Haluaisiko?

Vitsi se ei ollut mutta vitsiksi se väkisinkin vääntyy :)

"Olla lopultakin se miksi ihminen alun alkaen luotiin."

------>>> Ikuinen kaipuu johonkin muuhun. Elämä on toisaalla. Ihmisen pitäisi aina olla jotakin muuta kuin on. Mikä on tässä, ei ole koskaan tarpeeksi hyvää.




Onko tässä kristinuskon syvin olemus? Ikuinen tyytymättömyys ja kaipuu.

Itse koen että suurinta viisautta on elää tämän maailman ehdoilla, kaipaamatta muuta.
Eikö tämä elämä jo ole tarpeeksi ihmeellistä? Eikö teille vitun kristityille mitään riitä??

t. Paula

PaulaPakana kirjoitti:

"Olla lopultakin se miksi ihminen alun alkaen luotiin."

------>>> Ikuinen kaipuu johonkin muuhun. Elämä on toisaalla. Ihmisen pitäisi aina olla jotakin muuta kuin on. Mikä on tässä, ei ole koskaan tarpeeksi hyvää.




Onko tässä kristinuskon syvin olemus? Ikuinen tyytymättömyys ja kaipuu.

Itse koen että suurinta viisautta on elää tämän maailman ehdoilla, kaipaamatta muuta.
Eikö tämä elämä jo ole tarpeeksi ihmeellistä? Eikö teille vitun kristityille mitään riitä??

t. Paula

nytkin hengität Isäni luoman ilmakehän ilmaa. Syöt Hänen kasvattamiaan ruokia. Asut lämpimässä talossa, jonka lämmön on Jumalan luoma aurinko tuottanut. Miksi olet vihainen Jumalan lapsille, jos kerran kaiken päivää nautit Hänen lahjojaan.
On todella asiatonta olla kiittämätön Jumalalle ja Hänen lapsilleen. Hyvää illan jatkoa Jumalan huolenpidossa, vaikka kuulutkin vielä Saatanalle.

PaulaPakana kirjoitti:

"Olla lopultakin se miksi ihminen alun alkaen luotiin."

------>>> Ikuinen kaipuu johonkin muuhun. Elämä on toisaalla. Ihmisen pitäisi aina olla jotakin muuta kuin on. Mikä on tässä, ei ole koskaan tarpeeksi hyvää.




Onko tässä kristinuskon syvin olemus? Ikuinen tyytymättömyys ja kaipuu.

Itse koen että suurinta viisautta on elää tämän maailman ehdoilla, kaipaamatta muuta.
Eikö tämä elämä jo ole tarpeeksi ihmeellistä? Eikö teille vitun kristityille mitään riitä??

t. Paula

Riittää toki, koska se kaipuu saa täyttymyksensä ja oppii todella elämään tässä ja nyt, huolehtimatta ja murehtimatta. Uskoontulo on juuri sitä. Sitä ennen ihminen nimenomaan etsii sitä jotakin muuta. Kun löytää sisäänsä rauhan, ei tarvitse enää etsiä. Uskoontullut on jo kotona. Tuota, jos olet hiukankin uutta testamenttia lukenut, huomaat, että Jeesus kehoitti juuri elämään tässä ja nyt. Olemaan murehtimatta huomisesta tai pyrkimästä olemaan mitään muuta kuin todellisuudessa on.

Minä ainakin haikailin ennen jonkin muun perään ja elin sit kun elämää. Enää en elä. Totta, elämä on jo ihme ja uskossa tajuaa sen vielä lahjaksi, ei sattumaksi. Arvaa onko mukava joka aamu herätä ja kiittää Herraa siitä mitä on juuri sinä hetkenä!
Kyllä! Eli jotenkin sinulla on hieman erilainen kuva uskovan/ihmisen kaipuusta kuin minulla?

Apostoli34 kirjoitti:

Riittää toki, koska se kaipuu saa täyttymyksensä ja oppii todella elämään tässä ja nyt, huolehtimatta ja murehtimatta. Uskoontulo on juuri sitä. Sitä ennen ihminen nimenomaan etsii sitä jotakin muuta. Kun löytää sisäänsä rauhan, ei tarvitse enää etsiä. Uskoontullut on jo kotona. Tuota, jos olet hiukankin uutta testamenttia lukenut, huomaat, että Jeesus kehoitti juuri elämään tässä ja nyt. Olemaan murehtimatta huomisesta tai pyrkimästä olemaan mitään muuta kuin todellisuudessa on.

