Suomensin hyvän DA. puolustuksen/ YEC-kritiikin,jonkin moisella menestyksellä. http://www.godandscience.org/youngearth/longdays.html
,laittaen siihen itse jotain lisäyksiä.
kommentoikaapas tekstiä!
Täältä pesee:
Genesiksen luomiskertomuksen kirjaimellinen tulkinta.
1.Mooseksen kirja:
2:4 Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
Genesiksen tarkoitus on kertoa miten taivas ja maa syntyi ja miten ne luotiin. Eikä sisällä mitään ”ylimääräistä”.
Genesis 1:1 "In the beginning, God created the heavens and the earth."
“Alussa Jumala loi taivaan(taivaat?) ja maan.”
On kaksi erilaista tulkintaa, mitä tämä jae todella tarkoittaa. Jotkut sanovat että tämä jae on lopputulos lopusta luomiskertomuksesta. Jotkut sanovat että jae esittää ensimmäisen Jumalan luomisteon. Kuinka voimme tietää kumpi tulkinta on oikea?
Kun katsomme Genesis 1:2, näemme että se alkaa yhdyssanalla ”ja.” Tämä fakta välittömästi kertoo, että Genesis 1:1 ja 1:2 ovat osia yhdestä jatkuvasta ajatuksesta. Poista piste Genesis 1:1 lopusta ja lue se niin kuin se oli alun perin tarkoitettu:
"In the beginning, God created the heavens and the earth and the earth was formless and void...
“Alussa, Jumala loi taivaan ja maan ja maa oli muodoton ja autio…
Yhdyssana Genesis 1:2 alussa ilmaisee, että Genesis 1:1 ei ole luomiskertomuksen summa/lopputulos! Tämä jae on tarkka ilmaus, mitä Jumala teki ensimmäisen päivän alussa. Vasta Genesis 2:1 lopussa on luomisvaiheen loppu.
Tulimme lopputulokseen, että Jumala loi taivaan ja maan ensimmäisenä päivänä. Mitä taivas sitten sisältää? Tähtiä, galakseja, jne. Joten tiedämme, että Jumala loi vähintään tähdet ja maan. Hebrean lause ”taivaan ja maan” tarkka käännös viittaa luotuun universumiin kokonaisuudessaan. Jotkut ihmiset väittävät, että Jumala loi en maan ensin ja loput taivaan materiasta luotiin myöhemmin. Joudumme miettimään, miksi Jumala sanoi että hän loi ”taivaan ja maan.” Hyväksyessäsi tämän tulkinnan, meidän täytyisi sanoa, että Jumala loi ”ei mitään” ja maan. Jos Jumala loi vain maan, Genesis 1:1 lukisi mahdollisesti ”Alussa jumala maan.” Joten voimme turvallisesti sanoa, että Jumala loi taivaan ja maan kokonaisuudessaan ensimmäisen päivän alussa.
Genesis 1:2 – aikainen maa
Jos Genesis 1:1 on vain lopputulos, silloin ei ole olemassa lainkaan mainintaan Jumalaa luomassa materiaa – mainitaan vain yhtäkkiä, että se olisi ollut olemassa alusta asti. Tällainen malli on yhteensopiva mormoni teologian kanssa, mutta ei kristillisen.
And the earth was formless and void, and darkness was over the surface of the deep; and the Spirit of God was moving over the surface of the waters. (Genesis 1:2)
Ja maa oli muodoton ja autio, ja pimeys oli syvyyksien päällä; ja Jumalan Henki liikkui vesien päällä.
Missä Jumala on? Taivaassa? Ulkoavaruudessa? EI! Jumala, meidän henkilökohtainen luojamme ja vapahtajamme, on maan vesien päällä luomassa ”lähellä ja persoonallisesti.” Kuvittele että – Jumala henkilökohtaisesti tuli maahan luomaan ja muokkaamaan sitä meidän asuinsijaksemme! Tärkeä asia tässä jakeessa on, että se määrittelee olosuhteet kuten ne näyttivät Jumalan perspektiivistä, maan pinnalla. Millaiset olivat olosuhteet? ”…maa oli muodoton ja autio, ja pimeys oli syvyyksien yllä…” Miksi maa oli pimeä? Genesis1 ei sitä sano, mutta muut luomistapahtumat Raamatussa kertovat. Itse asiassa, Jobin kirjassa, Jumala itse kertoo meille vastauksen,
"Where were you when I laid the foundation of the earth? ...When I made a cloud its garment, And thick darkness its swaddling band" (Job 38:4-9)
”Missä sinä olit kun laskin maan perustukset? …Kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja paksun pimeyden sille kapaloksi”
Joten, nyt tiedämme, kun Jumala loi maan, oli pimeää, koska se oli peitetty paksuilla pilvillä. Tämä fakta tulee olemaan tärkeä ymmärtääksemme muutamat seuraavat jakeet.
”Tulkoon valkeus”
Genesis 1:3 alkaa toisella yhdyssanalla, joten me tiedämme, että se on osa jatkuvaa toimintaa. Jumala on edelleen maan pinnalla. ”Ja Jumala sanoi. ’Tulkoon valkeus.’ Ja valkeus tuli.” Missä valo sitten on? Se on maan kamaralla ensimmäistä kertaa. Mistä valo sitten tulee. Teksti ei sano sitä suoraan, mutta antaa paljon vinkkejä. Tekikö Jumala valon? Ei! Jos Jumala olisi luonut valon, teksti olisi sanonut niin, kuten se sanoo muussakin tekstissä Genesis1:ssä. Siinä sanotaan että Jumala ”tulkoon / olkoon.” Lukekaamme loputkin ensimmäisestä päivästä saadaksemme vinkkejä.
