Tikusta asiaa

Nils Gustafsson ”tunnustikin” päivää ennen vangitsemista

Muistikuvat:Tutkinnanjohtaja Tero Haapala kuuli kommentista heti tuoreeltaan

A Pekka Parantainen Bodominjärven kolmoissurman tutkintaa johtanut rikosylikomisario Tero Haapala on varma, että Nils Gustafsson tokaisi kuulustelijalleen niin sanotun tunnustuksen.

Se vain tuli eri päivänä kuin kaikki kuulustelut hoitanut rikosylikonstaapeli Markku Tuominen Espoon käräjäoikeudessa väitti.

Tunnustus kiistettiin Gustafssonin loppulausunnossa viime viikon torstaina.

Tuominen kävi todistamassa edellisellä viikolla. Silloin Gustafsson ei ollut varma, olisiko hän sanonut vangitsemisensa jälkeen ”tehty mikä tehty, 15 vuotta tuli”. Jos oli, hän epäili kommenttiaan pelkäksi huulenheitoksi.

Keskusrikospoliisissa on jäljitetty oikeudenkäynnin jälkeen ”tunnustuksen” oikeaa päivämäärää. Todennäköisimmältä tuntuu 1. huhtikuuta 2004.Tämä oli päivää ennen vangitsemisoikeudenkäyntiä.

Kyseisenä päivänä oli kaksi kuulustelua. Tuomisen muistaman mukaan hän saatteli ensimmäisen kuulustelun jälkeen Gustafssonin selliin, jossa tämä heittäytyi sängylle selälleen ja toi julki epäilyksensä seuraamuksista.

Tuominen kertoi asiasta jo samana päivänä ainakin Haapalalle, mahdollisesti muillekin tutkintaryhmän jäsenille. Haapala on täysin vakuuttunut, ettei Tuominen ole puhunut oikeudessa omiaan, vaan että tokaisu on todellakin lipsahtanut Gustafssonilta.

Haapala kiistää johtopäätöksen siitä, että ”tunnustus” olisi vankistanut Espoon käräjäoikeudessa seuraavana päivänä esitetyn vangitsemisvaatimuksen perusteluja.

”Tunnustus” ei ollut vangitsemisen peruste – Se ei ollut lainkaan peruste vangitsemiselle, eikä asiaa tietenkään edes mainittu käräjäoikeudessa, Haapala kertoo.

– Kyseessä oli tyypillinen yksittäinen tunnustus, jolle ei käytännössä voi juuri antaa arvoa, jos sitä ei muuten kyetä sitomaan juttuun.

– En osaa sanoa, miksi Tuominen toi asian julki oikeudessa. Hänellä oli siihen tietysti henkilökohtainen oikeus. Todistajan pitää myös kertoa kaikki, mikä voi asiaan vaikuttaa, ja kyllähän tällainen voi vaikuttaa, Haapala toteaa.

Tuominen myöntää sekoittaneensa päivät valmistautuessaan kotonaan oikeudenkäyntiin.

Muistikuvat saattoivat sekoittua vangitsemispäivään sen vuoksi, että vangitsemisesta olikin ehkä etukäteen puhetta Gustafssonin kanssa.

– Aamulla päätin kertoa Gustafssonin tokaisusta oikeudessa. Se on sinänsäkin merkittävä asia ja myös todistekokonaisuuden osa,Tuominen perustelee.

Gustafssonin asianajaja Riitta Leppiniemi ihmettelee päällimmäisenä sitä epäjohdonmukaisuutta, ettei puolitoista vuotta sitten tapahtuneeksi väitettyyn asiaan ole palattu jo aikaisemmin. Yhdessäkään kuulustelujen videonauhassa ei viitata tunnustukseen puolella sanalla.

Gustafssonille vaaditaan elinkautista rangaistusta kolmen ystävänsä murhaamisesta 45 vuotta sitten Bodominjärven rannalla.

Espoon käräjäoikeus antaa päätöksensä 7. lokakuuta.





Gustafssonin kujanjuoksu

29. 3. 2004 ¦ Nils Gustafsson ilmoittautuu pyynnöstä keskusrikospoliisissa Tikkurilassa. Aamupäivä kuluu alustavassa puhuttelussa. Ensimmäinen virallinen kuulustelu alkaa kello 14.06 ja päättyy kello 15.10. Tunnelma on leppoisa ja Gustafsson käyttäytyy rauhallisesti. Hänet otetaan kiinni kello 15.20.

