neliulotteisuus

litteä

Osaisiko joku fiksusti selittää mitä tarkoitetaan neliulotteisuudella? Siis jos esim. universumin sanotaan olevan neliulotteinen niin mitä se käytännössä tarkoittaa? Tai ainakin teoriassa, koska eihän siitä käytännössä kai kukaan pysty kunnolla käsittämään. Entä onko kukaan vielä "todistanut" että on olemassa viisi- tai vaikka kuusiulotteisuutta?

42

4479

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • arkileivos
      • Jerry Falwell

        sivun tekijä on pihalla kuin lumiukko.


      • arkileivos
        Jerry Falwell kirjoitti:

        sivun tekijä on pihalla kuin lumiukko.

        No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.


      • arkileivos kirjoitti:

        No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.

        Ei Einsteinkaan erehtymätön ollut, sano. Varmaan uskovaisten suosikki lause tuo "Jumala ei heitä nopppaa". Sehän liittyi vain siihen, että Einsteinin oli vaikea hyväksyä kvanttifysiikkaan liittyvää "epävarmuutta".


      • julistaa
        kirjoitti:

        Ei Einsteinkaan erehtymätön ollut, sano. Varmaan uskovaisten suosikki lause tuo "Jumala ei heitä nopppaa". Sehän liittyi vain siihen, että Einsteinin oli vaikea hyväksyä kvanttifysiikkaan liittyvää "epävarmuutta".

        kilpailun siitä kuka löytää kaikkein eniten yhteyksistään irrotetun sanonnan, tai sanonnan, jota käytetään eniten alkuperäistä tarkoitustaan vääristäen.

        "Kaikki on suhteellista" - suhteellisuusteorian arvorelativistinen sovellus olkoon tämän kisan vaatimaton alku.


      • arkileivos
        julistaa kirjoitti:

        kilpailun siitä kuka löytää kaikkein eniten yhteyksistään irrotetun sanonnan, tai sanonnan, jota käytetään eniten alkuperäistä tarkoitustaan vääristäen.

        "Kaikki on suhteellista" - suhteellisuusteorian arvorelativistinen sovellus olkoon tämän kisan vaatimaton alku.

        Olen useammin törmännyt viittauksiin suurten ajattelijoiden ajatusrakennelmiin, jotka ovat pelkistettyjä. Todellisuudessa he eivät ole sanoneet niin, mutta jälkikäteen moniuloitteinen ajatus on saanut yksinkertaisen muodon. Humen giljotiini on yksi esimerkki, mutta sillä on monta selitystä, jonka huomaa tutustuttuaan Humen teoksiin.

        Osallistun kilpailuun sanonnalla; "pitää pintansa", joka alunperin oli pintta ladon katossa, "toivottavasti pintta kestää kovassa tuulessa".


      • '''

        Jo Suomessakin on tutkittu 26 ulotteisen avaruuden mahdollisuuksia. Pian varmaan tullaan Douglas Adamsin lukuun 42..elämästä ja kaikesta sellaisesta;)


      • erehtyä
        arkileivos kirjoitti:

        Olen useammin törmännyt viittauksiin suurten ajattelijoiden ajatusrakennelmiin, jotka ovat pelkistettyjä. Todellisuudessa he eivät ole sanoneet niin, mutta jälkikäteen moniuloitteinen ajatus on saanut yksinkertaisen muodon. Humen giljotiini on yksi esimerkki, mutta sillä on monta selitystä, jonka huomaa tutustuttuaan Humen teoksiin.

        Osallistun kilpailuun sanonnalla; "pitää pintansa", joka alunperin oli pintta ladon katossa, "toivottavasti pintta kestää kovassa tuulessa".

        tuon pinnan-pinttan suhteen? Olisiko kuitenkin ollut niin että se on piitta siellä katon tukirakennelmissa, jonkinlainen poikkihirsi, -palkki siis? Piitta on nykysuomen sanakirjan mukaan myös mm. veneen tuhto, istuin. Voisiko verbi piitata = huolehtia, välittää, ts. pitää asiaa jotenkin koossa ja hallinnassa, johtua piittasta?


      • moonman
        arkileivos kirjoitti:

        No, jos tämä neljäs ulottuvuus liityisi lähinnä aikaan, jonka Einstein todistaa suhteellisuusteoriassaan neljäntenä ulottuvuutena paikkakoordinaattien lisäksi. Kvanttiteoriassa neljäsulottuvuus voisi olla Heisenbergin epätarkkuusperiaatteen mukaan hiukkasten aaltoliikettä joka suuntaan, mikä on kuitenkin Bohmin mielestä determinista ja sisältää implikaatin järjestyksen. Einsteinkin sanoi, ettei Jumala heitä noppaa.

        liike ei voi olla neljäs ulottuvuus koska se on kolmen ulottuvuuden kerrannainen joka tapahtuu neljännessä ulottuvuudessa eli ajassa.


