MTV:n uutiset laittoi koulut järjestykseen ylioppilastutkinnon perusteella.
http://www.mtv3.fi/lukiot/
Ensimmäisen sijan sai Suomalainen yhteiskoulu Helsingistä. Kymmenen kärkijoukossa oli kuusi koulua pääkaupunkiseudulta. Turku ja Lahti saivat kukin yhden koulun tälle listalle, Tampere kaksi.
Kaikkien opiskelijoiden keskimääräinen puoltoäänisaalis oli 22. Tutkinnon läpäisemiseen tarvitaan 8 puoltoääntä, korkein tulos oli tänä keväänä 55. Koulukohtaiset keskiarvot vaihtelivat päivälukioissa 15: sta 34:ään.
Tässä päivälukioiden kymmenen kärki.
1. Suomalainen yhteiskoulu, Helsinki
2. Ressun lukio, Helsinki
3. Helsingin normaalilyseo
4. Helsingin ranskalaissuomalainen koulu
5. Tapiolan lukio, Espoo
6. Luostarivuoren lukio, Turku
7. Tampereen klassillinen lukio
8. Helsingin 2. normaalikoulu
9. Lahden yhteiskoulun lukio
10. Tampereen yhteiskoulun lukio
Suomalaisen yhteiskoulun rehtori Anja - Liisa Alanko piti tulosta miellyttävänä yllätyksenä, vaikka myöntääkin että koulun lähtötaso on korkea ja heille valikoituu hyvää oppilasainesta. Alanko pitää kuitenkin myös opetusta tärkeänä, innostuneet ja hyvät opettajat kannustavat hyviin suorituksiin.
Myös listan häntäpään koulut löytyvät pääasiassa isoista kaupungeista. Perää pitää pääkaupunkiseudun liepeillä sijaitseva Kirkkonummen Masalan lukio, jonka puoltoäänien keskiarvo oli alle puolet SYK:n vastaavasta. Helsingistä tälle listalle pääsee kolme koulua. Syrjäisempiä seutuja edustavat Vieremän ja Keuruun lukiot.
Päivälukioiden kymmenen viimeistä
432. Linnanpellon lukio, Kuopio
433. Vieremän lukio
434. Keuruun lukio
435. Korson lukio, Vantaa
436. Pernon lukio, Turku
437. Helsingin uuden yhteiskoulun lukio
438. Toppilan lukio, Oulu
439. Malmin lukio, Helsinki
440. Helsingin yhteislyseon lukio
441. Masalan lukio, Kirkkonummi
Masalan rehtori Olli-Pekka Vihko ei tuloksesta ylläty. Tätä tasoa ollaan oltu, ja pääkaupunkiseudun imu vetää hyviä oppilaita erikoislukioihin ja maineikkaisiin kouluihin. Oppilasainesta korkeammalle on koulun vaikea päästä.
Vihkon mielestä lukioiden jakaantuminen hyviin ja huonoihin on ollut havaittavissa. " Ehkä se aiheuttaa sen että me täällä alapäässä joudutaan parantamaan tasoa ja kilpailemaan oppilaista. Ei se välttämättä huono asia ole."
Myös lukiolistan yläpäässä suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti siihen, että oppilailla on täysi valinnanvapaus lukion suhteen, vaikka myös Suomalaisen yhteiskoulun rehtori tiedostaa, että kärjistymistä hyviin ja huonoihin kouluihin tapahtuu. Alangon mukaan olisi vaikea nähdä että tätä valinnanvapautta kuitenkaan rajoitettaisiin.
Seuraavista linkeistä pääsee tutustumaan kaikkien koulujen tuloksiin.
Päivälukiot kunnittain - http://www.mtv3.fi/lukiot/paivalukiot_kunnittain.html
Päivälukiot paremmuusjärjestyksessä - http://www.mtv3.fi/lukiot/paivalukiot.html
Aikuislukiot paremmuusjärjestyksessä - http://www.mtv3.fi/lukiot/aikuislukiot.html
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/
MTV:n uutiset laski siis koulukohtaisen keskiarvon ylioppilastutkinnon suorittaneiden puoltoäänille. Puoltoäänimäärä syntyy kun opiskelijan kaikkien ylioppilastutkintoarvosanojen pisteet lasketaan yhteen. Laudaturista saa seitsemän pistettä, eximiasta 6, magna cum laudesta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2. Puoltoäänimäärä on ylioppilastutkintolautakunnan itsensä käyttämä mittari, siksi se otettiin tähänkin selvitykseen.
