En tarvitse uraa. Tarvitsen työtä josta saan kunnon palkkaa, jolla saan perheen elätettyä.
Muuhun en minä työtä tarvitse.
Siinä on se miehen ja feministin ero. Feministi tarvitsee työtä ollakseen ”joku”. Tämä on hyvin outo ajattelutapa. Feministit sen tähden eivät yksin suostukaan elättämään perhettään niin kuin mies suostuu. Feministeille ei kelpaa, feministin itsensä ollessaan esimerkiksi insinööri, niin feministille ei kelpaa ammattikoulun käynyt mies.
Miehet eivät sitä vastoin vaadi naiselta tuollaista.
Mutta mies tarvitsee naisen, perheen ollakseen todella joku. Olettaisin, että nainenkin tarvitsee miehen, perheen ollakseen todella joku.
Mutta feministit...
Me miehet saamme nähdä kaduilla feministimeikkipellejä ja pussisilmiä, ärtyisiä ruttunaamoja. Työn orjia.
Jo feministit itse määrittelevät ihmisen tämän tekojen mukaan. Luonnollinen ihmisarvo ei kuulu feministien arvomaailmaan.
Luonnollinen ihmisarvo annetaan ihmiselle välittömästi kun ihmislapsi syntyy, se on lapsella jo kun lapsi on jo kohdussa. Ei kukaan inhimillinen ihminen vaadi lapseltakaan mitään tiettyä statusta.
Feminististä yhteiskuntaa ja patriarkaalista yhteiskuntaa näin siis rakennetaan täysin erilaisilta arvopohjilta.
Yhteiskunnan feminismistyessä alkaa ensimmäiset oireet näkyä siis jo lasten hyvinvoinnissa. Lasten hyvinvointi on heikentynyt.
Perheet voivat huonosti. Ihmiset eroavat toisistaan.
Muuhun en minä työtä tarvitse.
Siinä on se miehen ja feministin ero. Feministi tarvitsee työtä ollakseen ”joku”. Tämä on hyvin outo ajattelutapa. Feministit sen tähden eivät yksin suostukaan elättämään perhettään niin kuin mies suostuu. Feministeille ei kelpaa, feministin itsensä ollessaan esimerkiksi insinööri, niin feministille ei kelpaa ammattikoulun käynyt mies.
Miehet eivät sitä vastoin vaadi naiselta tuollaista.
Mutta mies tarvitsee naisen, perheen ollakseen todella joku. Olettaisin, että nainenkin tarvitsee miehen, perheen ollakseen todella joku.
Mutta feministit...
Me miehet saamme nähdä kaduilla feministimeikkipellejä ja pussisilmiä, ärtyisiä ruttunaamoja. Työn orjia.
Jo feministit itse määrittelevät ihmisen tämän tekojen mukaan. Luonnollinen ihmisarvo ei kuulu feministien arvomaailmaan.
Luonnollinen ihmisarvo annetaan ihmiselle välittömästi kun ihmislapsi syntyy, se on lapsella jo kun lapsi on jo kohdussa. Ei kukaan inhimillinen ihminen vaadi lapseltakaan mitään tiettyä statusta.
Feminististä yhteiskuntaa ja patriarkaalista yhteiskuntaa näin siis rakennetaan täysin erilaisilta arvopohjilta.
Yhteiskunnan feminismistyessä alkaa ensimmäiset oireet näkyä siis jo lasten hyvinvoinnissa. Lasten hyvinvointi on heikentynyt.
Perheet voivat huonosti. Ihmiset eroavat toisistaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
..tässä yksikin firma sai jonkinasteisen pomon nokialta ja voi sitä ylypeyven määrää, pomppa oli revetä tj:ltä, suorastaan riemusta hyppi firma ja tj..
..vaikka ihminen ei uralla mitään tekisikään, niin jostakin syystä työnantajalle se on tärkeä, kohta ei varmaan voi käydä edes wc:ssä ettei uraan vain tule katkosta..
