...jäin pohtimaan, voisiko feminimin ydintä peilata sen kautta, mitkä yleiset aiheet on katsottu keskeisiksi naistutkimuksen opintokokonaisuuksissa.
Seuraavassa listaan ko. aiheet Jyväskylän yliopiston (random-valinta, sattui eteen ekana) naistutkimuksen opintokokonaisuudesta, ja sitten dekonstruoin niiden pohjalta feminismin ydinteemoja.
http://www.jyu.fi/yhtfil/naistut/vaati04.htm
ensin yleisoopintojakson kuvaus, joka jo luettelee teemoja:
NAO A11 Naistutkimuksen perusteita, luento 2 ov
Luennolla käsitellään seuraavia teemoja: Naisliikkeen ja feminismin historia ja sen yhteys naistutkimukseen; sukupuoli-käsitteen merkitys; patriarkaatin, sukupuolijärjestelmän, sukupuolisopimuksen, seksuaalisen eron ja identiteetin käsitteet; sukupuolen kokemisen ja sukupuolijärjestysten vuorovaikutus; tasa-arvon kehitys Suomessa; ruumiin oikeudet; kirjallisuuden sukupuoli; kielen sukupuoli ja postmodernin feminismin avaukset. Luennon tarkoitus on luoda yleiskatsaus (ja -kattaus) sukupuolen toiminnan ymmärtämiselle toisaalta naistutkimuksen keskeisten käsitteiden kautta ja toisaalta valottamalla erilaisia elämänalueita, joilla sukupuolen merkitys on keskeinen.
...ja sitten kurssiotsikoita:
NAO A42 Menneisyys meissä 3 ov
NAO A44 Omaelämäkerrallisuus 3 ov
NAO A45 Filosofia ja naiseus 3 ov
NAO A53 Naiset populaarikulttuurissa 3 ov
NAO A55 Äiti! Äiti? 3 ov
NAO A56 Väkivalta 3 ov
NAO A57 Ruumiillisuus ja seksuaalisuus 3 ov
NAO A58 Feministinen politiikan tutkimus 3 ov
NAO A59 Tytöt ja pojat
NAO A60 Naiset, kulttuurit ja perinteet
NAO A61 Feministinen vammaistutkimus
NAO A62 Feminismi ja kirjallisuudentutkimus 3 ov
NAO A63 Black Feminist Thought 3ov
NAO A64 Rakkaus ja romantiikka 3 ov
NAO A65 Tasa-arvo ja hyvinvointivaltio 3 ov
NAO A66 Feministinen pedagogiikka 3 ov
NAO A67 Maailman naisia ja naisliikkeitä 3 ov
NAO C11 Feministisiä keskusteluja 3 ov
NAO C31 Praktikum -seminaari 3 ov
Praktikum luo valmiuksia itsenäisen tutkimuksen tekemiseen, joten se suoritetaan ennen projektia.
NAO C54 Naisten työt ja hyvinvointivaltio 3 ov
NAO C63 Naistutkimuksen metodit ja tieteenkritiikki 3 ov
Asettaessaan kyseenalaiseksi tieteen tulokset – jotka sulkivat naisten tekemiset, kokemukset ja saavutukset tiedon ulkopuolelle, vähättelivät niitä tai tarkastelivat niitä miesten näkökulmista – naistutkimus on joutunut arvioimaan kriittisesti tieteentekemisen käytäntöjä, hylkäämään niitä, kehittelemään vaihtoehtoja ja perustelemaan niitä. Tämä opintojakso tutustuttaa tieteen metodista ja metodologiasta käytyyn keskusteluun ja naistutkimuksen tekemisen tapoihin. Sen keskeisiä kysymyksiä ovat (1) onko olemassa erityistä feminististä tutkimusmetodia? ja (2) jos on, niin millainen se on? (3) tarvitseeko naistutkimus omaa metodia? ja (4) millainen on naistutkimuksen suhde tieteen tavanomaisiin metodeihin?