Otimme mukaan myös sellaiset ylioppilaat, joiden arvosanaa ylioppilastutkintolautakunta oli jälkikäteen korjannut. Siis jos vaikkapa improbatur oli kohonnut approbaturiksi, ja tutkinnosta sittenkin päästy läpi.
Ylioppilaslautakunnan papereiden mukaan Helsingin saksalaisesta lukiosta ei kukaan kirjoittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, siksi koulu jätettiin listoilta pois.
----------------------------------------
Lukiolaiset huolissaan koulujen tasoeroista
Suomen Lukiolaisten Liitto on huolissaan koulujen tasoeroista. Sen sijaan Opetushallitusta koulujen erot eivät yllätä. Koulujen erikoistuminen on 90-luvulla aloitettua tietoista politiikkaa.
Viidenkymmenentuhannen jäsenen Lukiolaisten Liiton edusmies on huolissaan syrjäseutujen kouluista.
- Jakautuminen on niin radikaali, et täytyy sille asialle jotain tehdä, ei voi puhua tasa-arvoisesta opetuksesta tai koulutuksesta niin kauan kuin tällaisia vielä löytyy, puheenjohtaja Teemu Koivisto Suomen Lukiolaisten Liitosta kertoo.
Opetushallituksessa lukioiden erot eivät hämmästytä. Oppilaiden vapaus valita koulunsa on ollut tietoista politiikkaa, samoin valtion ohjauksen höllentäminen. Alueiden erot toki huolestuttavat.
- Jos käy niin, että meillä on semmoisia erikoispaikkoja, joista päästään yliopistoon, valtion virkoihin, politiikkaan, talouselämän hyville paikoille, niin onhan se kansakunnan kannalta kurja tilanne, opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen Opetushallituksesta kertoo.
Kunnat päättävät koulujen painotuksista. Kun esimerkiksi kieltenopetusta supistetaan, lukioikäiset lähtevät naapurikaupunkiin. Syntyy kierre.
- Jotakin tukea pitäisi saada, että vois lukea ns. harvinaisia kieliä myös muualla kuin suurten kaupunkien kouluissa.
Opetushallitus selvitti lukioiden tilan viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Selvisi, että neljäkymmentä prosenttia lukioista liikkui yo-tulosten sijoituksissa joka vuosi rajusti. Vain muutama koulu pysyi jatkuvasti parhaiden joukossa.
- Pienessä lukiossa on mahdollista päästä hyviin tuloksiin, se vaatii opettajalta hirveen paljon enemmän tarmokkuutta kuin sellainen ympäristö, jossa virikkeitä on pullollaan ja on vara valita opiskelijoita, Jakku-Sihvonen kertoo
Ystävällisin koulutusterveisin
Aurinkoista kesää!
Juhani Starczewski
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
Kotisivu: http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
http://www.mtv3.fi/lukiot/
Ensimmäisen sijan sai Suomalainen yhteiskoulu Helsingistä. Kymmenen kärkijoukossa oli kuusi koulua pääkaupunkiseudulta. Turku ja Lahti saivat kukin yhden koulun tälle listalle, Tampere kaksi.
Kaikkien opiskelijoiden keskimääräinen puoltoäänisaalis oli 22. Tutkinnon läpäisemiseen tarvitaan 8 puoltoääntä, korkein tulos oli tänä keväänä 55. Koulukohtaiset keskiarvot vaihtelivat päivälukioissa 15: sta 34:ään.
Tässä päivälukioiden kymmenen kärki.
1. Suomalainen yhteiskoulu, Helsinki
2. Ressun lukio, Helsinki
3. Helsingin normaalilyseo
4. Helsingin ranskalaissuomalainen koulu
5. Tapiolan lukio, Espoo
6. Luostarivuoren lukio, Turku
7. Tampereen klassillinen lukio
8. Helsingin 2. normaalikoulu
9. Lahden yhteiskoulun lukio
10. Tampereen yhteiskoulun lukio
Suomalaisen yhteiskoulun rehtori Anja - Liisa Alanko piti tulosta miellyttävänä yllätyksenä, vaikka myöntääkin että koulun lähtötaso on korkea ja heille valikoituu hyvää oppilasainesta. Alanko pitää kuitenkin myös opetusta tärkeänä, innostuneet ja hyvät opettajat kannustavat hyviin suorituksiin.
