Hellurei!
Olen huomannut opiskelussa ja työpaikoilla, että jos ihmisellä on neurologinen poikkeavuus, kuten esim. lievä autismi, asperberg tai matemaattinen hahmotushäiriö tms, häneen suhtaudutaan kuin idioottiin jos asia on laajemmin tiedossa.
Itselläni on ns. asperberg.
Se on hahmotushäiriö, joka vaikeuttaa fyysistä toimintaa, uima -ja pyöräilytaito heikot ja matematiikan tehtävissä menee muita pidempään... hahmotusvaikeus siinä, kuten lukihäiriö jollain muulla. Mutta jos asia tulisi laajemmin ilmi, olisin apina muiden silmissä...
siksi lukio meni aikoinaan huonosti, mutta pitkän preppauksen jälkeen pääsin AMK:hon lukemaan laboratorioanalytiikkaa. Kemiassa olen hyvä, samoin luonnontieteissä. Tähän "sairauteen" kuuluu
kapea-alainen nerokkuus, vaikkei muissa osa-alueissa sitten loistaisikaan.
Osaan silti olla henkisesti muita ihmisiä manipuloivampi, ovelampi ja viileän analyyttinen.
Olen huomannut, että tämä sairaus tuo jonkinlaista lisäkarismaa, koska se laajentaa mielikuvitusta.
Jos on kyky huijata muita ihmisiä, jos on kyky menetellä siten, että saa monista rahallisista asioista itselleen suurimman hyödyn, miksen tekisi niin? Samoin olen näppärämpi "realisoimaan" hyötyä itselleni, koska kiinnitän huomiota pikkuseikkoihin... esim. kaupassa ostan luomutuotteita ja laitan tavistuotteen hintalapun,
koulustani otan talouspaperit automaateista kotia ja sekin on muutamia satoja euroja vuodessa säästöä tms. Monien muidenkin pikkujuttujen "realisointi" on hauskaa :) Monikaan "tavis" ei ajattele noin, mulla taas periaate "optimaalinen hyöty kotiinpäin".
Ja sama naisten suhteen, osaan puhua ja hurmata niin, että naisten iskeminen on melko helppoa. Niitäkin on mukava pitää monta yhtaikaa, se piristää.
Eikös ihmisen kuulu käyttää lahjojaan? Jos jokin ominaisuus luo hyvät lähtökohdat menestyä "joustavaa totuutta" käyttäen, minusta voi toimia niin. Tämä tasa-arvoistaa minut lähemmäs terveiden ihmisten...taloudellista tasoa ja henkisen tyytyväisyyden tilaa.
Olen ehkä kovaluonteinen....
Elämä on :)
Voin aina vedota vammaani.
Olen huomannut opiskelussa ja työpaikoilla, että jos ihmisellä on neurologinen poikkeavuus, kuten esim. lievä autismi, asperberg tai matemaattinen hahmotushäiriö tms, häneen suhtaudutaan kuin idioottiin jos asia on laajemmin tiedossa.
Itselläni on ns. asperberg.
Se on hahmotushäiriö, joka vaikeuttaa fyysistä toimintaa, uima -ja pyöräilytaito heikot ja matematiikan tehtävissä menee muita pidempään... hahmotusvaikeus siinä, kuten lukihäiriö jollain muulla. Mutta jos asia tulisi laajemmin ilmi, olisin apina muiden silmissä...
siksi lukio meni aikoinaan huonosti, mutta pitkän preppauksen jälkeen pääsin AMK:hon lukemaan laboratorioanalytiikkaa. Kemiassa olen hyvä, samoin luonnontieteissä. Tähän "sairauteen" kuuluu
kapea-alainen nerokkuus, vaikkei muissa osa-alueissa sitten loistaisikaan.
Osaan silti olla henkisesti muita ihmisiä manipuloivampi, ovelampi ja viileän analyyttinen.
Olen huomannut, että tämä sairaus tuo jonkinlaista lisäkarismaa, koska se laajentaa mielikuvitusta.
Jos on kyky huijata muita ihmisiä, jos on kyky menetellä siten, että saa monista rahallisista asioista itselleen suurimman hyödyn, miksen tekisi niin? Samoin olen näppärämpi "realisoimaan" hyötyä itselleni, koska kiinnitän huomiota pikkuseikkoihin... esim. kaupassa ostan luomutuotteita ja laitan tavistuotteen hintalapun,
koulustani otan talouspaperit automaateista kotia ja sekin on muutamia satoja euroja vuodessa säästöä tms. Monien muidenkin pikkujuttujen "realisointi" on hauskaa :) Monikaan "tavis" ei ajattele noin, mulla taas periaate "optimaalinen hyöty kotiinpäin".
Ja sama naisten suhteen, osaan puhua ja hurmata niin, että naisten iskeminen on melko helppoa. Niitäkin on mukava pitää monta yhtaikaa, se piristää.
Eikös ihmisen kuulu käyttää lahjojaan? Jos jokin ominaisuus luo hyvät lähtökohdat menestyä "joustavaa totuutta" käyttäen, minusta voi toimia niin. Tämä tasa-arvoistaa minut lähemmäs terveiden ihmisten...taloudellista tasoa ja henkisen tyytyväisyyden tilaa.
Olen ehkä kovaluonteinen....