Minä ainakin haikailin ennen jonkin muun perään ja elin sit kun elämää. Enää en elä. Totta, elämä on jo ihme ja uskossa tajuaa sen vielä lahjaksi, ei sattumaksi. Arvaa onko mukava joka aamu herätä ja kiittää Herraa siitä mitä on juuri sinä hetkenä!
Kyllä! Eli jotenkin sinulla on hieman erilainen kuva uskovan/ihmisen kaipuusta kuin minulla?

" jotenkin sinulla on hieman erilainen kuva uskovan/ihmisen kaipuusta kuin minulla?"

Ilmeisesti näin juuri on.

Mihin oikeastaan tarvitset jumalia, kun kaikki mitä on, on tässä ja nyt?

Minusta tuntuu epäuskottavalta, että olisi joku tiedostava korkeampi voima joka olisi antanut elämän kaikelle, sinusta ilmeisesti ei.

Mukava ajatushan tuo on, että olisi joku tiedostava voima joka katsoisi perään ja välittäisi. En vain näe itse sellaisen olemassaololle mitään perusteita.

Minä ELÄN. Se on totta, riippumatta siitä, miten elämä sai alkunsa.

Se vähä mitä ymmärrän buddhalaisuudesta, tuntuu vastaavan todellisuudentajuisen elämänfilosofian kaipuuseeni. En pysty kokemaan kristinuskoa tämän maailman uskontona. Minulle se on aina pelotteluun perustuva lakiuskonto, joka turvaa elämälle vieraaseen ihmis- ja naisvihaiseen mytologiaan. Patriarkaalinen alistususkonto, aivan kuten sisarususkontonsa juutalaisuus ja islam.

Haluan vielä kertoa, että olen ollut kristitty aikanaan. Minulle uskonnosta eroon pääsy avasi uudenlaisen maailman; vapauden, totuuden ja rohkeuden maailman. Mikään voima maailmassa ei saa minua palaamaan siihen kristinuskon pakkopaitaan, mistä onnistuin pelastautumaan rauhan ja rakkauden maailmaan.
Anteeksi jos tämä kuulostaa pateettiselta, mutta tämä on oma kokemukseni.

t. Paula

PaulaPakana kirjoitti:

" jotenkin sinulla on hieman erilainen kuva uskovan/ihmisen kaipuusta kuin minulla?"

Ilmeisesti näin juuri on.

Mihin oikeastaan tarvitset jumalia, kun kaikki mitä on, on tässä ja nyt?

Minusta tuntuu epäuskottavalta, että olisi joku tiedostava korkeampi voima joka olisi antanut elämän kaikelle, sinusta ilmeisesti ei.

Mukava ajatushan tuo on, että olisi joku tiedostava voima joka katsoisi perään ja välittäisi. En vain näe itse sellaisen olemassaololle mitään perusteita.

Minä ELÄN. Se on totta, riippumatta siitä, miten elämä sai alkunsa.

Se vähä mitä ymmärrän buddhalaisuudesta, tuntuu vastaavan todellisuudentajuisen elämänfilosofian kaipuuseeni. En pysty kokemaan kristinuskoa tämän maailman uskontona. Minulle se on aina pelotteluun perustuva lakiuskonto, joka turvaa elämälle vieraaseen ihmis- ja naisvihaiseen mytologiaan. Patriarkaalinen alistususkonto, aivan kuten sisarususkontonsa juutalaisuus ja islam.

Haluan vielä kertoa, että olen ollut kristitty aikanaan. Minulle uskonnosta eroon pääsy avasi uudenlaisen maailman; vapauden, totuuden ja rohkeuden maailman. Mikään voima maailmassa ei saa minua palaamaan siihen kristinuskon pakkopaitaan, mistä onnistuin pelastautumaan rauhan ja rakkauden maailmaan.
Anteeksi jos tämä kuulostaa pateettiselta, mutta tämä on oma kokemukseni.

t. Paula

Minulle asia ei ole vain ajatus, vaan todellinen kokemus. Se ei ole toive, vaan omassa elämässä koettu asia. Myös monen läheisen elämässä.

Ikävää, että olet kokenut kristinuskon pelotteluna. Moni sortuu siihen, mutta kai se on osa ihmisluonnetta ja myös kulttuuriamme. Vrt. huumevalistus ym. Ja kai se on ollut myös tuona aikana yksi keino pistää varsinkin jo uskossa olevia ryhtiin;)

En usko liberaaliteologiaan myöskään. Mielestäni pahan pitää saada palkkansa, mutta jos ihminen katuu ja pyytää pahaa anteeksi, armon tulee tapahtua.

