassa tahdissa. Kun joukko heikompia rotuja joutui valloitusarmeijan hyökkäyksen kohteeksi, Maa tuli heidän avukseen, sementöiden roolinsa suurena galaktisena voimana, vaikkakin nuorena ja röyhkeänä sellaisena.
Hyvänolon tunne romahti, kun ihmiskunta sai yhteyden salaperäiseen rotuun jota kutsuttiin Minbariksi. Maan ja Minbarin välinen sota alkoi väärinkäsityksestä, ihmis- ja Minbarikapteeneista, joilla oli liian herkkä liipaisinsormi. Huonon onnen, tai jonkin hämärämmän ansiosta ensikontakti Minbarin kanssa johti heidän uskonnollisen ja poliittisen johtajansa kuolemaan. Minbareille siitä seurasi Pyhä Sota, heidän hengellisen johtajansa kuoleman kostaminen. Maasta ei ollut vastusta teknologialtaan ylivoimaiselle Minbarille, ja he pakottivat meidät helposti perääntymään otiplaneetallemme.
Sitten, ilman selitystä, kun heidän aluksensa lähestyivät maata ja hävittivät viimeiset epätoivoiset puolustuksemme, Minbarit keskeyttivät hyökkäyksensä ja antautuivat. Vain muutama valittu tietää miksi.
Babylon-projekti kehiteltiin sodan jälkimainingeissa. Yhdistyneiden kansakuntien tavoin se olisi kohtauspaikka, puolueetonta maaperää missä vallat voisivat tavata ja selvitellä erimielisyytensä rauhanomaisesti.
Ensimmäiset kolme Babylon-asemaa sabotoitiin rakennusvaiheessa. Neljäs valmistui, mutta kun se aiottiin ottaa käyttöön, se katosi jälkeäkään jättämättä. Maan hallitus olisi luopunut tässä vaiheessa, mutta jotkin muukalaisten hallituksista, havaiten kohtaamispaikan arvon, tarjosivat rahallista apua viidennen aseman rakentamista varten. Luonnollisesti, siihen liittyi taka-ajatuksia.
http://koti.mbnet.fi/~daffykos/b5/intro.htm
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.