Osaisiko joku fiksusti selittää mitä tarkoitetaan neliulotteisuudella? Siis jos esim. universumin sanotaan olevan neliulotteinen niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Tai ainakin teoriassa, koska eihän siitä käytännössä kai kukaan pysty kunnolla käsittämään. Entä onko kukaan vielä "todistanut" että on olemassa viisi- tai vaikka kuusiulotteisuutta?
neliulotteisuus
litteä
42
4531
Vastaukset
- arkileivos
Herra Google http://www.google.com/ auttoi löytämään hyvän sivun neljännestä ulottuvuudesta; http://www.ioon.net/martian/sp/4Ds.html ,
luin jostain, että on olemassa kymmenen ulottuvuutta - teoriassa.- Jerry Falwell
sivun tekijä on pihalla kuin lumiukko.
- arkileivos
Jerry Falwell kirjoitti:
sivun tekijä on pihalla kuin lumiukko.
No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.
- Mä
arkileivos kirjoitti:
No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.
Ei Einsteinkaan erehtymätön ollut, sano. Varmaan uskovaisten suosikki lause tuo "Jumala ei heitä nopppaa". Sehän liittyi vain siihen, että Einsteinin oli vaikea hyväksyä kvanttifysiikkaan liittyvää "epävarmuutta".
- julistaa
Mä kirjoitti:
Ei Einsteinkaan erehtymätön ollut, sano. Varmaan uskovaisten suosikki lause tuo "Jumala ei heitä nopppaa". Sehän liittyi vain siihen, että Einsteinin oli vaikea hyväksyä kvanttifysiikkaan liittyvää "epävarmuutta".
kilpailun siitä kuka löytää kaikkein eniten yhteyksistään irrotetun sanonnan, tai sanonnan, jota käytetään eniten alkuperäistä tarkoitustaan vääristäen.
"Kaikki on suhteellista" - suhteellisuusteorian arvorelativistinen sovellus olkoon tämän kisan vaatimaton alku. - arkileivos
julistaa kirjoitti:
kilpailun siitä kuka löytää kaikkein eniten yhteyksistään irrotetun sanonnan, tai sanonnan, jota käytetään eniten alkuperäistä tarkoitustaan vääristäen.
"Kaikki on suhteellista" - suhteellisuusteorian arvorelativistinen sovellus olkoon tämän kisan vaatimaton alku.Olen useammin törmännyt viittauksiin suurten ajattelijoiden ajatusrakennelmiin, jotka ovat pelkistettyjä. Todellisuudessa he eivät ole sanoneet niin, mutta jälkikäteen moniuloitteinen ajatus on saanut yksinkertaisen muodon. Humen giljotiini on yksi esimerkki, mutta sillä on monta selitystä, jonka huomaa tutustuttuaan Humen teoksiin.
Osallistun kilpailuun sanonnalla; "pitää pintansa", joka alunperin oli pintta ladon katossa, "toivottavasti pintta kestää kovassa tuulessa". - '''
Jo Suomessakin on tutkittu 26 ulotteisen avaruuden mahdollisuuksia. Pian varmaan tullaan Douglas Adamsin lukuun 42..elämästä ja kaikesta sellaisesta;)
- erehtyä
arkileivos kirjoitti:
Olen useammin törmännyt viittauksiin suurten ajattelijoiden ajatusrakennelmiin, jotka ovat pelkistettyjä. Todellisuudessa he eivät ole sanoneet niin, mutta jälkikäteen moniuloitteinen ajatus on saanut yksinkertaisen muodon. Humen giljotiini on yksi esimerkki, mutta sillä on monta selitystä, jonka huomaa tutustuttuaan Humen teoksiin.
Osallistun kilpailuun sanonnalla; "pitää pintansa", joka alunperin oli pintta ladon katossa, "toivottavasti pintta kestää kovassa tuulessa".tuon pinnan-pinttan suhteen? Olisiko kuitenkin ollut niin että se on piitta siellä katon tukirakennelmissa, jonkinlainen poikkihirsi, -palkki siis? Piitta on nykysuomen sanakirjan mukaan myös mm. veneen tuhto, istuin. Voisiko verbi piitata = huolehtia, välittää, ts. pitää asiaa jotenkin koossa ja hallinnassa, johtua piittasta?