Annan vinkin. Lue Jeesuksen opetuksia ja Johannen evankeliumia.

Buddhalaisuus korostaa yksilön sisäisen maailman kehittymistä ja kehittämistä. Mukana on toki empatia kaikkea elollista kohtaan. Mutta Johanneksen evankeliumissa näkyy rakkaus. Jeesuksen rakkaus myös niitä kohtaan, jotka kaikki muut ovat hylänneet. Mm. samarialaisnainen. Hän oli ollut jo usean miehen kanssa naimisissa, ja sekin joka hänen kanssaan oli ei ollut aviomies.

Jeesus ei millään tavalla tuominnut. Miksei? Koska ainoa syy todennäköisesti naisen useisiin avioliittoihin oli lapsettomuus. Jeesus näki tämän. Tähän löytyy perustelut juutalaisesta laista ja tavasta. Useimmat hyväksytyt avioerot olivat juuri lapsettomuus.

Jeesus nousi juuri juutalaisuuden lakihenkisyyttä ja tekopyhiä fariseuksia vastaan. Kaikki eivät toki olleet tekopyhiä ja ahneita. Jeesus oli köyhien ja sairaiden, juoppojen ja porttojen puolustaja. Hän ei tuominnut ihmistä, vaan teot.
Hän kutsui itsensä syntisenä pidetyn Sakkeuksen luokse syömään ja niin edelleen. Hän sääli kuolleiden omaisia niin paljon, että herätti kuolleista.

Buddha totesi vain, että näe, kaikilla on kuolleita perheissään (eräs tarina, jota en jaksa kirjoittaa), mikä on toisaalta ihan hyvä opetus. Olemme samassa veneessä.

Jeesus vaati ihmisiltä uskoa. Hän vaati, että rampa 38 vuotta matolla maannut mies haluaisi parantua ja sitten käski tämän kävellä.
Samoin hän kysyy nykyään. "Haluatko paremman elämän? Jos haluat todella muutoksen, usko ja kävele!" Eli ei usko ole pelkkää haaveilua, se on myös toimintaa luottaen siihen, että Jumala auttaa silloin kun ei enää itse pysty. Jumala ei tee minun puolestani, jos yritän luistaa velvollisuudestani.

Lakihenkinen uskonnollisuus valitettvasti kuihduttaa monen uskon.
Olen todella pahoillani puoelestasi, jos olet joutunut elämään esim. yhteisössä, jossa on ollut lakihenkisyys ja tuomitsevuus oppina.

Jeesus itse sanoi:"En ole tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan." Usein Jeesuksen käsky rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään unohtuu, samoin käsky rakastaa vihollistakin.

Jokainen uskova on uskon saanut armosta, ei omilla ansioillaan. Miksi siis me niin helposti tuomitsemme muita ja vielä toisinajattelijoita?
Ei minulla ole ainakaan siihen varaa.
Rakkaudettomuuus aiheuttaa tuomiota, mutta täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa.
Sitä kristinuskon todellisuudessa pitäisi olla.
Jos kulkee Vapahtajan jalanjäljissä.

On myös sanottu, että jos "evankelista" tai pastori on julistanut 30 vuotta helvetinpelkoa, hän ei ole julistanut päivääkään evankeliumia....
Aina pitää löytyä lohtua, toivoa ja rakkautta. Sitä Jeesus tuli maailmaan tuomaan. Jos yhtään olen hänen opetuksiaan ymmärtänyt.
Kaikkea hyvää sinulle!

P.S Minä taas olin vuosia "hurahtanut" buddhalaisuuteen, mutta jalat eivät kestäneet meditointia;)

Apostoli34 kirjoitti:

Minulle asia ei ole vain ajatus, vaan todellinen kokemus. Se ei ole toive, vaan omassa elämässä koettu asia. Myös monen läheisen elämässä.

Ikävää, että olet kokenut kristinuskon pelotteluna. Moni sortuu siihen, mutta kai se on osa ihmisluonnetta ja myös kulttuuriamme. Vrt. huumevalistus ym. Ja kai se on ollut myös tuona aikana yksi keino pistää varsinkin jo uskossa olevia ryhtiin;)

En usko liberaaliteologiaan myöskään. Mielestäni pahan pitää saada palkkansa, mutta jos ihminen katuu ja pyytää pahaa anteeksi, armon tulee tapahtua.

Annan vinkin. Lue Jeesuksen opetuksia ja Johannen evankeliumia.

