Uskonnon (ja erityisesti kristinuskon) kärkkäät kriitikot tuovat koko ajan esille negatiivisia argumentteja kuten kriitikoille tapana onkin. Kuten esim.
a) Kirkko on ollut aina kehityksen jarruna
b) Papit ja saarnamiehet huijaavat "kansaa"
c) Raamattu ja muut uskonnolliset tekstit ovat ristiriitaisia ja täynnä hölynpölyä.
d) Uskonnot ja erityisesti kristinusko on huuhaata, jota on käytetty vallanpitäjien keinona alistamaan "tavallisia ihmisiä"
e) Uskontoa tuputetaan joka tuutista
f) Uskonnolle ei ole älyperusteita
g) Uskonnot ovat aiheuttaneet sotia
h) ...ja blaa blaa ...
Kritiikki sisältää monesti asiallisia huomautuksia ja perusteitakin on. Silti kriitikoille tyypilliseen tapaan tuntuu siltä, että kritiikki onkin sitten ainoa mihin kyetään.
Ei osata arvostaa sitä tavatonta älyllistä näkemystä ja kultturellista saavutusta, minkä maailman menestyneiden pääuskontojen rakentajat ovat aikoinaan saaneet aikaan. Uskonnot ovat osoittautuneet toimivan käyttökelpoisina ajatusrakennelmina auttamaan ihmisyhteisöjen kasassa pysymistä ja sitä kautta kulttuurin kehittymistä.
Esimerkki : Jossain palstakirjoituksessa esitettiin (en muista missä), että VT on alkujaan ollut käytännössä paimentolaisheimon lakikokoelma, johon on otettu mukaan elämänfilosofinen ja teologinen oppirakennelma. Näin varmaan onkin. Sehän on huikea saavutus, joka mahdollisti tämän paimentolaisheimon kulttuurin menestymisen ja kehittymisen täysin nollatasolta maailman yhdeksi johtaviksi kulttuureista.
Jotta kritiikki olisi kohtuullista, tulisi tämä saavutus asettaa kohtuullisesti oikeaan aika- ja taustaperspektiiviin.
Sen sijaan tuntuu, että tämän palstan uskontokriitikoilta puuttuu "seppoheikinheimo/jukkakajava"-tyyliin suhteellisuudentaju. Jossain kirjoituksessa arveltiin että se saattaisi johtua siitä, että kriitikoille tyypilliseen tapaan kriitikot eivät itse osaa luoda mitään ajatusrakennelmia, vaan "ovat kykeneviä vain teiniangstiseen narinaan" (nimim. inkvisaattoria suurpiirtiesesti lainaten). Totta onkin, että uskontokriitikot tällä palstalla harvoin tuovat esille vaihtoehtoja kritisoimiensa ajatusten tilalle.
Toisaalta ehkä kyse on myös kritiikin kritiikin puutteesta.
Niinpä aloitetaan vaikka a)sta:
- Kirkko (tässä siis nimenomaan kristitty kirkko)on toki historiallisesti ollut useimmiten konservatiivinen. Toisaalta ei aina. Ja silloinkin kun se on ollut alunperin uusia ideoita vastaan , ne on kuitenkin lopulta hyväksytty, mikäli ne ovat olleet tieteellisesti todistettavissa. Niinpä voidaan jopa väittää, että kirkko viime kädessä EI OLE ollut kehityksen vastainen.
Jatkakoon kritiikin kritiikkiä ken haluaa. Asiallisia ammuksia pitäisi löytyä yllin kyllin.
Lopuksi: muistuttavatko uskontokriitikot taidekriitikoita :
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/kriit2.htm
a) Kirkko on ollut aina kehityksen jarruna
b) Papit ja saarnamiehet huijaavat "kansaa"
c) Raamattu ja muut uskonnolliset tekstit ovat ristiriitaisia ja täynnä hölynpölyä.
d) Uskonnot ja erityisesti kristinusko on huuhaata, jota on käytetty vallanpitäjien keinona alistamaan "tavallisia ihmisiä"
e) Uskontoa tuputetaan joka tuutista
f) Uskonnolle ei ole älyperusteita
g) Uskonnot ovat aiheuttaneet sotia
h) ...ja blaa blaa ...
Kritiikki sisältää monesti asiallisia huomautuksia ja perusteitakin on. Silti kriitikoille tyypilliseen tapaan tuntuu siltä, että kritiikki onkin sitten ainoa mihin kyetään.
Ei osata arvostaa sitä tavatonta älyllistä näkemystä ja kultturellista saavutusta, minkä maailman menestyneiden pääuskontojen rakentajat ovat aikoinaan saaneet aikaan. Uskonnot ovat osoittautuneet toimivan käyttökelpoisina ajatusrakennelmina auttamaan ihmisyhteisöjen kasassa pysymistä ja sitä kautta kulttuurin kehittymistä.