- moonman
arkileivos kirjoitti:
No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.
liike ei voi olla neljäs ulottuvuus koska se on kolmen ulottuvuuden kerrannainen joka tapahtuu neljännessä ulottuvuudessa eli ajassa.
- copiocatti
Neliulotteisessa maailmassa on
liikkeelle ja muodoille tarjolla vielä yksi lisäulottuvuus, jossa voidaan liikkua edestakaisin. Samalla
kappaleet ovat huomattavasti monimuotoisempia ja vaihtelevampia. Ajatellaanpa pallon kaksiulotteista
vastinetta, ympyrää. Kaksiulotteisessa maailmassa se näyttää joka suunnasta samanmittaiselta viivalta,
mutta meille se näkyisi ympyränä ylhäältä (kohtisuoraan kolmannesta ulottuvuudesta) katsottuna ja
viivalta sivulta katsottuna.
Kolmiulotteinen pallo taas näyttäytyy meille joka suunnasta katsottuna ympyränä. Kohtisuoraan
neljännestä ulottuvuudesta palloa katsova näkee sen kolmiulotteisena pallona, mutta "sivulta" (suoraan
mistä hyvänsä muusta kolmesta ulottuvuudesta) katsottuna se näyttää hänelle kaksiulotteiselta ympyrältä,
kuten meillekin.
Neliulotteinen olento näkee maailmansa kolmiulotteisena projektiona. Tämä on jotakin meille
käsittämätöntä, koska mehän emme todellakaan kykene näkemään kolmiulotteisesti, vaikka aivomme
tulkitsevatkin silmien kautta tulevaa kahta kaksiulotteista kuvaa arvioiden niiden avulla syvyyttä ja
etäisyyksiä.
Mikä mielenkiintoisinta, jatkaen edellistä kehitystä on selvää, että kohtisuoraan neljännestä ulottuvuudesta
kolmiulotteista maailmaa katsova olento näkee sen kokonaan yhdellä kertaa! Siis esim. ihmisen se näkee
samaan aikaan edestä, takaa, sivulta ja sisältä! Mikään ei ole neliulotteiselle tarkkailijalle maailmassamme
näkymättömissä.
Edellistä väittämää voidaan vielä selventää menemällä ulottuvuuksissa alaspäin. Kaksiulotteisessa
maailmassa havaitsija voi nähdä litteän kappaleen joka puolelta ainoastaa kiertämällä sen ympäri, mutta
siltikin näkee vain kappaleen reunan - ei sen sisustaa. Silti kolmannesta ulottuvuudesta katsottuna koko
kappale nähdään kerrallaan, sisus mukaanluettuna!
Kolmiulotteisessa maailmassa samoin täytyy kiertää kappale ympäri, katsella sitä edestä, takaa, sivuilta,
ylhäältä ja alhaalta ja silti nähdään vain pinta. Neljännestä ulottuvuudesta katsottuna nähdään pinta ja
sisus kaikkine yksityiskohtineen yhdellä vilkaisulla. Kuvittele näkeväsi esimerkiksi talo kaikilta puolilta,
kaikki esineet sen sisällä, kaikki mitä on noiden esineiden sisällä, kaikki yhtäaikaa!- Fyysikko
jostain sulla vippaa
- loistavaa
oivaltaa että ympyrä on kaksiulotteisessa todellisuudessa jokaisesta sen ulkopuolella olevasta pisteestä tarkasteltuna yhtä pitkä suora. Erilaiset murto-, seka- ym viivat taas olisivat vastaavanlaisesta tarkastelupisteestä pituudeltaan tietyissä rajoissa vaihtelevia suoria.
Kunpa en huomenaamulla heräisi ja huomaisi muuttuneeni jättimäiseksi kovakuoriaiseksi... - : )
Fyysikko kirjoitti:
jostain sulla vippaa
Kyseessä oli kuvaus sinulle tuntemattomasta ulottuvuudesta.
Se ettemme sitä voi nähdä, ei tarkoita sitä ettei sitä olisi olemassa. - Anonyymi
: ) kirjoitti:
Kyseessä oli kuvaus sinulle tuntemattomasta ulottuvuudesta.
Se ettemme sitä voi nähdä, ei tarkoita sitä ettei sitä olisi olemassa.Näin on. Emme voi nähdä sitä näillä kaksi/kolmiulotteisilla silmillämme. Mutta se ei tarkoita, ettei sitä ole.