30. 3. 2004 ¦ Kuulustelu alkaa kello 12.30. Gustafsson sanoo odottaneensa sitä koko aamun. – Vieläki syytetään, millä perusteella? hän kysyy. Kuulustelu päättyy kello 13.20.

Kello 13.56 Gustafsson pyytää, että kuulustelua jatketaan. – Tätä edelsi keskustelu, että sä haluaisit kertoa jotakin, mutta et muista, vai mikä oli tää sun...? rikosylikonstaapeli Markku Tuominen kysyy.

– Mä haluaisin kertoa kaikki, ne pimeätkin kohdat, mutta ei ne tuu täältä, ei sitt millään, vaikka kuinka koputat, Gustafsson sanoo. – Tossa oli äsken puhetta, että me ei voida sulle laittaa sanoja suuhun.

– Onko sulla näihin lisättävää? – Ei siin oo oikeestaan mitään lisättävää. – Onko mahdollista, että sä olisit voinut tehdä siellä telttaretkellä...jotain sellaista mistä et nyt voi puhua? – En oo tehny mitään semmosta...


1. 4. 2004 ¦ Kuulustelu alkaa kello 10.15 ja päättyy kello 10.55. Tuomisen muistaman mukaan Gustafsson laukaisi ”tunnustuksensa” julki tämän jälkeen.

Kymmenen minuuttia kestänyt toinen kuulustelu alkaa kello 16.30. ”Tunnustuksesta” ei puhuta halaistua sanaa. Tuominen kysäisee lopuksi, onko Gustafssonilla edelleen asioita, joista hän ei ole uskaltanut kertoa. Vastaus on, että hän uskaltaa kertoa kaiken, eikä pelkää mitään.

2. 4. 2004 ¦ Espoon käräjäoikeus vangitsee Gustafssonin. Seuraava kuulustelu on vasta 7. huhtikuuta 2004.

Aamulehti A 6 Perjantai 16. syyskuuta 2005

Tikkujen kanssa kannattaa olla varovainen, ettei pistä itseään sormeen.

Bodom on VAIN YKSI monista - poliisi/syyttäjä oletti, että menee niin KUTEN KÄYTÄNNÖSSÄ.

Voitte vain kuvitella kuinka paljon tässä maassa tehdään mielivaltaista poliisin ja syyttäjäviranomaisen toimesta kansalaisille:


Poliiseista tehdyt ilmoitukset harvoin tuomioistuimiin
(24.8. 06:14)

Vain harvat poliiseista tehdyt rikosilmoitukset etenevät syyttäjän kautta tuomioistuinkäsittelyyn. Poliisin toiminnasta tehdään vuosittain satoja rikosilmoituksia, mutta vain pieni osa niistä johtaa tuomioon. Vuosittain irtisanotaan rikoksen takia muutama poliisi, kirjoittaa Keskisuomalainen.

Lehden haastatteleman poliisiylitarkastajan Robin Lardotin mukaan tuomittuja poliiseja ei läheskään aina irtisanota. Poliisihallinnon ulkopuolinen virkamieslautakunta ratkaisee irtisanomista koskevat valitukset ja antaa usein poliisin jatkaa työssään.

Viime vuonna poliisihallinnon henkilökunnasta tehtiin runsaat 650 rikosilmoitusta. Yleisin syy ilmoitukselle oli liikennerikkomus. (STT)




"OIKEUSKANSLERI JA OIKEUSASIAMIES VIHDOINKIN KURIIN

PASASELLA 18 000 KANTELUA - YKSI LÄPI!!! NIKULALTA EI YHTÄKÄÄN VIRKASYYTETTÄ!!!

Siviilioikeuden professori ERKKI AUREJÄRVI haluaa kurinpalautusta oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastoihin. Nämä ylimmät "laillisuudenvalvojat" antavat vain nahkapäätöksiä, joilla virkamiesten elättilauma todellisuudessa välttää kaiken vastuun. Tätä päivää Suomen kansan suuri enemmistö on odottanut. Aurejärven rehtiä lausuntoa ei saa unohtaa vain yhdeksi lausunnoksi muiden joukkoon. Oikeusministeri JOHANNES "riittävä ennustettavuus" KOSKISEN velvollisuus on toteuttaa kurinpalautus käytännössä, miksei myös valtakunnansyyttäjän. Puolue-edustajistohan siihen ei tunnetusti kykene.