NAO C66 Sukupuoli/teknologiat 3ov
...ja sitten dekonstruktioon:
1. naistutkimus (& feminismi) näyttää korostavan, että naisessa on jotain "erityistä" suhteessa "mieheen valtavirtaihmisenä". Naistutkimus penkoo näitä eroja ja samalla pyrkii kärjistämään niitä.
2. Naistutkimus on pitkälti historiaan suuntautunutta
3. Naistutkimus on teoreettista: esim. "praktikum"-seminaari itse asiassa koskettelee, että miten tehdä tutkimusta (eikä mitään sen käytännöllisempää... muissa aineissa tehdään jotain kentällä, kun on "praktikum")
4. Väkivallasta, seksuaalisuudesta ja monista muistakin jutuista tehdään sukupuoliasioita... ts. ajatellaan, että ikään kuin naiset ja miehet ovat "eri puolella", vastakkain elämässä monissa asioissa
5. Lesbolaisuuden korostamisella ja oppimisella on merkittävä osa siitä, mitä kkunnon naistutkijan tulee tietää.
6. Naistutkimuksen tieteenkritiikki on kriittinen muita, paitsi itseään kohtaan...
7. naistutkimus on subjektiivista - "omaelämäkerrallista" - subjektiivisille kokemuksille halutaan tieteen leima
8. naistutkimus korostaa, että naisille ovat (ja joskus pitää olla?) asiat eri lailla kuin "muille" - esim. teknologia, pedagogiikka...
Itseäni eniten naistutkimuksessa toisaalta arveluttaa tuo sukupuolten vastakkainasettelun esilletuonti, ihmiselämän eri osa-alueiden "roolittaminen" historian pohjalta ja joidenkin roolien suoranainen "paheksunta", mutta ennen kaikkea subjektiivisen kokemuksen, jopa politiikan , naamiointiyritys "tieteeksi".
Jos tätä tekstiä joku pitää epätieteellisenä, niin huomautan, että huomioni pohjautuvat ns. dekonstrukio-menetelmään, jossa kvalitatiiviselle materiaalille, kuten tekstille, annetaan uusia tulkintoja ennalta valitusta näkökulmasta... Ts. naistutkimuksen näkökulmasta metodologisesti nämä huomioni ovat täysin valideja.
Seuraavassa listaan ko. aiheet Jyväskylän yliopiston (random-valinta, sattui eteen ekana) naistutkimuksen opintokokonaisuudesta, ja sitten dekonstruoin niiden pohjalta feminismin ydinteemoja.
http://www.jyu.fi/yhtfil/naistut/vaati04.htm
ensin yleisoopintojakson kuvaus, joka jo luettelee teemoja:
NAO A11 Naistutkimuksen perusteita, luento 2 ov
Luennolla käsitellään seuraavia teemoja: Naisliikkeen ja feminismin historia ja sen yhteys naistutkimukseen; sukupuoli-käsitteen merkitys; patriarkaatin, sukupuolijärjestelmän, sukupuolisopimuksen, seksuaalisen eron ja identiteetin käsitteet; sukupuolen kokemisen ja sukupuolijärjestysten vuorovaikutus; tasa-arvon kehitys Suomessa; ruumiin oikeudet; kirjallisuuden sukupuoli; kielen sukupuoli ja postmodernin feminismin avaukset. Luennon tarkoitus on luoda yleiskatsaus (ja -kattaus) sukupuolen toiminnan ymmärtämiselle toisaalta naistutkimuksen keskeisten käsitteiden kautta ja toisaalta valottamalla erilaisia elämänalueita, joilla sukupuolen merkitys on keskeinen.