- ajattelija
Todistakaa ensin että on olemassa yksi tai kaksiulotteisia maailmoja ja olentoja!
En ole koskaan saanut tarkkailla yhtään yksi tai kaksiulotteista ölliäistä/hyönteistä/mitään muutakaan saati kokonaista maailmaa, vaikka se noitten kirjoitusten perusteella on meistä enemmän kuin helppoa!
Eikä 4.s ulottuvuus ole aika vaan aika on yksi 4:jännen ulottuvuuden ilmentymä jos sitäkään!
Kyllä totuus on se ettei meille ole kuin yksi kolmiulotteinen maailma ja se on tämä missä olemme. Emme pysty havainnoimaan vähemmän tai enemmän ulottuvaisia maailmoita. Tokkopa niitä todellisuudessa onkaan, muualla paitsi jonkin lattapäisen filosofifyysikon houreisissa aivoissa jotka tänne tuota huuhaataan työntävät ja sen tosiaankin näemme kaksiulotteisesti mutta kolmiulotteisen kappaleen pinnalla. Siis ainoa kaksiulotteinen elävä on tietokoneen ruudulla.- arkileivos
Pitääkö kaikkea tarkastella pelkän näköaistin varassa. Juuri nämä "hourupäiset filosofifyysikot" ymmärtävät aistiemme rajoittuneisuuden. Jos et usko näkemättä - ajattele.
- ajattelija
arkileivos kirjoitti:
Pitääkö kaikkea tarkastella pelkän näköaistin varassa. Juuri nämä "hourupäiset filosofifyysikot" ymmärtävät aistiemme rajoittuneisuuden. Jos et usko näkemättä - ajattele.
Eikö tuollaisten 1 ja 2 ulotteisten maailmoiden pitäisi olla sitä tosiaankin silminnähtävää ja aistittavaa? Mutta kun ei näy!
Eli täyttä ufojuttua josta ei ole valokuvaa tai matkaraporttia tai mitään muutakaan. Siis pelkkää huuhaata!
Uskolla voi siirtää vuoria jne . . .
Mutta jos asia on pelkkää ajattelun tulosta ja tuollaisen ajattelun laskemista, löytyy varmasti yli satakertainen määrä kaavoja jotka tekevät asian mahdottomaksi.
Pääasia tässä on se ettemme takuulla osaa hyödyntää ulottuvuutta ja maailmaa josta meillä ei ole minkäänlaista varmistusta tai fyysistä havaintoa. - arkileivos
ajattelija kirjoitti:
Eikö tuollaisten 1 ja 2 ulotteisten maailmoiden pitäisi olla sitä tosiaankin silminnähtävää ja aistittavaa? Mutta kun ei näy!
Eli täyttä ufojuttua josta ei ole valokuvaa tai matkaraporttia tai mitään muutakaan. Siis pelkkää huuhaata!
Uskolla voi siirtää vuoria jne . . .
Mutta jos asia on pelkkää ajattelun tulosta ja tuollaisen ajattelun laskemista, löytyy varmasti yli satakertainen määrä kaavoja jotka tekevät asian mahdottomaksi.
Pääasia tässä on se ettemme takuulla osaa hyödyntää ulottuvuutta ja maailmaa josta meillä ei ole minkäänlaista varmistusta tai fyysistä havaintoa.Uskotko todellakin, että voimme kuvata maailmaa matemaattisilla kaavoilla? Matematiikka on absrahoitu maailma, jota ei ole olemassa. Et varmasti usko Jumalan olemassaoloon, koska Jumalasta ei ole olemassa fyysistä havaintoa. Kuitenkaan suuret ajattelijat eivät kiellä Jumalan olemassaoloa, vaikka eivät voi todistaa sitä. Ulottuvuudet, paitsi kolmiulotteisuus, ovat aistimaailman ulottumattomissa, siis toimivat ainostaan teorian tasolla. Mutta ilman näitä teorioita emme pääse lähemmäksi kaiken selittävää teoriaa, sillä ideoiden tulee muodostua luovassa leikissä synnyttäen jotakin uutta, eikä perustua pelkkään vakavaa ja raskaaseen ajatteluun.
