Lisää valtaa opettajille - vain suosikkivanhempien suosikkilapset saavat opetusta, muut laitetaan piiloon ties minne ja psykologin juttusille tabuja syömään jotta pitävät turpansa kiinni, erityiskouluihin joitten jälkeen ei töitä saa enää koskaan ja niin edelleen. Jollei opettajalla ole kykyä opettaa, miksi lasten pitää siitä kärsiä ? Lapsi ei vielä ole kykenevä itse arvioimaan, jutellako kaverin kanssa vai pitääkö turpansa kiinni, kun krapulainen, mielenterveysongelmainen tai kuukautiskivuista kärsivä opettaja ei pidä lapsista vaan kokee tehtäväkseen rangaista heitä samoin kuin työvoimatoimisto tai sosiaalitoimisto kokee tehtäväkseen rangaista työtöntä,
monessakaan tapauksessa, miksi lapsen pitää siitä kärsiä ?
----------------------
(hs)
Koulun kurinpitoon uudet keinot
Ehdotus: Opettaja voisi poistaa häiriköivän oppilaan luokasta
Koululle ja opettajille on tarkoitus antaa lisää valtuuksia häiriköitten kuriin panemiseksi. Opettajalle aiotaan antaa oikeus poistaa luokasta muita häiritsevä oppilas jäljellä olevan oppitunnin ajaksi.
Opetusministeriössä on luonnosvaiheessa laaja lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävä lakipaketti, joka etenee hallituksen esitykseksi alkusyksystä.
"Ei opettajalle ole tarkoitus antaa mitään poliisin valtuuksia, vaan hänen tulee käyttää opettajan menetelmiä. Ja poistamisoikeuskin koskee vain ääritapauksia. Jos koulussa on hyvä ilmapiiri, ei sitä tarvitse tietenkään käyttää", johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä tähdentää.
Oppilas voidaan myös määrätä kahden tunnin jälki-istuntoon. Muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi häiriköivä oppilas voitaisiin poistaa luokasta myös koko loppupäiväksi.
Lakiin on tarkoitus kirjata, ettei kurinpitorangaistuksen saanutta saa jättää oman onnensa nojaan, vaan hänet pitää ohjata tuen piiriin.
Myös oppilaan määräaikaista erottamista aiotaan joustavoittaa niin, että se tulisi voimaan heti. Säädöksiin tulisi kuitenkin kohta, jonka mukaan erotetulle pitää laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma ja hänen oppimistaan tulee seurata.
Kuriehdotukset ovat samansuuntaisia kuin ne, joita esitti niin sanottu turvatyöryhmä jo kaksi vuotta sitten. Ehdotukset saivat silloin kuitenkin melko ristiriitaisen vastaanoton. Lindroosin mukaan lain toivottiin käsittelevän oppilaiden hyvinvointia laajemmin kuin pelkkänä kurinpitokysymyksenä.
Koulujen terveyden ja turvallisuuden edistämisvelvollisuudesta aiotaankin tehdä perusopetuslakiin nykyistä tarkemmat säädökset. Jo nykyisenkin lain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Koulut velvoitetaan myös sisällyttämään omiin opetussuunnitelmiinsa erityiset suunnitelmat väkivallan ja häirinnän estämisestä.
Myös poissaolojen tarkempaan seurantaan koulut on tarkoitus velvoittaa. "Nyt on suuri huoli siitä, ettei vanhemmille mene tarpeeksi ajoissa tieto lasten poissaoloista", Lindroos sanoo.
Valtakunnallisia tilastoja lintsaamisen yleisyydestä ei ole, mutta poissaolot kasaantuvat niille, joilla on muitakin ongelmia.
Myös oppilashuollosta ja oikeudesta siihen on aikomus säätää tarkemmin kuin nyt. Kyse on lähinnä koululääkäreistä, -kuraattoreista ja -psykologeista. Kouluterveydenhuollon voimavarat vaihtelevat suuresti sekä kuntien välillä että sisällä.
1980-luvun lopulla tavoiteltavana pidettiin yhtä kuraattorin tai psykologin virkaa tuhatta oppilasta kohti, mutta tavoite toteutui 1990-luvun alkupuolellakin vain joissakin Uudenmaan kunnissa.
Suomen psykologiliiton mukaan koulupsykologi- ja kuraattoripalveluja on nyt jokseenkin riittävästi vain pääkaupunkiseudulla.
Päätoimisia koulukuraattoreita on arviolta 250 ja psykologeja 150.
Kouluihin on kuitenkin perustettu runsaasti oppilashuoltoryhmiä, vaikka ne eivät ole lakisääteisiä. Ryhmissä on yleensä ainakin rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä yläasteella opinto-ohjaaja.
Viime vuonna oppilashuoltoryhmä toimi noin 70 prosentissa maan kouluista. Käytännössä kaikissa yli 300 oppilaan ja useimmissa yli sadan oppilaan kouluissa on oppilashuoltoryhmä.
Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa tai kuussa ja käsittelevät esimerkiksi oppimisvaikeuksia, kiusaamista, työrauhaongelmia, väkivaltaa ja luvattomia poissaoloja.