"And God saw that the light was good; and God separated the light from the darkness. And God called the light day, and the darkness He called night. And there was evening and there was morning, one day." (Genesis 1:4-5)
”Ja Jumala näki että valo oli hyvä; ja Jumala erotti valon pimeydestä. Ja Jumala kutsui valoisaa päiväksi ja pimeyttä Hän kutsui yöksi. Ja tuli ilta ja aamu, yksi päivä[päivä yksi].” (Genesis 1:4-5)
Ota huomioon, että jokainen tapahtuma alkaa yhdyssanalla, jotta tietäisimme että tämä kaikki on osa jatkuvaa tapahtumaa. Teksti sanoo että oli päivä ja yö maan päällä, ensimmäisenä päivänä. Tämä kertoo sen että valo, joka paistoi maanpäälle oli suunnattua (yhdestä lähteestä). Laitetaanpa kaikki paikalleen. Jumala loi maan ja paksun kerroksen pilviä ympärille ja tämä aiheutti maan pimeyden. Kun Jumala sanoi ”Tulkoon valkeus” on loogisinta tulla lopputulokseen ,että Jumala poisti osan noista paksuista pilvistä, jotta valo saavuttaisi maanpinnan. Mistä valo sitten tuli? Aurinko paistoi sitä kiertävälle maalle. Sinä saatat mahdollisesti protestoida, ”Mutta teksti ei sanonut, että Jumala loi auringon.” Se itse asiassa sanoo. Kuten sanottu aikaisemmin, hebrean termi ”taivaan ja maan” Genesis 1:1 viittaa koko luotuun universumiin. Joten Aurinko, tähdet ja maa ovat kaikki luotu ensimmäisen päivän alussa.
Päivä 2
Toisena päivänä, Jumala erottaa vedet yläpuolella olevat vedet alapuolella olevista (Genesis 1:6-7). Teksti näyttää kuvaavan vedenkierron säätämistä. Vedet yläpuolella (pilvet) ovat erotettu vesistä alapuolella (”syvyys” tai meret mainittuna jakeessa 2). Erotusta kutsutaan ”taivaaksi”.
Päivä 3
Jumala teki muutamia asioita kolmantena päivänä. Jumalan ensimmäinen teko oli kuivan maan muodostaminen:
”Silloin Jumala sanoi, ”Kokoontukoon vedet taivaan alla yhteen kohtaan, ja tulkoon kuiva maa näkyviin”; ja niin tapahtui. Ja Jumala kutsui kuivaa maaksi ja kokoontuneita vesiä meriksi; ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:9-10)
Samoin kuin kahtena päivänä(tulkoon), Jumala ”antoi” maan ilmestyä. Maa oli jo olemassa, se oli vain alkuperäisten merien alapuolella. Psalmissa 104(luomispsalmi) kertoo meille miten valmisti maan. Psalmin mukaan, ”Vuoret kohosivat; laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.” Kuvaus ehdottaa, että Jumala käytti jonkinlaista tektonista aktiivisuutta(maankuorenliikkeitä) muodostaessaan kuivaa maata. Jos tektonista aktiivisuutta käytettiin, kun Jumala muodosti kuivan maan, se tarkoittaisi, että toisen päivän alku olisi todella pitkä ajan jakso.
Kasvien luominen
Sitten Jumala sanoi, " Kasvakoon[itäköön,orastakoon,versotkoon] maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on"; ja tapahtui niin. Ja maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:11-12)
Kolmantena päivänä Jumala antoi maan tuottaa itämisen ja kasvamisen kautta, kunnes ne tuottivat siementä. Hebrean sana dasha [Kasvaa,itää,orastaa,versoa] viittaa kasviin, joka kasvaa siemenestä, kunnes taimi muuttuu vihreäksi. Tämä verbi kertoo meille, että Jumala käytti identtistä prosessia, jota näemme maapallolla tänäpäivänä. Kasvit versoivat, kasvoivat aikuisuuteen ja tuottivat siemeniä. Muutamia kasveista on kuvailtu. Hebrean sana deshe viittaa pääasiassa heiniin; sana eseb viittaa pääasiassa ruohoihin/yrtteihin ja sana peri ets viittaa hedelmä puihin.
Päivä 4
Muutamat ihmiset uskovat teksti kertoo Jumalan luoneen Auringon, kuun ja tähdet neljäntenä päivänä. Tämä ei ole niin kuin teksti sen ilmoittaa, luetaanpa taas uudelleen.
*Silloin Jumala sanoi, ”Tulkoon valoja taivaan avaruuteen, erottaamaan päivän yöstä ja olkoot ne merkkeinä ja osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia; (Genesis 1:14)
*ja olkoon ne valoina taivaan avaruudessa antamassa valoa maapäälle”; ja niin tapahtui. (Genesis 1:15)
*Ja Jumala teki kaksi suurta valoa, isomman valon vallitsemaan päivää ja pienemmän valon vallitsemaan yötä; Hän teki valot myöskin. (Genesis 1:16)
*Ja Jumala asetti ne taivaan avaruuteen antamaan valoa maanpäälle, (Genesis 1:17)
*ja vallitsemaan päivää ja yötä, ja erottamaan valon pimeydestä; ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:18)
Jakeessa 14 meillä on taas epätavallinen rakenne ”tulkoon.” Se ei ole lausunto luomisesta, mutta lausunto ilmestymisestä. Tässä kohdin pilvet aikaisemmasta maan luomisesta, poistetaan lopullisesti joten niiden olemukset ilmestyivät ensikertaa maan kamaralle. Tekstin kohta kertoo meille, että valojen annettiin ”tulla”(tulkoot), niin että ne voisivat olla merkkeinä ajoille, päiville, vuosille. Oli välttämätöntä viidennen päivän eläimille, että taivaalliset olemukset tulivat näkyviin. Me tiedämme, että moni muuttolinnuista (luotiin viidentenä päivänä) tarvitsevat näkyvät tähdet navigoidakseen, näin ollen niiden tarvitsee nähdä näiden koko olemukset. Joten miksi teksti sanoo, että Jumala teki Auringon, kuun, tähdet jakeessa 16? Itse asiassa, hebrean verbit viittaavat toimintaan, joka on tapahtunut jonkin aikaa sitten. Teksti voitaisiin kääntää, ”Ja Jumala oli tehnyt…” Jae 18 antaa meille toisen vinkin. Valot oli laitettu taivaaseen ”erottamaan valon pimeydestä.” Kuulostaako tämä tutulta? Se on tarkalleen sama fraasi, jota käytettiin Jumalan työstä ensimmäisenä päivänä kun, "God separated the light from the darkness" ”Jumala erotti valon pimeydestä” (Genesis 1:4) Käyttämällä tätä fraasia, teksti luettelee uudelleen ensimmäisen päivän Auringon, Kuun ja tähtien paikat. Jos me hyväksymme, että Jumala loi Auringon, kuun ja tähdet neljäntenä päivänä, silloinhan hän ei todella luonut taivasta ensimmäisessä jakeessa(kuten ei Maan kuutakaan, ja miten muiden planeettojen kuun laita?). Joten, 24-tunnin päivän tulkinta kärsii ristiriidasta Genesis 1:1 ja Genesis 1:16 välillä.