    • copiocatti

      Neliulotteisessa maailmassa on
      liikkeelle ja muodoille tarjolla vielä yksi lisäulottuvuus, jossa voidaan liikkua edestakaisin. Samalla
      kappaleet ovat huomattavasti monimuotoisempia ja vaihtelevampia. Ajatellaanpa pallon kaksiulotteista
      vastinetta, ympyrää. Kaksiulotteisessa maailmassa se näyttää joka suunnasta samanmittaiselta viivalta,
      mutta meille se näkyisi ympyränä ylhäältä (kohtisuoraan kolmannesta ulottuvuudesta) katsottuna ja
      viivalta sivulta katsottuna.

      Kolmiulotteinen pallo taas näyttäytyy meille joka suunnasta katsottuna ympyränä. Kohtisuoraan
      neljännestä ulottuvuudesta palloa katsova näkee sen kolmiulotteisena pallona, mutta "sivulta" (suoraan
      mistä hyvänsä muusta kolmesta ulottuvuudesta) katsottuna se näyttää hänelle kaksiulotteiselta ympyrältä,
      kuten meillekin.

      Neliulotteinen olento näkee maailmansa kolmiulotteisena projektiona. Tämä on jotakin meille
      käsittämätöntä, koska mehän emme todellakaan kykene näkemään kolmiulotteisesti, vaikka aivomme
      tulkitsevatkin silmien kautta tulevaa kahta kaksiulotteista kuvaa arvioiden niiden avulla syvyyttä ja
      etäisyyksiä.

      Mikä mielenkiintoisinta, jatkaen edellistä kehitystä on selvää, että kohtisuoraan neljännestä ulottuvuudesta
      kolmiulotteista maailmaa katsova olento näkee sen kokonaan yhdellä kertaa! Siis esim. ihmisen se näkee
      samaan aikaan edestä, takaa, sivulta ja sisältä! Mikään ei ole neliulotteiselle tarkkailijalle maailmassamme
      näkymättömissä.

      Edellistä väittämää voidaan vielä selventää menemällä ulottuvuuksissa alaspäin. Kaksiulotteisessa
      maailmassa havaitsija voi nähdä litteän kappaleen joka puolelta ainoastaa kiertämällä sen ympäri, mutta
      siltikin näkee vain kappaleen reunan - ei sen sisustaa. Silti kolmannesta ulottuvuudesta katsottuna koko
      kappale nähdään kerrallaan, sisus mukaanluettuna!

      Kolmiulotteisessa maailmassa samoin täytyy kiertää kappale ympäri, katsella sitä edestä, takaa, sivuilta,
      ylhäältä ja alhaalta ja silti nähdään vain pinta. Neljännestä ulottuvuudesta katsottuna nähdään pinta ja
      sisus kaikkine yksityiskohtineen yhdellä vilkaisulla. Kuvittele näkeväsi esimerkiksi talo kaikilta puolilta,
      kaikki esineet sen sisällä, kaikki mitä on noiden esineiden sisällä, kaikki yhtäaikaa!

      • Fyysikko

        jostain sulla vippaa


      • loistavaa

        oivaltaa että ympyrä on kaksiulotteisessa todellisuudessa jokaisesta sen ulkopuolella olevasta pisteestä tarkasteltuna yhtä pitkä suora. Erilaiset murto-, seka- ym viivat taas olisivat vastaavanlaisesta tarkastelupisteestä pituudeltaan tietyissä rajoissa vaihtelevia suoria.

        Kunpa en huomenaamulla heräisi ja huomaisi muuttuneeni jättimäiseksi kovakuoriaiseksi...


      • : )
        Fyysikko kirjoitti:

        jostain sulla vippaa

        Kyseessä oli kuvaus sinulle tuntemattomasta ulottuvuudesta.
        Se ettemme sitä voi nähdä, ei tarkoita sitä ettei sitä olisi olemassa.


      • Anonyymi
        : ) kirjoitti:

        Kyseessä oli kuvaus sinulle tuntemattomasta ulottuvuudesta.
        Se ettemme sitä voi nähdä, ei tarkoita sitä ettei sitä olisi olemassa.

        Näin on. Emme voi nähdä sitä näillä kaksi/kolmiulotteisilla silmillämme. Mutta se ei tarkoita, ettei sitä ole.


    • ajattelija

      Todistakaa ensin että on olemassa yksi tai kaksiulotteisia maailmoja ja olentoja!
      En ole koskaan saanut tarkkailla yhtään yksi tai kaksiulotteista ölliäistä/hyönteistä/mitään muutakaan saati kokonaista maailmaa, vaikka se noitten kirjoitusten perusteella on meistä enemmän kuin helppoa!