- ajattelija
arkileivos kirjoitti:
Uskotko todellakin, että voimme kuvata maailmaa matemaattisilla kaavoilla? Matematiikka on absrahoitu maailma, jota ei ole olemassa. Et varmasti usko Jumalan olemassaoloon, koska Jumalasta ei ole olemassa fyysistä havaintoa. Kuitenkaan suuret ajattelijat eivät kiellä Jumalan olemassaoloa, vaikka eivät voi todistaa sitä. Ulottuvuudet, paitsi kolmiulotteisuus, ovat aistimaailman ulottumattomissa, siis toimivat ainostaan teorian tasolla. Mutta ilman näitä teorioita emme pääse lähemmäksi kaiken selittävää teoriaa, sillä ideoiden tulee muodostua luovassa leikissä synnyttäen jotakin uutta, eikä perustua pelkkään vakavaa ja raskaaseen ajatteluun.
SEKOPÄÄ HIHHULI SE SIELLÄ ONKIN EIKÄ MIKÄÄN FILOSOFI!
MENE USKONTOPALSTALLE USKOMUKSINESI
Vai pitää kaiken selittämiseen vetää mitenkään todistamattomat, siis kaikki möröt ja peikot sun muut? Niitä sentää moni jopa väittää nähneensä;-D - arkileivos
ajattelija kirjoitti:
SEKOPÄÄ HIHHULI SE SIELLÄ ONKIN EIKÄ MIKÄÄN FILOSOFI!
MENE USKONTOPALSTALLE USKOMUKSINESI
Vai pitää kaiken selittämiseen vetää mitenkään todistamattomat, siis kaikki möröt ja peikot sun muut? Niitä sentää moni jopa väittää nähneensä;-DJos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain? Tärkeintä on ymmärtää miksi ilmiötä tapahtuu, eikä kieltää niiden olemassaolo.
"Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, luokkaava sana nostaa vihan" Sananlaskut 15:1 - todistaa
arkileivos kirjoitti:
Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain? Tärkeintä on ymmärtää miksi ilmiötä tapahtuu, eikä kieltää niiden olemassaolo.
"Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, luokkaava sana nostaa vihan" Sananlaskut 15:1"Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain?"
No ei se paljoa taida todistaa.
Jumalassa on noin tiedonfilosofisesti se kiintoisa ominaisuus, että Jumalan voi kuulla puhuvan vain itselleen, kukaan ei ole koskaan kuullut Jumalan puhuttelevan jotakuta toista. (Wittgenstein) - arkileivos
todistaa kirjoitti:
"Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain?"
No ei se paljoa taida todistaa.
Jumalassa on noin tiedonfilosofisesti se kiintoisa ominaisuus, että Jumalan voi kuulla puhuvan vain itselleen, kukaan ei ole koskaan kuullut Jumalan puhuttelevan jotakuta toista. (Wittgenstein)Oletetaan, että jokainen puhuu totta, eikä valehtele, jolloin kaikki ovat oikeassa. Silloin kokemuksemme ja näkymme ovat todellisia. Se on todiste itsellemme, mutta onko se harhaa?
Ongelmana on ensinnäkin kielemme rajallisuus kuvata ilmiöitä - abstraktiot ja metaforat, koska ne eivät ole itse ilmiö. Toisena ongelmana ovat aistiemme rajallisuus havaita ilmöitä. Kolmas ongelma on ajattelun rajallisuus, koska käytämme ajattelun apuna kieltä. Olemme fyysisen minämme vankeja, emmekä pysty tuntemaan maailmaa.
Puhuttaessa Jumalan olemuksesta, intialainen ajattelija Krishnamurti sanoi, että "Jumala on pelkkä aate". Jumalan kokeminen voi johtuakin siitä, että meille on opetettu Jumala!
Itse hyväksyn sen, että koen tai aivot antavat kokemuksen tunteen, mutta silti pystyn ajattelemaan rationaalisesti ja ymmärtämään tuntemukseni. Mutta silti on asioita, joita en ymmärrä - vaikka olen tehnyt suuren oivalluksen, palaan takaisin lähtöruutuun, olemalla tietämätön. - rajallisuudesta
arkileivos kirjoitti:
Oletetaan, että jokainen puhuu totta, eikä valehtele, jolloin kaikki ovat oikeassa. Silloin kokemuksemme ja näkymme ovat todellisia. Se on todiste itsellemme, mutta onko se harhaa?
