Nyt vasta ymmärrän, kuinka olen voinutkaan olla niin sokea?
Tajusin, olit se jota etsin.
Miksen tajunnut sitä aikasemmin?
Nyt vasta kun olen torjunut sinut useamman kerran pois.
Voinko enää saada sua?
Miksi olen niin tyhmä? Miksi?
Tajusin, olit se jota etsin.
Miksen tajunnut sitä aikasemmin?
Nyt vasta kun olen torjunut sinut useamman kerran pois.
Voinko enää saada sua?
Miksi olen niin tyhmä? Miksi?
Vastaukset 13
Vanhimmat
..monasti kuljetaan merta edemmäs kalaan tai tulee kävellyksi onnensa ohi...sellainen se elämä on..
...sitten oikeaa tunnetta. Nyt jälkeenpäin vain kuvittelet asioita paremmiksi kun muisti pettää. Ne kurjat puolet jää unholaan ja ihanat ruusuiset haavekuvat leijailevat ympärilläsi ja pettävät sinua. Katso ympärillesi, nipistä käsivarttasi ja totea eläväsi nyt, et eilen. Mennyttä ei takaisin saa, ja tuskin tekisit toisin nytkään, vai...?
Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä, kai. Kokeilen muuttaa suuntaani, jos vielä ehtisin? Tekisin monet asiat toisin, nyt vasta tajusin.
Onnea vaan matkaan! Toivottavasti nyt ei ollut liian myöhäistä kumminkaan!
Toki saat takaisin, jos sitä tulisit minulta kysymään suoraan. Tosiankin olet torjunut useammin kuin kerran, liian monesti. Mutta ei ole myöhäistä, jos tulet heti!
Ajattelinpa juuri kokeilla... Sinä vaan et taida olla se jota tarkoitan tai sitten olet :). Olisitpa niin tietäisin. Miksi itse olen torjunut, en ole tiennyt mitä haluan, nyt sen tiedän.
En usko että olen oikea. En ole koskaan oikea, kenellekään. Enkä enää mene halpaan täällä.....ellet ole nyt tosissasi!!!
Olet oikea jollekin, et vaan vielä ole löytänyt häntä. Minä olen tosissani, tosin en usko että sinä olet se jota tarkoitan.
Hymyä huuleen! Se saapuu kohdallesi ennen kuin huomaatkaan :).
Noooo......ketäs tarkoitit? Mikset kerro hänelle suoraan? Mistä päättelet että näkisi juttusi? Puhumattakaan että tunnistaisi itsensä?
Ja sitten, kiitos kannustuksesta ja empatiasta, mutta minun kohdallani se menee ihan hukkaan. Usko se vaikka huviksesi ja sunnuntai-illan iloksesi! Johan tässä maailmankirjat sekaisin olisivatkin olleet jos ilmoituksella olisi minua tarkoitettu.
Kerron hänelle suoraan :). Askel askeleelta. En mene paukauttamaan sitä heti, vaan pikkuhiljaa ujuttaudun. Miksi kirjoitin tänne? Halusin vaan kirjoittaa ajatukset itseäni varten. Silloin tajuaa paremmin, mitä haluaa. En ikimaailmassa uskoisi, että hän tätä lukisi ja jos lukisi, ei hän uskoisi, että tämä on hänelle kirjoitettu. Toiseksi, mielummin toimin reaalimaailmassa kuin virtuaalisessa.
Jos uskon menettää, ei enää mitään voi tapahtuakaan... Uskoa älä ikinä menetä!
ujuttaudut?? Ethän sinä sitten mikään tyhmä ihminen ole, kun kerran olet päättänyt kertoa hänelle. Kunhan et vaan vitkuttele liian kauan, ettei jää pelkkä luu käteen. Miksei muka uskoisi jos täältä sen lukisi, jos nyt sattuu täällä käymään? No, voithan olla oikeassakin tuon suhteen. Ja mitä uskon menettämiseen tulee minun kohdalla, se on mennyt menojaan jo aikoja sitten. Toki se masentaa, mutta minkäs teet! Ei sitä takaisinkaan enää saa.
Siksi en täällä mitään suurempia tarkoita. Siis ei ole tarkoituskaan että se ihminen tämän luettuaan soittaisi minulle. Askel askeleelta...
Ei kannata menettää uskoa. Kyllä sinäkin löydät oman kullan. Usko itseesi, kun tarpeeksi uskoo niin saakin sitä mihin uskoo.