[Myös ns.”toinen” luomiskertomus, joka täsmentää luomisen tapahtumia, palaa myös vanhoihin tapahtumiin ja kertoo aisoista eri näkökulmasta.
1.Luominen yleensä
2.Ihminen ja paratiisi
Luomista ei tapahtunut kahta kertaa, eikä ole kahta erillistä kertomusta, vaan ne täydentävät toisiaan. Jeesus yhdisti sujuvasti molempia luomiskertomuksia, eikä nähnyt niissä mitään ristiriitaista.]
Päivä 5
Viidentenä päivänä, Jumala loi eläimet, joita kuvaillaan hebrean sanalla nephesh.
*Sitten Jumala sanoi, ”Viliskööt vedet elävistä olioista [nephesh] ja lentäkööt linnut maan yläpuolella ja taivaan avoimessa tilassa.” (Genesis 1:20)
*Ja Jumala loi mahtavat merihirviöt ja kaikki elävän olennot [nephesh], jotka liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:21)
*Ja Jumala siunasi ne sanoen, ”Olkaa hedelmällisiä ja lisääntykää ja täyttäkää meret ja lisääntyköön linnut Maassa. (Genesis 1:22)
Sanaa nephesh käytetään eläimistä ja ihmisistä ja pääasiassa sillä on tarkoitus ”sielu.” Termi sisältää idean mielestä, tahdosta ja tunteista. Nämä ominaisuudet sopivat korkeimmille eläimille, kuten linnuille ja nisäkkäille. Luodut lajit sisältävät monta erilaista lintua (Genesis 1:21) ja ”mahtavat merihirviöt,” viittaavat todennäköisesti valaisiin (viitataan myöskin nephesh olennoiksi). Nämä olennot luotiin mahtavassa runsaudessa, kuten verbi sharats ja ramas viittaavat. Fossiilisarjat vahvistavat, että on ollut valtava ilmestyminen lintujen ja nisäkkäiden lajien osalta tertiääri ajan alussa.
Päivä 6
Kuudes päivä kuvailee eläinten luomisesta, jotka vaikuttavat ihmiskuntaan ja itse ihmiskunnan luomisesta.
*Sitten Jumala sanoi, "Tuottakoon maa elävät olennot [nephesh], kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja maaneläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin. (Genesis 1:24)
* Jumala teki maan maaneläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki jotka maan päällä matelevat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:25)
*Sitten Jumala sanoi, "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". (Genesis 1:26)
*Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (Genesis 1:27)
Kuudennen päivän alussa luodaan lisää nephesh eliöitä. Tähän kuuluvat karja (behemah), matelijat (remes) nephesh (todennäköisesti jyrsijät), ja ”maaneläimet (chay)” (käännetty villi eläimiksi” NIV:ssä (New International Version, Uusi Englanninkielinen Versio Raamatusta) viitaten yleensä lihansyöjiin.
Ihminen luotiin kuudennen päivän lopulla. Genesis 1:27 kertoo meille, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Genesis 2 kertoo meille lisää kuudennen päivän tapahtumista. Genesis 1:27 me tiedämme, että kuudes päivä jatkui vähintään Eevan luomisella, koska teksti viittaa Jumalan luoneen miehen ja naisen kuudentena päivänä. Seuraavat asiat tapahtuivat Aadamin luomisen jälkeen:
*Jumala istutti puutarhan Eedeniin (Genesis 2:8)
*Jumala laittoi puutarhan itämään ja kasvamaan (Genesis 2:9)
*Jumala toi kaikki linnut, karjan ja villieläimet Aadamille nimettäväksi (Genesis 2:19-20)
*Jumala laittoi Aadamin uneen, otti osan pois hänestä ja muotoili Eevan (Genesis 2:21-22)
Kuudennen päivän tapahtumat näyttävät myöskin vaativan pidemmän ajan kuin 24 tuntia. Teksti viittaa Jumalan istuttaneen puutarhan. Tämä puutarha ei ollut istutettu täyteen kasvuunsa, koska teksti sanoo, että puut laitettiin itämään tai kasvamaan (hebrea tsamach). Puutarhan kasvamisen aikaa ei ole kerrottu, mutta voitaisiin olettaa sen kestävän kauemmin kuin 24-tuntia. Sen jälkeen kun puutarha oli kasvanut, mies laitettiin puutarhaan viljelemään sitä. Tänä aikana, puut tuottivat hedelmää, jotta Aadami pystyi syömää. Tämä prosessi vaati 24-tuntia suuremman ajan. Seuraavaksi, Aadamille annettiin tehtävä nimetä linnut, karjan, villieläimet. Listaan kuuluu vain linnut ja nisäkkäät, eikä mainitse kaloja tai muita alhaisempia elämänmuotoja. Joka tapauksessa, Aadamin vaadittiin nimeämään vähintään 14600 lajia (8600 lajia lintuja ja 4000 lajia nisäkkäitä). [ mahdollisesti nykyisin sukupuuttoon kuolleet eläimet, kuten dinosaurukset]. Tämä vaatisi Aadamilta nimeämiseen yli 10 minuutti per eläin. Niille, jotka uskovat nuoreen maahan, se ei vaatisi Aadamilta ainoastaan kaikkien olemassa olevien lintujen ja eläinten nimeämisen, mutta kaikkien fossiilisarjoissa olevien (koska niiden kaikkien olisi täytynyt olla elossa kuudentena päivänä – ”ei eläinten kuolemaa ennen lankeemusta). Tällainen tehtävä todennäköisesti tuplaisi eläinten lukumäärän, jotka pitäisi nimetä. Joka tapauksessa, Aadamilla ei ollut kokonaan 24, koska osa siitä vaadittiin Eedenin istuttamiseen ja kasvamiseen, Aadamin viljelemiseen puutarhassa, Jumalan laittaessa Aadamin uneen luodessaan Eevan. Realistisesti, Aadamin täytyisi nimetä vähintään 20 lajia minuutissa, mukaan lukien kaikki lajit, jotka löytyvät fossiilisarjoista. Eläinten nimeämisen jälkeen, ei Aadamille löytynyt sopivaa apua. Joten Jumala laittoi Aadamin uneen, otti osan Aadamin kyljestä ja loi Eevan. Aadamin vastaus Eevasta on myöskin kertova. Nähdessään Eevan ensimmäistä kertaa, Aadam sanoi ”vihdoinkin.” Tämä ei ole todellakaan sellainen vastaus, jonka voisi olettaa ihmiseltä, joka on odottanut alle yhden päivän. Joten, meidän täytyy tehdä johto päätös, että kuudes päivä oli ehdottomasti pidempi kuin 24-tuntia ja todennäköisesti vie vähintään muutaman vuoden Aadamilta vastaukseen.