Ongelmana on ensinnäkin kielemme rajallisuus kuvata ilmiöitä - abstraktiot ja metaforat, koska ne eivät ole itse ilmiö. Toisena ongelmana ovat aistiemme rajallisuus havaita ilmöitä. Kolmas ongelma on ajattelun rajallisuus, koska käytämme ajattelun apuna kieltä. Olemme fyysisen minämme vankeja, emmekä pysty tuntemaan maailmaa.
Puhuttaessa Jumalan olemuksesta, intialainen ajattelija Krishnamurti sanoi, että "Jumala on pelkkä aate". Jumalan kokeminen voi johtuakin siitä, että meille on opetettu Jumala!
Itse hyväksyn sen, että koen tai aivot antavat kokemuksen tunteen, mutta silti pystyn ajattelemaan rationaalisesti ja ymmärtämään tuntemukseni. Mutta silti on asioita, joita en ymmärrä - vaikka olen tehnyt suuren oivalluksen, palaan takaisin lähtöruutuun, olemalla tietämätön.lienee havaintoesimerkki kirjoituksesikin. Ns. "Narkissos-esseissä" sanottiin osuvasti että olla-verbi on kielemme käsitteistä kauhein, siinä invarianttisuuspyrkimys kantaa karseinta hedelmäänsä. Kun juttuasi lukee sillä silmällä että matkalla mietiskelee millähän olla-verbin alkumuodolla naturalistista kieltä käyttänyt primitiivinen ihminen olisi nuo joka lauseessasi esiintyvät "olemiskäsitteet" milloinkin ilmaissut, tulee aika hontelo olo.
Oleminen, todellisuus. Olla, olla an sich.
TODELLISUUTTA koskevia teorioita ja väitteitä TODISTELLAAN tavallisesti TOSIASIOILLA. Näin ilmaistuna näemme miten näissä käsitteissä sulkeutuvat toistensa sisään sellaiset teoriat tai opilliset ajatusaitaukset kuin Totuuden korrespondenttisuus ja Totuuden koherenttisuus. (Narkissos-esseet) - arkileivos
rajallisuudesta kirjoitti:
lienee havaintoesimerkki kirjoituksesikin. Ns. "Narkissos-esseissä" sanottiin osuvasti että olla-verbi on kielemme käsitteistä kauhein, siinä invarianttisuuspyrkimys kantaa karseinta hedelmäänsä. Kun juttuasi lukee sillä silmällä että matkalla mietiskelee millähän olla-verbin alkumuodolla naturalistista kieltä käyttänyt primitiivinen ihminen olisi nuo joka lauseessasi esiintyvät "olemiskäsitteet" milloinkin ilmaissut, tulee aika hontelo olo.
Oleminen, todellisuus. Olla, olla an sich.
TODELLISUUTTA koskevia teorioita ja väitteitä TODISTELLAAN tavallisesti TOSIASIOILLA. Näin ilmaistuna näemme miten näissä käsitteissä sulkeutuvat toistensa sisään sellaiset teoriat tai opilliset ajatusaitaukset kuin Totuuden korrespondenttisuus ja Totuuden koherenttisuus. (Narkissos-esseet)En ymmärtänyt vertaustasi Narkissos-myyttiin, joka liittyy narsismiin. Narsismi "on" varmasti yleinen ominaisuus keskustelualueille kirjoittaville henkilöille, mutta ei "ole" mikään omituisuus, josta esimerkiksi sosiologi Thomas Ziehe puhui.
Tuo "olla" verbien käyttö "oli" ehkä tarkoituksellista tai sitten imin vaikutteita juuri lukemaan aloittamastani kirjasta "Ajan päättyminen", jossa Krishnamurti ja Bohm käyvät dialogia välttäen monimerkityksellisiä tieteellisiä termejä. Vaikka hienoja termejä ei tarkoituksellisesti viljellä jäykistäen dialogia, antaa kirja paljon ajattelemisen aihetta omasta ajattelustamme.
