Polttoaineet karkaavat käsistä.
Bussiliikenne sähköistettävä.
Bussiliikenne sähköistettävä.
Pikaratikka unohdettava
Trollikat käyttöön
54913
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
sen pikaratikan suhteen tällä hetkellä? Onko jo 10 vuoden päästä todellisuutta? Omistan asunnon suunnitellun pikaratikkayhteyden läheltä ja myyntiä suunnittelevana mietin sen vaikutusta hintaan. Todennäköisesti nostaisi asunnon hintaa aika hyvin. Kertokaa jos tiedätte...
-
Käsittääkseni pikaratikkapäätökset odottavat TASE2025-projektin (Tampereen kaupunkiseudun liikenne 2025) valmistumista. En tiedä, koska valmistuu. Joskus vuoden sisään käsittääkseni.
Nyt olisi toivottavaa, että poliitikot tutustuisivat pikaratikan hyviin ja huonoihin puoliin mahdollisimman syvällisesti. Jos tietämys ei parane nykyisestä tasosta, niin epäilen, että asiasta tilataan vielä todella monta lisäselvitystä ennen kuin uskalletaan tehdä minkäänlaisia päätöksiä...
-
On päädytty hitas-ratikkaan. Sitäkään ei tosin tule
Kiinteistövälittäjä,,älä viitsi.jauhaa paskaa.
-
Kiinnostaisi kuulla, miksi trollikat olisivat se hyvä vaihtoehto ja pikaratikka olisi unohdettava? Mitä niin hyvää trollikoissa loppujen lopuksi olisi, että nykyisiä bussilinjoja kannattaisi korvata trollikkalinjoilla? Ja jos sähkökäyttöistä joukkoliikennettä halutaan, niin iksi se ei sitten voisi olla bussia nopeampi pikaratikka?
-
Polttoöljyjen hinta tulee VÄISTÄMÄTTÄ nousemaan jolloin etsitään vaihtoehtoa bussiliikenteen energialähteeksi ja vaihtoehdoista yksi on yli muiden - SÄHKÖ - ja siitä seuraa, että KOSKA bussiliikenne SÄHKÖISTETÄÄN niin se on toimivimmillaan juurikin JOHDINBUSSILLA, jolloin PÄÄLLEKKÄISYYKSIÄ välttäen on pikaratikka unohdettava ja hoidettava sekin osa liikenteestä PIKATROLLIKALLA.
Kustannuksia säästäen - KANSALAISTEN PUSSILLA.
-
Polttoöljyn hinnan nousu ei käsittääkseni ole vielä riittävän suuri syy nykyisten bussien korvaamiseen trollikoilla. Ainakaan, jos katsoo polttoainekustannusten osuutta liikennelaitoksen kokonaismenoista. Linkki http://www.tampere.fi/tkl/tkltoimintak2004.pdf tiesi kertoa, että polttoainekulut olivat vuonna 2004 3,27 M€ 28,56 M€:n kokonaismenoista, eli 11,4%. Vaikka polttoaineen hinta siis nousisi kaksinkertaiseksi, niin liikennelaitoksen menot kasvaisivat silti vain noin kymmenen prosenttia.
Polttoöljyn loppuminen sitävastoin muutaman kymmenen vuoden kuluttua on luonnollisesti sellainen tekijä, joka pakottaa etsimään korvaavia energianlähteitä jo nyt.
-
Pikaratikan ei tarvitse tuoda päällekkäisyyttä huonossa mielessä. Ja löytyy tapoja, joilla pikaratikka ei maksa paljoa. Pikaratikan rakentamisesta voidaan nimittäin merkittävä osa kustantaa uusien alueiden maanhinnalla ym. tavoilla, jos vain halutaan. Tässä vähän aiemmin tänne lähettämiäni pohdintoja asian tiimoilta:
Pikaraitiotien linjaaminen sellaisille alueille, joille voidaan rakentaa merkittävästi työpaikkoja ja asuntoja mahdollistaa myös sen, että pikaraitiotien kustannuksista voidaan huomattava osa kattaa esim. maan korkeammalla hinnalla, jos niin vain halutaan. Maan ollessa yksityisen omistuksessa pitäisi myös kyllä löytyä keinot leikata maan arvon nousua kaupungille. Mielestäni 30-50€ / rakennettu kerrosneliömetri ei kuulosta kovin korkealta "pikaraitiotielisältä". Jos ratojen varsiin rakennettaisiin asunnot vaikkapa 100000 asukkaalle, asumisväljyyden uusissa asunnoissa ollessa 45 m2/asukas, niin tällä 30-50 eurolla/m2 kerättäisiin 135-225 miljoonaa.