      Eikä 4.s ulottuvuus ole aika vaan aika on yksi 4:jännen ulottuvuuden ilmentymä jos sitäkään!

      Kyllä totuus on se ettei meille ole kuin yksi kolmiulotteinen maailma ja se on tämä missä olemme. Emme pysty havainnoimaan vähemmän tai enemmän ulottuvaisia maailmoita. Tokkopa niitä todellisuudessa onkaan, muualla paitsi jonkin lattapäisen filosofifyysikon houreisissa aivoissa jotka tänne tuota huuhaataan työntävät ja sen tosiaankin näemme kaksiulotteisesti mutta kolmiulotteisen kappaleen pinnalla. Siis ainoa kaksiulotteinen elävä on tietokoneen ruudulla.

      • arkileivos

        Pitääkö kaikkea tarkastella pelkän näköaistin varassa. Juuri nämä "hourupäiset filosofifyysikot" ymmärtävät aistiemme rajoittuneisuuden. Jos et usko näkemättä - ajattele.


      • ajattelija
        arkileivos kirjoitti:

        Pitääkö kaikkea tarkastella pelkän näköaistin varassa. Juuri nämä "hourupäiset filosofifyysikot" ymmärtävät aistiemme rajoittuneisuuden. Jos et usko näkemättä - ajattele.

        Eikö tuollaisten 1 ja 2 ulotteisten maailmoiden pitäisi olla sitä tosiaankin silminnähtävää ja aistittavaa? Mutta kun ei näy!

        Eli täyttä ufojuttua josta ei ole valokuvaa tai matkaraporttia tai mitään muutakaan. Siis pelkkää huuhaata!

        Uskolla voi siirtää vuoria jne . . .

        Mutta jos asia on pelkkää ajattelun tulosta ja tuollaisen ajattelun laskemista, löytyy varmasti yli satakertainen määrä kaavoja jotka tekevät asian mahdottomaksi.

        Pääasia tässä on se ettemme takuulla osaa hyödyntää ulottuvuutta ja maailmaa josta meillä ei ole minkäänlaista varmistusta tai fyysistä havaintoa.


      • arkileivos
        ajattelija kirjoitti:

        Eikö tuollaisten 1 ja 2 ulotteisten maailmoiden pitäisi olla sitä tosiaankin silminnähtävää ja aistittavaa? Mutta kun ei näy!

        Eli täyttä ufojuttua josta ei ole valokuvaa tai matkaraporttia tai mitään muutakaan. Siis pelkkää huuhaata!

        Uskolla voi siirtää vuoria jne . . .

        Mutta jos asia on pelkkää ajattelun tulosta ja tuollaisen ajattelun laskemista, löytyy varmasti yli satakertainen määrä kaavoja jotka tekevät asian mahdottomaksi.

        Pääasia tässä on se ettemme takuulla osaa hyödyntää ulottuvuutta ja maailmaa josta meillä ei ole minkäänlaista varmistusta tai fyysistä havaintoa.

        Uskotko todellakin, että voimme kuvata maailmaa matemaattisilla kaavoilla? Matematiikka on absrahoitu maailma, jota ei ole olemassa. Et varmasti usko Jumalan olemassaoloon, koska Jumalasta ei ole olemassa fyysistä havaintoa. Kuitenkaan suuret ajattelijat eivät kiellä Jumalan olemassaoloa, vaikka eivät voi todistaa sitä. Ulottuvuudet, paitsi kolmiulotteisuus, ovat aistimaailman ulottumattomissa, siis toimivat ainostaan teorian tasolla. Mutta ilman näitä teorioita emme pääse lähemmäksi kaiken selittävää teoriaa, sillä ideoiden tulee muodostua luovassa leikissä synnyttäen jotakin uutta, eikä perustua pelkkään vakavaa ja raskaaseen ajatteluun.


      • ajattelija
        arkileivos kirjoitti:

        Uskotko todellakin, että voimme kuvata maailmaa matemaattisilla kaavoilla? Matematiikka on absrahoitu maailma, jota ei ole olemassa. Et varmasti usko Jumalan olemassaoloon, koska Jumalasta ei ole olemassa fyysistä havaintoa. Kuitenkaan suuret ajattelijat eivät kiellä Jumalan olemassaoloa, vaikka eivät voi todistaa sitä. Ulottuvuudet, paitsi kolmiulotteisuus, ovat aistimaailman ulottumattomissa, siis toimivat ainostaan teorian tasolla. Mutta ilman näitä teorioita emme pääse lähemmäksi kaiken selittävää teoriaa, sillä ideoiden tulee muodostua luovassa leikissä synnyttäen jotakin uutta, eikä perustua pelkkään vakavaa ja raskaaseen ajatteluun.