Tuon väitteesi todellisuuden todistamista tosiasioilla kumoaa Humen giljotiini. Mielestäni suurempi huolenaihe invarianttisuuspyrkimysten sijasta "on" termien merkitysten ymmärtäminen. Termillä voi "olla" positiivisia tai negatiivisia tunnelatauksia ja ilmaisee erilaista merkitystä eri lauseyhteyksissä argumentoinnissa. Monille näyttää "olevan" epäselvää termin ja lauseen extensio ja intensio, jolloin usein puhumme eri asioista ja ymmärrämme viestit väärin. - monitulkintainen
arkileivos kirjoitti:
En ymmärtänyt vertaustasi Narkissos-myyttiin, joka liittyy narsismiin. Narsismi "on" varmasti yleinen ominaisuus keskustelualueille kirjoittaville henkilöille, mutta ei "ole" mikään omituisuus, josta esimerkiksi sosiologi Thomas Ziehe puhui.
Tuo "olla" verbien käyttö "oli" ehkä tarkoituksellista tai sitten imin vaikutteita juuri lukemaan aloittamastani kirjasta "Ajan päättyminen", jossa Krishnamurti ja Bohm käyvät dialogia välttäen monimerkityksellisiä tieteellisiä termejä. Vaikka hienoja termejä ei tarkoituksellisesti viljellä jäykistäen dialogia, antaa kirja paljon ajattelemisen aihetta omasta ajattelustamme.
Tuon väitteesi todellisuuden todistamista tosiasioilla kumoaa Humen giljotiini. Mielestäni suurempi huolenaihe invarianttisuuspyrkimysten sijasta "on" termien merkitysten ymmärtäminen. Termillä voi "olla" positiivisia tai negatiivisia tunnelatauksia ja ilmaisee erilaista merkitystä eri lauseyhteyksissä argumentoinnissa. Monille näyttää "olevan" epäselvää termin ja lauseen extensio ja intensio, jolloin usein puhumme eri asioista ja ymmärrämme viestit väärin.juttu, ei kannata rajoittua katselemaan sitä itserakkain silmin. "Narkissos-esseet" on loistava kirjoituskokoelma, joka lähtee liikkeelle erilaisista mahdollisuuksista tulkita narkissosmyyttiä. (En tiedä kenen ko. kirja on, tietääkseni jonkun kollekvion/salanimen, minulla on siitä vain filosofian opiskelijoiden piirissä kiertävä monistekopio.) Mielenkiintoisia näköaloja avautuu kun Narkissosta ja peiliä ruvetaan tutkimaan Minän ja Maailman kohtaamisena.
Minusta Bohmin - Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli kiva kirja, suosittelen. Kris namurtista en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitään. Liian suuria sanoja, liian väljää ja liukasta, ei pitävää kosketuspintaa. Vaikka hienoja termejä vältellään, arkikielen sanat lastataan täyteen epämääräisyyttä.
Todellisuutta koskevien teorioiden ja väitteiden todistaminen oikeiksi tosiasioilla on ilmaisu, joka kertoo millaisessa solmussa vakiintuneet totuusteoriat sisäisesti ovat. Ei kumoudu Humen giljotiinilla eikä oikeastaan ole suoranaisesti tekemisissäkään sen kanssa.
Ymmärtämisestä tunnen varmaan samoin kuin sinä. - arkileivos
monitulkintainen kirjoitti:
juttu, ei kannata rajoittua katselemaan sitä itserakkain silmin. "Narkissos-esseet" on loistava kirjoituskokoelma, joka lähtee liikkeelle erilaisista mahdollisuuksista tulkita narkissosmyyttiä. (En tiedä kenen ko. kirja on, tietääkseni jonkun kollekvion/salanimen, minulla on siitä vain filosofian opiskelijoiden piirissä kiertävä monistekopio.) Mielenkiintoisia näköaloja avautuu kun Narkissosta ja peiliä ruvetaan tutkimaan Minän ja Maailman kohtaamisena.
Minusta Bohmin - Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli kiva kirja, suosittelen. Kris namurtista en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitään. Liian suuria sanoja, liian väljää ja liukasta, ei pitävää kosketuspintaa. Vaikka hienoja termejä vältellään, arkikielen sanat lastataan täyteen epämääräisyyttä.
Todellisuutta koskevien teorioiden ja väitteiden todistaminen oikeiksi tosiasioilla on ilmaisu, joka kertoo millaisessa solmussa vakiintuneet totuusteoriat sisäisesti ovat. Ei kumoudu Humen giljotiinilla eikä oikeastaan ole suoranaisesti tekemisissäkään sen kanssa.
Ymmärtämisestä tunnen varmaan samoin kuin sinä.Luulo ei ole tiedon arvoinen, sanoi Platon. Nyt ymmärrän taas vähän enemmän...