Joku talousasiantuntija voisi kommentoida, kuinka realistista tämä on? Uskon itse, että täysin realistista. Maata myytäessä tai vuokrattaessa normaali hinta kerrosneliömetristä on Tampereella 100-250 €. 30-50€ lisää näihin hintoihin ei ole prosentuaalisesti kovin paljoa. Rakennusyhtiöt pystyvät helposti ottamaan tämän rahan takaisin nostamalla asuntojen hintoja pikaratikan läheisyydessä muutamalla prosentilla. Ihmiset ovat aivan varmasti valmiita maksamaan muutaman kymmenen euroa/neliö lisää, jos pääsevät nopean ja mukavan joukkoliikenteen välittömään läheisyyteen.
Kiinnostaisi kuulla vastaväitteitä: olenko erehtynyt näissä pohdinnoissani?
-
"Polttoöljyn hinnan nousu ei käsittääkseni ole vielä riittävän suuri syy nykyisten bussien korvaamiseen trollikoilla."
.. tehdään tänään ja JOSKUS HUOMENNA - LÄHITULEVAISUUDESSA öljy ja kaasu maksaa huomattavastyi enemmän kuin tänään.
Ei pidä sormi suussa varrota tappamistaan. USA'kin katsoi tarpeelliseksi siirtää ongelmiaan eteenpäin hyökkäämällä Irakiin varmistaakseen öljyn saannin josta se on TODELLA riippuvainen. Muitakin ottajia on.
-
On totta, että ratkaisuita tulevaisuuden ongelmiin on etsittävä jo nyt. Siinä mielessä en ole tyrmäämässä trollikkakeskusteluakaan. Eihän pikaratikkakaan ole välttämätön vielä nyt, vaan silläkin halutaan varautua nimenomaan tulevaisuuden ongelmiin.
Koska pikaratikan hinta on varmaan se suurin syy, miksi projektia on vastustettu, niin kiinnostaisi kuulla kommentteja noista esittämistäni pikaratikan kustantamistavoista.
Itse en ole pikaratikan tukija, mikäli hankkeen taloutta ei voida hoitaa turvallisella tavalla. Mikäli hankkeen talous hoidettaisiin esittämälläni tavalla tai jotenkin muuten yhtä turvallisesti, niin sitten todennäköisesti olisin hankkeen kannattaja.
-
ja samalla sitä tekniikkaa voidaan testata .. EIKÄ MAKSA PALJOA.
-
... seuraava kysymys on, että mitä muuta etua trollikalla saavutettaisiin? Se ei vaikuttaisi ruuhkiin mitenkään. Eikä varsinaisesti meluunkaan, koska kaupunkinopeuksilla (50-70 km/h) rengasmelu on merkittävämpi melulähde kuin moottorimelu. Hämeenkadulla nopeudet ovat pienempiä, mutta siellä taas kadun materiaali on suurin melun aiheuttaja.
Mielestäni kustannuksia on mietittävä suhteessa saavutettuihin etuihin. Pikaratikalla voitaisiin saavuttaa paljon sellaisia etuja, joita trollikalla ei saataisi aikaan. Eikä pikaratikkakaan maksaisi paljoa, jos se toteutettaisiin esim. esittämälläni tavalla; melkein ilmaiseksihan sen rakentaisi...
-
ruuhkia.
-
Samalla tavalla kuin tulevaisuuden polttoaineet, myös muutokset kaupunkirakenteessa ja esim. henkilöauton omistamisessa ovat asioita, jotka pakottavat miettimään joukkoliikenneratkaisuita pitkällä tähtäimellä. Jos todetaan, ettei pikaratikka tarvita, koska täällä ei ole ruuhkia, voidaan samalla tavalla todeta, ettei trollikkaa tarvita, koska bensaa on tarjolla. Mutta liikennesuunnittelun tehtävänä onkin katsoa asioita vuosien päähän.
