Avaruushissi liikahtaa

Vaikeita kysymyksiä. Oletan, että päiväntasaajalla löytyy alueita, joiden tuulet ovat stabiileita ja trooppisia myrskyjä ei juuri ole. Litteälle hihnalle näen kaksi argumenttiä: kiipijän kitkaveto ja immuniteetti mikrometoreille: tekevät siistin reiän, joka ei ole katastrofaalinen. Värähtely on vaikea asia, jota on varmasti analysoitu paljon: nyt on aika aloittaa kokeet. Ehkä värähtelyä on aktiivisesti vaimennettava?

Lisäksi on muistettava, että lopullinen kaapeli on hyvin vahva, vastapainolaiva painava, ja kaapelissa tiukka jännitys.

Kunhan 10 mailin ilmapallotestit on joskus tehty, niin olemme paljon viisaampia. Siitä ylöspäin on stabiilimpaa, mutta kokeilemaan ei pääse ilman lopullisen oloista kaapelia, joka lasketaan 100 000km:n korkeudesta alas.

Yusa kirjoitti:

Vaikeita kysymyksiä. Oletan, että päiväntasaajalla löytyy alueita, joiden tuulet ovat stabiileita ja trooppisia myrskyjä ei juuri ole. Litteälle hihnalle näen kaksi argumenttiä: kiipijän kitkaveto ja immuniteetti mikrometoreille: tekevät siistin reiän, joka ei ole katastrofaalinen. Värähtely on vaikea asia, jota on varmasti analysoitu paljon: nyt on aika aloittaa kokeet. Ehkä värähtelyä on aktiivisesti vaimennettava?

Lisäksi on muistettava, että lopullinen kaapeli on hyvin vahva, vastapainolaiva painava, ja kaapelissa tiukka jännitys.

Kunhan 10 mailin ilmapallotestit on joskus tehty, niin olemme paljon viisaampia. Siitä ylöspäin on stabiilimpaa, mutta kokeilemaan ei pääse ilman lopullisen oloista kaapelia, joka lasketaan 100 000km:n korkeudesta alas.

Lue lisää

Koko avaruushissiajatus on niin teknillisesti kuin taloudellisestikin täysin järjetön ja siten toteuttamiskelvoton.

Hui-hai. kirjoitti:

Koko avaruushissiajatus on niin teknillisesti kuin taloudellisestikin täysin järjetön ja siten toteuttamiskelvoton.

On teknisesti ja taloudellisesti (ja ekologisesti) järjetöntä lähettää tavaraa kiertoradalle sekä kertakäyttöisillä kantoraketeilla, että kalleilla uudelleenkäytettävillä sukkularatkaisuilla. Toteutettuna avaruushissi pystyy samaan 2-3 kertaluokkaa halvemmalla, käyttäen esim. aurinkoenergia.

Onko hissi mahdoton toteuttaa ja onko sen käytössä voittamattomia vaikeuksia kuten ilmakehän ilmiöt, meteorit, avaruusromu ym. tai eikö laadukasta nanoputkikaapelia pystytä koskaan valmistamaan: sen aika näyttää.

Sellaiset megalomaaniset projektit, kuten miehitetyt kuu- ja marslennot pitäisi pistää jäihin kunnes avaruushissi on testattu käytännössä.

Muuten, mielestäni kuu- ja mars-lennot pitäisi toteuttaa yhdellä isolla uudelleenkäytettävällä avaruusristeilijällä, joka kootaan Maan kiertoradalla ja joka sitten kykenee kymmenien vuosien ajan kuljettamaan miehistöjä planettojen kiertoradoilta toiselle. Esim. asteroidikaivostoiminnan käyttöön voidaan sitten tehdä lisää näitä avaruusristeilijöitä. Jos löytyy yksi iso rautasydäminen asteroidi, niin se sisältää enemmän malmia kuin ihmiset ovat historiansa aikana maasta louhineet. Sen hyödyntäminen on todella tuottoisaa (mutta aikaavievää).

Yusa kirjoitti:

Vaikeita kysymyksiä. Oletan, että päiväntasaajalla löytyy alueita, joiden tuulet ovat stabiileita ja trooppisia myrskyjä ei juuri ole. Litteälle hihnalle näen kaksi argumenttiä: kiipijän kitkaveto ja immuniteetti mikrometoreille: tekevät siistin reiän, joka ei ole katastrofaalinen. Värähtely on vaikea asia, jota on varmasti analysoitu paljon: nyt on aika aloittaa kokeet. Ehkä värähtelyä on aktiivisesti vaimennettava?

Lisäksi on muistettava, että lopullinen kaapeli on hyvin vahva, vastapainolaiva painava, ja kaapelissa tiukka jännitys.

Kunhan 10 mailin ilmapallotestit on joskus tehty, niin olemme paljon viisaampia. Siitä ylöspäin on stabiilimpaa, mutta kokeilemaan ei pääse ilman lopullisen oloista kaapelia, joka lasketaan 100 000km:n korkeudesta alas.

Lue lisää

Kiipijäosan pitää olla pyöreän lieriön sisällä, joka on vakautettu niin, että sisällä kulkeva kaapeli voi kiertyä vapaasti. Hyrrävakain ja moottorit pitävät kiipijän hyötyosan aina saman suuntaisena.

Lieriö voidaan vakauttaa tuulen suuntaiseksi käyttämällä tuuliviirin kaltaista pyrstöä. Tämä pyrtö voi ohjautua vaikka automaattisesti. Tämä estää lieriön pyörimisen satunnaisesti kovassa tuulessa.

Lisäksi kannattaa ko. liitokseen laitta iskunvaimentimet ja jouset. Tällöin kaapeli voi vapaammin heilua myös pystysuunnassa. Kunnon kiipijästä tulee selkeästi kaksiosainen:

1. Varsinainen kiipijäosa
2. Hyötykuormatila

Ensimmäisenä tulee heti mieleen kopioida kaikki se teknologia, joka on nykyisien harvestereiden puun kuorimisosassa. Sehän toimii nopeasti ja varmasti. Eli riitävän pitkä jono vastakkain puristettuja ilmarenkaita, iskunvaimennetun ja vakautetun lieriön sisällä.

Laitteessa voisi olla myös automaattinen kuormanpudottaja, jotta kalisarvoinen hihna ei menisi poikki! Matkustusvaunuihin tarvittaisiin mahdollisesti laskuvarjot :)

Yusa kirjoitti:

On teknisesti ja taloudellisesti (ja ekologisesti) järjetöntä lähettää tavaraa kiertoradalle sekä kertakäyttöisillä kantoraketeilla, että kalleilla uudelleenkäytettävillä sukkularatkaisuilla. Toteutettuna avaruushissi pystyy samaan 2-3 kertaluokkaa halvemmalla, käyttäen esim. aurinkoenergia.

Onko hissi mahdoton toteuttaa ja onko sen käytössä voittamattomia vaikeuksia kuten ilmakehän ilmiöt, meteorit, avaruusromu ym. tai eikö laadukasta nanoputkikaapelia pystytä koskaan valmistamaan: sen aika näyttää.

Sellaiset megalomaaniset projektit, kuten miehitetyt kuu- ja marslennot pitäisi pistää jäihin kunnes avaruushissi on testattu käytännössä.