Bohmin & Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli todellakin loistava kirja, paras mitä olen lukenut (ja huomaan, paljon siteerannut). Tästä juontuu kiinnostukseni Krishnamurtiin, joka on, kuten mainitsit hieman suuripiirteinen.
Nyt lähden hakemaan uusia näköaloja minän ja maailman kohtaamisessa, Krishnamurtin ja Bohmin "valossa". - ajattelija
arkileivos kirjoitti:
Luulo ei ole tiedon arvoinen, sanoi Platon. Nyt ymmärrän taas vähän enemmän...
Bohmin & Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli todellakin loistava kirja, paras mitä olen lukenut (ja huomaan, paljon siteerannut). Tästä juontuu kiinnostukseni Krishnamurtiin, joka on, kuten mainitsit hieman suuripiirteinen.
Nyt lähden hakemaan uusia näköaloja minän ja maailman kohtaamisessa, Krishnamurtin ja Bohmin "valossa".Koko torstaitorttu, hottentotin ja pompon maailmaan..."missä ulottuvuudessa sitten lieneekään... :-DDD
- Mä
Kukaan ei osannut selittää asiaa fiksusti.
- osaisikin
joku fiksusti selittää tuon luultavasti kaikki maailman fysiikankirjat pitäisi pölläyttää ylösalaisin. Et kai tosissasi odota että joku tietäisi antaa ulottuvuuksia koskeville pohdinnoille jonkun niksnaksnäinon-selityksen?
- Jerry Falwell
ei varmaan yrittänyt eli jutut karkasivat sivupoluille.
Meidän kolmiulotteinen maailmamme(unohdetaan aika):
ylös-alas, oikealle-vasemmalle, eteen-taakse. Kuten huomaat
kaikki ovat kohtisuorassa toisiaan vastaa. Neljäs
ulottuvuus on kohtisuorassa em. kolmen kanssa. - siellä
Jerry Falwell kirjoitti:
ei varmaan yrittänyt eli jutut karkasivat sivupoluille.
Meidän kolmiulotteinen maailmamme(unohdetaan aika):
ylös-alas, oikealle-vasemmalle, eteen-taakse. Kuten huomaat
kaikki ovat kohtisuorassa toisiaan vastaa. Neljäs
ulottuvuus on kohtisuorassa em. kolmen kanssa.neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?
- Jerry Falwell
siellä kirjoitti:
neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?
olisi? Niinhän ne ulottuvuudet määritellään.
- '''
"Aion kertoa, mitä opetamme fysiikan opiskelijoille kolmannen tai neljännen vuoden luennoilla ja kuvittelette, että esitän asian niin, että ymmärrätte. Mutta ette te mitään ymmärrä. Miksi minä näen sitten vaivaa? Miksi te istutte täällä pitkät ajat, kun ette kuitenkaan ymmärrä kertomaani? Minun tehtäväni on saada teidät vakuuttuneiksi, että teidän ei kannata lähteä pois, koska ette ymmärrä. Eivät fysiikan opiskelijanikaan ymmärrä. Se johtuu siitä, etten minäkään ymmärrä. Kukaan ei ymmärrä."
Yllämainittu lainaus liittyy kvanttifysiikkaan joka liittyy siis keskusteltavaan aiheeseen.;)
Käys katsomassa:
http://www.scs-intl.com/online/ - hyvä kysymys
siellä kirjoitti:
neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?
Kaikki tietomme maailmasta on "omaa" tietoamme, so. sellaista mikä on "ihmiselle" ominaista ja mahdollista. Maailman rajat kulkevat siinä mihin omat "inhimilliset" ominaisuutemme ne asettavat. Havaitsemamme maailma on aina ratkaisevasti ihmisen maailma.
Fysikaaliset suureet, kuten vaikkapa "voiman" käsite, palautuvat niihin peruskokemuksiin, joita meillä itsellämme on. Tällaiset "kokemukselliset" paradigmat ovat kaiken tiedonhankinnan, myös tieteen, lähtökohtaisia paradigmoja. Vain sellaisten avulla voimme "ymmärtää" jonkin ilmiön - vaikka tieteen keinoin voimmekin sitten mennä pitemmälle ja tutkia ja ennustaa ilmiöitä, joita meidän on vaikeaa tai mahdotontakin kokemusmaailmamme arsenaalilla "ymmärtää".