        SEKOPÄÄ HIHHULI SE SIELLÄ ONKIN EIKÄ MIKÄÄN FILOSOFI!
        MENE USKONTOPALSTALLE USKOMUKSINESI
        Vai pitää kaiken selittämiseen vetää mitenkään todistamattomat, siis kaikki möröt ja peikot sun muut? Niitä sentää moni jopa väittää nähneensä;-D


      • arkileivos
        ajattelija kirjoitti:

        SEKOPÄÄ HIHHULI SE SIELLÄ ONKIN EIKÄ MIKÄÄN FILOSOFI!
        MENE USKONTOPALSTALLE USKOMUKSINESI
        Vai pitää kaiken selittämiseen vetää mitenkään todistamattomat, siis kaikki möröt ja peikot sun muut? Niitä sentää moni jopa väittää nähneensä;-D

        Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain? Tärkeintä on ymmärtää miksi ilmiötä tapahtuu, eikä kieltää niiden olemassaolo.

        "Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, luokkaava sana nostaa vihan" Sananlaskut 15:1


      • todistaa
        arkileivos kirjoitti:

        Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain? Tärkeintä on ymmärtää miksi ilmiötä tapahtuu, eikä kieltää niiden olemassaolo.

        "Sävyisä vastaus taltuttaa kiukun, luokkaava sana nostaa vihan" Sananlaskut 15:1

        "Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain?"

        No ei se paljoa taida todistaa.

        Jumalassa on noin tiedonfilosofisesti se kiintoisa ominaisuus, että Jumalan voi kuulla puhuvan vain itselleen, kukaan ei ole koskaan kuullut Jumalan puhuttelevan jotakuta toista. (Wittgenstein)


      • arkileivos
        todistaa kirjoitti:

        "Jos joku on nähnyt jotain, eikö se sitten todista jotain?"

        No ei se paljoa taida todistaa.

        Jumalassa on noin tiedonfilosofisesti se kiintoisa ominaisuus, että Jumalan voi kuulla puhuvan vain itselleen, kukaan ei ole koskaan kuullut Jumalan puhuttelevan jotakuta toista. (Wittgenstein)

        Oletetaan, että jokainen puhuu totta, eikä valehtele, jolloin kaikki ovat oikeassa. Silloin kokemuksemme ja näkymme ovat todellisia. Se on todiste itsellemme, mutta onko se harhaa?

        Ongelmana on ensinnäkin kielemme rajallisuus kuvata ilmiöitä - abstraktiot ja metaforat, koska ne eivät ole itse ilmiö. Toisena ongelmana ovat aistiemme rajallisuus havaita ilmöitä. Kolmas ongelma on ajattelun rajallisuus, koska käytämme ajattelun apuna kieltä. Olemme fyysisen minämme vankeja, emmekä pysty tuntemaan maailmaa.

        Puhuttaessa Jumalan olemuksesta, intialainen ajattelija Krishnamurti sanoi, että "Jumala on pelkkä aate". Jumalan kokeminen voi johtuakin siitä, että meille on opetettu Jumala!

        Itse hyväksyn sen, että koen tai aivot antavat kokemuksen tunteen, mutta silti pystyn ajattelemaan rationaalisesti ja ymmärtämään tuntemukseni. Mutta silti on asioita, joita en ymmärrä - vaikka olen tehnyt suuren oivalluksen, palaan takaisin lähtöruutuun, olemalla tietämätön.


      • rajallisuudesta
        arkileivos kirjoitti:

        Oletetaan, että jokainen puhuu totta, eikä valehtele, jolloin kaikki ovat oikeassa. Silloin kokemuksemme ja näkymme ovat todellisia. Se on todiste itsellemme, mutta onko se harhaa?

        Ongelmana on ensinnäkin kielemme rajallisuus kuvata ilmiöitä - abstraktiot ja metaforat, koska ne eivät ole itse ilmiö. Toisena ongelmana ovat aistiemme rajallisuus havaita ilmöitä. Kolmas ongelma on ajattelun rajallisuus, koska käytämme ajattelun apuna kieltä. Olemme fyysisen minämme vankeja, emmekä pysty tuntemaan maailmaa.

        Puhuttaessa Jumalan olemuksesta, intialainen ajattelija Krishnamurti sanoi, että "Jumala on pelkkä aate". Jumalan kokeminen voi johtuakin siitä, että meille on opetettu Jumala!