Muuten, mielestäni kuu- ja mars-lennot pitäisi toteuttaa yhdellä isolla uudelleenkäytettävällä avaruusristeilijällä, joka kootaan Maan kiertoradalla ja joka sitten kykenee kymmenien vuosien ajan kuljettamaan miehistöjä planettojen kiertoradoilta toiselle. Esim. asteroidikaivostoiminnan käyttöön voidaan sitten tehdä lisää näitä avaruusristeilijöitä. Jos löytyy yksi iso rautasydäminen asteroidi, niin se sisältää enemmän malmia kuin ihmiset ovat historiansa aikana maasta louhineet. Sen hyödyntäminen on todella tuottoisaa (mutta aikaavievää).

Lue lisää

VAIHE 1)
Hissin painopisteen tulee sijaita geostationaarisella kiertoradalla 36000 km (noin maapallon ympärysmitta) etäisyydellä maasta.
Näin pitkä itsensä kannattava kaapeli (alapäästään ohut mutta kaiken aikaan paksuneva olkoon mitä nanokuitua tahansa) painaa vallan helvetin paljonm.
Ei sillä hyvä, vaan lisäksi tarvitaan painoa luokkaa toinen mokoma vastapainoksi.

Tämä rojumäärä tulee nostaa kokonaisuudessaan rakettitekniikalla geostationaariselle radalle ennenkuin hissin rakentaminen pääsee EDES alkuun.
HULLUN HOMMAA !

Vaihe 2) Rakentaminen
Vaihe 3) Häiriövaikutusten (kuu, aurinki jne. eliminointi)
Vaihe 4) Liikenne ja huolto
jne.

TÄYTTÄ UTOPISTISTA JA TOTEUTTAMISKELVOTONTA HAIHATTELUA KOKO JUTTU.

(Saatat vastata, että ennakkoluuloton ja avoin täytyy olla, mutta kyllä silläkin on rajansa.)

Hui-hai. kirjoitti:

VAIHE 1)
Hissin painopisteen tulee sijaita geostationaarisella kiertoradalla 36000 km (noin maapallon ympärysmitta) etäisyydellä maasta.
Näin pitkä itsensä kannattava kaapeli (alapäästään ohut mutta kaiken aikaan paksuneva olkoon mitä nanokuitua tahansa) painaa vallan helvetin paljonm.
Ei sillä hyvä, vaan lisäksi tarvitaan painoa luokkaa toinen mokoma vastapainoksi.

Tämä rojumäärä tulee nostaa kokonaisuudessaan rakettitekniikalla geostationaariselle radalle ennenkuin hissin rakentaminen pääsee EDES alkuun.
HULLUN HOMMAA !

Vaihe 2) Rakentaminen
Vaihe 3) Häiriövaikutusten (kuu, aurinki jne. eliminointi)
Vaihe 4) Liikenne ja huolto
jne.

TÄYTTÄ UTOPISTISTA JA TOTEUTTAMISKELVOTONTA HAIHATTELUA KOKO JUTTU.

(Saatat vastata, että ennakkoluuloton ja avoin täytyy olla, mutta kyllä silläkin on rajansa.)

Lue lisää

>" Tämä rojumäärä tulee nostaa kokonaisuudessaan rakettitekniikalla geostationaariselle radalle ennenkuin hissin rakentaminen pääsee EDES alkuun. "

Ei tietenkään. Aluksi ylös viedään ihan ohut "bootstrap-naru", joka ammutaan alas ja jolla hinataan maasta ylös paksumpi, jolla hinataan lopullinen (tai sinnepäin). Vastapaino on n. 100 000km korkeudessa. Sen ei tarvitse olla kovin massiivinen ja massaa voidaan vähitellen kasvattaa.

Hommasta on tehty hyvin yksityiskohtaisia asiantuntijoiden esitutkimuksia ja mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole löydetty. Tärkein viivyttävä tekijä on nanoputkikaapelin valmistus ja sen eteen työskennellään ahkerasti, koska teknologialla on tuhansia muita käyttöjä.

Yusa kirjoitti:

>" Tämä rojumäärä tulee nostaa kokonaisuudessaan rakettitekniikalla geostationaariselle radalle ennenkuin hissin rakentaminen pääsee EDES alkuun. "

Ei tietenkään. Aluksi ylös viedään ihan ohut "bootstrap-naru", joka ammutaan alas ja jolla hinataan maasta ylös paksumpi, jolla hinataan lopullinen (tai sinnepäin). Vastapaino on n. 100 000km korkeudessa. Sen ei tarvitse olla kovin massiivinen ja massaa voidaan vähitellen kasvattaa.

Hommasta on tehty hyvin yksityiskohtaisia asiantuntijoiden esitutkimuksia ja mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ei ole löydetty. Tärkein viivyttävä tekijä on nanoputkikaapelin valmistus ja sen eteen työskennellään ahkerasti, koska teknologialla on tuhansia muita käyttöjä.

Lue lisää

On toki hauskaa kuvitella ja lueskella Science fiction kirjallisuutta ja antaa mielikuvituksen laukata. Mm. Arthur C, Clarke on kirjoitellut asiasta hauskasti.

Kannanottojeni lähtökohtana ovat kuitenkin varsinaiset luonnontieteet ja reaaliset toteuttamismahdollisuudet.

Hui-hai. kirjoitti:

On toki hauskaa kuvitella ja lueskella Science fiction kirjallisuutta ja antaa mielikuvituksen laukata. Mm. Arthur C, Clarke on kirjoitellut asiasta hauskasti.

Kannanottojeni lähtökohtana ovat kuitenkin varsinaiset luonnontieteet ja reaaliset toteuttamismahdollisuudet.

Lue lisää

Voihan sitä kuukkelia käyttää ja löytää paljon epäfiktiivistä asialukemista alalta:

http://science.nasa.gov/headlines/y2000/ast07sep_1.htm
http://www.spaceelevator.com/
http://www.spacedaily.com/news/materials-03w.html
http://www.liftport.com/files/521Edwards.pdf

Näissä otetaan kantaa sekä luonnotieteisiin, että talouteen.

Yusa kirjoitti:

Voihan sitä kuukkelia käyttää ja löytää paljon epäfiktiivistä asialukemista alalta:

http://science.nasa.gov/headlines/y2000/ast07sep_1.htm
http://www.spaceelevator.com/
http://www.spacedaily.com/news/materials-03w.html
http://www.liftport.com/files/521Edwards.pdf

Näissä otetaan kantaa sekä luonnotieteisiin, että talouteen.

Lue lisää

Lueskelin/selailin esittämäsi artikkelit läpi. Olivat hauskoja ajatusleikkejä ja sinällään mielenkiintoisia. En löytänyt kuitenkaan reaalista kokretiaa niistä.
......

Mm. seuraavaan en löytänyt vastausta artikkeleistasi. Ei riitä, että kuorma vain nostetaan kuvitellulla hissillä.

Maapallon ympärys noin 40.000 km ja vuorokaudessa 86.400 sekuntia. Edellisistä seuraa, että kehänopeus päiväntasaajalla on 0,5 km/sek.

Geostationäärisen radan ympärys noin 260.000 km. Vastaava kehänopeus noin 3 km/sek

Miten avaruushissi aikaansaisi edellisen vaatiman noin 2,5 km/sek tangetiaalisen kehänopeuden lisäyksen ylös hissaamalleen tavaralle ?

Kiva jos vastaisit joko itse tai opastaisit kuukkeliani.

Hui-hai. kirjoitti:

Lueskelin/selailin esittämäsi artikkelit läpi. Olivat hauskoja ajatusleikkejä ja sinällään mielenkiintoisia. En löytänyt kuitenkaan reaalista kokretiaa niistä.
......