...ja sitten kurssiotsikoita:
NAO A42 Menneisyys meissä 3 ov
NAO A44 Omaelämäkerrallisuus 3 ov
NAO A45 Filosofia ja naiseus 3 ov
NAO A53 Naiset populaarikulttuurissa 3 ov
NAO A55 Äiti! Äiti? 3 ov
NAO A56 Väkivalta 3 ov
NAO A57 Ruumiillisuus ja seksuaalisuus 3 ov
NAO A58 Feministinen politiikan tutkimus 3 ov
NAO A59 Tytöt ja pojat
NAO A60 Naiset, kulttuurit ja perinteet
NAO A61 Feministinen vammaistutkimus
NAO A62 Feminismi ja kirjallisuudentutkimus 3 ov
NAO A63 Black Feminist Thought 3ov
NAO A64 Rakkaus ja romantiikka 3 ov
NAO A65 Tasa-arvo ja hyvinvointivaltio 3 ov
NAO A66 Feministinen pedagogiikka 3 ov
NAO A67 Maailman naisia ja naisliikkeitä 3 ov
NAO C11 Feministisiä keskusteluja 3 ov
NAO C31 Praktikum -seminaari 3 ov
Praktikum luo valmiuksia itsenäisen tutkimuksen tekemiseen, joten se suoritetaan ennen projektia.
NAO C54 Naisten työt ja hyvinvointivaltio 3 ov
NAO C63 Naistutkimuksen metodit ja tieteenkritiikki 3 ov
Asettaessaan kyseenalaiseksi tieteen tulokset – jotka sulkivat naisten tekemiset, kokemukset ja saavutukset tiedon ulkopuolelle, vähättelivät niitä tai tarkastelivat niitä miesten näkökulmista – naistutkimus on joutunut arvioimaan kriittisesti tieteentekemisen käytäntöjä, hylkäämään niitä, kehittelemään vaihtoehtoja ja perustelemaan niitä. Tämä opintojakso tutustuttaa tieteen metodista ja metodologiasta käytyyn keskusteluun ja naistutkimuksen tekemisen tapoihin. Sen keskeisiä kysymyksiä ovat (1) onko olemassa erityistä feminististä tutkimusmetodia? ja (2) jos on, niin millainen se on? (3) tarvitseeko naistutkimus omaa metodia? ja (4) millainen on naistutkimuksen suhde tieteen tavanomaisiin metodeihin?
NAO C66 Sukupuoli/teknologiat 3ov
...ja sitten dekonstruktioon:
1. naistutkimus (& feminismi) näyttää korostavan, että naisessa on jotain "erityistä" suhteessa "mieheen valtavirtaihmisenä". Naistutkimus penkoo näitä eroja ja samalla pyrkii kärjistämään niitä.
2. Naistutkimus on pitkälti historiaan suuntautunutta
3. Naistutkimus on teoreettista: esim. "praktikum"-seminaari itse asiassa koskettelee, että miten tehdä tutkimusta (eikä mitään sen käytännöllisempää... muissa aineissa tehdään jotain kentällä, kun on "praktikum")
4. Väkivallasta, seksuaalisuudesta ja monista muistakin jutuista tehdään sukupuoliasioita... ts. ajatellaan, että ikään kuin naiset ja miehet ovat "eri puolella", vastakkain elämässä monissa asioissa
5. Lesbolaisuuden korostamisella ja oppimisella on merkittävä osa siitä, mitä kkunnon naistutkijan tulee tietää.
6. Naistutkimuksen tieteenkritiikki on kriittinen muita, paitsi itseään kohtaan...
7. naistutkimus on subjektiivista - "omaelämäkerrallista" - subjektiivisille kokemuksille halutaan tieteen leima
8. naistutkimus korostaa, että naisille ovat (ja joskus pitää olla?) asiat eri lailla kuin "muille" - esim. teknologia, pedagogiikka...
Itseäni eniten naistutkimuksessa toisaalta arveluttaa tuo sukupuolten vastakkainasettelun esilletuonti, ihmiselämän eri osa-alueiden "roolittaminen" historian pohjalta ja joidenkin roolien suoranainen "paheksunta", mutta ennen kaikkea subjektiivisen kokemuksen, jopa politiikan , naamiointiyritys "tieteeksi".