Alle puolella kouluista on turvallisuutta uhkaavia tilanteita varten erityinen kriisisuunnitelma. Yli puolella yläasteista on kriisiryhmä. Suurimmalla osalla kouluista on myös vahvistettu järjestyssääntö.
monessakaan tapauksessa, miksi lapsen pitää siitä kärsiä ?
----------------------
(hs)
Koulun kurinpitoon uudet keinot
Ehdotus: Opettaja voisi poistaa häiriköivän oppilaan luokasta
Koululle ja opettajille on tarkoitus antaa lisää valtuuksia häiriköitten kuriin panemiseksi. Opettajalle aiotaan antaa oikeus poistaa luokasta muita häiritsevä oppilas jäljellä olevan oppitunnin ajaksi.
Opetusministeriössä on luonnosvaiheessa laaja lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä edistävä lakipaketti, joka etenee hallituksen esitykseksi alkusyksystä.
"Ei opettajalle ole tarkoitus antaa mitään poliisin valtuuksia, vaan hänen tulee käyttää opettajan menetelmiä. Ja poistamisoikeuskin koskee vain ääritapauksia. Jos koulussa on hyvä ilmapiiri, ei sitä tarvitse tietenkään käyttää", johtaja Kirsi Lindroos opetusministeriöstä tähdentää.
Oppilas voidaan myös määrätä kahden tunnin jälki-istuntoon. Muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi häiriköivä oppilas voitaisiin poistaa luokasta myös koko loppupäiväksi.
Lakiin on tarkoitus kirjata, ettei kurinpitorangaistuksen saanutta saa jättää oman onnensa nojaan, vaan hänet pitää ohjata tuen piiriin.
Myös oppilaan määräaikaista erottamista aiotaan joustavoittaa niin, että se tulisi voimaan heti. Säädöksiin tulisi kuitenkin kohta, jonka mukaan erotetulle pitää laatia henkilökohtainen opetussuunnitelma ja hänen oppimistaan tulee seurata.
Kuriehdotukset ovat samansuuntaisia kuin ne, joita esitti niin sanottu turvatyöryhmä jo kaksi vuotta sitten. Ehdotukset saivat silloin kuitenkin melko ristiriitaisen vastaanoton. Lindroosin mukaan lain toivottiin käsittelevän oppilaiden hyvinvointia laajemmin kuin pelkkänä kurinpitokysymyksenä.
Koulujen terveyden ja turvallisuuden edistämisvelvollisuudesta aiotaankin tehdä perusopetuslakiin nykyistä tarkemmat säädökset. Jo nykyisenkin lain mukaan oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Koulut velvoitetaan myös sisällyttämään omiin opetussuunnitelmiinsa erityiset suunnitelmat väkivallan ja häirinnän estämisestä.
Myös poissaolojen tarkempaan seurantaan koulut on tarkoitus velvoittaa. "Nyt on suuri huoli siitä, ettei vanhemmille mene tarpeeksi ajoissa tieto lasten poissaoloista", Lindroos sanoo.
Valtakunnallisia tilastoja lintsaamisen yleisyydestä ei ole, mutta poissaolot kasaantuvat niille, joilla on muitakin ongelmia.
Myös oppilashuollosta ja oikeudesta siihen on aikomus säätää tarkemmin kuin nyt. Kyse on lähinnä koululääkäreistä, -kuraattoreista ja -psykologeista. Kouluterveydenhuollon voimavarat vaihtelevat suuresti sekä kuntien välillä että sisällä.
1980-luvun lopulla tavoiteltavana pidettiin yhtä kuraattorin tai psykologin virkaa tuhatta oppilasta kohti, mutta tavoite toteutui 1990-luvun alkupuolellakin vain joissakin Uudenmaan kunnissa.
Suomen psykologiliiton mukaan koulupsykologi- ja kuraattoripalveluja on nyt jokseenkin riittävästi vain pääkaupunkiseudulla.
Päätoimisia koulukuraattoreita on arviolta 250 ja psykologeja 150.
Kouluihin on kuitenkin perustettu runsaasti oppilashuoltoryhmiä, vaikka ne eivät ole lakisääteisiä. Ryhmissä on yleensä ainakin rehtori, terveydenhoitaja, erityisopettaja sekä yläasteella opinto-ohjaaja.
Viime vuonna oppilashuoltoryhmä toimi noin 70 prosentissa maan kouluista. Käytännössä kaikissa yli 300 oppilaan ja useimmissa yli sadan oppilaan kouluissa on oppilashuoltoryhmä.
Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa tai kuussa ja käsittelevät esimerkiksi oppimisvaikeuksia, kiusaamista, työrauhaongelmia, väkivaltaa ja luvattomia poissaoloja.
Alle puolella kouluista on turvallisuutta uhkaavia tilanteita varten erityinen kriisisuunnitelma. Yli puolella yläasteista on kriisiryhmä. Suurimmalla osalla kouluista on myös vahvistettu järjestyssääntö.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vertaansa vailla olevaa tekstiä!