Mm. seuraavaan en löytänyt vastausta artikkeleistasi. Ei riitä, että kuorma vain nostetaan kuvitellulla hissillä.

Maapallon ympärys noin 40.000 km ja vuorokaudessa 86.400 sekuntia. Edellisistä seuraa, että kehänopeus päiväntasaajalla on 0,5 km/sek.

Geostationäärisen radan ympärys noin 260.000 km. Vastaava kehänopeus noin 3 km/sek

Miten avaruushissi aikaansaisi edellisen vaatiman noin 2,5 km/sek tangetiaalisen kehänopeuden lisäyksen ylös hissaamalleen tavaralle ?

Kiva jos vastaisit joko itse tai opastaisit kuukkeliani.

Lue lisää

Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että siellä oleva sateliitti pysyy koko ajan saman päiväntasaajan pisteen yläpuolella. Jos meillä on vastapaino GS-rataa korkeammalla, vaikka siinä 100 000km:n korkeudessa, mistä on puhuttu, niin se vetää kaapelin jännitykseen. Kun kaapelin alapää kiinnitetään isoon merelle ankkuroituun lauttaan, niin systeemi on stabiili. Sen painopiste (meressä kelluvaa lautta lukuunottamatta) on jossakin GS-radan yläpuolella. Kiipijän eteneminen ylös siirtää tietysti painopistettä ylöspäin, mutta se ei haittaa.

Kiippijän kehänopeus Maan suhteen kasvaa kun se nousee ylöspäin kaapelia pitkin. Ei sitä tangentiaalista kehänopeutta tarvitse mitenkään eksplisiittisesti tehdä sille. Potentiaalienergian lisääminen riittää.

Lisää:
http://www.isr.us/Downloads/niac_pdf/contents.html
http://www.liftport.com/faq.php
http://www.elevator2010.org/site/primer.html

Tekemällä yksinkertaisia hakuja huomaa, että hankkeeseen suhtaudutaan ihan tosissaan hyvin laajalla rintamalla. Se, mitä odotetaan, on kaapelin tuotantovalmiuksien kehittyminen. Ja siitä jo sanoin, että siihen on monia muitakin liiketaloudellisia kannusteita.

Missään ei ole löytynyt yhtään asiantuntijataholta tulevaa täysin tyrmäävää kritiikkiä. "Isoja" ongelmia ei liene, mutta ne kaikki pienemmät ovat ihan vakavasti otettavia. Kukaan ei kiellä homman haastavuutta. Mutta kuulennotkin olivat aikoinaan tolkuttoman haastavia.

Kapakkafyysikot saavat ihan vapaasti nauraa. Edelleen monet pitävät kuulentoja mahdottomina.

Yusa kirjoitti:

Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että siellä oleva sateliitti pysyy koko ajan saman päiväntasaajan pisteen yläpuolella. Jos meillä on vastapaino GS-rataa korkeammalla, vaikka siinä 100 000km:n korkeudessa, mistä on puhuttu, niin se vetää kaapelin jännitykseen. Kun kaapelin alapää kiinnitetään isoon merelle ankkuroituun lauttaan, niin systeemi on stabiili. Sen painopiste (meressä kelluvaa lautta lukuunottamatta) on jossakin GS-radan yläpuolella. Kiipijän eteneminen ylös siirtää tietysti painopistettä ylöspäin, mutta se ei haittaa.

Kiippijän kehänopeus Maan suhteen kasvaa kun se nousee ylöspäin kaapelia pitkin. Ei sitä tangentiaalista kehänopeutta tarvitse mitenkään eksplisiittisesti tehdä sille. Potentiaalienergian lisääminen riittää.

Lisää:
http://www.isr.us/Downloads/niac_pdf/contents.html
http://www.liftport.com/faq.php
http://www.elevator2010.org/site/primer.html

Tekemällä yksinkertaisia hakuja huomaa, että hankkeeseen suhtaudutaan ihan tosissaan hyvin laajalla rintamalla. Se, mitä odotetaan, on kaapelin tuotantovalmiuksien kehittyminen. Ja siitä jo sanoin, että siihen on monia muitakin liiketaloudellisia kannusteita.

Missään ei ole löytynyt yhtään asiantuntijataholta tulevaa täysin tyrmäävää kritiikkiä. "Isoja" ongelmia ei liene, mutta ne kaikki pienemmät ovat ihan vakavasti otettavia. Kukaan ei kiellä homman haastavuutta. Mutta kuulennotkin olivat aikoinaan tolkuttoman haastavia.

Kapakkafyysikot saavat ihan vapaasti nauraa. Edelleen monet pitävät kuulentoja mahdottomina.

Lue lisää

Näen moniaita ongelmia asiassa, mutta keskustelumme helpottamiseksi ehdotan pitäytymistä toistaiseksi vain tässä yhdessä, eli kehänopeuden kasvussa.

Toteat:
"Tangetiaalista kehänopeutta ei tarvitse erikseen tehdä. Potentiaalienergian lisääminen riittää."

Olet ehdottomasti väärässä.
Tangetiaalista kehänopeutta on lisättävä ja se ei onnistu kaiken lisäksi muulla tavoin kuin reaktioperiaatteella.
Eli saakoon nissi mistä lie utopiaenergiaansa taakan nostoon, niin sen lisäksi se tarvii raketin ja pirusti "ruutia" tangetiaaliseen kiihdyttämiseen.
Tiedä sitten miksi tämä seikka on unohdettu ?

Asia voidaan helposti sivuuttaa jos ajatellaan pientä hissikoria muutaman ukon kuormalla miljoonan tonnin kokonaisrakenteessa. Mutta kait miljoonan tonnin hissirakenteella on tarkoitus rahdata kymmeniä miljoonia tonneja roinaa taivaalle jolloin asia muuttuu erittäin merkitseväksi. (Miljoonan tonnin painon tempaisin hatusta.)

Hui-hai. kirjoitti:

On toki hauskaa kuvitella ja lueskella Science fiction kirjallisuutta ja antaa mielikuvituksen laukata. Mm. Arthur C, Clarke on kirjoitellut asiasta hauskasti.

Kannanottojeni lähtökohtana ovat kuitenkin varsinaiset luonnontieteet ja reaaliset toteuttamismahdollisuudet.

Lue lisää

sama Artturi, joka kirjoitti kirjan satelliiteista. Olisit varmaan aikanaan leimannut Artturin satelliitti ideat haihatteluksi ja hauskaksi luettavaksi.

Hui-hai. kirjoitti:

Näen moniaita ongelmia asiassa, mutta keskustelumme helpottamiseksi ehdotan pitäytymistä toistaiseksi vain tässä yhdessä, eli kehänopeuden kasvussa.

Toteat:
"Tangetiaalista kehänopeutta ei tarvitse erikseen tehdä. Potentiaalienergian lisääminen riittää."

Olet ehdottomasti väärässä.
Tangetiaalista kehänopeutta on lisättävä ja se ei onnistu kaiken lisäksi muulla tavoin kuin reaktioperiaatteella.
Eli saakoon nissi mistä lie utopiaenergiaansa taakan nostoon, niin sen lisäksi se tarvii raketin ja pirusti "ruutia" tangetiaaliseen kiihdyttämiseen.
Tiedä sitten miksi tämä seikka on unohdettu ?