..sitä voikin tosiaan kysyä, mihin ihmeeseen joku ura tarvitaan ja kuka sitä tarvitsee ja mitä varten..
..toisaalta marxilaisuus kylläkin katsoo, että ihminen rakentuu työnsä kautta noin ylipäätään ja normaalisti, mutta ei tietenkään kapitalistisessa markkinataloudessa, jossa ihminen on kaiketi nähtävä yhtenä tuotannontekijänä, jota ostetaan, myydään ja vaihdetaan..??
"..tässä yksikin firma sai jonkinasteisen pomon nokialta ja voi sitä ylypeyven määrää, pomppa oli revetä tj:ltä, suorastaan riemusta hyppi firma ja tj.."
"..vaikka ihminen ei uralla mitään tekisikään, niin jostakin syystä työnantajalle se on tärkeä, kohta ei varmaan voi käydä edes wc:ssä ettei uraan vain tule katkosta.."
- Ikävä totuus. Joka ei onneksi aina päde. Mutta monesti pätee.
Eihän noin pitäisi käydä. Eikä saa käydäkään.
"..sitä voikin tosiaan kysyä, mihin ihmeeseen joku ura tarvitaan ja kuka sitä tarvitsee ja mitä varten.."
- Tosi on. Esimerkiksi tehtaalla tehdään hihnatyötä joka on niin helppoa että se oppii 2 kuukaudessa kun kovasti harjottelee. Sitten sitä tehdastyötä tehdään n.40 vuotta suurinpiirtein samanlaisena. Ne on oikeasti *askantärkeitä taitoja joita ei arvosta kukaan muu kuin työnantaja.
On ihme ja kumma miten joku voi tuntea itsetunnon kohotusta moisesta helposta työstä.
Feministithän ovat patistamassa naisia kaikenlaiseen *askantärkeisiin hommiin... -Rahan takia.
"..toisaalta marxilaisuus kylläkin katsoo, että ihminen rakentuu työnsä kautta noin ylipäätään ja normaalisti, mutta ei tietenkään kapitalistisessa markkinataloudessa, jossa ihminen on kaiketi nähtävä yhtenä tuotannontekijänä, jota ostetaan, myydään ja vaihdetaan..??"
- Itselläni on asioihin perhenäkökulmalähtökohta.
- Itse luotan täysin perheelliseen mieheen. Perhe-arvoja arvostavaan mieheen. Joka perheensä huoltaa, osaa tehdä myös töitä.
Mutta jos ei ole näitä pää-arvoja elämässään, oletan että työssä ei jaksa. Eikä jaksakaan.
Kommunismi on ideana hyvä. Mutta käytännössä se ei toimi siksi, koska minunlaiset sanovat, että se ei toimi käytännössä. Toimiakseen kommunismi vaatisi samanmielisiä paljon. Kommunismin tuho oli siinä, että kommunistit yrittivät pakottaa muut ihmiset siihen (en tarkoita että sinä olisit pakottamassa ketään mihinkään). Mikään idea ei toimi, hyväkään, jos ihmiset pakotetaan siihen. Esimerkiksi USA:n viemä demokratia. Se ei meinaa toimia Irakissa, koska se on viety sinne samalla tavalla kuin Neuvostoliitto yritti viedä kommunismiä muihin maihin. Sotatoimet ovat aina huono keino.
Markkinatalous on siitä hyvä, että se on vapaata.
Mutta kun yhteisölliset arvot unohdetaan yrityksissä, niin silloin se on paha. Saastutetaan ympäristöä, tehdään työttömiä rakentamalla monta samanlaista tehdasta.
Tässä on se ongelma, että kun toinen rakentaa samanlaisen tehtaan kuin toisella on jo ollut, ensimmäisenä ollut tehdas menettää markkinoita tälle uudelle samanlaiselle. Ensimmäinen tehdas joutuu alkamaan karsia kuluja, ja mitä tekee? - Laittaa väkeä ulos.