[Muita ongelmia:
*Aadami nukkui varmaan jonkin aikaa Jumalan nukuttaessa hänet ja vielä operaation jälkeen
*Aadami ei varmaankaan valvonut 24 tuntia putkeen, vaan nukkui säännölliset 8 tunnin yö-unet.
*Päivä ja yö oli olemassa. Eläinten tutkiminen ja nimeäminen olisi varmasti hankalaa pimessä
*Aadam saattoi pitää taukoja, varsinkin ruokataukoja. Aadam saattoi välillä keskustella Jumalan kanssa nimeämisen lomassa.
*Jos Aadam osasi kirjoittaa, hän saattoi laittaa nimiä ylös. Tässäkin kuluu enemmän aikaa.
*Jumala tuskin antaisi Aadamille näin rankkaa työtä tehdä yhdessä vuorokaudessa, vaikka Aadam varmasti olikin ahkera luonteeltaan. Kyllähän Jumalalla on aikaa odotella iankaikkisuusolentona.
*Vaikka Aadam oli varmasti meitä ylivoimaisempi älyllisiltä kyvyiltään(mutta miten paljon?), omatessaan täydellisen perimän ja ollen sairauksista vapaa. Niin eihän silti Jumala ollut. Ja omatessaan suuret hengenlahjat Aadam varmasti halusi käyttää aikaa eläinten tutkimiseen ja ihailemiseen, kuin luetella kaavamaisesti. Lahjakkaat taiteilijatkin saavat hyvin ajan kulumaan taideteoksien tutkimiseen, toisin kuin maallikot. Lintujen tiirailijoitakin menee yleensä tovi ihastellessa luontoa.
*Kuudenta päivänä Aadam oli ”hidas lenkki”. Jumala pystyy halutessaan tekemään kaikki välittömästi, mutta ihminen on sidottu fysiikan lakeihin, joten vain 24 tunnin 6.päivä tuntuu melko epätodennäköiseltä.
]
Lopputulos
Meille jää vain yksi tulkinta Genesis yhdestä. Kirjaimellinen, selvästi osoitettu, sanan yom tarkoitus Genesis1 täytyy olla, määrittelemätön, pitkä ajanjakso. Koska Genesiksen teksti sanoo, että kolmannen päivän täytyy olla vähintään muutaman vuoden vanha, minkään toisenkaan päivän ei olettaisi olevan rajoitettu 24-tuntiin. Kaikkien tai melkein kaikkien luomispäivien olettaisi vaativan pitkiä ajanjaksoja, kuitenkaan teksti ei selvästi kerro aikaa, joka vaaditaan.
...........................................
Lisää aiheesta:
http://www.godandscience.org/youngearth/sixdays.html
http://www.godandscience.org/youngearth/genesis1.html
http://www.godandscience.org/youngearth/longdays.html
http://www.godandscience.org/youngearth/dayagedefense.html
http://www.godandscience.org/youngearth/genesis.html
http://www.godandscience.org/youngearth/appearance.html
http://www.godandscience.org/apologetics/day-age.html
http://www.reasons.org/
,laittaen siihen itse jotain lisäyksiä.
kommentoikaapas tekstiä!
Täältä pesee:
Genesiksen luomiskertomuksen kirjaimellinen tulkinta.
1.Mooseksen kirja:
2:4 Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
Genesiksen tarkoitus on kertoa miten taivas ja maa syntyi ja miten ne luotiin. Eikä sisällä mitään ”ylimääräistä”.
Genesis 1:1 "In the beginning, God created the heavens and the earth."
“Alussa Jumala loi taivaan(taivaat?) ja maan.”
On kaksi erilaista tulkintaa, mitä tämä jae todella tarkoittaa. Jotkut sanovat että tämä jae on lopputulos lopusta luomiskertomuksesta. Jotkut sanovat että jae esittää ensimmäisen Jumalan luomisteon. Kuinka voimme tietää kumpi tulkinta on oikea?
Kun katsomme Genesis 1:2, näemme että se alkaa yhdyssanalla ”ja.” Tämä fakta välittömästi kertoo, että Genesis 1:1 ja 1:2 ovat osia yhdestä jatkuvasta ajatuksesta. Poista piste Genesis 1:1 lopusta ja lue se niin kuin se oli alun perin tarkoitettu:
"In the beginning, God created the heavens and the earth and the earth was formless and void...