Esimerkki : Jossain palstakirjoituksessa esitettiin (en muista missä), että VT on alkujaan ollut käytännössä paimentolaisheimon lakikokoelma, johon on otettu mukaan elämänfilosofinen ja teologinen oppirakennelma. Näin varmaan onkin. Sehän on huikea saavutus, joka mahdollisti tämän paimentolaisheimon kulttuurin menestymisen ja kehittymisen täysin nollatasolta maailman yhdeksi johtaviksi kulttuureista.
Jotta kritiikki olisi kohtuullista, tulisi tämä saavutus asettaa kohtuullisesti oikeaan aika- ja taustaperspektiiviin.
Sen sijaan tuntuu, että tämän palstan uskontokriitikoilta puuttuu "seppoheikinheimo/jukkakajava"-tyyliin suhteellisuudentaju. Jossain kirjoituksessa arveltiin että se saattaisi johtua siitä, että kriitikoille tyypilliseen tapaan kriitikot eivät itse osaa luoda mitään ajatusrakennelmia, vaan "ovat kykeneviä vain teiniangstiseen narinaan" (nimim. inkvisaattoria suurpiirtiesesti lainaten). Totta onkin, että uskontokriitikot tällä palstalla harvoin tuovat esille vaihtoehtoja kritisoimiensa ajatusten tilalle.
Toisaalta ehkä kyse on myös kritiikin kritiikin puutteesta.
Niinpä aloitetaan vaikka a)sta:
- Kirkko (tässä siis nimenomaan kristitty kirkko)on toki historiallisesti ollut useimmiten konservatiivinen. Toisaalta ei aina. Ja silloinkin kun se on ollut alunperin uusia ideoita vastaan , ne on kuitenkin lopulta hyväksytty, mikäli ne ovat olleet tieteellisesti todistettavissa. Niinpä voidaan jopa väittää, että kirkko viime kädessä EI OLE ollut kehityksen vastainen.
Jatkakoon kritiikin kritiikkiä ken haluaa. Asiallisia ammuksia pitäisi löytyä yllin kyllin.
Lopuksi: muistuttavatko uskontokriitikot taidekriitikoita :
http://personal.inet.fi/taide/heikki.kastemaa.kulttuurinavigaattori/kriit2.htm
Vastaukset 13
Vanhimmat
ovat olennainen osa kulttuuria ja säilyttävät osaltaan sitä perintöä, jossa sinänsä (uskontojen ydin) ei ole paljoakaan asiaa.
Toisin sanoen uskonto, uskomukset ja usko tyydyttävät jotain tarvetta jolle ei sinänsä (luojan palvonta) ole perusteita, muuten kuin ajatellen elämän säilymistä elossa tavalla tai toisella. Tällä kertaa sillä toisella. Juna se vaan menee ilman jarruja ja onkohan sitä raidettakaan missään.
Ihmiskunnalla saattaisi olla jo kertynyt tietotaitoa että riittävää kokemusta jatkaa matkaansa järkevän suunnitelmallisesti, ilman olemattomia me-maneja ja niiden olemattomia väliintuloja.
Aivoissako on sitä klappia kun ei tajuu ennen kuin tiimalasista loppuu hiekka ja sitten oltaisiin lajina kuin ei mitään olisi koskaan tapahtunutkaan, tuskin iso vahinko sekään, ainakaan merimakkaroille ?!
aloituksen ajatuksena oli herättää keskustelua uskonnon kritiikin kohtuullisuudesta ja paikkansapitävyydestä.
Siitä huolimatta
"Juna se vaan menee ilman jarruja ja onkohan sitä raidettakaan missään"
tuo oli hyvä.
Todetaan vastineeksi sinun kommenttiisi sitten vaikka että, jos katsotaan mikä on ihmisen olemassaolon merkitys maapallon mittakaavassa, niin selvästi kokeellisesti havaittavia ovat
- maapallon biodiversiteetin tuhoaminen
- Ilmakehän lämpötilan nosto
- laajojen maa-alueiden peittäminen asvaltilla ja rakennelmilla
- Lähiavaruuden roskaaminen erilaisilla romukappaleilla
- Tuhansia vuosia radioaktiivisina pysyvien pömpeleiden pystyttäminen sinne tänne
a) useimmiten
b) jotkut huijaavat, mutta on niitäkin jotka huijaavat ensisijaisesti itseään ja sitäkautta muita
c) ei nyt ehkä hölynpölyä, mutta niin kerroksellisia että niitä ei voi ottaa kirjaimellisesti
d) huuhaata tai ei, niin alistuskeino ne ovat olleet
e) ei onneksi tässä maassa!
f) no eipä oikein olekaan
g) OVAT!!!
h) blaa blaa itsellesi vain
Harmittaako kun kaikki eivät sitten millään suostu uskomaan sen uskonnon sanomaan joka sinulle on rakas? Tai että joku jopa sanoutuu kokonaan kaikista uskonnoista irti?