Myös listan häntäpään koulut löytyvät pääasiassa isoista kaupungeista. Perää pitää pääkaupunkiseudun liepeillä sijaitseva Kirkkonummen Masalan lukio, jonka puoltoäänien keskiarvo oli alle puolet SYK:n vastaavasta. Helsingistä tälle listalle pääsee kolme koulua. Syrjäisempiä seutuja edustavat Vieremän ja Keuruun lukiot.
Päivälukioiden kymmenen viimeistä
432. Linnanpellon lukio, Kuopio
433. Vieremän lukio
434. Keuruun lukio
435. Korson lukio, Vantaa
436. Pernon lukio, Turku
437. Helsingin uuden yhteiskoulun lukio
438. Toppilan lukio, Oulu
439. Malmin lukio, Helsinki
440. Helsingin yhteislyseon lukio
441. Masalan lukio, Kirkkonummi
Masalan rehtori Olli-Pekka Vihko ei tuloksesta ylläty. Tätä tasoa ollaan oltu, ja pääkaupunkiseudun imu vetää hyviä oppilaita erikoislukioihin ja maineikkaisiin kouluihin. Oppilasainesta korkeammalle on koulun vaikea päästä.
Vihkon mielestä lukioiden jakaantuminen hyviin ja huonoihin on ollut havaittavissa. " Ehkä se aiheuttaa sen että me täällä alapäässä joudutaan parantamaan tasoa ja kilpailemaan oppilaista. Ei se välttämättä huono asia ole."
Myös lukiolistan yläpäässä suhtaudutaan periaatteessa positiivisesti siihen, että oppilailla on täysi valinnanvapaus lukion suhteen, vaikka myös Suomalaisen yhteiskoulun rehtori tiedostaa, että kärjistymistä hyviin ja huonoihin kouluihin tapahtuu. Alangon mukaan olisi vaikea nähdä että tätä valinnanvapautta kuitenkaan rajoitettaisiin.
Seuraavista linkeistä pääsee tutustumaan kaikkien koulujen tuloksiin.
Päivälukiot kunnittain - http://www.mtv3.fi/lukiot/paivalukiot_kunnittain.html
Päivälukiot paremmuusjärjestyksessä - http://www.mtv3.fi/lukiot/paivalukiot.html
Aikuislukiot paremmuusjärjestyksessä - http://www.mtv3.fi/lukiot/aikuislukiot.html
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/
MTV:n uutiset laski siis koulukohtaisen keskiarvon ylioppilastutkinnon suorittaneiden puoltoäänille. Puoltoäänimäärä syntyy kun opiskelijan kaikkien ylioppilastutkintoarvosanojen pisteet lasketaan yhteen. Laudaturista saa seitsemän pistettä, eximiasta 6, magna cum laudesta 5, cum laudesta 4, lubenterista 3 ja approbaturista 2. Puoltoäänimäärä on ylioppilastutkintolautakunnan itsensä käyttämä mittari, siksi se otettiin tähänkin selvitykseen.
Otimme mukaan myös sellaiset ylioppilaat, joiden arvosanaa ylioppilastutkintolautakunta oli jälkikäteen korjannut. Siis jos vaikkapa improbatur oli kohonnut approbaturiksi, ja tutkinnosta sittenkin päästy läpi.
Ylioppilaslautakunnan papereiden mukaan Helsingin saksalaisesta lukiosta ei kukaan kirjoittanut suomalaista ylioppilastutkintoa, siksi koulu jätettiin listoilta pois.
----------------------------------------
Lukiolaiset huolissaan koulujen tasoeroista
Suomen Lukiolaisten Liitto on huolissaan koulujen tasoeroista. Sen sijaan Opetushallitusta koulujen erot eivät yllätä. Koulujen erikoistuminen on 90-luvulla aloitettua tietoista politiikkaa.
Viidenkymmenentuhannen jäsenen Lukiolaisten Liiton edusmies on huolissaan syrjäseutujen kouluista.
- Jakautuminen on niin radikaali, et täytyy sille asialle jotain tehdä, ei voi puhua tasa-arvoisesta opetuksesta tai koulutuksesta niin kauan kuin tällaisia vielä löytyy, puheenjohtaja Teemu Koivisto Suomen Lukiolaisten Liitosta kertoo.