        Itse hyväksyn sen, että koen tai aivot antavat kokemuksen tunteen, mutta silti pystyn ajattelemaan rationaalisesti ja ymmärtämään tuntemukseni. Mutta silti on asioita, joita en ymmärrä - vaikka olen tehnyt suuren oivalluksen, palaan takaisin lähtöruutuun, olemalla tietämätön.

        lienee havaintoesimerkki kirjoituksesikin. Ns. "Narkissos-esseissä" sanottiin osuvasti että olla-verbi on kielemme käsitteistä kauhein, siinä invarianttisuuspyrkimys kantaa karseinta hedelmäänsä. Kun juttuasi lukee sillä silmällä että matkalla mietiskelee millähän olla-verbin alkumuodolla naturalistista kieltä käyttänyt primitiivinen ihminen olisi nuo joka lauseessasi esiintyvät "olemiskäsitteet" milloinkin ilmaissut, tulee aika hontelo olo.

        Oleminen, todellisuus. Olla, olla an sich.

        TODELLISUUTTA koskevia teorioita ja väitteitä TODISTELLAAN tavallisesti TOSIASIOILLA. Näin ilmaistuna näemme miten näissä käsitteissä sulkeutuvat toistensa sisään sellaiset teoriat tai opilliset ajatusaitaukset kuin Totuuden korrespondenttisuus ja Totuuden koherenttisuus. (Narkissos-esseet)


      • arkileivos
        rajallisuudesta kirjoitti:

        lienee havaintoesimerkki kirjoituksesikin. Ns. "Narkissos-esseissä" sanottiin osuvasti että olla-verbi on kielemme käsitteistä kauhein, siinä invarianttisuuspyrkimys kantaa karseinta hedelmäänsä. Kun juttuasi lukee sillä silmällä että matkalla mietiskelee millähän olla-verbin alkumuodolla naturalistista kieltä käyttänyt primitiivinen ihminen olisi nuo joka lauseessasi esiintyvät "olemiskäsitteet" milloinkin ilmaissut, tulee aika hontelo olo.

        Oleminen, todellisuus. Olla, olla an sich.

        TODELLISUUTTA koskevia teorioita ja väitteitä TODISTELLAAN tavallisesti TOSIASIOILLA. Näin ilmaistuna näemme miten näissä käsitteissä sulkeutuvat toistensa sisään sellaiset teoriat tai opilliset ajatusaitaukset kuin Totuuden korrespondenttisuus ja Totuuden koherenttisuus. (Narkissos-esseet)

        En ymmärtänyt vertaustasi Narkissos-myyttiin, joka liittyy narsismiin. Narsismi "on" varmasti yleinen ominaisuus keskustelualueille kirjoittaville henkilöille, mutta ei "ole" mikään omituisuus, josta esimerkiksi sosiologi Thomas Ziehe puhui.

        Tuo "olla" verbien käyttö "oli" ehkä tarkoituksellista tai sitten imin vaikutteita juuri lukemaan aloittamastani kirjasta "Ajan päättyminen", jossa Krishnamurti ja Bohm käyvät dialogia välttäen monimerkityksellisiä tieteellisiä termejä. Vaikka hienoja termejä ei tarkoituksellisesti viljellä jäykistäen dialogia, antaa kirja paljon ajattelemisen aihetta omasta ajattelustamme.

        Tuon väitteesi todellisuuden todistamista tosiasioilla kumoaa Humen giljotiini. Mielestäni suurempi huolenaihe invarianttisuuspyrkimysten sijasta "on" termien merkitysten ymmärtäminen. Termillä voi "olla" positiivisia tai negatiivisia tunnelatauksia ja ilmaisee erilaista merkitystä eri lauseyhteyksissä argumentoinnissa. Monille näyttää "olevan" epäselvää termin ja lauseen extensio ja intensio, jolloin usein puhumme eri asioista ja ymmärrämme viestit väärin.


      • monitulkintainen
        arkileivos kirjoitti:

        En ymmärtänyt vertaustasi Narkissos-myyttiin, joka liittyy narsismiin. Narsismi "on" varmasti yleinen ominaisuus keskustelualueille kirjoittaville henkilöille, mutta ei "ole" mikään omituisuus, josta esimerkiksi sosiologi Thomas Ziehe puhui.

        Tuo "olla" verbien käyttö "oli" ehkä tarkoituksellista tai sitten imin vaikutteita juuri lukemaan aloittamastani kirjasta "Ajan päättyminen", jossa Krishnamurti ja Bohm käyvät dialogia välttäen monimerkityksellisiä tieteellisiä termejä. Vaikka hienoja termejä ei tarkoituksellisesti viljellä jäykistäen dialogia, antaa kirja paljon ajattelemisen aihetta omasta ajattelustamme.