Onko vain uskovaisilla oikeus julistaa omaa näkemystään?
Et tainnut lukea avausta ajatuksen kanssa.
Olen pahoillani, mutta vaikuttaa siltä kuin hihhuli-ateistiseen tyyliin et olisi lukenut muuta kuin rivien välejä asennefiltterin läpi.
Tarkoitus ei ollut että toistat väitteitä a)-g) vaan yrität nähdä niiden läpi. Mielellään tosiasioiden valossa. Tietysti jos ei onnistu niin sille ei voi mitään, mutta mikä oli silloin vastauksen tarkoitus.
"Harmittaako kun kaikki eivät sitten millään suostu uskomaan sen uskonnon sanomaan joka sinulle on rakas?"
Ei. Mikä uskonto on muka Valvojalle rakas.
"Onko vain uskovaisilla oikeus julistaa omaa näkemystään? "
Ilmeisesti ei. Muuten ei Valvojakaan olisi saanut tehdä avaustaan.
Piste.
En tiennyt että omaat 100 % totuuden. Lienet siis uusi messias. Asia selvä. Kiitos ja anteex.
;-)
argumentointisi on vallan mielenkiintoinen.
Eilen illalla mietin, jospa tunnontarkasti noudattaisin sheriffin ohjeita (en tässä tarkoita sinua, vaan yleensä), niin ketjut kävisivät varsin lyhkäisiksi.
Eli ohjeet, jotka erittelee keskustelun chatista, ja sheriffin velvollisuuksista keskustelupalstoilla:
”Seriffit voivat halutessaan siivota oman palstansa turhanpäiväisistä viesteistä, kuten tyhjistä tai lähes tyhjistä viesteistä.”
Itse noudatan nettietiketin sääntöjä: jos ei ole mitään sanottavaa, niin olen hiljaa.
muistuttaa välillä koiratappelua jossa riidellään yhdestä lihanpalasta ja repostellaan ja revitään se pieniksi paloiksi eipäs juupas hengessä.
Keskustelukin voi toimia "God in action" hengessä ja ravita kuulijoita/osallistujia ja pienin askelin myös muuttaa maailmaa. Minun kokemuksesta, sinun kokemuksesta voi tulla yhteistä kokemusta, hetkeksi, kun on avoin uusille tai erilaisille ajatuksille ja tarvittaessa valmis luopumaan omasta "rakkaasta" mielipiteestään joskus ihan vaan kehityksen tai uudistumisenkin vuoksi.
Kannatan hyväksyvää ja rakentavaa asennetta se vie eteenpäin liika kriittisyys on tappavaa ei vie minnekään.En ole uskovainen mutta koitan nähdä sen hyvänkin mitä uskonnoissa on.
Hyvä.
Uskallatko ottaa sitten haastetta vastaan ja analysoida puhki jotain kohdista a)-g) (tai h) todella - siis todella - monipuolisesti.
Ciao
Valvoja
itsellesi
Enemän kun asioiden anaysointi kiinnostaa miten asiat toimii. Esim. vaikka uskontojen keskinäinen vuorovaikutus. Siis miten maailma toimii. Eli osallistuvaa tutkimusta.Maailma on prosessi paremmin kuin teoria.
"Maailma on prosessi paremmin kuin teoria"
Mikä ettei näinkin.
Mutta jos meinaat prosesseja kuvata vaikkapa esim. verkkokaaviolla (GANTT-kaaviolla), niin täytyisi analysoida tapahtumat (solmukohdat) ja vuorovaikutusmekanismit (kytkennät). Ja sitten tietysti verkon rakennetta.
Jotta kuvaus olisi oikenlainen, pitää olla kohtuullisen totuudenmukainen käsitys tapahtumista. Valvoja väittää, että on perustellusti argumnetoitavissa että kohtien a)-g) mukaiset väitteet eivät yksistään esitettynä anna (koko) totuudenmukaista kuvaa tapahtumista ja siten prosessien kuvaus ja sen perusteella tehdyt johtopäätöksetkin voivat olla pielessä.
sattumaan.(siis kun jokin ennalta aavistamaton satunnainen tekijä muuttaa koko kuvion arvaamattomalla tavalla).