Asia voidaan helposti sivuuttaa jos ajatellaan pientä hissikoria muutaman ukon kuormalla miljoonan tonnin kokonaisrakenteessa. Mutta kait miljoonan tonnin hissirakenteella on tarkoitus rahdata kymmeniä miljoonia tonneja roinaa taivaalle jolloin asia muuttuu erittäin merkitseväksi. (Miljoonan tonnin painon tempaisin hatusta.)

Lue lisää

No mitä tapahtuu, kun isoa kuormaa aletaan nostaa kaapelia pitkin ilman horisontaalikiihdytystä? Kiipijä vipuaa vastapainon alas jäädessään maasta jälkeen (vai edistääkö se)? Meneekö siis kaapeli mutkalle?

Hui-hai. kirjoitti:

Näen moniaita ongelmia asiassa, mutta keskustelumme helpottamiseksi ehdotan pitäytymistä toistaiseksi vain tässä yhdessä, eli kehänopeuden kasvussa.

Toteat:
"Tangetiaalista kehänopeutta ei tarvitse erikseen tehdä. Potentiaalienergian lisääminen riittää."

Olet ehdottomasti väärässä.
Tangetiaalista kehänopeutta on lisättävä ja se ei onnistu kaiken lisäksi muulla tavoin kuin reaktioperiaatteella.
Eli saakoon nissi mistä lie utopiaenergiaansa taakan nostoon, niin sen lisäksi se tarvii raketin ja pirusti "ruutia" tangetiaaliseen kiihdyttämiseen.
Tiedä sitten miksi tämä seikka on unohdettu ?

Asia voidaan helposti sivuuttaa jos ajatellaan pientä hissikoria muutaman ukon kuormalla miljoonan tonnin kokonaisrakenteessa. Mutta kait miljoonan tonnin hissirakenteella on tarkoitus rahdata kymmeniä miljoonia tonneja roinaa taivaalle jolloin asia muuttuu erittäin merkitseväksi. (Miljoonan tonnin painon tempaisin hatusta.)

Lue lisää

> Miten avaruushissi aikaansaisi edellisen vaatiman noin 2,5 km/sek tangetiaalisen kehänopeuden lisäyksen ylös hissaamalleen tavaralle ?

Kyseinen kehänopeus lisääntyy sitä mukaan kun tavara nousee hississä. Ajattele, että pyörität narua pääsi yläpuolella, jossa on kivi painona (kuten Daavid linkosi kiven). Narussa on esijännitys ja nyt joukko kärpäsiä kiipeää tuota narua pitkin kiveä kohden.

Ei ole ongelmaa, kärpästen tangentiaalinen nopeus lisääntyy sitä mukaan kun ne edistyvät kiipeämisessään. Lisäksi pyörimistä ei avaruudessa haittaa poikittainen painovoima taikka ilmanvastus (kuten lingon esimerkissä).

Hui-hai. kirjoitti:

Näen moniaita ongelmia asiassa, mutta keskustelumme helpottamiseksi ehdotan pitäytymistä toistaiseksi vain tässä yhdessä, eli kehänopeuden kasvussa.

Toteat:
"Tangetiaalista kehänopeutta ei tarvitse erikseen tehdä. Potentiaalienergian lisääminen riittää."

Olet ehdottomasti väärässä.
Tangetiaalista kehänopeutta on lisättävä ja se ei onnistu kaiken lisäksi muulla tavoin kuin reaktioperiaatteella.
Eli saakoon nissi mistä lie utopiaenergiaansa taakan nostoon, niin sen lisäksi se tarvii raketin ja pirusti "ruutia" tangetiaaliseen kiihdyttämiseen.
Tiedä sitten miksi tämä seikka on unohdettu ?

Asia voidaan helposti sivuuttaa jos ajatellaan pientä hissikoria muutaman ukon kuormalla miljoonan tonnin kokonaisrakenteessa. Mutta kait miljoonan tonnin hissirakenteella on tarkoitus rahdata kymmeniä miljoonia tonneja roinaa taivaalle jolloin asia muuttuu erittäin merkitseväksi. (Miljoonan tonnin painon tempaisin hatusta.)

Lue lisää

Tässä taidetaan vastata kysymykseen:

" # What about conservation of angular momentum?

When a lifter ascends the ribbon, it must be accelerated eastward because the Earth's rotation represents a larger eastward velocity the higher you go. The required eastward force on the ascending lifter would have to be provided by a corresponding westward force on the ribbon.

If you go through the math quantitatively, the angular momentum for the lifters requires a pound or so of force over the one-week travel time, and we do that easily with our many tons of material in the anchor and the counterweight.

The quantities really are tiny, but just to be complete; a lifter going up pushes the entire lifter slightly to the east, causing it to lean. However, the ribbon recovers for the same reason that it stays up in the first place. Centripetal acceleration is acting on the upper two-thirds pulling it outward, and the lost angular momentum is replaced very quickly (essentially as fast as it is lost). The ribbon will never lose enough angular momentum to even deflect a single degree let alone fall. The extra angular momentum is stolen from the Earth's rotation; we will have to worry about this effect slowing down the Earth and making the day longer if we ever decide to ship the entirety of Australia into space."

Eli kiipijä varastaa energiaa sekä maan pyörimisnopeudesta, että vastapainolta. Missä suhteessa? Vastapainon menetys on siis kompensoitava. Tässä vaiheessa ehdottaisin, että ylös vietäisiin ikäänkuin verona ajoainetta (xenoinia tms) vastapainon jakuvasti käynnissä oleville ionimoottoreille, jotka korjaavat sen rataa. Ionimoottoreille riittää aurinkoenergiaa.

France Air kirjoitti:

> Miten avaruushissi aikaansaisi edellisen vaatiman noin 2,5 km/sek tangetiaalisen kehänopeuden lisäyksen ylös hissaamalleen tavaralle ?

Kyseinen kehänopeus lisääntyy sitä mukaan kun tavara nousee hississä. Ajattele, että pyörität narua pääsi yläpuolella, jossa on kivi painona (kuten Daavid linkosi kiven). Narussa on esijännitys ja nyt joukko kärpäsiä kiipeää tuota narua pitkin kiveä kohden.

Ei ole ongelmaa, kärpästen tangentiaalinen nopeus lisääntyy sitä mukaan kun ne edistyvät kiipeämisessään. Lisäksi pyörimistä ei avaruudessa haittaa poikittainen painovoima taikka ilmanvastus (kuten lingon esimerkissä).

Lue lisää

Kuvitellun kaltainen avaruushissi on vapaasti avaruudessa liikkuva kappale. Sen liikkeisiin vaikuttaa voimakkaimmin maan vetovoima jonka johdosta se kiertää maata irrallisena satelliittina. Myös kuun ja auringon vetovoimilla on voimakas vaikutus tämän satelliitin liikkeisiin. (Kuu ja aurinko tuhoaisivat osaltaan vetovoimillaan tämän esim. 100 000 km pitkän häkkyrän toiminnan, mutta ei siitä tässä sen enempää.)

Keskustelussa on käytetty "vastapaino"-nimitystä puhuttaessa tavasta millä häkkyrän painopiste saataisiin sijoitettua juuri geostationääriselle maata ympäröivälle radalle.
Tämä "vastapaino" ei ole millään lailla verrattavissa esim. esimerkissäsi mainitsemaasi narun päässä pyöritettävään punttiin.

Kuviteltua hissiä ja sen toimintaa ohjaavat taivaankappaleiden yleiset vetovoimalait, joten sen toimintaa on käsiteltävä niiden puitteissa.