Buddhalaisuus korostaa yksilön sisäisen maailman kehittymistä ja kehittämistä. Mukana on toki empatia kaikkea elollista kohtaan. Mutta Johanneksen evankeliumissa näkyy rakkaus. Jeesuksen rakkaus myös niitä kohtaan, jotka kaikki muut ovat hylänneet. Mm. samarialaisnainen. Hän oli ollut jo usean miehen kanssa naimisissa, ja sekin joka hänen kanssaan oli ei ollut aviomies.

Jeesus ei millään tavalla tuominnut. Miksei? Koska ainoa syy todennäköisesti naisen useisiin avioliittoihin oli lapsettomuus. Jeesus näki tämän. Tähän löytyy perustelut juutalaisesta laista ja tavasta. Useimmat hyväksytyt avioerot olivat juuri lapsettomuus.

Jeesus nousi juuri juutalaisuuden lakihenkisyyttä ja tekopyhiä fariseuksia vastaan. Kaikki eivät toki olleet tekopyhiä ja ahneita. Jeesus oli köyhien ja sairaiden, juoppojen ja porttojen puolustaja. Hän ei tuominnut ihmistä, vaan teot.
Hän kutsui itsensä syntisenä pidetyn Sakkeuksen luokse syömään ja niin edelleen. Hän sääli kuolleiden omaisia niin paljon, että herätti kuolleista.

Buddha totesi vain, että näe, kaikilla on kuolleita perheissään (eräs tarina, jota en jaksa kirjoittaa), mikä on toisaalta ihan hyvä opetus. Olemme samassa veneessä.

Jeesus vaati ihmisiltä uskoa. Hän vaati, että rampa 38 vuotta matolla maannut mies haluaisi parantua ja sitten käski tämän kävellä.
Samoin hän kysyy nykyään. "Haluatko paremman elämän? Jos haluat todella muutoksen, usko ja kävele!" Eli ei usko ole pelkkää haaveilua, se on myös toimintaa luottaen siihen, että Jumala auttaa silloin kun ei enää itse pysty. Jumala ei tee minun puolestani, jos yritän luistaa velvollisuudestani.

Lakihenkinen uskonnollisuus valitettvasti kuihduttaa monen uskon.
Olen todella pahoillani puoelestasi, jos olet joutunut elämään esim. yhteisössä, jossa on ollut lakihenkisyys ja tuomitsevuus oppina.

Jeesus itse sanoi:"En ole tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan." Usein Jeesuksen käsky rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään unohtuu, samoin käsky rakastaa vihollistakin.

Jokainen uskova on uskon saanut armosta, ei omilla ansioillaan. Miksi siis me niin helposti tuomitsemme muita ja vielä toisinajattelijoita?
Ei minulla ole ainakaan siihen varaa.
Rakkaudettomuuus aiheuttaa tuomiota, mutta täydellisessä rakkaudessa ei ole pelkoa.
Sitä kristinuskon todellisuudessa pitäisi olla.
Jos kulkee Vapahtajan jalanjäljissä.

On myös sanottu, että jos "evankelista" tai pastori on julistanut 30 vuotta helvetinpelkoa, hän ei ole julistanut päivääkään evankeliumia....
Aina pitää löytyä lohtua, toivoa ja rakkautta. Sitä Jeesus tuli maailmaan tuomaan. Jos yhtään olen hänen opetuksiaan ymmärtänyt.
Kaikkea hyvää sinulle!

P.S Minä taas olin vuosia "hurahtanut" buddhalaisuuteen, mutta jalat eivät kestäneet meditointia;)

Uskotko että Aatami ja Eeva ovat olleet ihan oikeassa paratiisissa eläneitä todellisia henkilöitä?

Mahdollisesta vastauksestasi lupaan lukea 15 ensimmäistä riviä.

Jahvehan meidät (väitetysti) loi. Meissä oli valmistusvirhe, ja käärme hyödynsi sitä. Mitä Jahve sitten siihen? "Sori, ei voi mitään. Käärmeen syytä. Ei kun teidän syytä. No, kenen tahansa syytä paitsi minun. Hauskaa tuomiopäivän odotusta!

Raamatun jahve ilmeisesti loi ihmiset palvomaan itseään ja odotti heiltä tietynlaista käytöstä.

Mutta nämäpä pirulaiset palvoivat kaikkea muuta kuin luojaansa.

Eikä edes vedenpaisumus, jossa tapettiin kaikki muut paitsi kourallinen tosi-uskovaisia estänyt ihmisiä siirtymästä takaisin palvomaan ihan mitä tahansa muuta kuin jahvea.