Oikeuskansleri PAAVO NIKULA kertoi Yliopisto-lehdessä, että hän ei ole nostanut yhtään virkasyytettä eikä edes ehdottanut sellaista lähes viiden vuoden virkakautensa aikana! Ja tällainen tarina kerrotaan itseään kehuen! Ex- apulaisoikeuskansleri JUKKA PASANEN sanoi Lakimies-lehdessä nostaneensa virkakaudellaan 1981-2001 peräti yhden syytteen 18.000 kantelun kokoelmasta!

Oikeuskanslerinvirastoon on täysin turhaa kannella mistään, koska se on virkamiesten suojelupesäke sanan varsinaisessa merkityksessä. Kantelulla on perustelunsa vain silloin, jos kantelija aikoo viedä asiansa EU:n tuomiosituimiin. Sinne päästäkseen on suomalainen kanteluteatteri nimittäin kaluttava loppuun.

Yhdeksän kymmenestä kantelusta ei johda yhtään mihinkään. Kymmenessä tapauksessa sadasta oikeuskansleri "lausuu käsityksensä" tai "kiinnittää huomiota". Kantelun virkamieskohde pyyhkii näillä käsityspapereilla jos ei nyt aivan persettään niin pöytänsä kuitenkin. Aurejärven mukaan ratkaisuista näkee usein, että ne ovat tuskaisesti väänneltyjä. Esimerkiksi apulaispoliisipäällikön suora, yksiselitteinen valehtelu ja herjaus katsottiin oikeuskanslerinvirastossa "epätarkaksi ilmaisuksi", joka ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Ennen kansleria poliisin virkarikos todettiin epätarkaksi ilmaisuksi sekä lääninhallituksen että sisäasiainministeriön poliisiosastoissa. Vastapainoksi on kohtuullista sallia, että kuka tahansa voi julkisesti sanoa jotakin poliisia rikolliseksi. Kyseessä on vain epätarkka ilmaisu. Vouti tuhoaa ihmisiä täysin hilseestä vedettyihin KKO- päätöksiin perustaen ja verottaja kaataa yrityksiä jos pärstä ei miellytä tai on muuten vain kiva kusettaa.

Että Aurejärven käynnistämä kurinpalautus todella käynnistyy välittömästi - myös eduskunnan oikeusasiamiehen osalta - asian ajamiseen tarvitaan kaikki kansanliikkeet ja oikeusmurhatut kansalaiset. Seurataan prosessin vaiheita tiiviisti."

http://www.kolumbus.fi/omaloota/kukavalvooviranomaisia.jpg

"Syyttämiskäytäntö vaihtelee suuresti Suomessa (21.3. 03:11)

Suomen syyttäjien ratkaisukäytännöt näyttävät heittelehtivän reippaasti alueittain. Syyttäjälaitoksen tietojärjestelmä paljastaa, että esimerkiksi syytteen nostamisessa on syyttäjäyksiköissä suuriakin eroja.

Viime vuoden tilaston mukaan syyttäjien tekemistä ratkaisuista keskimäärin 60 prosenttia oli syytteitä. Kouvolassa kivuttiin kuitenkin 73 prosenttiin. Keskiarvon alapuolelle puolestaan jäi reiluimmin Vaasa, jossa syytepäätöksiä oli vain 41 prosenttia ratkaisuista.

Suhdelukuja laskenut valtionsyyttäjä Matti Nissinen näkee aihetta huoleen, sillä ääripäät ovat kovin kaukana toisistaan. Hänen mukaansa ääripäissä olevien syyttäjäyksiköiden tulisi ryhtyä selvittämään syitä poikkeaviin lukuihin.

Nissisen arvioi, että ratkaisukäytäntöjen suuren hajonnan taustalla on useita tekijöitä. Syitä voi etsiä muun muassa poliisin ja syyttäjien työkäytännöstä ja mahdollisesti myös syyttäjien tavasta arvioida näyttöä. (STT)"




Ja lisänä toisaalla:


"Kuusimäki: Syytekynnys noussut liian korkeaksi (22.12.2002 22:04)

HELSINKI. Syyttäjien syytekynnys on valtakunnansyyttäjä
Matti Kuusimäen mielestä noussut liian korkeaksi. Hänen mukaansa syyttäjät jättävät syyttämättä runsaasti juttuja, joista käräjäoikeus langettaisi tuomion.