“Alussa, Jumala loi taivaan ja maan ja maa oli muodoton ja autio…
Yhdyssana Genesis 1:2 alussa ilmaisee, että Genesis 1:1 ei ole luomiskertomuksen summa/lopputulos! Tämä jae on tarkka ilmaus, mitä Jumala teki ensimmäisen päivän alussa. Vasta Genesis 2:1 lopussa on luomisvaiheen loppu.
Tulimme lopputulokseen, että Jumala loi taivaan ja maan ensimmäisenä päivänä. Mitä taivas sitten sisältää? Tähtiä, galakseja, jne. Joten tiedämme, että Jumala loi vähintään tähdet ja maan. Hebrean lause ”taivaan ja maan” tarkka käännös viittaa luotuun universumiin kokonaisuudessaan. Jotkut ihmiset väittävät, että Jumala loi en maan ensin ja loput taivaan materiasta luotiin myöhemmin. Joudumme miettimään, miksi Jumala sanoi että hän loi ”taivaan ja maan.” Hyväksyessäsi tämän tulkinnan, meidän täytyisi sanoa, että Jumala loi ”ei mitään” ja maan. Jos Jumala loi vain maan, Genesis 1:1 lukisi mahdollisesti ”Alussa jumala maan.” Joten voimme turvallisesti sanoa, että Jumala loi taivaan ja maan kokonaisuudessaan ensimmäisen päivän alussa.
Genesis 1:2 – aikainen maa
Jos Genesis 1:1 on vain lopputulos, silloin ei ole olemassa lainkaan mainintaan Jumalaa luomassa materiaa – mainitaan vain yhtäkkiä, että se olisi ollut olemassa alusta asti. Tällainen malli on yhteensopiva mormoni teologian kanssa, mutta ei kristillisen.
And the earth was formless and void, and darkness was over the surface of the deep; and the Spirit of God was moving over the surface of the waters. (Genesis 1:2)
Ja maa oli muodoton ja autio, ja pimeys oli syvyyksien päällä; ja Jumalan Henki liikkui vesien päällä.
Missä Jumala on? Taivaassa? Ulkoavaruudessa? EI! Jumala, meidän henkilökohtainen luojamme ja vapahtajamme, on maan vesien päällä luomassa ”lähellä ja persoonallisesti.” Kuvittele että – Jumala henkilökohtaisesti tuli maahan luomaan ja muokkaamaan sitä meidän asuinsijaksemme! Tärkeä asia tässä jakeessa on, että se määrittelee olosuhteet kuten ne näyttivät Jumalan perspektiivistä, maan pinnalla. Millaiset olivat olosuhteet? ”…maa oli muodoton ja autio, ja pimeys oli syvyyksien yllä…” Miksi maa oli pimeä? Genesis1 ei sitä sano, mutta muut luomistapahtumat Raamatussa kertovat. Itse asiassa, Jobin kirjassa, Jumala itse kertoo meille vastauksen,
"Where were you when I laid the foundation of the earth? ...When I made a cloud its garment, And thick darkness its swaddling band" (Job 38:4-9)
”Missä sinä olit kun laskin maan perustukset? …Kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja paksun pimeyden sille kapaloksi”
Joten, nyt tiedämme, kun Jumala loi maan, oli pimeää, koska se oli peitetty paksuilla pilvillä. Tämä fakta tulee olemaan tärkeä ymmärtääksemme muutamat seuraavat jakeet.
”Tulkoon valkeus”
Genesis 1:3 alkaa toisella yhdyssanalla, joten me tiedämme, että se on osa jatkuvaa toimintaa. Jumala on edelleen maan pinnalla. ”Ja Jumala sanoi. ’Tulkoon valkeus.’ Ja valkeus tuli.” Missä valo sitten on? Se on maan kamaralla ensimmäistä kertaa. Mistä valo sitten tulee. Teksti ei sano sitä suoraan, mutta antaa paljon vinkkejä. Tekikö Jumala valon? Ei! Jos Jumala olisi luonut valon, teksti olisi sanonut niin, kuten se sanoo muussakin tekstissä Genesis1:ssä. Siinä sanotaan että Jumala ”tulkoon / olkoon.” Lukekaamme loputkin ensimmäisestä päivästä saadaksemme vinkkejä.
"And God saw that the light was good; and God separated the light from the darkness. And God called the light day, and the darkness He called night. And there was evening and there was morning, one day." (Genesis 1:4-5)
”Ja Jumala näki että valo oli hyvä; ja Jumala erotti valon pimeydestä. Ja Jumala kutsui valoisaa päiväksi ja pimeyttä Hän kutsui yöksi. Ja tuli ilta ja aamu, yksi päivä[päivä yksi].” (Genesis 1:4-5)
Ota huomioon, että jokainen tapahtuma alkaa yhdyssanalla, jotta tietäisimme että tämä kaikki on osa jatkuvaa tapahtumaa. Teksti sanoo että oli päivä ja yö maan päällä, ensimmäisenä päivänä. Tämä kertoo sen että valo, joka paistoi maanpäälle oli suunnattua (yhdestä lähteestä). Laitetaanpa kaikki paikalleen. Jumala loi maan ja paksun kerroksen pilviä ympärille ja tämä aiheutti maan pimeyden. Kun Jumala sanoi ”Tulkoon valkeus” on loogisinta tulla lopputulokseen ,että Jumala poisti osan noista paksuista pilvistä, jotta valo saavuttaisi maanpinnan. Mistä valo sitten tuli? Aurinko paistoi sitä kiertävälle maalle. Sinä saatat mahdollisesti protestoida, ”Mutta teksti ei sanonut, että Jumala loi auringon.” Se itse asiassa sanoo. Kuten sanottu aikaisemmin, hebrean termi ”taivaan ja maan” Genesis 1:1 viittaa koko luotuun universumiin. Joten Aurinko, tähdet ja maa ovat kaikki luotu ensimmäisen päivän alussa.