        Tuon väitteesi todellisuuden todistamista tosiasioilla kumoaa Humen giljotiini. Mielestäni suurempi huolenaihe invarianttisuuspyrkimysten sijasta "on" termien merkitysten ymmärtäminen. Termillä voi "olla" positiivisia tai negatiivisia tunnelatauksia ja ilmaisee erilaista merkitystä eri lauseyhteyksissä argumentoinnissa. Monille näyttää "olevan" epäselvää termin ja lauseen extensio ja intensio, jolloin usein puhumme eri asioista ja ymmärrämme viestit väärin.

        juttu, ei kannata rajoittua katselemaan sitä itserakkain silmin. "Narkissos-esseet" on loistava kirjoituskokoelma, joka lähtee liikkeelle erilaisista mahdollisuuksista tulkita narkissosmyyttiä. (En tiedä kenen ko. kirja on, tietääkseni jonkun kollekvion/salanimen, minulla on siitä vain filosofian opiskelijoiden piirissä kiertävä monistekopio.) Mielenkiintoisia näköaloja avautuu kun Narkissosta ja peiliä ruvetaan tutkimaan Minän ja Maailman kohtaamisena.

        Minusta Bohmin - Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli kiva kirja, suosittelen. Kris namurtista en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitään. Liian suuria sanoja, liian väljää ja liukasta, ei pitävää kosketuspintaa. Vaikka hienoja termejä vältellään, arkikielen sanat lastataan täyteen epämääräisyyttä.

        Todellisuutta koskevien teorioiden ja väitteiden todistaminen oikeiksi tosiasioilla on ilmaisu, joka kertoo millaisessa solmussa vakiintuneet totuusteoriat sisäisesti ovat. Ei kumoudu Humen giljotiinilla eikä oikeastaan ole suoranaisesti tekemisissäkään sen kanssa.

        Ymmärtämisestä tunnen varmaan samoin kuin sinä.


      • arkileivos
        monitulkintainen kirjoitti:

        juttu, ei kannata rajoittua katselemaan sitä itserakkain silmin. "Narkissos-esseet" on loistava kirjoituskokoelma, joka lähtee liikkeelle erilaisista mahdollisuuksista tulkita narkissosmyyttiä. (En tiedä kenen ko. kirja on, tietääkseni jonkun kollekvion/salanimen, minulla on siitä vain filosofian opiskelijoiden piirissä kiertävä monistekopio.) Mielenkiintoisia näköaloja avautuu kun Narkissosta ja peiliä ruvetaan tutkimaan Minän ja Maailman kohtaamisena.

        Minusta Bohmin - Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli kiva kirja, suosittelen. Kris namurtista en ole koskaan oikein ymmärtänyt mitään. Liian suuria sanoja, liian väljää ja liukasta, ei pitävää kosketuspintaa. Vaikka hienoja termejä vältellään, arkikielen sanat lastataan täyteen epämääräisyyttä.

        Todellisuutta koskevien teorioiden ja väitteiden todistaminen oikeiksi tosiasioilla on ilmaisu, joka kertoo millaisessa solmussa vakiintuneet totuusteoriat sisäisesti ovat. Ei kumoudu Humen giljotiinilla eikä oikeastaan ole suoranaisesti tekemisissäkään sen kanssa.

        Ymmärtämisestä tunnen varmaan samoin kuin sinä.

        Luulo ei ole tiedon arvoinen, sanoi Platon. Nyt ymmärrän taas vähän enemmän...

        Bohmin & Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli todellakin loistava kirja, paras mitä olen lukenut (ja huomaan, paljon siteerannut). Tästä juontuu kiinnostukseni Krishnamurtiin, joka on, kuten mainitsit hieman suuripiirteinen.

        Nyt lähden hakemaan uusia näköaloja minän ja maailman kohtaamisessa, Krishnamurtin ja Bohmin "valossa".


      • ajattelija
        arkileivos kirjoitti:

        Luulo ei ole tiedon arvoinen, sanoi Platon. Nyt ymmärrän taas vähän enemmän...

        Bohmin & Peatin "Tiede, järjestys ja luovuus" oli todellakin loistava kirja, paras mitä olen lukenut (ja huomaan, paljon siteerannut). Tästä juontuu kiinnostukseni Krishnamurtiin, joka on, kuten mainitsit hieman suuripiirteinen.

        Nyt lähden hakemaan uusia näköaloja minän ja maailman kohtaamisessa, Krishnamurtin ja Bohmin "valossa".

        Koko torstaitorttu, hottentotin ja pompon maailmaan..."missä ulottuvuudessa sitten lieneekään... :-DDD


    • Kukaan ei osannut selittää asiaa fiksusti.

      • osaisikin

        joku fiksusti selittää tuon luultavasti kaikki maailman fysiikankirjat pitäisi pölläyttää ylösalaisin. Et kai tosissasi odota että joku tietäisi antaa ulottuvuuksia koskeville pohdinnoille jonkun niksnaksnäinon-selityksen?