Elämä on :)
Voin aina vedota vammaani.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Johan luulet outoja. Kuvittelet ilmeisesti nerokkaasti olevasi ainut, joka "realisoi" tavaraa omin päin? Pahoittelen, täytyy kyllä palauttaa herra maan pinnalle. Se homma on niin yleistä, että se lasketaan yrityksissä vakiona menoihin. Hävikikvi kutsutaan ja budjetoidaan vuosittain menoihin. Tätä tekee kaupat, yritykset, sosiaalitoimi, A-klinikka, koulut...ja niin edeleen, kaikki tahot, joita julkisesti käytetään.
Muuta tekstiäsi vaikea kommentoida. Jos ihminen on vajaa jollain alueella, miten muuten häntä pitäisi kohdella kuin vajaana?
Et kai ole niin ääliö, että et jää kiinni. Olen itse kauppias ja seuraan teidänlaistenne toopojen tyhmiä temppuja täältä kassan vieressä olevalta monitorilta. Voisin kämäyttää sinut vaikka milloi haluaisin, mutta tyydyn karsomaan temppujasi, sillä sentään maksat ostoksesi. Olenkin huomioinut sinunlaisesi ressukat hinnoittelemalla tuotteet yläkanttiin. Luomubanaaneista maksan joskus jopa vähemmän kuin tavallisista, mutta hintaa pitää pitää korkealla sinunlaistesi takia.
Hellurei!
Huomasin kirjoitustasi lukiessani, että olet narsistinen ja moraaliton.
Eli varsin tavallinen pulliainen, joka kuvittelee, että hänen keksimänsä jutut ovat jotenkin ainutlaatuisia ja että diagnoosi (jonka olet vissiin tehnyt netissä, vai onko ihan "oikea" lääkärin tekemä diagnoosi...?) vapauttaa moraalisesta ajattelusta ja vastuusta. Tyhmä ja kypsymätön ihminen on harvoin nero, edes "kapea-alaisesti".
Huvittavinta on ehkä kuitenkin se, että teet samanlaisia juttuja kuin pienet lapset, ja kuvittelet, että ne osoittavat ylivertaista oveluutta. *nauraa kippurassa* Itse osasin pienenä vaihtaa barbivaatteiden hintalaput kaupassa, mutta nyt vanhempana - ja silloinkin toki - ymmärrän, ettei niin saa eikä kannata tehdä. Ei siksi, että siitä jäisi kiinni, vaan siksi, ett muita ihmisiä ja heidän omaisuuttaan tulee kunnioittaa.
Oveluutesi ja manipuloivuutesi onnistuu vain siksi, että ihmiset keskimäärin luottavat toisiinsa ja siksi heitä voi huijata. Tämä ei tee heistä tyhmiä tai manipuloitavissa olevia, vaan sosiaalisia ihmisiä; tosin toimintasi tekee sinusta typerän ja inhottavan. Sinulla ei ilmeisesti ole kovinkaan montaa ystävää, ainakaan pitkäaikaista...
Onnea valitsemallesi tielle. Olet yllättävän keskinkertainen...
Täällä on yksi, joka haluaa pilata kaikkien assien maineen. Etkö tietdä, että aito assi on rehellinen. Tekoset joita mainostat polttavat sinua ja raunioittavat hermojärjestelmäsi. Palaa kaidalle tielle - kun vielä ehdit ja lopeta mokma tyhmä peli, jost ei kukaan hyödy - luulevatpahan kaikkia meitä asseja samanlaisiksi - siinä on sinun tasa-arvosi. En usko kenenkään sulle antavan edes kansalaisoikeuksia moisilla tempuilla. Miksi meillä menee niin "hyvin" täällä pohjolassa on se, että voimme vielä toisiimme luottaa ja antaa asiakkaan punnita jopa tavaransa.
Niin aspergerilla on systemaattiset aivot - mutta empatia puuttuu. Voit kuitenkin oppia empatiaa. Siitä on sinulle kyllä hyötyäkin, vaikket sitä vielä havaitse. Nykyajan yhteiskunta tosin korostaa omaan pussiin vetämistä, mutta ihmissuhteissa tämä merkitsee ongelmia...
Ehkäpä alkuperäinen kirjoittaja ei ole mikään paha ihminen, vaan katkeroitunut. "Normaalien ihmisten"
takia! Tavikset ovat käsittämättömiä laumasieluja, ja perusolemukseltaan alentuvia tai herjaavia- yksi lammas sanoo bää, niin muutkin sanovat, se joka sanoo mää- sitä sorsitaan.
On parempi salata vaivansa kuin olla halveksittu tai jonkinsortin alentuvan myötätunnon (hyi helvetti!) kohde. Kohdelkoon kuin ketä tahansa, niin se siitä. Eipä kait korkea matematiikka tai
pyöräily/uimataito ole elämän pääasia?
Juu, en mä ainakaan huijaisi lähimmäisiään... Hmm, systeemiä kyllä olen hieman, no kuka IKINÄ EI?
Ne ihmiset, jotka ovat itselle tärkeitä, niistä toki pidetäänkin huolta mutta...
koko systeemiä kohtaan en tunne empatiaa. Valtio, kunta, kaupunki... juurikin näin, NE eivät juuri ota erilaisuutta huomioon vaan osastaan on taisteltava miten voi.