Yusa kirjoitti:

Tässä taidetaan vastata kysymykseen:

" # What about conservation of angular momentum?

When a lifter ascends the ribbon, it must be accelerated eastward because the Earth's rotation represents a larger eastward velocity the higher you go. The required eastward force on the ascending lifter would have to be provided by a corresponding westward force on the ribbon.

If you go through the math quantitatively, the angular momentum for the lifters requires a pound or so of force over the one-week travel time, and we do that easily with our many tons of material in the anchor and the counterweight.

The quantities really are tiny, but just to be complete; a lifter going up pushes the entire lifter slightly to the east, causing it to lean. However, the ribbon recovers for the same reason that it stays up in the first place. Centripetal acceleration is acting on the upper two-thirds pulling it outward, and the lost angular momentum is replaced very quickly (essentially as fast as it is lost). The ribbon will never lose enough angular momentum to even deflect a single degree let alone fall. The extra angular momentum is stolen from the Earth's rotation; we will have to worry about this effect slowing down the Earth and making the day longer if we ever decide to ship the entirety of Australia into space."

Eli kiipijä varastaa energiaa sekä maan pyörimisnopeudesta, että vastapainolta. Missä suhteessa? Vastapainon menetys on siis kompensoitava. Tässä vaiheessa ehdottaisin, että ylös vietäisiin ikäänkuin verona ajoainetta (xenoinia tms) vastapainon jakuvasti käynnissä oleville ionimoottoreille, jotka korjaavat sen rataa. Ionimoottoreille riittää aurinkoenergiaa.

Lue lisää

Esittämäsi kirjoituksen ajatuksen pahin virhe on siinä mainittu maa-ankkuri.

Hissin on oltava vapaasti maata kiertävä. Jos se sidottaisiin maahan, niin rysähtäisi alas alta aikayksikön ellei sitten hajoaisi palasiksi avaruuteen.

Kiipijä ei voi "varastaa" maan pyörimisenergiaa tangetiaaliseen lisäkiihdytykseensä.
(Ainut keino tällaiseen olisi hissin sijoittaminen n. 33.000 km korkeaan maan pinnalla seisovaan "baabelin torniin".)

Hui-hai. kirjoitti:

Esittämäsi kirjoituksen ajatuksen pahin virhe on siinä mainittu maa-ankkuri.

Hissin on oltava vapaasti maata kiertävä. Jos se sidottaisiin maahan, niin rysähtäisi alas alta aikayksikön ellei sitten hajoaisi palasiksi avaruuteen.

Kiipijä ei voi "varastaa" maan pyörimisenergiaa tangetiaaliseen lisäkiihdytykseensä.
(Ainut keino tällaiseen olisi hissin sijoittaminen n. 33.000 km korkeaan maan pinnalla seisovaan "baabelin torniin".)

Lue lisää

Maa-asema kelluu meressä, ilmeisesti. Sen on esimerkiksi pystyttävä väistelemään päiväntasaajaa ylittäviä sateliiteja. Siispä kiipijän kaapeliin ilmeisesti kehittämä vaakakomponentti on kumottava moottoreilla, mikä lienee helppoa, koska voima ei ole suuri. Mutta jos käytettäisiin joustavaa ankkurointia, niin minun ymmärtääkseni hissin nousu hidastaisi maan pyörimistä, eli varastaisi hivenen energiaa, kuten FAQ:ssä väitetään.

Mitä tarkoittaa: "Hissin on oltava vapaasti maata kiertävä"? Vastapainokaan ei ole "vapaasti" kiertoradalla vaan roikkuu kaapelin varassa maa-asemasta kiertäen maata paljon suuremmalla nopeudella kuin vastaavalla korkeudella oleva vapaa sateliitti. Siten saadaan kaapeliin jännitys.

Yusa kirjoitti:

Maa-asema kelluu meressä, ilmeisesti. Sen on esimerkiksi pystyttävä väistelemään päiväntasaajaa ylittäviä sateliiteja. Siispä kiipijän kaapeliin ilmeisesti kehittämä vaakakomponentti on kumottava moottoreilla, mikä lienee helppoa, koska voima ei ole suuri. Mutta jos käytettäisiin joustavaa ankkurointia, niin minun ymmärtääkseni hissin nousu hidastaisi maan pyörimistä, eli varastaisi hivenen energiaa, kuten FAQ:ssä väitetään.

Mitä tarkoittaa: "Hissin on oltava vapaasti maata kiertävä"? Vastapainokaan ei ole "vapaasti" kiertoradalla vaan roikkuu kaapelin varassa maa-asemasta kiertäen maata paljon suuremmalla nopeudella kuin vastaavalla korkeudella oleva vapaa sateliitti. Siten saadaan kaapeliin jännitys.

Lue lisää

Hei taas,
mieluusti vastaan esittämiisi näkökohtiin. Olen perusluonnontieteet jotenkin tajunnut DI. En ole tähtitieteilijä, joten kommenttini vippaavat hyvinkin.

Vaakanopeus:
Vaakanopeuden lisäystarve on hyvin verkkainen, joka kasvaa nousun 33.000 km viikkoja kestävällä matkalla. Mutta viikkojakin kestävä matka ei salaa loppusummaa joka on lisävaakanopeusvaatimus luokkaa 2,5 km/sek. Tämä on kehitettävä reaktioperiaatteella.

Maa-asema / ankkurointi:
Hissirakennelman sitominen maahan -tarkoituksena synnyttää em. vaakanopeus ylös nostettavalle kuormalle- alkaisi kiertää hissiköyttö vastaavasti maan ympärille. Massojen kasvaessa tämä johtaisi tuhoon.

Vastapaino ja painopiste.
Hissi on yksi "miljoonan" tonnin painoinen ja esim 100.000 km pitkä kappale joka kiertää maata vapaana satelliittina jonka painopiste on noin 33.000 km etäisyydellä toisesta maahan päin osoittavasta osasta. Muutoinhan rakennelma rojahtaisi maahan. Painopiste edellyttää, että massaMOMENTIT sen joka puolella ovat samat.
"Vastapaino" on hyvin huono ilmaisu rakennelman painopisteestä/maasta poispäin olevalle massalle.

Sekä "vastapainoksi" nimeämäsi pää, että "hissikaapelin" lähellä maan pintaa roikkuva pää ovat kumpikin yhden ja saman vapaasti avaruudessa liikkuvan kokonaisuuden/ kappaleen/rakennelman päitä. (Ei hissiköyden alapää riipu "taivaasta" vaan on johonkin perustuva.)
Molempain päiden "vetovoima" kohdistuu kokonaisuuden painopisteeseen.

Toivon edellisessä osanneenui hieman vastata esittämiisi näkökohtiin.

Hui-hai. kirjoitti:

Hei taas,
mieluusti vastaan esittämiisi näkökohtiin. Olen perusluonnontieteet jotenkin tajunnut DI. En ole tähtitieteilijä, joten kommenttini vippaavat hyvinkin.

Vaakanopeus:
Vaakanopeuden lisäystarve on hyvin verkkainen, joka kasvaa nousun 33.000 km viikkoja kestävällä matkalla. Mutta viikkojakin kestävä matka ei salaa loppusummaa joka on lisävaakanopeusvaatimus luokkaa 2,5 km/sek. Tämä on kehitettävä reaktioperiaatteella.