Opetushallituksessa lukioiden erot eivät hämmästytä. Oppilaiden vapaus valita koulunsa on ollut tietoista politiikkaa, samoin valtion ohjauksen höllentäminen. Alueiden erot toki huolestuttavat.
- Jos käy niin, että meillä on semmoisia erikoispaikkoja, joista päästään yliopistoon, valtion virkoihin, politiikkaan, talouselämän hyville paikoille, niin onhan se kansakunnan kannalta kurja tilanne, opetusneuvos Ritva Jakku-Sihvonen Opetushallituksesta kertoo.
Kunnat päättävät koulujen painotuksista. Kun esimerkiksi kieltenopetusta supistetaan, lukioikäiset lähtevät naapurikaupunkiin. Syntyy kierre.
- Jotakin tukea pitäisi saada, että vois lukea ns. harvinaisia kieliä myös muualla kuin suurten kaupunkien kouluissa.
Opetushallitus selvitti lukioiden tilan viimeksi kahdeksan vuotta sitten. Selvisi, että neljäkymmentä prosenttia lukioista liikkui yo-tulosten sijoituksissa joka vuosi rajusti. Vain muutama koulu pysyi jatkuvasti parhaiden joukossa.
- Pienessä lukiossa on mahdollista päästä hyviin tuloksiin, se vaatii opettajalta hirveen paljon enemmän tarmokkuutta kuin sellainen ympäristö, jossa virikkeitä on pullollaan ja on vara valita opiskelijoita, Jakku-Sihvonen kertoo
Ystävällisin koulutusterveisin
Aurinkoista kesää!
Juhani Starczewski
Muurarintie 9 B 8
40520 JYVÄSKYLÄ
puh.(014) 642 025 koti, (014) 62 5779 työ, 040 757 3537
Sähköposti: [email protected]
Kotisivu: http://www.saunalahti.fi/~juhanist/
Vastaukset 6
Vanhimmat
töitä olevan, kun on tänne aikaa kopioda kaikenmaailman jutut!
Alkaa kopiointi jo hipomaan piratismia.
Mitä seuraavaksi kopioit? Suomen puhelinluettelot?
Kävin lukioni kahdessa eri koulussa. Toisin sanoen, muutin paikkakuntaa ensimmäisen luokan jälkeen. Olin hyvin iloinen nähdessäni "ensimmäisen" lukioni pärjänneen kisassa todella hyvin - peräti 50 parhaan joukossa. Sen sijaan oli kauhistus nähdä, että suhteellisen lyhyessä ajassa toinen koulu oli päätynyt keskikastiin, vaikka omina ( vähemmän ) kultaisina opiskelupäivinäni se vielä oli tunnustetusti hyvän koulun asemassa. Mitä on tapahtunut?
Alueelliset erot tuntuvat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta TODELLA suurilta. Voidaanko enää puhua tasa-arvoisesta koulutuksesta, jos erot ovat näin suuria? Milloin poliittisilta päättäjiltä löytyy muutakin kuin hienoja puheita asian korjaamiseksi? Vai onko kenties tarkoituksena saada kaikki, joilla hissi nousee ylimpiin kerroksiin muuttamaan Helsinkiin, ja muu Suomi jää laiminlyödyn periferian asemaan?
"Vai onko kenties tarkoituksena saada kaikki, joilla hissi nousee
ylimpiin kerroksiin muuttamaan Helsinkiin, ja muu Suomi jää laiminlyödyn periferian
asemaan? "
No etpä sinäkään näytä olevan perillä "maikkarin" (v*ttu mikä sana)
harjoittamasta stadi-politiikasta. Me ei todellakaan tarvita stadilaisten
itsetunnon pönkittämiseksi tarkoitettua mediaa. Tässä "tutkimuksessa"
kiinnitin huomioni siihen, että sitä veti keski-ikäiset ämmät.
Tosin ei maikkarin palveluksessa miehiä olekaan.
Tekisivät tutkimuksen, missä kaupungissa on eniten
-homoja
-lesboja
-homoja ja lesboja
-kodittomia
-ryöstöjä
-murhia
-pahoinpitelyitä
ym ym.
Älä unta näe, että tekevät. Enemmin saharassa kokee hukkumiskuoleman.
Ja sitten vielä ihmetellään suureen ääneen, miksi maakunnissa
suhtaudutaan nuivasti stadilaisiin. Mielestäni pitäisi suhtautua
haulikon kanssa.
