Vieraalla maalla -keskustelu jäi edelliselle sivulle ja koska sen löytäminen sieltä vaatii lisäenergiaa, niin ajttelin aloittaa sen uudestaan. En viitsi kopioida entistä keskustelua, löytyyhän se etsimällä.
Minä kaipaan Suomesta esim mökkielämää: rantasaunaa uimisineen, saunaoluita ja makkaran paistoa. Haluaisin mennä ravintolaan tunniksi pariksi tanssimaan ja poiketa lihapiirakalle kotiin palatessa. Haluaisin poiketa torille ostamaan rasiallisen mansikoita. Ja haluaisin maata heinäkuorman päällä katselemaasa poutapilviä.
Minä kaipaan Suomesta esim mökkielämää: rantasaunaa uimisineen, saunaoluita ja makkaran paistoa. Haluaisin mennä ravintolaan tunniksi pariksi tanssimaan ja poiketa lihapiirakalle kotiin palatessa. Haluaisin poiketa torille ostamaan rasiallisen mansikoita. Ja haluaisin maata heinäkuorman päällä katselemaasa poutapilviä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kaipaan noita kaikkia asioita mitä sinäkin. Jätit vain pois Karjala oluen ja HK,n sinisen, ja tietysti Turun sinapin. Mutta yhtä mitä en kaipaa, Suomen kalliit hinnat. Olen viidenvuoden aikana käynnyt Suomessa kerran, ja matkakassani repesi, totaalisesti. Seuraavankerran menen 2004 uusimaan passini. Ei se pelkkä rahanmeno ollut negatiivista. Aina piti mennä jonkun sukulaisen luo. Vanhoja akkoja halaamaan. Silloin kun asuimme suomessa, emme juurikaan nähneet. Ei se ole mitään lomaa. Seuraavalla kerralla vuokraan mökin. Tulkoot sinne jos haluttaa. Ja tuokoon korin Karjalaa tullessaan. Turun sinappia ja Reissumiestä.
Totta on, että markka on ollut turhan vahva. Meidän ulkomailla asuvien Suomessa vierailevien matkat ovat tulleet aina vain kalliimmaksi. Varsikaan nuorisosta ei ole tuntunut hauskalta, että sukulaismatkasta on joutunut maksamman kaksi kertaa niin paljon, mitä parin viikon etelän matka olisi maksanut.
Ihme kyllä en ole syntyjään karjalaisena ikinä ollut juuri sen merkkisen oluen ystävä.
Ja kävijä voi itse päättää ketä käy halaamassa. Minä poikkean pakollisen käynnin äitini luona ja vietän loput aikana ystävieni luona.
Alkaa mikromakkarakin olemaan kaypanen korvike... mitahan saunalle keksis?
Satuin loytamaan ensimmaisen kerran vuoteen mansikoita jotka maistuivat mansikoilta. Meinas itku tulla...
Jos et nyt aivan turhan pienessä kylässä asu, niin kyllä 100 km:n säteeltä pitäisi löytyä jonkinlainen Suomi-seura. Ja tähän mennessä en ole tavannut ensimmäistäkään suomalaisyhdistystä, millä ei olisi ollut suomalaista saunaa.
muista Suomen ihanuuksista niinkuin 30 asteen pakkasesta. 4 tunnin mittaisista hämäristä päivistä. Loskasta ja kurasta. Auton kaivamisesta metrin lumihangesta, jonka lumiaura oli huolellisesti tiivistänyt. 12 tunnin työpäivistä (6 niistä palkatonta, ainakin pienyrittäjälle.) Sosiaaliturvatunnuksesta. Rekisteröitymisestä asuntoon. Rekisteröitymisestä sotilaspiiriin. Sosialidemokraateista. Keskustapuolueesta. Kokoomuksesta. Rasisteista ja ksenofobeista. Perunasta, lantusta, kaalista ja porkkanasta ainoina talvikasviksina, Espanjasta lennätettyjen kurkun näköisten vihreiden pötkylöiden lisäksi. Koulujen uskontotunneista ja valtionkirkosta. Kekkosesta. Koivistosta. Mikäsenpaksunmiehenniminytolikaan. Mikäsennnaisenniminyton.
Mikä muuten on 'rantasauna'? Minulla ei koskaan ollut sellaista. Uimisen tiedän: sitä tehtiin SVUL:n hallilla Taka-Töölössä, vedellä laimennetussa klooriliuoksessa.
