herätä,huomata unen viellä punoittavat posket kirkkaat silmät joista uni on häilynyt pois hymyillä päivän paistaessa ja varpaisen kostuessa yön kastamalla nurmikolla,jossa viellä kastehelmet kiiltelevät tuhansien timanttien lailla huomenta teille kaikille
on ihanaa
ypoyksin
381121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 25 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
ja huomenia sullekkin, olihan herkkä aamunavaus
jos voisin ottaisin koko maailman syleilyyni
tänään vapaapäivällä ja makaan pihalla aurinkotuolissa vaan ottamas noi viimeset rusketukset
nyt laiskotella oikein kunnolla....sambalaiaa
kyllä osaa olla hyvä päivä
koko vuoden edestä
pala viimeisien auringon säteiden hyväillessä ihoasi tokkopa siit on pelkoo
tulisit tänne ottaa aurinkoo, kun mulla on toinen aurinkotuoli vapaana
kun en nyt pääse olen pahoillani...ja joisin sun kahvisi kuitenkin niin päiväsi olisi pilalla
tuu ihmeessä ,mulla on 4 kiloo kahvii kaapissa
pullaa....ja jäätelöö ja sitä aurinkoa...
tulee kaoikkee löytyy monta kiloa ja aurinko parhaimmillaan
voisin vaikka tullakin ootas hetki
ei mul oo sit koko päivää aikaa odotella suo
pitkä matka edessäin mutta yritän
on siel jo niin kylmä mut täällä voit sit olla uikkareissa
laittaa...alkumatka suksilla sivaltaen
me voidaan sit vaihtaa sun sukset vesisuksiin
minä niillä samoilla suksilla on niillä leveyttä sen verran et nykänenkin hyppäis...
Kyllä oli ilo lukea tuollainen kepeän utuinen avaus.Toivon tunteen jatkuvan kauan, kauan.....
pois nyt ei saa oon niin onnellinen
Voisitko raottaa salaisuuden verhoa, mistä moinen onnen tunne? Ei sillä että ottaisin siintä palaakaan, vaan voisin paremmin osallistua siihen:=))
minullakin ilon ja onnen hetket elämä vaan solisee eteenpäin kuin puro jatkaen matkaansa yli kivien ja mättäiden omaa uomaansa pitkin, välillä sateet saavat sen paisumaan yliäyräiden ja välillä kuivuus vie siitä kaiken voiman mutta aina se jatkaa matkaansa....
oliko valaisevaa
mä se vaan pidän vaapaapäivän ja tääl pihalla ottelen aurinkoo, täytyy toi viimenen rusketuskin ottaa vielä, kun tota aurinkoo piisaa
Tosiaan, nyt meni sormi suuhun, eikä tuota valaistusta tule vaikka kuinka toivois, mutta pää-asia että elämä on kuin silkkiä.
En ole kateellinen, mutta kuinka elämä pukkaa toisia pehmoisesti huopatossulla ja toisia taas lujaa metallikärkisellä saappaan kärjellä.
hupikkaat äiti tahtoo piiloittaa sama se löydän ne ja toivotaan ennen pakkasia..muutoin punaiset varpaankynteni huurtuvat...noiden talven kylmien viimojen ja korkeiden nietosten mä tahtoisin jo saapuvan..kulkisin pakkasen kera käsi kädessä vastaan tuulen ja tuiskunkin
Katsoin juuri almanakkaa, ei ole Onnin päivä.
Miksi tänään tuntuu kuin kaikilla menisi paremmin kuin minulla.
Noo..paistaa se täälläkin aika ajoin, ei hätää:=))
ei kestä ku tää päivä ja huomenna taas rengas valittaa
Piti oikein nipistää itseään että untako kaikki tää, sattu niin saakutisti, elikkä hereillä ollaan.
Onhan se kiva kun tulee talvi sekä pehmoset kinokset, tuuleton päivä ja sopivasti pakkasta:=))
Valokiila leikkaa öistä maisemaa, kylän läpi jyrään, melkein nolottaa.
Näinhä Tapsa lauleskeli, vaikka ei rekkamies ollutkaan.
on ihanaa kävellä tuulta ja lumisadetta vastaan kun on oikeet vaatteet
istua jäällä ja pilkkiä
keittää kahvit metsän siimeksessä ja syödä eväitä
ja nauttia rauhasta pakkasen nipistellessä nenänpäätä
syksyllä katsella ruskaa
kesällä luonnon vihreyttä ja sinisiä järviä
keväällä puiden silmujen aukeamista ja kukkameren joka on puhkeamista täyteen loistoonsa
nautitaan
Minulla toi pilkkiminen tapahtuu aivan muualla ja tahtoo noi asusteet rötvääntyä väkisin vaikka kuinka olis tilanteeseen sopivat.
Minä en siintä jäästä paljoa välitä, tulee kurkku niin perhanan kipeäksi.
Irlantilaiset kahvit honkabaarissa on kyllä paikallaan.
Itse pidän enempi ruskan jälkeisestä ajasta, on kerrankin kahisevaa takataskun kohdalla.
Keväästä en uskalla puhua mitään. kunhan talvesta ensin hengissä selviää, onhan sitä siinäkin.
kuulostaa kummalta...mutta mutta
Älä hyvä ihminen pullaan tukehdu, kakku jää muuten syömättä.
Sitä se on kun pitää syödä samalla kun kirjoittaa niin tahtoo mennä pulla väärään kurkkuun.
Ai että kummalta kuulostaa, mielestäni Sinulta,..niinkuin tuo mutta mutta jota en tahtonut ymmärtää.
Tosiaan en tahtonut.
Palaillaan.
tässa istuttu niin kauan aivojensa päällä et oli pakko vähän liikkuu...niinhän ne viisaat sanoo et istu aivoilles
mutta aurinko paistaa.....mä nyt en vaan osaa aina kirjoittaa selkeesti kuten olen joskus maininnut ajatus kulkee kuin salama,tuolla yön mustalla taivaalla valaisten maiseman valolla ja taas hiipuen pois...ja silloin taas ei mitään
huomenna ku tänne luvattiin 30 astetta lämmintä ja räntäsadetta samaan aikaan
että pitää paikkaansa...jos sitten kun tänään meni niin myöhäseks....reki löyty mut suksii ei ja nyt pitäis löytää jokin vetää sitä rekee
mä tuun tol rekanveturilla niin eiköhän se siit lähe