Napoleon Suomen sankari

Suomella ei ollut ennen Venäjän aikaa mitään edellytyksiä olla itsenäinen valtio.

Suuriruhtinaskunnan aikana Suomeen luotiin kaikki ne koneistot, ulkoministeriötä lukuunottamatta, jotka mahdollistivat Suomen valtiollisen olemassa olon.

Kuvaavaa tässä on se, miten nämä Venäjästä irtaantuneet alueet, Balttia ja Puola, luisuivat ensin, ilman vakiintunutta valtiollista koneistoa, diktatuuriin ja kansalaisyhteiskuntansa menettäneenä kaatuivat kommunistisen Neuvostoliiton syliin.

Keskeistä näitten valtioiden sortumisessa oli juuri sellaisen valtiokoneiston puute, joka olisi synnyttänyt kansalaisyhteiskunnan, ja ilman kansalaisyhteiskuntaa ei normaali kansalainen koe valtiota puolustamisen arvoiseksi.

Suomessa oli 1917 jo niin vakiintunut valtiollinen koneisto, että se kykeni kaappaamaan vallan Suuriruhtinaalta ja vielä kirkkain silmin väittämään tätä lailliseksi vallan siirroksi. Tämän vallankaappauksen jälkeinen kansalaissota ei sitten laisinkaan kyseenalaistanut itse vallankaappausta, vaan kyse oli ainoastaan vallankaappaajien välisestä sodasta. Ainut joka oikeastaan kannatti vanhaa valtaa oli Paroni Mannerheim.

Tämä historiallinen kehitys oli kuitenkin seurausta Suuriruhtinaitten hyvin vapaasta suhtautumisesta suomalaisiin, jota puolestaan tuki Suomen lojaali asenne laillista esivaltaa kohtaan.

Erik V kirjoitti:

Suomella ei ollut ennen Venäjän aikaa mitään edellytyksiä olla itsenäinen valtio.

Suuriruhtinaskunnan aikana Suomeen luotiin kaikki ne koneistot, ulkoministeriötä lukuunottamatta, jotka mahdollistivat Suomen valtiollisen olemassa olon.

Kuvaavaa tässä on se, miten nämä Venäjästä irtaantuneet alueet, Balttia ja Puola, luisuivat ensin, ilman vakiintunutta valtiollista koneistoa, diktatuuriin ja kansalaisyhteiskuntansa menettäneenä kaatuivat kommunistisen Neuvostoliiton syliin.

Keskeistä näitten valtioiden sortumisessa oli juuri sellaisen valtiokoneiston puute, joka olisi synnyttänyt kansalaisyhteiskunnan, ja ilman kansalaisyhteiskuntaa ei normaali kansalainen koe valtiota puolustamisen arvoiseksi.

Suomessa oli 1917 jo niin vakiintunut valtiollinen koneisto, että se kykeni kaappaamaan vallan Suuriruhtinaalta ja vielä kirkkain silmin väittämään tätä lailliseksi vallan siirroksi. Tämän vallankaappauksen jälkeinen kansalaissota ei sitten laisinkaan kyseenalaistanut itse vallankaappausta, vaan kyse oli ainoastaan vallankaappaajien välisestä sodasta. Ainut joka oikeastaan kannatti vanhaa valtaa oli Paroni Mannerheim.

Tämä historiallinen kehitys oli kuitenkin seurausta Suuriruhtinaitten hyvin vapaasta suhtautumisesta suomalaisiin, jota puolestaan tuki Suomen lojaali asenne laillista esivaltaa kohtaan.

Suomalaisten vuoro tuli v. 1890. Aleksanteri II suunnitteli kyllä sortotoimien aloittamista Suomea vastaan samaan aikaan kuin Baltian venäläistämistä.

Suomessa itse asiassa vain jätettiin pystyyn entinen hallintomalli, mutta nyt valtiopäivät olivat täysin suomalaiset. Baltiassakin valtaa olivat pitäneet pitkään saksankieliset paronit.

Miksi kansallisuusaate ei olisi puhjennut kukkaan myös Ruotsin vallan alla? Ovatko suomalaiset niin nyhveröitä? Olisiko heitä pidetty alempirotuisina esim. Norjaan verrattuna?