Tässä taas joitain aiemmin esittämiäni laskelmia pikaratikkakeskustelun pohjaksi:
Vuoteen 2020 tai 2030 mennessä autoistumisen ja väestönkasvun myötä liikennesuorite seudulla saattaa olla 40-50% enemmän kuin nykyään. Perustuu oletukseen, että väestönkasvu on varsin maltillista. Paasikiven-Kekkosentien ja läntisen kehän rakentamiset auttavat paikallisesti. Maalaisjärjellä ajatellen tuntuu kuitenkin selvältä, että 40-50% liikennemäärien kasvun myötä kaupunkiseudulla tulee monissa paikoissa olemaan pahempia ruuhkia kuin Paasikiven-Kekkosentiellä nykyään, jos jotain ei tehdä.
Tässä on yksi pikaratikan hyvä puoli: suunnittelemalla maankäyttöä yhdessä pikaratikan kanssa, voidaan tulevaisuuden ruuhkia vähentää varsin merkittävästi. Paljon enemmän, kuin pikaratikkaselvityksissä oli laskettu. Selvityksissähän ei ollut juuri lainkaan suunniteltu sellaista maankäyttöä, joka tukisi pikaratikan rakentamista.
-
on valoisa: NIITÄ EI OLE NÄKÖPIIRISSÄ - Tampere kasvaa Pirkkalaan, Kangasalaan, Nokiaan, Lempäälään, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Helsinkiin
Tampere ei kaavoita mm. Teiskon suuntaan? Tampere tekee itse omat ruuhkansa rakentamalla keskustan TÄYTEEN ja maksattamalla sen sitten kaupunkilaisilla pikaratikkamielettömyyksin.
-
... ruuhkien osalta. Mitä kauemmaksi keskustasta rakennetaan, sitä enemmän kaupunkiseudulla tulee olemaan ruuhkia. Mitä hajanaisempaa ja väljempää kaupunkirakennetta tehdään, sitä enemmän käytetään henkilöautoa. Teiskon rakentaminen olisi ruuhkien kannalta pahin vaihtoehto. Tampereen keskustan (lisäasunto-)rakentaminen olisi ruuhkien kannalta paras vaihtoehto. Vahinko vain, että keskustassa ei ole enää Tampellan jälkeen kovin paljoa maata, mihin rakentaa.
Kaupunkiseudulla rakennetaan joka tapauksessa tulevaisuudessakin paljon. Ruuhkien kannalta olennaista on, rakennetaanko alueet sellaisiin paikkoihin, jossa joukkoliikenteen käyttöaste nousisi korkeaksi, vai paikkoihin, jossa joukkoliikenteen käyttö jäisi minimaalisen pieneksi. Joukkoliikenteen käyttöön voidaan näillä alueilla erittäin merkittävästi vaikuttaa pikaratikan rakentamisella.
Kiinnostaisi kommentit näihin aiempiin kirjoituksiini, mm. kirjoitukseen "Ei ruuhkia, VIELÄ" ja "Pikaratikan ja trollikoiden kustannukset".
-
Alueiden kaavoittaminen "haulikolla ampuen" -periaatteella ja tehoton kaupunkirakenne nimenomaan
johtavat
1) ruuhkien ja liikenneväylien sekä liikennöintitarpeen kasvamiseen
2) joukkoliikenteen toimintaedellytyksien huononemiseen.
Teiskon suuntaan kaavoittaminen olisi täysi vikatikki, kun vapaata maata löytyy kantakaupungista aivan tolkuttomia määriä. Seuraavassa havainnollistan asiaa joukkoliikenteen
kannalta. Kaavioissa kuvataan peräkkäisten alueiden sijaintia pääväylän (esim. Teiskontien ja Aitolahdentien) varrella. X = rakennettu alue, O = rakentamaton alue.
-Nykyinen tilanne: XOX
-Tilanne, jos rakennetaan
tulevaisuudessa hyvin: XXX
-Tilanne, jos rakennetaan huonosti: XOXOX
Miksi näin? Siksi, että XOXOX-tapauksessa joudutaan perustamaan täysin uutta joukkoliikennelinjastoa (bussi tai ratikka, aivan sama), mikä merkitsee, että joukkoliikenteen tehokkuus kärsii ajokilometrien pidentyessä. Se johtaa väistämättä huonoon palvelutasoon, koska nykytilanteessa rahoitus on mitä on. Toisaalta joudutaan rakentamaan turhaa, kallista infrastruktuuria tyhjien alueiden läpi. Myös henkilöautoilun käyttö on suurempaa alueilla, jotka sijaitsevat kaukana keskustasta huonojen joukkoliikenneyhteyksien ja pitkän matka-ajan takia. Tällöin siis ruuhkat pahenevat sisääntuloväylillä.