Maa-asema / ankkurointi:
Hissirakennelman sitominen maahan -tarkoituksena synnyttää em. vaakanopeus ylös nostettavalle kuormalle- alkaisi kiertää hissiköyttö vastaavasti maan ympärille. Massojen kasvaessa tämä johtaisi tuhoon.

Vastapaino ja painopiste.
Hissi on yksi "miljoonan" tonnin painoinen ja esim 100.000 km pitkä kappale joka kiertää maata vapaana satelliittina jonka painopiste on noin 33.000 km etäisyydellä toisesta maahan päin osoittavasta osasta. Muutoinhan rakennelma rojahtaisi maahan. Painopiste edellyttää, että massaMOMENTIT sen joka puolella ovat samat.
"Vastapaino" on hyvin huono ilmaisu rakennelman painopisteestä/maasta poispäin olevalle massalle.

Sekä "vastapainoksi" nimeämäsi pää, että "hissikaapelin" lähellä maan pintaa roikkuva pää ovat kumpikin yhden ja saman vapaasti avaruudessa liikkuvan kokonaisuuden/ kappaleen/rakennelman päitä. (Ei hissiköyden alapää riipu "taivaasta" vaan on johonkin perustuva.)
Molempain päiden "vetovoima" kohdistuu kokonaisuuden painopisteeseen.

Toivon edellisessä osanneenui hieman vastata esittämiisi näkökohtiin.

Lue lisää

Minun päässäni on malli, joka melko hyvin toimii. Siinä voi olla puutteita. Tutkin asiaa pikkuhiljaa ja annan hautua. Jos olet ihan vakavissasi, että asiassa ei ole mitään järkeä, niin kyllä sinun pitäisi kertoa se niille, jotka hanketta puuhaavat, ja selkeästi laskelmilla perustellen.

Tässä on esimerkiksi perusteellisen oloinen esitys fysikaalisista perusteista. Ehdotan, että alat paikantaa sen virheitä ja raportoit niistä eteenpäin.

http://www.zadar.net/space-elevator/#uvod

Aika kyllä näyttää miten asiat makaavat. Runsaat 100v sitten joku matemaatikko ihan järkevästi perusteli, että ilmaa raskaampi lentolaite ei voi koskaan toimia, koska siiven kantava voima (vakionopeudella) kasvaa laitteen koon neliössä, mutta paino kuutiossa. Hän ei huomannut, että siiven nostovoima kasvaa tietyn nopeuden jälkeen eksponentiaalisesti nopeuden funktiona. Silti hän oli omien oletuksiensa pohjalta ihan oikeassa.

Yusa kirjoitti:

Minun päässäni on malli, joka melko hyvin toimii. Siinä voi olla puutteita. Tutkin asiaa pikkuhiljaa ja annan hautua. Jos olet ihan vakavissasi, että asiassa ei ole mitään järkeä, niin kyllä sinun pitäisi kertoa se niille, jotka hanketta puuhaavat, ja selkeästi laskelmilla perustellen.

Tässä on esimerkiksi perusteellisen oloinen esitys fysikaalisista perusteista. Ehdotan, että alat paikantaa sen virheitä ja raportoit niistä eteenpäin.

http://www.zadar.net/space-elevator/#uvod

Aika kyllä näyttää miten asiat makaavat. Runsaat 100v sitten joku matemaatikko ihan järkevästi perusteli, että ilmaa raskaampi lentolaite ei voi koskaan toimia, koska siiven kantava voima (vakionopeudella) kasvaa laitteen koon neliössä, mutta paino kuutiossa. Hän ei huomannut, että siiven nostovoima kasvaa tietyn nopeuden jälkeen eksponentiaalisesti nopeuden funktiona. Silti hän oli omien oletuksiensa pohjalta ihan oikeassa.

Lue lisää

kiitos keskustelusta

olisi tarpeeksi lähellä toisiaan, silloin niitä voitaisiin käyttää sähköenergian johtamiseen avaruudessa olevista aurinkokennoista maahan. Nano putket ovat erittäin hyviä sähkön johtamiseen.

Jos kuormat liikkuvat 50 km/h, niin matka pääteasemalle kestää 3 kk?? Miten sitten palautetaan vaunut, kun niitä menee yhtä aikaa useampia?

Pakko olla kaksi nauhaa toinen ylös ja toinen alas? Sekä laittaa virransyöttö nauhaan, ei se muuten toimi? Jos laserilla syötetään energiaa, niin sehän katkaisee nauhan osuesaan siihen?

Entä kun pääteasema on täynnä kuormavaunuja ja tavaraa? Naru katkeaa keskipakovoiman johdosta??

Lisäksi nauhassa tulee olla jonkinlaisia huoltoasemia (ja sivutraiteita) ainakin 1000 km:n välein ei se muuten onnistu? Jokin vaunu pysähtyy, niin millä sitä huolletaan? Huoltovaunulla menee kuukausi päästä korjaamaan rikkoutunutta vaunua?

parempi nimi kirjoitti:

Jos kuormat liikkuvat 50 km/h, niin matka pääteasemalle kestää 3 kk?? Miten sitten palautetaan vaunut, kun niitä menee yhtä aikaa useampia?

Pakko olla kaksi nauhaa toinen ylös ja toinen alas? Sekä laittaa virransyöttö nauhaan, ei se muuten toimi? Jos laserilla syötetään energiaa, niin sehän katkaisee nauhan osuesaan siihen?

Entä kun pääteasema on täynnä kuormavaunuja ja tavaraa? Naru katkeaa keskipakovoiman johdosta??

Lisäksi nauhassa tulee olla jonkinlaisia huoltoasemia (ja sivutraiteita) ainakin 1000 km:n välein ei se muuten onnistu? Jokin vaunu pysähtyy, niin millä sitä huolletaan? Huoltovaunulla menee kuukausi päästä korjaamaan rikkoutunutta vaunua?

Lue lisää

Nopeus on ongelma. Varmasti käytetään suurempaa nopeutta kuin 50km/h, ainakin ilmakehän ulkopuolella, kun painovoimakin heikkenee koko ajan noustessa. Kipijän suurimpia haasteita on tehokkaan, nopean kitkavedon tekeminen. Kitkapyörät eivät saa ylikuumentua.

Erillinen paluukaapeli on todennäköinen ratkaisu. Geosynkronisen radan korkeudella siirtyminen kaapelilta toiselle ei ole vaikea asia: irrotus ja kevyt tyrkkäys oikeaan suuntaan.

Muuten, vaikka fysikaalisista syistä johtuen koko systeemin pituus on ehkä 2-3x GS-radan korkeus (riittävän keskipakovoiman kehittämiseksi vastapainolle), niin enemmistö kuormasta jää paljon alemmaksi. En näe muuta tarvetta mennä kauemmaksi kuin huoltosyyt. Edes linkoaminen planeettojen väliselle matkalle on huono syy, koska linkoamissuunta on aina Maan pyörimistaso.

Yusa kirjoitti:

Nopeus on ongelma. Varmasti käytetään suurempaa nopeutta kuin 50km/h, ainakin ilmakehän ulkopuolella, kun painovoimakin heikkenee koko ajan noustessa. Kipijän suurimpia haasteita on tehokkaan, nopean kitkavedon tekeminen. Kitkapyörät eivät saa ylikuumentua.

Erillinen paluukaapeli on todennäköinen ratkaisu. Geosynkronisen radan korkeudella siirtyminen kaapelilta toiselle ei ole vaikea asia: irrotus ja kevyt tyrkkäys oikeaan suuntaan.