Päivä 2
Toisena päivänä, Jumala erottaa vedet yläpuolella olevat vedet alapuolella olevista (Genesis 1:6-7). Teksti näyttää kuvaavan vedenkierron säätämistä. Vedet yläpuolella (pilvet) ovat erotettu vesistä alapuolella (”syvyys” tai meret mainittuna jakeessa 2). Erotusta kutsutaan ”taivaaksi”.
Päivä 3
Jumala teki muutamia asioita kolmantena päivänä. Jumalan ensimmäinen teko oli kuivan maan muodostaminen:
”Silloin Jumala sanoi, ”Kokoontukoon vedet taivaan alla yhteen kohtaan, ja tulkoon kuiva maa näkyviin”; ja niin tapahtui. Ja Jumala kutsui kuivaa maaksi ja kokoontuneita vesiä meriksi; ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:9-10)
Samoin kuin kahtena päivänä(tulkoon), Jumala ”antoi” maan ilmestyä. Maa oli jo olemassa, se oli vain alkuperäisten merien alapuolella. Psalmissa 104(luomispsalmi) kertoo meille miten valmisti maan. Psalmin mukaan, ”Vuoret kohosivat; laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.” Kuvaus ehdottaa, että Jumala käytti jonkinlaista tektonista aktiivisuutta(maankuorenliikkeitä) muodostaessaan kuivaa maata. Jos tektonista aktiivisuutta käytettiin, kun Jumala muodosti kuivan maan, se tarkoittaisi, että toisen päivän alku olisi todella pitkä ajan jakso.
Kasvien luominen
Sitten Jumala sanoi, " Kasvakoon[itäköön,orastakoon,versotkoon] maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on"; ja tapahtui niin. Ja maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:11-12)
Kolmantena päivänä Jumala antoi maan tuottaa itämisen ja kasvamisen kautta, kunnes ne tuottivat siementä. Hebrean sana dasha [Kasvaa,itää,orastaa,versoa] viittaa kasviin, joka kasvaa siemenestä, kunnes taimi muuttuu vihreäksi. Tämä verbi kertoo meille, että Jumala käytti identtistä prosessia, jota näemme maapallolla tänäpäivänä. Kasvit versoivat, kasvoivat aikuisuuteen ja tuottivat siemeniä. Muutamia kasveista on kuvailtu. Hebrean sana deshe viittaa pääasiassa heiniin; sana eseb viittaa pääasiassa ruohoihin/yrtteihin ja sana peri ets viittaa hedelmä puihin.
Päivä 4
Muutamat ihmiset uskovat teksti kertoo Jumalan luoneen Auringon, kuun ja tähdet neljäntenä päivänä. Tämä ei ole niin kuin teksti sen ilmoittaa, luetaanpa taas uudelleen.
*Silloin Jumala sanoi, ”Tulkoon valoja taivaan avaruuteen, erottaamaan päivän yöstä ja olkoot ne merkkeinä ja osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia; (Genesis 1:14)
*ja olkoon ne valoina taivaan avaruudessa antamassa valoa maapäälle”; ja niin tapahtui. (Genesis 1:15)
*Ja Jumala teki kaksi suurta valoa, isomman valon vallitsemaan päivää ja pienemmän valon vallitsemaan yötä; Hän teki valot myöskin. (Genesis 1:16)
*Ja Jumala asetti ne taivaan avaruuteen antamaan valoa maanpäälle, (Genesis 1:17)
*ja vallitsemaan päivää ja yötä, ja erottamaan valon pimeydestä; ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:18)
Jakeessa 14 meillä on taas epätavallinen rakenne ”tulkoon.” Se ei ole lausunto luomisesta, mutta lausunto ilmestymisestä. Tässä kohdin pilvet aikaisemmasta maan luomisesta, poistetaan lopullisesti joten niiden olemukset ilmestyivät ensikertaa maan kamaralle. Tekstin kohta kertoo meille, että valojen annettiin ”tulla”(tulkoot), niin että ne voisivat olla merkkeinä ajoille, päiville, vuosille. Oli välttämätöntä viidennen päivän eläimille, että taivaalliset olemukset tulivat näkyviin. Me tiedämme, että moni muuttolinnuista (luotiin viidentenä päivänä) tarvitsevat näkyvät tähdet navigoidakseen, näin ollen niiden tarvitsee nähdä näiden koko olemukset. Joten miksi teksti sanoo, että Jumala teki Auringon, kuun, tähdet jakeessa 16? Itse asiassa, hebrean verbit viittaavat toimintaan, joka on tapahtunut jonkin aikaa sitten. Teksti voitaisiin kääntää, ”Ja Jumala oli tehnyt…” Jae 18 antaa meille toisen vinkin. Valot oli laitettu taivaaseen ”erottamaan valon pimeydestä.” Kuulostaako tämä tutulta? Se on tarkalleen sama fraasi, jota käytettiin Jumalan työstä ensimmäisenä päivänä kun, "God separated the light from the darkness" ”Jumala erotti valon pimeydestä” (Genesis 1:4) Käyttämällä tätä fraasia, teksti luettelee uudelleen ensimmäisen päivän Auringon, Kuun ja tähtien paikat. Jos me hyväksymme, että Jumala loi Auringon, kuun ja tähdet neljäntenä päivänä, silloinhan hän ei todella luonut taivasta ensimmäisessä jakeessa(kuten ei Maan kuutakaan, ja miten muiden planeettojen kuun laita?). Joten, 24-tunnin päivän tulkinta kärsii ristiriidasta Genesis 1:1 ja Genesis 1:16 välillä.
[Myös ns.”toinen” luomiskertomus, joka täsmentää luomisen tapahtumia, palaa myös vanhoihin tapahtumiin ja kertoo aisoista eri näkökulmasta.
1.Luominen yleensä
2.Ihminen ja paratiisi
Luomista ei tapahtunut kahta kertaa, eikä ole kahta erillistä kertomusta, vaan ne täydentävät toisiaan. Jeesus yhdisti sujuvasti molempia luomiskertomuksia, eikä nähnyt niissä mitään ristiriitaista.]