Parhaiten vapaa markkinatalous toimisi, kun jokainen osaisi rakentaa jollain tapaa uudenlaisen tehtaan. Käytännössähän näin yleensä tapahtuu ja se on hyvä ja luo kehitystä.
Mutta että täysin samanlaisia tehtaita tehdään, niin se on järjetöntä.
Mutta toisaalta, tämä yksi yritys ei saa pitää monopoliasemaa silloin.
Monopoli asemassa oleva yritys pitää korkeita hintoja, ja se voi pitää huoletta korkeita hintoja. Se on huono asia. Mutta kun kilpaileva yritys tulee, niin hinnat laskee.
Tämä on kaksipiippuinen juttu.
Mielestäni kaikista paras on pysytellä vapaan markkinatalouden ja kommunismin välimaastossa.
Päinvastainen asia tapahtuu pankki maailmassa.
Kilpailu ei kehitä pankkeja paremmiksi, päin vastoin.
Koska pankit eivät voi olla erilaisia. Pankki on vielä tästä 200 vuotta eteenpäin täysin samanlainen ja toimintatapa on täysin sama.
Toinen juttu on esimerkiksi tietokoneilla. Ne kehittyvät. Kilpailu kehittää tietokoneet hypersupertietokoneiksi.
Mutta pankki ei kehity, se on luonteeltaan sellainen. Sen tähden pankin pitäisi olla kansalaisten omaisuutta.
Ikävä esimerkki, joka on käytäntöä.
Perustetaan monta pankkia ja levitetään rahat moneen eri paikkaan ja korot laskee. Pankkimaailmassa tällainen markkinatalous ei toimi.
Ei voi toimia. Terve järki sanoo sen. Jos minulla on tuhat markkaa ja laitan sen yhteen pankkiin niin saan siitä viiden prosentin vuosikoron joka olisi 50 mk.
Jos jaan sen 1000 mk ja laitan sen vaikka viiteen pankkiin, en saa siitä läheskään niin paljon koska myös vuosikorko 5 % on jaettu noiden pankkien kesken, eli olisi 1 prosentin vuosikorko on jokaisesta pankista, saan vuodessa yhdestä pankista 2 markkaa, tämä kertaa viisi tekee 10 markkaa. Näin ollen häviän 40 markkaa.
Ei monien, esimerkissä viiden, pankkien mahdollisuus ole pitää yllä tuota samaa viiden prosentin vuosikorkoa, koska ei täällä Suomessa rahan määrä ole lisääntynyt. Miten se yhtä-äkkiä lisääntyisi? - Ei se lisäänny jos pankkeja tehdään vaikka tuhat. Päinvastoin.
Suomessa kaikkien ihmisten rahat jakaantuvat siis viiden pankin kesken, kun esimerkkinä olisi yksi pankki.
Tällä tavalla on Suomen kansa menettänyt miljardeja. Eikö vain lamakin tullut kun pankit vapautettiin "kilpailulle".
Ainoat ketkä tästä ovat hyötyneet ovat pankinjohtajat. Se on totuus.
Tokihan tässä on sellainen asia, kuin lainan korot. Jos on taas yksi pankki, lainan korkoja voi pitää korkealla. Mutta niitä voi pitää myös matalalla. Tämä pitäisi säätää lailla. Lainan korot pitäisi yhdessä valtion pankissa säätää mahdollisimman alas. Muuten se ei toimisi. Mutta kun yhdessä pankissa olisi kaikki rahat, voisi lainojen korkoja pitää alempana kuin mitä nyt monessa pankissa on yhteensä.
Varmasti voisi, jos haluaisi. Jos kansa saisi päättää, aivan varmasti kansa valitsi Suomelle yhden pankin, kun kansalaiset saisivat sitten itse määrätä lainojen korot. Ja korko siinä yhdessä Suomen pankissa laitettaisiin kansan päätöksellä todella alas, mutta kuitenki niin, että saisi hieman säästöillen sitä korkoakin.