      • Jerry Falwell

        ei varmaan yrittänyt eli jutut karkasivat sivupoluille.
        Meidän kolmiulotteinen maailmamme(unohdetaan aika):
        ylös-alas, oikealle-vasemmalle, eteen-taakse. Kuten huomaat
        kaikki ovat kohtisuorassa toisiaan vastaa. Neljäs
        ulottuvuus on kohtisuorassa em. kolmen kanssa.


      • siellä
        Jerry Falwell kirjoitti:

        ei varmaan yrittänyt eli jutut karkasivat sivupoluille.
        Meidän kolmiulotteinen maailmamme(unohdetaan aika):
        ylös-alas, oikealle-vasemmalle, eteen-taakse. Kuten huomaat
        kaikki ovat kohtisuorassa toisiaan vastaa. Neljäs
        ulottuvuus on kohtisuorassa em. kolmen kanssa.

        neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?


      • Jerry Falwell
        siellä kirjoitti:

        neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?

        olisi? Niinhän ne ulottuvuudet määritellään.


      • '''

        "Aion kertoa, mitä opetamme fysiikan opiskelijoille kolmannen tai neljännen vuoden luennoilla ja kuvittelette, että esitän asian niin, että ymmärrätte. Mutta ette te mitään ymmärrä. Miksi minä näen sitten vaivaa? Miksi te istutte täällä pitkät ajat, kun ette kuitenkaan ymmärrä kertomaani? Minun tehtäväni on saada teidät vakuuttuneiksi, että teidän ei kannata lähteä pois, koska ette ymmärrä. Eivät fysiikan opiskelijanikaan ymmärrä. Se johtuu siitä, etten minäkään ymmärrä. Kukaan ei ymmärrä."

        Yllämainittu lainaus liittyy kvanttifysiikkaan joka liittyy siis keskusteltavaan aiheeseen.;)
        Käys katsomassa:
        http://www.scs-intl.com/online/


      • hyvä kysymys
        siellä kirjoitti:

        neliulotteisessa maailmassa sellaista ominaisuutta kuin "kohtisuoruus"?

        Kaikki tietomme maailmasta on "omaa" tietoamme, so. sellaista mikä on "ihmiselle" ominaista ja mahdollista. Maailman rajat kulkevat siinä mihin omat "inhimilliset" ominaisuutemme ne asettavat. Havaitsemamme maailma on aina ratkaisevasti ihmisen maailma.

        Fysikaaliset suureet, kuten vaikkapa "voiman" käsite, palautuvat niihin peruskokemuksiin, joita meillä itsellämme on. Tällaiset "kokemukselliset" paradigmat ovat kaiken tiedonhankinnan, myös tieteen, lähtökohtaisia paradigmoja. Vain sellaisten avulla voimme "ymmärtää" jonkin ilmiön - vaikka tieteen keinoin voimmekin sitten mennä pitemmälle ja tutkia ja ennustaa ilmiöitä, joita meidän on vaikeaa tai mahdotontakin kokemusmaailmamme arsenaalilla "ymmärtää".

        Tila ja aika, avaruus ja aika, ovat myös kokemuksellisia "ulottuvuuksia" - niiden puitteissa jäsennämme ilmiöitä. Avaruuden sanotaan olevan 3-ulotteinen, joten "neljäs" jne. ulottuvuus tarkoittaa tässä yhteydessä jotain joka ehkä voidaan muodostaa matemaattisesti seuraamalla jonkin ominaisuuden sääntöjä - mutta mitään "kokemusta" meillä ei tietenkään noista teoreettisista laajentumista voi olla.

        Toisaalta taas puhutaan ajasta nimenomaan neljäntenä ulottuvuutena, jolloin ilmeisestikin ajatellaan ajan jatkavat siitä mihin paikka loppuu.

        Avaruus-aika-jatkumolla viitataan käsittääkseni siihen että avaruus ja aika muodostavat tosiasiassa kiinteän keskinäisyhteyden, jossa nämä arkikokemukseemme erillisinä kuuluvat komponentit jossain hämärän rajamailla oudolla tavalla kietoutuvat toisiinsa ja muodostavat yhden jakamattoman todellisuuden. Joku suhteellisuusteoriaan perehtynyt varmaan osaisi selittää tämän avaruuden ja ajan toisiinsa kietoutumisen havainnollisesti.

        Itse en ole koskaan osannut loppuun asti mieltää mitä se merkitsee kun suhteellisuusteorian mukaan aika pysähtyy valon nopeudessa ja maisemassa ohikiitävät talot nähdään ikään kuin aukilevitettyinä, kaikilta suunnilta yhtä aikaa...