Jos tätä tekstiä joku pitää epätieteellisenä, niin huomautan, että huomioni pohjautuvat ns. dekonstrukio-menetelmään, jossa kvalitatiiviselle materiaalille, kuten tekstille, annetaan uusia tulkintoja ennalta valitusta näkökulmasta... Ts. naistutkimuksen näkökulmasta metodologisesti nämä huomioni ovat täysin valideja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koska naistutkimus tuntuisi pohjautuvan periaatteessa kokemukseen ja kokemuksiin niin sen objektiivisuudesta periaatteessa voidaan vääntää kättä maailman tappiin asti. Toisaalta tarpeeksi ison otannan kokemukset samoista asioista ja niistä seuraavat tuntemukset ja reaktiot ollessa samoja niin voidaan vetää jopa tieteellisiäkin johtopäätöksiä. Täysin tieteelliseksi tätä tuskin voidaan koskaan kuitenkaan väittää.
Saamme koko ajan tietoa yhteiskunnasta, ihmisestä ja erilaisista arvoista. Emme kuitenkaan voi julistaa tieteelliseksi tosiasiaksi nykyisellään käsittämiämme "totuuksia" esim. oikeudenmukaisuudesta, oikeasta ja väärästä tms. Arvojen ollessa kuitenkin sidoksissa aikaan ja paikkaan voidaan naistutkimuksessakin saada vain subjektiivisia tuloksia, jotka ovat totta tänään ja täällä, eivät esim huomenna toisella puolella maapalloa.
Lisäksi naistutkimuksen periaatteet naisten ja miesten eripuolella olemisesta aiheuttavat sen, että ennen kuin voidaan julistaa naistutkimuksen pohjalta totuuksia pitää tutkia yhtä perusteellisesti kolikon toinen puoli eli mies. Ellemme sitten oleta, että mies on naisen vastakohta aina ja iankaikkisesti. Toisaalta tämähän tukisi pitkälti hyvä nainen - paha mies asettelua.
Emmehän me voi väittää, että jokin asia on epäoikeudenmukaista tutkimatta asian oikeudenmukaista puolta. Näin ollen emme voi väittää naisen olevan jotain miehestä poikkeavaa tutkimatta ensin mitä mies on. Näin väitän, koska oletan naistutkimuksen kuitenkin sikiävän muusta kuin biologiasta ja pissavehkeiden erilaisuudesta.
"NAO A62 Feminismi ja kirjallisuudentutkimus 3 ov "
Feministisen kirjallisuuden tutkimista vai yleensä kirjallisuuden tutkimista feministisestä näkökulmasta?
jos jotain naistutkijat jaksavat siteerata, niin Simonen kuuluisaa sitaattia, että "naiseksi ei synnytä vaan naiseksi kasvetaan". Se on naistutkimuksessa todellinen paraatilause, joka jaksetaan vetää hatusta vähän joka yhteydessä. Lieneekö siinä sitten feminisminkin ydin.. Olen myös miettinyt, että jos Simone ei syntynyt naiseksi, vaan sellaiseksi kasvoi, niin ehkä minäkään en ole syntynyt mieheksi, vaan sellaiseksi kasvanut sosiaalisen paineen myötä.,.,. Tähän voinee tiivistää naistutkimuksen tieteellisen kompetenssin. Sen oikeasti hyödyllisen puolen voisi hyvin sisällyttää muiden sosiaalitieteiden alaan, eikä turhaan pitää yllä omaa "tieteenalaa" laitoksineen ja henkilökuntineen. Mikään tiede ei voi olla kovinkaan validia silloin, jos se on jo lähtökohtaisesti arvolatautunutta.
"ennen kaikkea subjektiivisen kokemuksen, jopa politiikan , naamiointiyritys "tieteeksi""
Onko olemassa "tiedettä", jossa tutkijan oma subjektiivisuus, maailmankatsomus, arvomaailma, ideologiat ja poliittisuus eivät vaikuttaisi? Eikö ole olennaisempaa pohtia kriittisesti omia lähtökohtia ja myös tuoda ne selväsanaisesti esille sen sijaan, että pyrkisi johonkin kaikenkattavaan objektiivisuuteen? Historian aikanahan tämä "objektiivisuuden" todellinen laita on moneen kerran todettu.