Ylipäätään ruuhkat johtuvat HENKILÖAUTOILUN LISÄÄNTYMISESTÄ, ei rakennustehokkuudesta sinänsä.
Esim. Pispalan valtatien ja Paasikiventien tukkivat tasan tarkkaan Tampereen ja ympäristökuntien tehottomista "länsilähiöistä" tulevat henkilöautoilijat.
Mitä tulee ideaasi trollikoista, se on täysin tuomittava ajatus. Siinä yhdistyvät bussi- ja raitiotieliikenteen huonot puolet, vaan ei hyvät;
linjasidonnaisuus ja häiriöherkkyys yhdistettynä ennen kaikkea tasan tarkkaan yhtä hitaaseen matkantekoon kuin busseilla. Trollikat kuuluvat muinaishistoriaan.
Pikaratikan vastustamisesta sanon, että sille täytyy olla perusteet, eikä se saa olla pelkkää populismia! Rahat ratikkaan saadaan takuulla kerättyä kokoon, jos vain halua on. Akitar-Acipin hyvien kommenttien lisäksi sanoisin, että mitä enemmän ja kauemmin pikaratikkaa vastustetaan, sitä pahemman tamperelaisen joukkoliikenteen näivettymisen joudumme näkemään. Nykyinenkään tilanne ei ole mitenkään hyvä, sitä ei käy kiistäminen. Emme voi ikuisesti elää illuusiossa, että Tampere on pieni kaupunki, kun (ei jos) totuus on, että se on keskisuuri, yhä kasvava Suomen kakkoskaupunki. 200 000 asukasta riittää antamaan perusteet pikaraitiotien rakentamiselle, kunhan vain tulevaisuuden kaavoitus lähtee kulkemaan oikeaan suuntaan!
Taantumuksen voima on pahin voima!
"Ja jos sähkökäyttöistä joukkoliikennettä halutaan, niin iksi se ei sitten voisi olla bussia nopeampi pikaratikka?"
Miten se ratikka olisi bussia nopeampi? Raitiovaunu painaa huomattavasti bussia enemmän, joten sen kiihdyttäminen ja jarruttaminen kestää pidempään. Kahden haitarin bussi on kapasiteetiltaan ratikan veroinen, mutta huomattavasti ratikkaa joustavampi.
Kömpelöiden raitiovaunujen sijaan tulisi satsata dynaamisiin hybriditrollikoihin. Niitä voi myydä tarvittaessa helpommin poiskin. Ei ole nimittäin kirkossa kuulutettu, että Tampereen kasvu jatkuisi enää pitkäänkään.
Kasvaahan Tampere kun ratikka saadaan. Sitä ei estä mikään
Raitiovaunu on nopeampi kiihtymään, kuin bussi. Kaikki telit vetävät, nääs.
Yhdenkään haitarin bussit eivät täällä toimineet. Olivat kalliita käyttää, ja haitarinivel ei kestänyt.
Tyypillinen typerä perustelu ratikalle. Kirjoittaja ei tiedä eri materiaalien kitkakertoimista mitään. Nysset kiihtyvät liikaakin, seisoessa saa pitää kiinni tosissaan.
Ratikka ei kiihdy talvella mihinkään, ennen kuin kiskot on käyty putsaamassa. Eli matkustajille harjat ja lapiot kouraan, ja raitiovaunukuski ajaa sitten hitaasti perässä sitä mukaa kuin matkustajat saavat työnsä tehtyä.
Se tosiaan unohdettiin, ja tilalle rakennetaan miljardin euron etanaratikka. Matka-ajat lähdöpisteestä kohteeseen tulevat moninkertaistumaan, ja siksi ihmiset siirtyvät sankoin joukoin yksityisautoilijoiksi.