    • hoho

      Sillä tarkoitetaan ulottuvuutta jota on hankala kuvata koska emme sitä havannoi jokapäiväisessä elämässämme.
      ..mielenkiintoista onkin, tietokoneiden yhä kehittyessä, pystyvätkö ne havainnoimaan muita ulottuvuuksia esimerkiksi 100 vuoden päästä ja onnistuvatko ne kertomaan meillekin mistä on oikeastaan kysymys.

      • kompuutteri

        Onhan se mahdollista,että tietokone paljastaa kaiken,tai sitten ei.Ihminen kuitenkin tekee tietokoneen. Mutta jokin tuolta kaukaa avaruudesta voi paljastaa sen,tai sitten ei. Sitä ei voi tietää ja pyydän kekskustellaan ulottuvuuksista eikä eikä tapella Jumalan olemassaolosta.

        Kiitos.


    • Anonyymi

      Mustissa aukoissa ei ole aikaa..

      • Anonyymi

        Mistaan aukkoon putoavan itsensä mielestä mustan aukon tapahtumahorisontin läpi putoamiseen ja sen jälkeen aukon keskustan singulariteettiin päätymiseen kuluu äärellinen ja varsin lyhyt aika. Ulkopuolisen katsomana putoaja ei koskaan saavuta tapahtumahorisonttia.


    • Anonyymi

      Neliulotteisen aika-avaruuden neljäs ulottuvuus ( ct ) on kuvitteellinen. Se sitoo perinteiset paikkaulottuvuudet (x,y,z) ja ajan (t) toisiinsa ja helpottaa matemaattisia laskelmia.

      • Anonyymi

        Sähköopissa käytetään myös laskujen helpottamiseksi kuvitteellista dimensiota reaktanssille.


    • Anonyymi

      Nuo "ulottuvuudet" ovat fysikaalisten ilmiöiden matemaattisten mallien rakenteita. Jos mallissa on on n toisistaan riippumatonta muuttujaa niin meillä on n-ulotteinen malli.

      Einsteinin YST on neliulotteinen malli siinä mielessä, että' asiat kuvataan 4-ulotteisessa Lorentzin monistossa.

      Moniston ulottuvuuksien lukumäärä taas on n, jos se monisto lokaalisti muistuttaa euklidista n-ulotteista avaruutta eli jokaisella moniston pisteellä on ympäristö, jolla on käänteisesti yksikäsittenen kuvaus jollekin nlle. R^n - avaruuden osajoukolle. Turhaa tuosta on yrittää luoda jotain mielikuvaa joka muistuttaisi meidän arkielämässä havaitsemaamme 3-ulotteista maailmaa.

      • Anonyymi

        Jäi tuohon ylimääräisiämerkkejä " nlle."


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Theermannilla kulkee!

      Vouti vie kaiken mikä mieheltä irti lähtee ja palstan naiset syyttävät tilanteesta kilpaa eri naisia. Miehellä on elämän
      Kotimaiset julkkisjuorut
      105
      7111
    2. Näin unta viime yönä

      Että tulit nainen istumaan syliini minihame päällä.
      Ikävä
      47
      4886
    3. Esivaihdevuodet, menopaussi

      https://www.pihlajalinna.fi/palvelut/yksityisasiakkaat/terveys/esivaihdevuodet-eli-premenopaussi Täällä kun puhutaan pa
      Sinkut
      56
      2741
    4. Tänään taas tuli pari-kolme juttua

      Jotka niin mielelläni jakaisin sun kanssa. Niin paljon elämää jaettavana ja niin selkeä paikka sinulle. Mutta ymmärrän
      Tunteet
      5
      2258
    5. Kuhmo tekisi perässä

      Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä
      Kuhmo
      10
      1228
    6. Suomi julkaisi varautumisoppaan

      Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j
      Maailman menoa
      182
      1187
    7. Olen jälleen pahoillani

      Harjoittamastani henkisestä väkivallasta palstan välityksellä. Kyllä ne voi vaikuttaa jotenkin mieleen, vaikka ei itsell
      Ikävä
      92
      1053
    8. Ukraina sai luvan vastata ohjuksin Venäjän lueelle

      Mediatietojen mukaan Yhdysvallat on antanut Ukrainalle luvan iskeä pitkän kantaman ohjuksilla Venäjälle. Ylen kirjeenvai
      NATO
      248
      876
    9. Oot vaan niin hellä

      Ja lämmin luonteeltasi, että rakastan sitä yli kaiken. Oot ehkä tietämättäsi auttanut mua todella paljon. Auttaisit tämä
      Ikävä
      30
      866
    10. Miksi putin ei valinnut ensimmäiseksi kohteekseen Suomea?

      Olisiko ollut sittenkin helpompi kohde?
      Maailman menoa
      179
      813
    Aihe