Maikkarin mummot ovat "ziikanneet" liikaa kauniita ja rohkeita.
Sitä illuusiota nyt työntävät nuorisolle. RIKOLLISTA SANON MINÄ!
Saisivat tutkituttaa päänsä.
Tämän päivän Pravdassa - oho, sori, siis Turun Sanomissa - joku kasvatustieteen professori Olkinuora kritisoi tuota koko tutkimusta. Se oli kuulemma "epäreilu". Professorin puheista ei kuitenkaan käynyt selväksi se, onko "epäreilua" tehdä tuollainen tutkimus vai onko se "epäreiluus" siinä että se julkistetaan kansalaisten nähtäväksi? Mielenkiintoista muuten, että yo-lautakunta ei antanut näitä tietoja maikkarille, vaan ne piti kysyä kouluittain..
Kyllä minusta ainakin on selvää, että vaikka tutkimus olisi hiukan karkeasti tehty, perusasiat ainakin tulivat selviksi. Suomessa ON valtavia alueellisia eroja koulutuksen suhteen. Itse en ainakaan tahtoisi tämän maan muuttuvan sellaiseksi, missä tulevaisuuden johtajat saisivat aina koulutuksensa Suomalaisessa yhteiskoulussa Helsingissä. Voi tuntua kaukaiselta puhua tästä vaarasta, mutta se on hyvin todellinen.
Tottakai huomasimme myös, että Hesan "slummikoulut" pärjäsivät myös huonosti. Onko tämäkään sitten hyvä asia, ei ainakaan minusta.
Kyllä pitäisi edelleenkin pyrkiä takaamaan tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille suomalaisille nuorille, asuinpaikkaan katsomatta. Jos oppilasaines on "huonoa" niin eivätkö opettajat muka voi tehdä mitään motivoidakseen porukkaa? Eikö koulu ja koti voi tehdä yhteistyötä asian tiimoilta? Minä ainakin kieltäydyn hyväksymästä, että tällaiseen tilanteeseen pitäisi vain alistua. Alistuminen sopii tietysti todella hyvin elitististen helsinkiläiskoulujen väelle ja huonompien koulujen leipääntyneille opettajille.
jonka tosiasiallisena tarkoituksena ei suinkaan ole ollut ihmisten sivistäminen vaan nimenomaan sivistettäväksi kelpuutettavien ihmisten valikoiminen ja yhteiskunnallisen jaon toteuttaminen.
Historian varhaisissa vaiheissa tietokin oli salatietoa, sitä kuiskasi ylipappi noviisin korviin temppelin kaikkeinpyhimmässä.
Sinä aikana jolloin lapsuus/nuoruus on notterattu erityisiä ominaisuuksia omaavana ikäkautena, koulu on kehittynyt lähinnä sopeuttajainstituutiona. Esim. Englannissa köyhille annettavan opetuksen tarkoituksena oli 1800-luvulla lähinnä kitkeä kurittomuutta ja totuttaa lapset kovaan työhön hiilikaivoksissa ja tehtaissa.
Suomalainen yhteiskunta on sikäli sairas, että historiallisesti alistetuna kansana oppisivistyksen merkitys meillä on korostunut - sillä on aina pyritty nousemaan "parempien ihmisten" kastiin. Nyt käyty koulukeskustelu elvyttää ikiaikaista kansallista alemmuudentuntoteemaamme, josta olisi jo suonut päästävän eroon.
Mutta kouluihmiset ovat tomppeleita, oppiarvot ja tittelit maailman tärkein asia - niin tärkeä että niitä saadakseen sliipparisiipeilijöiden on tehtävä öömanneja ja vileenejä. Samaan suureeen kuvioon sitten yhtenä elimellisenä ulokkeena kuuluu se että aina jostakin yliopistojen/tutkimuksen pöhöttymästä pukllahtaa märkäpaiseita, näitä parkinsonismin-, aivojen- yms. tutkijoita, joiden korkeasti kunnioitettu tutkimustyö osoittautuu vain lasvasteeksi jolla on kahmittu rahaa porsastelevaan elämään.
Omat lapseni kyllä laittaisin mieluummin johonkin kokonaan muualle kuin ym. listalla menestyneisiin lukioihin. Sen verran kun satun esim. ykkössijalle rankatun koulun oppilaita tuntemaan, huhhuh, puistattaa ja pelottaa mihin käsiin maa päätyy.