Päivä 5
Viidentenä päivänä, Jumala loi eläimet, joita kuvaillaan hebrean sanalla nephesh.
*Sitten Jumala sanoi, ”Viliskööt vedet elävistä olioista [nephesh] ja lentäkööt linnut maan yläpuolella ja taivaan avoimessa tilassa.” (Genesis 1:20)
*Ja Jumala loi mahtavat merihirviöt ja kaikki elävän olennot [nephesh], jotka liikkuvat, vesissä vilisevät elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:21)
*Ja Jumala siunasi ne sanoen, ”Olkaa hedelmällisiä ja lisääntykää ja täyttäkää meret ja lisääntyköön linnut Maassa. (Genesis 1:22)
Sanaa nephesh käytetään eläimistä ja ihmisistä ja pääasiassa sillä on tarkoitus ”sielu.” Termi sisältää idean mielestä, tahdosta ja tunteista. Nämä ominaisuudet sopivat korkeimmille eläimille, kuten linnuille ja nisäkkäille. Luodut lajit sisältävät monta erilaista lintua (Genesis 1:21) ja ”mahtavat merihirviöt,” viittaavat todennäköisesti valaisiin (viitataan myöskin nephesh olennoiksi). Nämä olennot luotiin mahtavassa runsaudessa, kuten verbi sharats ja ramas viittaavat. Fossiilisarjat vahvistavat, että on ollut valtava ilmestyminen lintujen ja nisäkkäiden lajien osalta tertiääri ajan alussa.
Päivä 6
Kuudes päivä kuvailee eläinten luomisesta, jotka vaikuttavat ihmiskuntaan ja itse ihmiskunnan luomisesta.
*Sitten Jumala sanoi, "Tuottakoon maa elävät olennot [nephesh], kunkin lajinsa mukaan, karjaeläimet ja matelijat ja maaneläimet, kunkin lajinsa mukaan". Ja tapahtui niin. (Genesis 1:24)
* Jumala teki maan maaneläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki jotka maan päällä matelevat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. (Genesis 1:25)
*Sitten Jumala sanoi, "Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he meren kalat ja taivaan linnut ja karjaeläimet ja koko maan ja kaikki matelijat, jotka maassa matelevat". (Genesis 1:26)
*Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, Jumalan kuvaksi hän hänet loi; mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. (Genesis 1:27)
Kuudennen päivän alussa luodaan lisää nephesh eliöitä. Tähän kuuluvat karja (behemah), matelijat (remes) nephesh (todennäköisesti jyrsijät), ja ”maaneläimet (chay)” (käännetty villi eläimiksi” NIV:ssä (New International Version, Uusi Englanninkielinen Versio Raamatusta) viitaten yleensä lihansyöjiin.
Ihminen luotiin kuudennen päivän lopulla. Genesis 1:27 kertoo meille, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Genesis 2 kertoo meille lisää kuudennen päivän tapahtumista. Genesis 1:27 me tiedämme, että kuudes päivä jatkui vähintään Eevan luomisella, koska teksti viittaa Jumalan luoneen miehen ja naisen kuudentena päivänä. Seuraavat asiat tapahtuivat Aadamin luomisen jälkeen:
*Jumala istutti puutarhan Eedeniin (Genesis 2:8)
*Jumala laittoi puutarhan itämään ja kasvamaan (Genesis 2:9)
*Jumala toi kaikki linnut, karjan ja villieläimet Aadamille nimettäväksi (Genesis 2:19-20)
*Jumala laittoi Aadamin uneen, otti osan pois hänestä ja muotoili Eevan (Genesis 2:21-22)
Kuudennen päivän tapahtumat näyttävät myöskin vaativan pidemmän ajan kuin 24 tuntia. Teksti viittaa Jumalan istuttaneen puutarhan. Tämä puutarha ei ollut istutettu täyteen kasvuunsa, koska teksti sanoo, että puut laitettiin itämään tai kasvamaan (hebrea tsamach). Puutarhan kasvamisen aikaa ei ole kerrottu, mutta voitaisiin olettaa sen kestävän kauemmin kuin 24-tuntia. Sen jälkeen kun puutarha oli kasvanut, mies laitettiin puutarhaan viljelemään sitä. Tänä aikana, puut tuottivat hedelmää, jotta Aadami pystyi syömää. Tämä prosessi vaati 24-tuntia suuremman ajan. Seuraavaksi, Aadamille annettiin tehtävä nimetä linnut, karjan, villieläimet. Listaan kuuluu vain linnut ja nisäkkäät, eikä mainitse kaloja tai muita alhaisempia elämänmuotoja. Joka tapauksessa, Aadamin vaadittiin nimeämään vähintään 14600 lajia (8600 lajia lintuja ja 4000 lajia nisäkkäitä). [ mahdollisesti nykyisin sukupuuttoon kuolleet eläimet, kuten dinosaurukset]. Tämä vaatisi Aadamilta nimeämiseen yli 10 minuutti per eläin. Niille, jotka uskovat nuoreen maahan, se ei vaatisi Aadamilta ainoastaan kaikkien olemassa olevien lintujen ja eläinten nimeämisen, mutta kaikkien fossiilisarjoissa olevien (koska niiden kaikkien olisi täytynyt olla elossa kuudentena päivänä – ”ei eläinten kuolemaa ennen lankeemusta). Tällainen tehtävä todennäköisesti tuplaisi eläinten lukumäärän, jotka pitäisi nimetä. Joka tapauksessa, Aadamilla ei ollut kokonaan 24, koska osa siitä vaadittiin Eedenin istuttamiseen ja kasvamiseen, Aadamin viljelemiseen puutarhassa, Jumalan laittaessa Aadamin uneen luodessaan Eevan. Realistisesti, Aadamin täytyisi nimetä vähintään 20 lajia minuutissa, mukaan lukien kaikki lajit, jotka löytyvät fossiilisarjoista. Eläinten nimeämisen jälkeen, ei Aadamille löytynyt sopivaa apua. Joten Jumala laittoi Aadamin uneen, otti osan Aadamin kyljestä ja loi Eevan. Aadamin vastaus Eevasta on myöskin kertova. Nähdessään Eevan ensimmäistä kertaa, Aadam sanoi ”vihdoinkin.” Tämä ei ole todellakaan sellainen vastaus, jonka voisi olettaa ihmiseltä, joka on odottanut alle yhden päivän. Joten, meidän täytyy tehdä johto päätös, että kuudes päivä oli ehdottomasti pidempi kuin 24-tuntia ja todennäköisesti vie vähintään muutaman vuoden Aadamilta vastaukseen.
