Kot kot, sotasyylliset Moskovassa

Max Jakobson: Pelon ja toivon aika – 20. vuosisadan tilinpäätös II:

”Kekkonen ja (RKP:n kansanedustaja) J.O. Söderhjelm olivat valmiit hyväksymään Molotovin ehdotuksen vain pienin muutoksin. ”Yhdessä NLn kanssa” korvattaisiin sanoilla ”NLn avustamana ja yhdessä sen kanssa”. Lisäksi NLn avun toteuttamisesta sopimuspuolet neuvottelisivat keskenään. Suomen puolustusvoimien osuuden rajoittamisesta omaan alueeseen ei ollut mainintaa Molotovin enempää kuin tohtoreidenkaan tekstissä.
Tästä käytiin presidentin ja tohtoreiden välillä dramaattinen väittely, jota Söderhjelm on värikkäästi kuvannut muistelmissaan:
”Paasikivi melkein huusi kiukusta. Me olimme kavaltamassa isänmaan. Neuvottelukunnan hallituksen jäsenet olivat aivan liian pehmeitä … Valtuuskunta oli vain kuvitellut, että Moskovassa oli voitettu jotain. Oli selvää, että venäläiset aikoivat tunkeutua maahamme…”
- - -
”Viimeisen sanan sanoi eduskunta. Vaalit olivat kolmen kuukauden päässä, ja kansanedustajat tiesivät, miten voimakkaasti kansalaismielipide vastusti sellaista sopimusta, jota voitaisiin pitää sotilasliittona. Vain SKDL:n ja RKP:n eduskuntaryhmät olivat valmiit hyväksymään Kekkosen ja Söderhjelmin muotoilun. Suuri enemmistö olisi sen torjunut. Presidentti teki tästä sen johtopäätöksen, että neuvottelujen oli parempi antaa raueta Moskovassa kuin tehdä sopimus, jonka eduskunta sitten hylkäisi.
Tiedämme, miten kävi. Molotov ei ollutkaan niin peräänantamaton kuin Kekkosen KGB-ystävä oli vihjannut. Sopimus hyväksyttiin muitta mutkitta olennaisilta kohdiltaan sellaisena kuin Paasikivi oli sen alun perin muotoillut.”
- - -
”Kun sopimus oli hyväksytty, Molotov kysyi huolestuneena Pekkalalta: ”Hyväksyykö Suomen eduskunta varmasti tämän sopimuksen?” Eduskunta hyväksyi, mutta tulkittuna tavalla, jota Stalin ja Mololtov eivät olleet varmaankaan osanneet odottaa. Tulkinnan syntymiseen oli Kokoomuksen edustajalla Päiviö Hetemäellä ratkaiseva osuus.” - - -
Hetemäki esitti kuitenkin toisenlaisen näkemyksen, joka tuli sitten valiokunnan kannaksi. Sen mukaan ”sopimuksessa ei määrätä maallemme rauhan aikana muita sotilaallisen toiminnan valmistelua tarkoittavia velvoituksia, kuin toisen artiklan mukainen velvollisuus ryhtyä neuvotteluihin. Mikäli sopimuksessa edellytetyssä tapauksessa ryhdytään neuvotteluihin … ja neuvotteluissa sovitaan määrätyistä toimenpiteistä, olisi näin tehtyjä sopimuksia valtiosääntömme mukaan eduskunnan myötävaikutuksen kannalta arvosteltava itsenäisesti.”
- - -