Laitatko myös perustelut sille, miksi koet, ettei naistutkimuksen tieteenkritiikki ole kriittistä itseään kohtaan? Jos sen verran viitsisit tutustua aiheeseen, että huomioisit esimerkiksi värillisten naisten ja lesbojen naistutkimukseen ja feminismiin kohdistaman kritiikin niin voisit ehkä huomata, että sitä jatkuvaa purkamisen ja rakentamisen prosessia yritetään kyllä kovasti käydä.
Kannattaa varmasti tutustua siihen naistutkimukseen muutenkin kuin noin vain opinto-opasta selailemalla. Ehkä sitten hahmottuu se varsinainen naistutkimuksen ja feminismin monipuolisuuskin. Opiskelu on varmasti mahdollista eri paikkakunnilla esimerkiksi Avoimen yliopiston kautta.
fysiikka, biologia, matikka, kemia ovat tieteenaloja, joissa ei kovin suurelle subjektiivisuudelle ole tilaa...
...toisaalta - kyllä yhteiskuntatieteissäkin on voitava miettiä asioita ainakin tavoitteena objektiivinen "totuus".
Toisaalta - kyllähän nämä naisasiajärjestötkin, kun esim. puhuvat väkivallasta, mielellään viittaavat vaikkapa miesten 90% osuuteen siitä, kuka on partneriaan kohtaan väkivaltainen...
... pointtina tässä sitten pillastuminen, kun pohditaan vähän eri kantilta asioita - eli feministinen naistutkimus ei näyttäisi oikein sulattavan semmoista juttua, jossa muut tekevät samoista tieteenfilosofisista lähtökohdista politiikkaa.
Kyllähän tieteelle on ominaista ainakin pyrkimys objektiivisuuteen. Kvalitatiivisessakin idiografisessa tutkimuksessa pitäisi pyrkiä siihen, että tuodaan jotain yllättävää näkökulmaa esille - valitettavan usein sitten kuitenkin esim. naistutkijoiden tutkimista ääritapauksista (turpiinsa saavat naiset, lesbot) yritetään vetää hätäisiä yleistyksiä, jopa saattaa tuommoiset jutut koskemaan isompia populaatioita - sen sijaan, että niistä koetettaisiin vetää hypoteeseja katsottavaksi eri tutkimusotteilla sitten tarkemmin, että miten yleistettäviä nuo jutut ovat.
Tosin kvalitatiivisen, teoriaa luovan, ja teoriaa testaavan tutkimuksen yhteys on ollut muillakin yhteiskuntatieteen aloilla haasteellista.
Minua siis eniten häiritsee tuo feminismin korostama sorrettu nainen- patriarkaali/mies vastakkainasettelu ikään kuin universaalina lähtökohtana.... josta sitten tuo retoriikka lähtee. Tuo kun ei enää valtaosin ole todellisuutta, jossa jengi elää. (Eikä se tosin ollut ennenkään...).
Onkohan sitä muuten tutkittu, että miten sukupuolten välinen tulokehitys on prosentuaalisesti edennyt? Veikkaisin, että naisten tulotaso keskimäärin on kehittynyt huikeasti miehiä paremmin, viimeisen 30 vuoden aikana... mikä sinänsä olisikin lähtötilanteesta nähtynä oikea suunta.
...esimerkiksi esimerkkisi värillisten naisten ja lesbojen kritiikistä yleensä feminismiin... se ei ole niinkään tieteenkritiikkiä, esim. metodologisiin juttuihin pohjaten, vaan tieteenalan sisäistä debattia siitä, mihin aiheisiin on panostettu ja kenen näkökulmasta.
Eli se ei nyt pura tuota perusongelmaa, jossa politikointi sotketaan tieteeseen.
..feminismin ydin näkyy kyllä käytännön arjessakin, se näkyy siinä, kun nainen käyttäytyy perinteisistä odotuksista poikkeavasti, ja koska näitä ihmisenä toimimisen malleja ei kovin montaa ole, niin sanoisin miesmäisesti..