Hyvä,on tilaa ,ei maanteillä vaan ,arvaas missä. Vihje,se Hämeen nopein suurimmalle osalle nykyisiä,tulevaisuudessa kaikille. Kertamaksu miljardi,mutta sillä saa ikuisen joukkoliikenteen.
"Se tosiaan unohdettiin, ja tilalle rakennetaan miljardin euron etanaratikka. "
Mihin rakennetaan miljardin euron etanaratikka?
"Matka-ajat lähdöpisteestä kohteeseen tulevat moninkertaistumaan, ja siksi ihmiset siirtyvät sankoin joukoin yksityisautoilijoiksi."
Milloin se ryntäys autokauppoihin alkaa? Vois kuvitella, että se on jo alkanut, kun ihmiset tietävät ratikan tulon.
Minne se miljardin ratikka tulee?
"Mihin rakennetaan miljardin euron etanaratikka?"
Hervannan takametsiin.
Katsoppa tunneliin jonottavien ruuhkaa. Mitä näet?
Yksityisautojen kysynnän kasvun ratkaisee, paljonko Nysselinjoja lopetetaan.
Kymmenen vuoden päästä jokaisessa taloudessa on vähintään 2 autoa.
Mistä tiedät?
Olen käynyt katsomassa.
Mene sinäkin katsomaan
Ratikan II-vaihetta sorvataan nyt kiireellä. Korona vei kaupungilta tulot, mutta menot kosvoivat. Nyt päätös pitää saada nopeasti ennen kuin lainahanat ehtyvät. Edes kustannusta tälle ei tiedetää. Luvattu 44 miljoonaa on jo unohdettu. Sen jo kaikki myöntävät valheeksi.
Lievää vastatuulta ll vaiheella. Jos saarelle saadaan lupa, ei sille kuitenkaan voida rakentaa luhistumisvaaran vuoksi ehkä kymmeneen vuoteen.
Ei ole. Rakennushommat voi alkaa heti huomenna mikäli ne tilataan etukäteismaksulla Onni Sarmasteelta ja Tiina Jylhältä. Saadaan Tampereenkin huoltovarmuus kohdalleen kun on oma saari.
Saareen sopisi Tampereen oma hengitysmaskitehdas.
Sinne tulisi ne luvatut 10 000 työpaikkaa.
Miljardimokaa ei unohda koskaan.
Kokoomuksen Sote, olet oikeassa se ei unohdu edes ratiritin kyydissä.
Nyt tähän 20 km/h kulkevaan pikaratikkaan tulee II-vaihe. Sen hintaa ei edes Aamulehti iljennyt kertoa. Alkujaan se piti olla 44 miljoonaa. Nyt jotain nähtävästi aivan jotain muuta.
Yks tyyppi kerto, että se maksaa ainakin 900 miljoonaa.
Tuo 44 miljoonaa olis ns. syöttihinta. Sitä käytettiin vain mainosmielessä. Valtuutetuille ja kansalle kerrottiin satua, että tarttuisivat ratikan syöttiin. Jos silloin sanottiin, että kyseiseen hintaa eivät urakoitsisjait voineen sitoutua. Suomeksia sanottuna puhuttiin muunneltua totuutta. Kansankielessä puhutaan valehtelusta. Nyt tuolla hinnalla ei enää ole väliä, koska pirulle annettiin pikkus...
Luulet siis tietäväsi,sinullakin on vain tieto. Varmaa on ,ratikka tulee. Kangasala,Nokia,Pirkkala ovat nuijankopautuksen päässä.Ratikka.
Jutut senkun muuttuu paksummiksi. Sehän ei yhdellä nuijan kopauksella ratkea missään
Pohjanoteeraus ,bensa 1,20 €
Litralla bensaa pääsee 10 kilometriä. Miten pitkälle pääsee ratikkalipulla?
Kuuraketilla pääsee tosi pitkälle!
Bensalla pääsen, mihin olen menossa, ratikalla, mihin kiskot vievät
Kaikki kiskot eivät vie Roomaan.
Perille,se on paljon se.
Nyt tuli vähän rankempaa huumoria!
Ratikalla perille :-D
Se tieto riittää jöutoväelle. Muut tietävät, mihin ovat menossa
Tampereella on muuten ensimmäinen Suomessa valmistettu pikaraitiotievaunu.
https://yle.fi/uutiset/3-11423323