Muuten, vaikka fysikaalisista syistä johtuen koko systeemin pituus on ehkä 2-3x GS-radan korkeus (riittävän keskipakovoiman kehittämiseksi vastapainolle), niin enemmistö kuormasta jää paljon alemmaksi. En näe muuta tarvetta mennä kauemmaksi kuin huoltosyyt. Edes linkoaminen planeettojen väliselle matkalle on huono syy, koska linkoamissuunta on aina Maan pyörimistaso.

Lue lisää

Mielestän kaikki se vastapainona toimiva systeemi, joka on avaruudessa kannattaa sitoa useampaan nauhaan sen takia, että jos yksi nauha katkeaa tai irtoaa, niin ei menetettäisi koko rakennelmaa taikka arvokasta nauhaa.

Muussa tapauksessa koko roska lähtee matkalle ulkoavaruuteen, ja on lähes mahdoton enää tavoittaa. Kun nauhoja on useampia (tai yksi nauha jaettu useampaan osaan), niin on toiveita saada pelastetuksi koko rakennelma.

Välittömästi tulee mieleen kuun yhdistäminen maahan tällaisten nauhojen avulla. (Hauska asia, mutta ei silti välttämättä vitsi xD)

Kuusta maahan on 360 000 - 405 000 km, ja etäisyys vaihtelee. Koska kuu kääntää aina saman puolen maata kohden, niin voidaan maan vetovoimaa käyttää vastapainona. Nauhaa ei voine vetää maahan asti, koska maa pyörii n. 900 km/h itsensä ympäri.

Vedetään kuusta 300 000 km pitkä nauha, joka on yhteydessä maasta avaruuteen johtavaan 100 000 km:n nauhaan. Ja välissä on junan vaihto. Maan vastapaino pyörii maapallon ympäri kerran vuorokaudessa ja tulee kuun vastapainon läheisyyteen. Kuun vastapaino liukuu taivaalla kuun kanssa samassa linjassa maapalloon nähden. (Pitää vain huolehtia, että nauhat eivät sotkeennu toisiinsa xD)

Yusa kirjoitti:

Nopeus on ongelma. Varmasti käytetään suurempaa nopeutta kuin 50km/h, ainakin ilmakehän ulkopuolella, kun painovoimakin heikkenee koko ajan noustessa. Kipijän suurimpia haasteita on tehokkaan, nopean kitkavedon tekeminen. Kitkapyörät eivät saa ylikuumentua.

Erillinen paluukaapeli on todennäköinen ratkaisu. Geosynkronisen radan korkeudella siirtyminen kaapelilta toiselle ei ole vaikea asia: irrotus ja kevyt tyrkkäys oikeaan suuntaan.

Muuten, vaikka fysikaalisista syistä johtuen koko systeemin pituus on ehkä 2-3x GS-radan korkeus (riittävän keskipakovoiman kehittämiseksi vastapainolle), niin enemmistö kuormasta jää paljon alemmaksi. En näe muuta tarvetta mennä kauemmaksi kuin huoltosyyt. Edes linkoaminen planeettojen väliselle matkalle on huono syy, koska linkoamissuunta on aina Maan pyörimistaso.

Lue lisää

Ja tässä miltä se näyttäisi avaruudessa. Kuusta 300 000 km pitkä hissi ja maasta 100 000 km pitkä hissi:

http://www.elisanet.fi/master.navigator/MoonEarth.jpg

France Air kirjoitti:

Mielestän kaikki se vastapainona toimiva systeemi, joka on avaruudessa kannattaa sitoa useampaan nauhaan sen takia, että jos yksi nauha katkeaa tai irtoaa, niin ei menetettäisi koko rakennelmaa taikka arvokasta nauhaa.

Muussa tapauksessa koko roska lähtee matkalle ulkoavaruuteen, ja on lähes mahdoton enää tavoittaa. Kun nauhoja on useampia (tai yksi nauha jaettu useampaan osaan), niin on toiveita saada pelastetuksi koko rakennelma.

Välittömästi tulee mieleen kuun yhdistäminen maahan tällaisten nauhojen avulla. (Hauska asia, mutta ei silti välttämättä vitsi xD)

Kuusta maahan on 360 000 - 405 000 km, ja etäisyys vaihtelee. Koska kuu kääntää aina saman puolen maata kohden, niin voidaan maan vetovoimaa käyttää vastapainona. Nauhaa ei voine vetää maahan asti, koska maa pyörii n. 900 km/h itsensä ympäri.

Vedetään kuusta 300 000 km pitkä nauha, joka on yhteydessä maasta avaruuteen johtavaan 100 000 km:n nauhaan. Ja välissä on junan vaihto. Maan vastapaino pyörii maapallon ympäri kerran vuorokaudessa ja tulee kuun vastapainon läheisyyteen. Kuun vastapaino liukuu taivaalla kuun kanssa samassa linjassa maapalloon nähden. (Pitää vain huolehtia, että nauhat eivät sotkeennu toisiinsa xD)

Lue lisää

Kun ajatusta kehittelee, niin paras ratkaisu maan ongelmiin, on ripustaa neljä avaruushissiä eli nonoputkinauhaa kuusta. Näissä nauhoissa roikkuu lentokenttä aivan maan ilmakehän yläosissa! Yksi hissi jokaisessa kentän nurkassa.

Kenttä on tietenkin jatkuvassa liikkeessä hyvin ohuen ilmakehän suhteen n. 1000 km/h. Ja kuusta olevat nauhat kiskovat kenttää maapallon ilmakehässä. Kenttä on jotenkin riittävän virtaviivainen, ettei ohut ilmakehä aiheuta ongelmia.

Nyt sitten aivan yksinkertaisesti lennetään tälle lentokentälle lähes normaaleilla lentokoneilla (tavallinen jumbojetti lentää n. 900km/h). Täydessä nopeudessa oleva erikoisjumbojetti laskeutuu liikkuvalle alustalle, joka roikkuu kuusta. Se kiinnitetään alustaan ja hinataan tuulensuojaan. Lasti siirretään hisseihin ja matka voi jatkua. Päästään joko väliavaruuteen tai kuuhun hissiä käyttämällä.

Koska kuu etääntyy ja lähestyy maapalloa kiertoradallaan, niin kenttää nostetaan ja lasketaan sopivasti... keskimäärin 63 km/h (??)nopeudella. Se tapahtuu vaikkapa kelaamalla nauhoja kuusta käsin. Taikka sitten annetaan kentän nousta välillä pois maapallon ilmakehästä.

Viittaan vanhoihin laulun sanoihin sanamukaisesti: "Fly me to the moon!"

parempi nimi kirjoitti:

Jos kuormat liikkuvat 50 km/h, niin matka pääteasemalle kestää 3 kk?? Miten sitten palautetaan vaunut, kun niitä menee yhtä aikaa useampia?

Pakko olla kaksi nauhaa toinen ylös ja toinen alas? Sekä laittaa virransyöttö nauhaan, ei se muuten toimi? Jos laserilla syötetään energiaa, niin sehän katkaisee nauhan osuesaan siihen?

Entä kun pääteasema on täynnä kuormavaunuja ja tavaraa? Naru katkeaa keskipakovoiman johdosta??

Lisäksi nauhassa tulee olla jonkinlaisia huoltoasemia (ja sivutraiteita) ainakin 1000 km:n välein ei se muuten onnistu? Jokin vaunu pysähtyy, niin millä sitä huolletaan? Huoltovaunulla menee kuukausi päästä korjaamaan rikkoutunutta vaunua?