Tila ja aika, avaruus ja aika, ovat myös kokemuksellisia "ulottuvuuksia" - niiden puitteissa jäsennämme ilmiöitä. Avaruuden sanotaan olevan 3-ulotteinen, joten "neljäs" jne. ulottuvuus tarkoittaa tässä yhteydessä jotain joka ehkä voidaan muodostaa matemaattisesti seuraamalla jonkin ominaisuuden sääntöjä - mutta mitään "kokemusta" meillä ei tietenkään noista teoreettisista laajentumista voi olla.
Toisaalta taas puhutaan ajasta nimenomaan neljäntenä ulottuvuutena, jolloin ilmeisestikin ajatellaan ajan jatkavat siitä mihin paikka loppuu.
Avaruus-aika-jatkumolla viitataan käsittääkseni siihen että avaruus ja aika muodostavat tosiasiassa kiinteän keskinäisyhteyden, jossa nämä arkikokemukseemme erillisinä kuuluvat komponentit jossain hämärän rajamailla oudolla tavalla kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat yhden jakamattoman todellisuuden. Joku suhteellisuusteoriaan perehtynyt varmaan osaisi selittää tämän avaruuden ja ajan toisiinsa kietoutumisen havainnollisesti.
Itse en ole koskaan osannut loppuun asti mieltää mitä se merkitsee kun suhteellisuusteorian mukaan aika pysähtyy valon nopeudessa ja maisemassa ohikiitävät talot nähdään ikään kuin aukilevitettyinä, kaikilta suunnilta yhtä aikaa...
- hoho
Sillä tarkoitetaan ulottuvuutta jota on hankala kuvata koska emme sitä havannoi jokapäiväisessä elämässämme.
..mielenkiintoista onkin, tietokoneiden yhä kehittyessä, pystyvätkö ne havainnoimaan muita ulottuvuuksia esimerkiksi 100 vuoden päästä ja onnistuvatko ne kertomaan meillekin mistä on oikeastaan kysymys.- kompuutteri
Onhan se mahdollista,että tietokone paljastaa kaiken,tai sitten ei.Ihminen kuitenkin tekee tietokoneen. Mutta jokin tuolta kaukaa avaruudesta voi paljastaa sen,tai sitten ei. Sitä ei voi tietää ja pyydän kekskustellaan ulottuvuuksista eikä eikä tapella Jumalan olemassaolosta.
Kiitos.
- Anonyymi
Mustissa aukoissa ei ole aikaa..
- Anonyymi
Mistaan aukkoon putoavan itsensä mielestä mustan aukon tapahtumahorisontin läpi putoamiseen ja sen jälkeen aukon keskustan singulariteettiin päätymiseen kuluu äärellinen ja varsin lyhyt aika. Ulkopuolisen katsomana putoaja ei koskaan saavuta tapahtumahorisonttia.
- Anonyymi
Neliulotteisen aika-avaruuden neljäs ulottuvuus ( ct ) on kuvitteellinen. Se sitoo perinteiset paikkaulottuvuudet (x,y,z) ja ajan (t) toisiinsa ja helpottaa matemaattisia laskelmia.
- Anonyymi
Sähköopissa käytetään myös laskujen helpottamiseksi kuvitteellista dimensiota reaktanssille.
- Anonyymi
Nuo "ulottuvuudet" ovat fysikaalisten ilmiöiden matemaattisten mallien rakenteita. Jos mallissa on on n toisistaan riippumatonta muuttujaa niin meillä on n-ulotteinen malli.
Einsteinin YST on neliulotteinen malli siinä mielessä, että' asiat kuvataan 4-ulotteisessa Lorentzin monistossa.
Moniston ulottuvuuksien lukumäärä taas on n, jos se monisto lokaalisti muistuttaa euklidista n-ulotteista avaruutta eli jokaisella moniston pisteellä on ympäristö, jolla on käänteisesti yksikäsittenen kuvaus jollekin nlle. R^n - avaruuden osajoukolle. Turhaa tuosta on yrittää luoda jotain mielikuvaa joka muistuttaisi meidän arkielämässä havaitsemaamme 3-ulotteista maailmaa.- Anonyymi
Jäi tuohon ylimääräisiämerkkejä " nlle."
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä772727Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2811559Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461497- 871351
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3991321Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3941260Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381007Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2929Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun321832Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254822