Jopa Salomon josta Jahve teki maailman viisaimman ihmisen alkoi palvoa muita jumalia.

Tähän jahvetti seuraavaksi:

Kaikki ihmiset ovat syntisiä, enkä minä päästä niitä taivaaseen! Paitsi... jos minä rupeisin ihmiseksi, ja sanoisin kaikille, että nyt meni kuulkaas vanha sopimus umpeen, ja ne olisi ihan että häh, ja sitten minä hankkiutuisin teloitettavaksi, ja olisin niin sekaisin, että syyttäisin itseäni itseni hylkäämisestä, ja kuolisin kaikkien ihmisten puolesta, paitsi etten minä tietenkään oikeasti kuolisi, joten no problemo... Sitten voisin taas päästää ihmisiä taivaaseen! Jes, mä olen hyvä!

Ja lopuksi Jahve vielä jätti ennen lomalle lähtöään viestin: ottakaa vastaan armoni tai saatte katua kun tulen takaisin. *mur*

M@k3 kirjoitti:

Jahvehan meidät (väitetysti) loi. Meissä oli valmistusvirhe, ja käärme hyödynsi sitä. Mitä Jahve sitten siihen? "Sori, ei voi mitään. Käärmeen syytä. Ei kun teidän syytä. No, kenen tahansa syytä paitsi minun. Hauskaa tuomiopäivän odotusta!

Raamatun jahve ilmeisesti loi ihmiset palvomaan itseään ja odotti heiltä tietynlaista käytöstä.

Mutta nämäpä pirulaiset palvoivat kaikkea muuta kuin luojaansa.

Eikä edes vedenpaisumus, jossa tapettiin kaikki muut paitsi kourallinen tosi-uskovaisia estänyt ihmisiä siirtymästä takaisin palvomaan ihan mitä tahansa muuta kuin jahvea.

Jopa Salomon josta Jahve teki maailman viisaimman ihmisen alkoi palvoa muita jumalia.

Tähän jahvetti seuraavaksi:

Kaikki ihmiset ovat syntisiä, enkä minä päästä niitä taivaaseen! Paitsi... jos minä rupeisin ihmiseksi, ja sanoisin kaikille, että nyt meni kuulkaas vanha sopimus umpeen, ja ne olisi ihan että häh, ja sitten minä hankkiutuisin teloitettavaksi, ja olisin niin sekaisin, että syyttäisin itseäni itseni hylkäämisestä, ja kuolisin kaikkien ihmisten puolesta, paitsi etten minä tietenkään oikeasti kuolisi, joten no problemo... Sitten voisin taas päästää ihmisiä taivaaseen! Jes, mä olen hyvä!

Ja lopuksi Jahve vielä jätti ennen lomalle lähtöään viestin: ottakaa vastaan armoni tai saatte katua kun tulen takaisin. *mur*

Luulen,että Jumala nauraa. Tuo oli oikeasti hyvä!
Aika koominen kuva Jumalasta, mutta myös ihmisestä.
Koko raamattuhan on myös kuvaus koko ihmisluonteen skaalasta. Pelokkaasta verenhimoiseen.
Ajattele kuinka koomista on se, ettei ihminen ole vieläkään oppinut? Mahtaa Jumalaa harmittaa.
Jos minä olisi Jumala, olisin jo suuttunut ihmisille.

Niin typeriä me olemme esim. ympäristön suhteen. Ahneita ja sokeita. Itsekeskeisiä. Nautinnonhaluisia ja julmia. Jne. Jne.

Ihminenhän toistaa tuota kehitystä, nyt palvotaan rahaa ja valtaa. Teknologia on voittanut luonnon....? Kunnes tulee iso sähkökatkos tai hurrikaani. Tai tsunami. Onpas ihminen vahva!
Kumpikohan on todellisuudessa viimeinen joka säilyy? Ihminen vai luonto?
Länsimaalainen ihminen on oikeasti tyhmä, kun kuvittelee hallitsevansa maailmankaikkeutta. Taitaa johtua kaupungistumisesta. Se vasta varsinainen illuusio on. Ihmisen kaikkivoipaisuus.
Jo jokaista odottava kuolema todistaa sen.
Se hiljentää kummasti tajuamaan, että ei olekaan Kaikkivaltias Minä.

Moni 50-vuotias alkaa tämän tajuamaan. Varsinkin miehillä menee ikätovereita sydärin (johtui työstressistä ja huonoista elintavoista) sattuessa hautaan yhä useammin. Elämä täällä ei olekaan ikuista. Hitsi.