Lue lisää

aina sinne pääteasemalle asti mennä. Eikös se avaruusasemakin lennä noin 300km korkeudessa, eli kuuden matkatunnin päässä 50km tuntivauhdilla. Tietenkin tarvitaan rakettimoottorit avuksi päästäkseen sille avaruusasemalle.

France Air kirjoitti:

Ja tässä miltä se näyttäisi avaruudessa. Kuusta 300 000 km pitkä hissi ja maasta 100 000 km pitkä hissi:

http://www.elisanet.fi/master.navigator/MoonEarth.jpg

Lue lisää

toisiinsa, niin eikös se nauha kierry maapallon ympärille ja samalla vedä kuun lähemmäksi maata lopulta törmäten maahan uskomattomalla voimalla räjäyttäen koko maapallon pieniksi palasiksi.

Sam kirjoitti:

aina sinne pääteasemalle asti mennä. Eikös se avaruusasemakin lennä noin 300km korkeudessa, eli kuuden matkatunnin päässä 50km tuntivauhdilla. Tietenkin tarvitaan rakettimoottorit avuksi päästäkseen sille avaruusasemalle.

Lue lisää

Tätä olen pinnallisesti miettinyt: jos noustaan hissillä 300km:n korkeuteen ja hypätään kyydistä, niin pudotaan jotakin ballistista rataa pitkin takaisin maahan, koska ratanopeus ei riitä. Tarvitaan siis lisä kiihdytys rakettimoottoreita käyttäen. Mahdollisesti korkeammalta pudottauten voidaan potentiaalienergia muuttaa ratanopeudeksi jollakin tempulla, eli ei tarvita niin paljon rakettivoimaa...

France Air kirjoitti:

Kun ajatusta kehittelee, niin paras ratkaisu maan ongelmiin, on ripustaa neljä avaruushissiä eli nonoputkinauhaa kuusta. Näissä nauhoissa roikkuu lentokenttä aivan maan ilmakehän yläosissa! Yksi hissi jokaisessa kentän nurkassa.

Kenttä on tietenkin jatkuvassa liikkeessä hyvin ohuen ilmakehän suhteen n. 1000 km/h. Ja kuusta olevat nauhat kiskovat kenttää maapallon ilmakehässä. Kenttä on jotenkin riittävän virtaviivainen, ettei ohut ilmakehä aiheuta ongelmia.

Nyt sitten aivan yksinkertaisesti lennetään tälle lentokentälle lähes normaaleilla lentokoneilla (tavallinen jumbojetti lentää n. 900km/h). Täydessä nopeudessa oleva erikoisjumbojetti laskeutuu liikkuvalle alustalle, joka roikkuu kuusta. Se kiinnitetään alustaan ja hinataan tuulensuojaan. Lasti siirretään hisseihin ja matka voi jatkua. Päästään joko väliavaruuteen tai kuuhun hissiä käyttämällä.

Koska kuu etääntyy ja lähestyy maapalloa kiertoradallaan, niin kenttää nostetaan ja lasketaan sopivasti... keskimäärin 63 km/h (??)nopeudella. Se tapahtuu vaikkapa kelaamalla nauhoja kuusta käsin. Taikka sitten annetaan kentän nousta välillä pois maapallon ilmakehästä.

Viittaan vanhoihin laulun sanoihin sanamukaisesti: "Fly me to the moon!"

Lue lisää

Tuota voisi tosissaan miettiä. Hätäisesti ajatellen kuullostaa suunnilleen luonnonlakien mukaiselta. Ja käytännölliseltä!

France Air kirjoitti:

Mielestän kaikki se vastapainona toimiva systeemi, joka on avaruudessa kannattaa sitoa useampaan nauhaan sen takia, että jos yksi nauha katkeaa tai irtoaa, niin ei menetettäisi koko rakennelmaa taikka arvokasta nauhaa.

Muussa tapauksessa koko roska lähtee matkalle ulkoavaruuteen, ja on lähes mahdoton enää tavoittaa. Kun nauhoja on useampia (tai yksi nauha jaettu useampaan osaan), niin on toiveita saada pelastetuksi koko rakennelma.

Välittömästi tulee mieleen kuun yhdistäminen maahan tällaisten nauhojen avulla. (Hauska asia, mutta ei silti välttämättä vitsi xD)

Kuusta maahan on 360 000 - 405 000 km, ja etäisyys vaihtelee. Koska kuu kääntää aina saman puolen maata kohden, niin voidaan maan vetovoimaa käyttää vastapainona. Nauhaa ei voine vetää maahan asti, koska maa pyörii n. 900 km/h itsensä ympäri.

Vedetään kuusta 300 000 km pitkä nauha, joka on yhteydessä maasta avaruuteen johtavaan 100 000 km:n nauhaan. Ja välissä on junan vaihto. Maan vastapaino pyörii maapallon ympäri kerran vuorokaudessa ja tulee kuun vastapainon läheisyyteen. Kuun vastapaino liukuu taivaalla kuun kanssa samassa linjassa maapalloon nähden. (Pitää vain huolehtia, että nauhat eivät sotkeennu toisiinsa xD)

Lue lisää

>" Mielestän kaikki se vastapainona toimiva systeemi, joka on avaruudessa kannattaa sitoa useampaan nauhaan sen takia, että jos yksi nauha katkeaa tai irtoaa, niin ei menetettäisi koko rakennelmaa taikka arvokasta nauhaa. "

Kartiomainen viritelmä, jossa monta maa-asemaa yhdistetään viuhkamaisesti yhteen vastapainoon voisi olla hyvä ratkaisu. Siten koko systeemi kestäisi paremmin kaapeleiden tapaturmaisen katkeamisen. Lisäksi maa-asemat voitaisiin siten sijoittaa kauaksikin päiväntasaajasta, symmetrisesti molemmin puolin.

Yusa kirjoitti:

>" Mielestän kaikki se vastapainona toimiva systeemi, joka on avaruudessa kannattaa sitoa useampaan nauhaan sen takia, että jos yksi nauha katkeaa tai irtoaa, niin ei menetettäisi koko rakennelmaa taikka arvokasta nauhaa. "

Kartiomainen viritelmä, jossa monta maa-asemaa yhdistetään viuhkamaisesti yhteen vastapainoon voisi olla hyvä ratkaisu. Siten koko systeemi kestäisi paremmin kaapeleiden tapaturmaisen katkeamisen. Lisäksi maa-asemat voitaisiin siten sijoittaa kauaksikin päiväntasaajasta, symmetrisesti molemmin puolin.

Lue lisää

noi maa-asemat vaikkapa Lontooseen, New Yorkiin ja vaikkapa Pariisiin. Sidotaan kaikki nauhat yhteen vastapainoon ja linkitetään nauhat keskenään yhteen ilmakehän puolella. Näin voidaan matkustaa nopeasti nauhaa pitkin eri kaupunkien välilä.

masa kirjoitti:

toisiinsa, niin eikös se nauha kierry maapallon ympärille ja samalla vedä kuun lähemmäksi maata lopulta törmäten maahan uskomattomalla voimalla räjäyttäen koko maapallon pieniksi palasiksi.

Lue lisää

Sikäli kun nauhasta saa riittävän vahvaa. Kuun massa on kyllä varsin massiivinen ja nauha aika heppoista siihen verrattuna :)