Erik V kirjoitti:

Suomella ei ollut ennen Venäjän aikaa mitään edellytyksiä olla itsenäinen valtio.

Suuriruhtinaskunnan aikana Suomeen luotiin kaikki ne koneistot, ulkoministeriötä lukuunottamatta, jotka mahdollistivat Suomen valtiollisen olemassa olon.

Kuvaavaa tässä on se, miten nämä Venäjästä irtaantuneet alueet, Balttia ja Puola, luisuivat ensin, ilman vakiintunutta valtiollista koneistoa, diktatuuriin ja kansalaisyhteiskuntansa menettäneenä kaatuivat kommunistisen Neuvostoliiton syliin.

Keskeistä näitten valtioiden sortumisessa oli juuri sellaisen valtiokoneiston puute, joka olisi synnyttänyt kansalaisyhteiskunnan, ja ilman kansalaisyhteiskuntaa ei normaali kansalainen koe valtiota puolustamisen arvoiseksi.

Suomessa oli 1917 jo niin vakiintunut valtiollinen koneisto, että se kykeni kaappaamaan vallan Suuriruhtinaalta ja vielä kirkkain silmin väittämään tätä lailliseksi vallan siirroksi. Tämän vallankaappauksen jälkeinen kansalaissota ei sitten laisinkaan kyseenalaistanut itse vallankaappausta, vaan kyse oli ainoastaan vallankaappaajien välisestä sodasta. Ainut joka oikeastaan kannatti vanhaa valtaa oli Paroni Mannerheim.

Tämä historiallinen kehitys oli kuitenkin seurausta Suuriruhtinaitten hyvin vapaasta suhtautumisesta suomalaisiin, jota puolestaan tuki Suomen lojaali asenne laillista esivaltaa kohtaan.

Kyllä punikit olivat niin täysin Leninin miehiä, että sisäisestä sodasta puhuminen kuulostaa kekkoslaiselta.

Vandaali kirjoitti:

Kyllä punikit olivat niin täysin Leninin miehiä, että sisäisestä sodasta puhuminen kuulostaa kekkoslaiselta.

Vallankaappaajien sisäinen sota se oli kuitenkin.

Erik V kirjoitti:

Suomella ei ollut ennen Venäjän aikaa mitään edellytyksiä olla itsenäinen valtio.

Suuriruhtinaskunnan aikana Suomeen luotiin kaikki ne koneistot, ulkoministeriötä lukuunottamatta, jotka mahdollistivat Suomen valtiollisen olemassa olon.

Kuvaavaa tässä on se, miten nämä Venäjästä irtaantuneet alueet, Balttia ja Puola, luisuivat ensin, ilman vakiintunutta valtiollista koneistoa, diktatuuriin ja kansalaisyhteiskuntansa menettäneenä kaatuivat kommunistisen Neuvostoliiton syliin.

Keskeistä näitten valtioiden sortumisessa oli juuri sellaisen valtiokoneiston puute, joka olisi synnyttänyt kansalaisyhteiskunnan, ja ilman kansalaisyhteiskuntaa ei normaali kansalainen koe valtiota puolustamisen arvoiseksi.

Suomessa oli 1917 jo niin vakiintunut valtiollinen koneisto, että se kykeni kaappaamaan vallan Suuriruhtinaalta ja vielä kirkkain silmin väittämään tätä lailliseksi vallan siirroksi. Tämän vallankaappauksen jälkeinen kansalaissota ei sitten laisinkaan kyseenalaistanut itse vallankaappausta, vaan kyse oli ainoastaan vallankaappaajien välisestä sodasta. Ainut joka oikeastaan kannatti vanhaa valtaa oli Paroni Mannerheim.

Tämä historiallinen kehitys oli kuitenkin seurausta Suuriruhtinaitten hyvin vapaasta suhtautumisesta suomalaisiin, jota puolestaan tuki Suomen lojaali asenne laillista esivaltaa kohtaan.

Olen samaa mieltä.
Jos Suomi olisi jatkanut Ruotsin osana, niin täällä puhuttaisiin tänä päivänä Ruotsia.

Suomelle olisi käynyt niinkuin on käynyt Irlannille, eli vaikka itsenäisyys olisikin jostakin syystä saatu, niin kieli olisi ollut Ruotsi.