Tietääkö kukaan, mistä oikein paniikkihäiriö johtuu? Lääkäriltä yritin kysellä, mutta hän vain mutisi jotain, että se on yleensä tunnollisten ja täydellisyyden tavoittelevien sairaus. Onko teidän mielestä näin??? Tunnollinen mä olen, mutta en koe olevani millään tavalla täydellisyyteen tavoittelevainen, mulle riittää nk. yksinkertaisempikin... ;)
Olen tässä itsekseni pohtinut, että mikä se on se joku, mikä tietyissä ihmisissä puhkaisee paniikin, kun taas jotkut ei koe mitään vastaavaa ikinä?!?!
Mulla oli talvella erittäin rajuja kohtauksia, yleensä öisin. Se oli aivan jotain kamalaa!!!! Nyt on lääkitys päällä ja oireet hellittänyt.
Olis kiva kun joku jaksais pohtia mun kanssa tätä ja vastata...
Olen tässä itsekseni pohtinut, että mikä se on se joku, mikä tietyissä ihmisissä puhkaisee paniikin, kun taas jotkut ei koe mitään vastaavaa ikinä?!?!
Mulla oli talvella erittäin rajuja kohtauksia, yleensä öisin. Se oli aivan jotain kamalaa!!!! Nyt on lääkitys päällä ja oireet hellittänyt.
Olis kiva kun joku jaksais pohtia mun kanssa tätä ja vastata...
Vastaukset 7
Vanhimmat
muunmuassa, siis muunmuassa aivojen aineenvaihduntahäiriö.
Googlettamalla löydät tietoa.
T.paniikkieloa 20 v
Se on nuppivika.
En tiedä mistä johtuu mutta mulla sen laukaisi ainakin lääkärin ja terapeutin mukaan usean läheisen kuolema ja siihen yhdistettynä surun keskellä pienen ja eloisan lapsen kokopäiväinen hoitaminen. Itse ajattelin näin että kun hoidan lasta niin en kerta kaikkiaan kerennyt käymään surutyötä kunnolla läpi mikä sitte tavallaan patoutu tuonne alitajuntaan. Tiedä häntä! Mainittakoon,että olen yksinhuoltaja. Mutta taistellen eteenpäin!
Omasta kokemuksestani tiedän, että oma paniikkihäiriöni johtuu juuri siitä täydellisyyden tavoittelusta. Perfektionismini myös rajoittaa tekemisiäni jonkun verran; en uskalla kokeilla toisten edessä mitään uutta, ellen saa paljon tukea (ja sitäkään ei saa olla liikaa tai muuten oletan että minulta vaaditaan paljon):
Traumoista se johtuu. Mieti mitä muistat omasta lapsuudesta, ehkä muistat mukavat hetket, mutta mitään muuta? Muistele millaista kotona oli kun olit pieni, jos et muista, niin koita muistella ensin vaikka kotia. Ja sitten vanhempia ja erilaisia tilanteita ja miten itse toimit ja tunsit silloin.
Aivoilla on mekanismi tukahduttaa ikävät tuntemukset, ja sulkea ne muistista, mutta ei ne minnekkään häviä ja kyllä ne alitajuisesti vaikuttavat ihmisen elämään. Masennukset, ahdistukset, pelot ja neuroosit johtuvat juuri varhaisista ikävistä tapahtumista.
Ei kukaan niiltä ole välttänyt, mutta toiset ovat saaneet kokea niitä enemmän kuin toiset.
Kyllä siihen liitetään tunnollisuus, kiltteys ym. luonteenpiirteet vaan itse paniikkihäiriö on ELIMELLINEN sairaus. Joku tuolla kertoilikin välittäjäaineista ja niinhän se on. Paniikkihäiriöisillä on aivojen välittäjäainetta nimeltään serotoniini liian vähän. Vertaapa autoon jonka jäähdyttäjässä on liian vähän vettä; keittämään se käy. Senpä takia tässä popsitaan lääkkeitä joilla on serotoniinin takaisinottokykyä. Pipipääksi en itseäni luokittele, tauti tautien joukossa.
Elimellisiä oireita on, kuten välittäjäaineiden puutos, mutta miten psykoterapialla (tunteenpurkuterapialla, ei keskusteluterapialla) monet ovat päässeet paniikkihäiriöstä, ilman lääkkeitä jos se on pelkästään elimellinen sairaus? Kuopion yliopisto on tehnyt tutkimuksen, jossa vuoden psykoterapiaa saaneen henkilön muistaakseni serotoniinin määrä aivoissa lisääntyi terapian aikana ilman lääkitystä. Joten: onko välittäjäaineiden vähyys tai häiriö niissä seurausta psyyken rasituksesta, esim vuosia tukahdutettujen vaikeiden tunteiden aiheuttamasta paineesta?