Meillä julkistettiin juuri viimeisimmän väestönlaskennan tulokset. Victorian osavaltiossa (n. 4.5 miljoonaa asukasta) on väkeä 204 kansallisuudesta ja 30% väestöstä on syntynyt Australian ulkopuolella. Rotumellakoita? Rikollisuusaaltoja? Rasismia? Ei mitään sen tapaistakaan - kaikki meidän 50 uusnatsia tietysti riehuu, mutta siinä kaikki.
Alkukesästä tapaamani nuori äiti huokaisi onnellisena, että onpa hyvä olla täällä pohjoisessa nyt kesällä niin lapset voivat juosta ilman paitaa rannalla. Hän asuu Australiassa, mutta on käymässä kotonaan Ruotsissa. Kun kuulemma Australiassa radio ja televisio kehottavat äitejä vaatettamaan lapsensa pitkähihaisilla puseroilla kesäkuumaan. Otsoniaukko on vaarallinen.
Ei minullakaan omaa rantasaunaa ole, mutta onhan noita suvussa muutama.
Tietysti lumihanget ovat melkoisia poisluotavia. Kuitenkin minä kaipaisin lunta, jos joutuisin asumaan jossain täysin lumettomassa maassa. Lumi ja pakkanen voivat olla myös hyväksi, ei pelkästään pahaksi.
Et ole tainnut entisessä kotimaassasi käväistä muutamaan vuosikymmeneen? On se suomalainen ruokapöytä nykyään vähän toisenlainen.
Aurinko on aurinko kaikkialla. Tapaamasi henkilö oli aika puutteellisten tietojen vallassa. Etelänavan otsoniaukko (joka on vain vähän suurempi kuin pohjoinen lajitoverinsa) ei vaikuta Australiaan mitenkään - sen sijaan 300 aurinkoista päivää vuodessa, leveysaste-ero ja se että vain pari kuukautta vuodessa täytyy ulkona käyttää pitkähihaisia vaatteita lämpötilan vuoksi, tietysti lisäävät UV-säteilyn saantia. Lapset täällä kutakuinkin elävät ulkona.
Sen verran olen kuullut, että Suomessa pohjoisesta otsoniaukosta ei puhuta lainkaan (vaikka se on paljon lähempänä kuin eteläinen on meitä) - mutta niinpä myös vuonna 1986 silloinen sisäministeri kertoi televisiossa että Tshernobylistä ei tarvitse olla huolissaan: asia on hallituksen kontrollissa. Sen jälkeen meninkin pakkaamaan laukkua.
Mukavaa tekstiä sieltä "down under". Varsinkin tuo sisäministeri ja Tsernobyl soitteli kelloa. Olisipa ministeri ymmärtänyt pakata laukkunsa viimeistään silloin. Ja laukun ja menolipun kanssa sellaiseen vihreään junaan....
Säteilyturvakeskus pysäytti muutaman poronlihaerän varastoihin. Jonkin ajan päästä nekin olivat kadonneet johonkin. Ruotsin puolella (mihin ilmeisesti osui pahempia laskeumia...) kuopattiin suuria määriä ruhoja.
Huonoa onneako se oli, että itäisen naapurin mählän aikaan sattui olemaan toveri sisäministerinä? Laman alku osui taas agraaripuolueen nokkamiehen pääministerikauteen. Ja kriisinhoito sen mukaista. Maksamme näitä vieläkin.
Maksoimme aikoinamme myös voivuoren keräämisestä. Maksoimme myös sen purkamisesta. Ja virallisen tiedon mukaanhan voi oli terveellisintä ravintoa mitä on olemassa. Verisuonitauteja maksamme vieläkin.
Vuodenaikojen vaihtelua minä kyllä hiukan arvostankin. Talvi pakkasineen ja pyryineen on vain pieni haaste. Siihen on mukava vastata haalarein ja nelivetoisin autoin. Talven jälkeen sitä lyhyttä kesää osaa arvostaa.
Rantasauna minulla on. Kuitenkin jo asevelvollisuuden aikaan hiukan epäilytti tuo kodin, uskonnon ja isänmaan puolustaminen. Isänmaa kun tuntui olevan muiden hallussa, usko heikko ja koti kovin velkainen. Mitä puolustettavaa minulla silloin olikaan? Vaikka nyt on jo veloista selvitty, silti joskus tuntuu lähimpien tavoitteiden saavuttaminen olevan ulkomailla selvästi helpompaa. No nautitaan siitä mitä on, -ja purraan hammasta... Laps Suomen ällös vaihda pois...