[Muita ongelmia:
*Aadami nukkui varmaan jonkin aikaa Jumalan nukuttaessa hänet ja vielä operaation jälkeen
*Aadami ei varmaankaan valvonut 24 tuntia putkeen, vaan nukkui säännölliset 8 tunnin yö-unet.
*Päivä ja yö oli olemassa. Eläinten tutkiminen ja nimeäminen olisi varmasti hankalaa pimessä
*Aadam saattoi pitää taukoja, varsinkin ruokataukoja. Aadam saattoi välillä keskustella Jumalan kanssa nimeämisen lomassa.
*Jos Aadam osasi kirjoittaa, hän saattoi laittaa nimiä ylös. Tässäkin kuluu enemmän aikaa.
*Jumala tuskin antaisi Aadamille näin rankkaa työtä tehdä yhdessä vuorokaudessa, vaikka Aadam varmasti olikin ahkera luonteeltaan. Kyllähän Jumalalla on aikaa odotella iankaikkisuusolentona.
*Vaikka Aadam oli varmasti meitä ylivoimaisempi älyllisiltä kyvyiltään(mutta miten paljon?), omatessaan täydellisen perimän ja ollen sairauksista vapaa. Niin eihän silti Jumala ollut. Ja omatessaan suuret hengenlahjat Aadam varmasti halusi käyttää aikaa eläinten tutkimiseen ja ihailemiseen, kuin luetella kaavamaisesti. Lahjakkaat taiteilijatkin saavat hyvin ajan kulumaan taideteoksien tutkimiseen, toisin kuin maallikot. Lintujen tiirailijoitakin menee yleensä tovi ihastellessa luontoa.
*Kuudenta päivänä Aadam oli ”hidas lenkki”. Jumala pystyy halutessaan tekemään kaikki välittömästi, mutta ihminen on sidottu fysiikan lakeihin, joten vain 24 tunnin 6.päivä tuntuu melko epätodennäköiseltä.
]
Lopputulos
Meille jää vain yksi tulkinta Genesis yhdestä. Kirjaimellinen, selvästi osoitettu, sanan yom tarkoitus Genesis1 täytyy olla, määrittelemätön, pitkä ajanjakso. Koska Genesiksen teksti sanoo, että kolmannen päivän täytyy olla vähintään muutaman vuoden vanha, minkään toisenkaan päivän ei olettaisi olevan rajoitettu 24-tuntiin. Kaikkien tai melkein kaikkien luomispäivien olettaisi vaativan pitkiä ajanjaksoja, kuitenkaan teksti ei selvästi kerro aikaa, joka vaaditaan.
...........................................
Lisää aiheesta:
http://www.godandscience.org/youngearth/sixdays.html
http://www.godandscience.org/youngearth/genesis1.html
http://www.godandscience.org/youngearth/longdays.html
http://www.godandscience.org/youngearth/dayagedefense.html
http://www.godandscience.org/youngearth/genesis.html
http://www.godandscience.org/youngearth/appearance.html
http://www.godandscience.org/apologetics/day-age.html
http://www.reasons.org/
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä kirjoittaja (Mooses tai kuka lie ollutkaan) ymmärsi "taivaalla ja maalla"? Millainen oli Mooseksen universumi? Olettaen, että Mooses kirjoitti Jobin kirjan, tuo lainaus, joka viittaa maan perustuksiin, todistaa vain aivan erilaisesta maailmankuvasta kuin mikä nykytieteellä on. Vai oliko Mooseksen maapallo minkä muotoinen? Suurinpiirtein pyöreä, litteä, iso vuori vai millainen?
Niin... kai tuo lopputulos on välttämätön, jos vaihtoehtoihin ei kuulu se ajatus, että se, mitä tekstissä (Gen.1,2) tapahtuu, ei ole totuudenmukainen kuvaus tapahtumista. Jos tällä selityksellä saadaankin Gen.1,2 sopusointuun luonnontieteen kanssa, niin tieteellisen raamatun- ja historiantutkimuksen kanssa se ei ainakaan ole sopusoinnussa.
Ongelma näissä DA/YEC/jne selityksissä on aina se, että ne näyttävät unohtavan, että tässä tekstissä on ennenkaikkea kyse runon muotoon puetusta luomismyytistä, joka on tehty ennenkaikkea sitä varten, että kansan päähän saataisiin paukutettua teologisia totuuksia. Siksi on mielestäni vähän absurdia edes tehdä tällaisia selitysyrityksiä. Eli ihan kiva kirjoitus, mutta ajatus yrityksen takana ei vaan ole kovin vakaalla pohjalla.
In the beginning God created the heavens[shamayim] and the earth[erets] (Genesis 1:1)
SHAMAYIM: the Hebrew term shamayim can refer to the atmosphere, interstellar space, or God's abode(p1.), shameh (sing.): visible dome of the sky above and in which the clouds move; the realm in which the celestial bodies move; the spiritual realm in which God and the angels dwell and operate
ERETS: the Hebrew term erets can refer to the entire planet, a people group, or a local piece of geography)the planet Earth; a land, a country, or a continent; lands, countries, kingdoms or regions.
-with respect to the above definitions, the Hebrews referred to the three heavens (cf. 2 Cor. 12:2); whenever shamayim is used with the erets(earth), as in 1:1, the combination refers to the entire physical universe.
http://www.godandscience.org/apologetics/genesis2.html
http://www.reasons.org/resources/apologetics/wordstudies.shtml