Mutta sen voisi itse päättää.
Kaikki järki olisi yhden pankin puolesta.
Demokratiassa äänestän yhden pankin puolesta, mutta tyydyn enemmistön mielipiteeseen.
"Tässä on se ongelma, että kun toinen rakentaa samanlaisen tehtaan kuin toisella on jo ollut, ensimmäisenä ollut tehdas menettää markkinoita tälle uudelle samanlaiselle. Ensimmäinen tehdas joutuu alkamaan karsia kuluja, ja mitä tekee? - Laittaa väkeä ulos."
Markkinat ovat olemassa. Se on kysyntä. Kysyntä on vakio.
Esimerkiksi postin kantajat jakavat Suomessa postin kaikkialle Suomeen. Tällä postinkantajien määrällä saadaan Suomen kaikki päiväpostit jaettua.
Mutta jos Suomeen tulisi toinen postilaitos, kirjeiden määrä ei lisääntyisi, mutta olisi kaksi jakajaa, joista toinen tulisi turhaksi. -> syntyisi automaattisesti työttömiä.
Ainoa joka hyötyisi, olisi toisen postilaitoksen johtaja. Hän palkkaisi uusia postinjakajia, mutta kun markkinat eivät vedä enää uusia postinjakajia, syntyy työttömiä. Uuden yrityksen voitto tulisi automaattisesti ulospotkittujen työntekijöiden nahasta.
Missä hyöty?
- Kirjeiden hinta putoaisi ehkä hieman. Ehkä.
Entä muuta. Päinvastoin haittaa olisi tälle maalle. Voitto jakaantuisi kansalaisille tappiolliseksi, ennen (eli nykyhetkessä) valtio sai (saa) huimaa voittoa , nyt se puolittuisi. Puolet siitä saisi yksityinen yrittäjä, ei enää kansalaiset. Kaiken valtion yritysten voiton saa tämän maan kansalaiset.
Tällaisissa asioissa minä kannatan valtion monopoli asiaa. Siitä on todellista hyötyä tälle kansalle, joka näkyy. Postinkantajilla on lisäksi varma työpaikka. Voittokin on niin suuri, että jopa työntekijöiden palkkaa voitaisiin nostaa. Lisäksi olisi mahdollista tiputtaa kirjeiden hintoja. Aivan totta. Se olisi mahdollista. Sittenkin jäisi vielä voittoa.
Postilaitos on myös luonteeltaan muuttumaton. Kirjeet eivät muutu. Viime viikolla saimme joka päivä yhden kirjeen. Yksi työntekijä, postinkantaja toi sen. Ovelle ei mahdu kahta postinjakajaa. Emme olisi saaneet joka päivä kahta kirjettä, vaikka jakajia olisi ollut kaksi.
Ei kirjeiden lukumäärä muutu, jos kantajia olisi tuplasti. -> toinen kantaja jää työttömäksi.
Olisiko kirjeet jaettu kahden eri yrityksen kanssa? Olisiko joka toinen päivä tuonut kirjeen toinen postinkantaja?
Järki?
Säästö?
Yleisesti kyselee M135.
Kännykkätehdas on sitten taas täysin eri asia. Kännykät muuttuvat koko ajan.
Myös tietokoneet muuttuvat koko ajan. Koko ajan eri valmistajat keksivät uutta.
Koko ajan uutta keksitään.
Markkinat muuttuvat, kysyntä muuttuu.
Olennainen asia on että kysyntä muuttuu ja vaihtuu koko ajan.
Silloin vapaa markkinatalous on Paras.
Valtio on liian hidas kaikkeen tällaiseen toimintaan. Valtion monopoli alistaisi yritykset hitauteen. Kehitys jumiutuisi. Tekniikka kärsisi. Kehitystä ei pääsisi tapahtumaan.
Tällaisissa asioissa valtion monopoli asema on täysin turha, paha asia jopa.