"Olen varma, että on runsaasti juttuja, jotka tarkemmin oikeudessa tutkittuina saattaisivat johtaa tuomioon", sanoi MTV:n Kymmenen uutisten haastattelema Kuusimäki sunnuntaina.

Hänen mielestään Suomessa on menty siihen suuntaan, että syyttäjä on valjastettu varmistamaan oikeaa lopputulosta.

Viime vuosikymmenten lainmuutosten seurauksena syyttäjän rooli on Kuusimäen mukaan selkeästi muuttunut. Nyt syyttäjän on huolehdittava siitä, että oikeudenkäynnissä tulevat esille myös syytetyn kannalta edulliset asiat.

Oikeudessa syytteistä hylätään tätä nykyä nelisen prosenttia ja noin 96 prosenttia syytteistä menee läpi. Kuusimäen mukaan Suomessa lähennelläänkin tilannetta, jossa syyttäjä toimii käytännössä tuomarina."



Ja sitten:

"Mänttäläissyyttäjälle vakava huomautus
(05.09.2005 13:48) Useat laiminlyönnit ja virheelliset ratkaisut toivat vakavan huomautuksen mänttäläiselle kihlakunnansyyttäjälle. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske katsoo, että syyttäjä on tehnyt lukuisia virheellisiä syyttämättäjättämispäätöksiä ja mm. nostanut syytteen liian lievällä rikosnimikkeellä. Suurin osa erheistä tapahtui pahoinpitelyjutuissa. Syyttäjän virheet olivat sellaisia, joiden välttämiseksi hän oli aiemmin saanut opastusta."

Aamulehti 2005-09-05

pelkureita? ja tällä tarkotan sitä että miksi suomi ei osallistu mihinkään konfliktiin muutaku valittamalla. Ja miks meidän presidenttinä toimii entinen Stasin mies?

Haistakaa huilu koko torvisoittokunta!
Esikunta ensin ja sitten kaikki muut!
Kun heila minut petti ja juna minut jätti ja käsiäni palelee ja paskattaa.

Lainaisitko fillariasi toviksi?

Hilpeää kommunistia ei ole olemassa.

Great Teacher Onizuka - live action

Sarja kertoo Onizuka Eikichistä, 22-vuotiaasta nuoresta miehestä, joka pääsee opettajaksi tarkkailuluokalle. Hänellä on menneisyys moottoripyöräjengiläisenä. Siellä hankitut taidot ovat joskus enemmänkin kuin tarpeen. Tarkkailuluokalla on jos jonkinmoista porukkaa, kiusaajia sekä kiusattuja. Sarja seuraakin pääasiassa juuri tätä luokan elämää ja ihmissuhteita. Onizuka ei ole niin sanotusti kovin kirjasivistynyt, että olisi pätevä opettaja, mutta, hänellä on elämänkokemusta ja paljon. Hän osaa erottaa oikean väärästä ja nähdä ihmisten pinnan alle. Ennenkaikkea hänellä on sydän paikallaan, vaikka ei niin kovin sivistynyt olekaan.

Näyttelijäsuoritukset ovat onnistuneita. Yli muiden nousevat Takeshi Sorimachi Onizuka Eikichinä sekä Nanako Matsushima Azusa Fuyutsukina. Muitakin hienoja näyttelijäsuorituksia on, mutta nämä jäivät päällimmäisinä mieleen. Sarjan opening: Takeshi Sorimachi - Poison, on komeaa kuunneltavaa. Kaiken kaikkiaan erittäin suositeltava sarja, joka ei varmasti jätä ketään kylmäksi. Draamaa ja komediaa sopivassa suhteessa. Välillä naurattaa ja välillä katsoin hyvinkin vakavalla naamalla. Kaikkein koskettavin kohta oli minusta se, kun Onizukan piti opiskella seuraavana päivänä oleviin tasokokeisiin, mutta hän saikin tiedon siitä, että eräs hänen oppilaistaan on vaarassa. Onizukan piti valita joko työnsä tai oppilaansa... Meikäläisen arvosana Great Teacher Onizuka - live action -sarjasta: Kiitettävä.

mahtaa käyttää ironmikes??? Ei taia kaverilla isoratas pyörähellä ihan täysiä kierroksia!