Kevytvesireaktoreissa, jollainen EPR on, ei voi sattua pahaa onnettomuutta, sillä jäähdytysveden kiehuessa sen neutroneita hidastava ominaisuus poistuu. Tällöin reaktio pysähtyy.
Jos EPR-reaktorista löytyisikin jokin oikea, todellinen turvallisuuspuute, onnettomuus korkeintaan tuhoaa reaktorin käyttökelvottomaksi. Missään tilanteessa ei aiheudu vaaraa väestölle eikä voimalahenkilökunnalle.
Jos EPR-reaktorista löytyisikin jokin oikea, todellinen turvallisuuspuute, onnettomuus korkeintaan tuhoaa reaktorin käyttökelvottomaksi. Missään tilanteessa ei aiheudu vaaraa väestölle eikä voimalahenkilökunnalle.
Vastaukset 10
Vanhimmat
kukapaolisiuskonut
nytsittenpaljonpikkueprriäjokaniemennotkonsaarelmansaunaan
parastaodotellaasiantuntijanlausuntoa
Paha tilanne se on, ei siitä mihinkään pääse. Sulanut polttoaine ei ole leikinasia.
Paras puhua vain todennäköisyyksistä, kuten ydinvoimaloiden turvallisuusasioissa yleensäkin.
Nykyisten ydinvoimaloiden hätäjäähdytystä ei pysty kytkemään pois päältä, toisin kuin TMI:ssä.
Sinä puhuit painevesireaktorin veden kiehumisesta, ja se on huono homma - hätäjäähdytyksenkin kannalta.
Kevyin eväin olit liikkeellä. Vakava reaktorionnettomuus tietää sitä, että koko maailman ydinvoimapuoli on vaikeuksissa. Ei pelkästään Suomen. Sen takia asiaa ei pidä vähätellä.
Ei siellä TMI:ssäkään kyllä mitään erityisen vakavaa sattunut.
Tekniikka ja politiikka ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Kyllä TMI:n juttu tiedetään ja muistetaan hyvin ympäri maailmaa.
Ei niin pahaa ettei jotakin hyvääkin. TMI:n onnettomuuden yhteydessä hoksattiin sky shine -säteily, josta sitä ennen ei tiedetty mitään.
Vakava ydinreaktorin tuhoutuminen saattaa aiheuttaa poliittisessa mielessä:
- Reaktorin valmistanut yhtiö saattaa mennä konkurssiin
- Viherpiiperrys saattaa lisääntyä valitettavan paljon
- Reaktorin tuhoutuminen on suuri taloudellinen menetys sähköyhtiölle, vakuutusyhtiön kanssa tulee riitaa
- Ydinvoiman lisärakentaminen vaikeutuu
Tshernobylin onnettomuuden aikaan oli uuden ydinvoimalan rakennushanke täydessä vauhdissa. Onnettomuuden jälkeen vedettiin kaikki lupahakemukset pois, ja hanke lakkautettiin.
Seuraava yritys oli 1993.
"Sinä puhuit painevesireaktorin veden kiehumisesta, ja se on huono homma - hätäjäähdytyksenkin kannalta."
Asiasta kiinnostuneiden kannattaa tutustua reaktorifyysikoiden rakkaaseen lapseen, jolla on vanhan sanonnan mukaisesti monta nimeä: lämmönsiirtokriisi, englanniksi ehkä paras hakusana on "departure from nucleate boiling" (DNB).
Tässä on pari linkkiä, eka NRC:n sanasto ja tokassa ilmiö selitetty kuvien kanssa, oikein havainnollinen, vaikka yksiköt *khröm* eivät olekaan ihan kotimaiset:
http://www.nrc.gov/reading-rm/basic-ref/glossary/departure-from-nucleate-boiling-dnb.html
http://www.tpub.com/content/doe/h1012v2/css/h1012v2_64.htm
Siitä näkyy hyvin kuinka lämmönsiirtoa voidaan tehostaa sallimalla pienimuotoinen kuplakiehunta (nucleate boiling) ja niin tehdäänkin. Etuja:
- olomuodonmuutos sitoo tehokkaasti lämpöä
- kuplat lisäävät turbulenssia mikä tasoittaa jäähdytinkanavan lämpötilajakaumaa
- höyrykupla muuttuu vedeksi kylmemmällä alueella ja tuo siten sinne lämpöä - sama vaikutus kuin edellisellä
DNB sitten on siirtyminen kuplakiehunnasta kalvokiehuntaan jolloin jäähdytinkanavassa virtaa höyry polttoainesauvojen välittömässä läheisyydessä ja keskellä kanavaa ainakin aluksi höyry-vesi-seos. Ymmärrettävästi höyry ei siirrä lämpöä tarpeeksi tehokkaasti ja polttoaine kuumenee entisestään. Pahassa tapauksessa kalvokiehunta laajenee entisestään ja tiedossa on isompia vaikeuksia.
Näyttäisi muuten olevan hyvä tiedonlähde ihmisille, jotka haluavat tietää miten reaktori toimii:
http://www.tpub.com/content/doe/index.htm