Taannoin joku mulahti kulpyammeseen ja siitä keksi että veden noste on yhtä suuri kuin esineen syrjäyttämä vesimäärä. Mielestäni veden PAINE on nosteen takana. Syrjäyttämä vesimäärä antaa täsmälleen saman nosteen kuin vedenpaine kappaleen eripuolilla. kuitenkin on tilanteita joita ei voi selittää kuin paineella, huono esimerkki on että: Lirauttaa sankkoon vettä litran ja sitten sinne laittaa toisen sankon joka puolillaan vettä , vesi nousee korkealle siinä alemmassa sankossa ja toinen sankko kelluu siinä nojaten tieten reunaan. siis viisi litraa syrjäytti vain litran vettä. mutta kun vesi nousi sankojen välissä niin ylös että paine kellutti sankkoa. Toinen esim: naru jossa styroksi palloja laitetaan kulkemaan astian pohjankautta jossa sellainen läppäsysteemi jotta vesi ei mee läpi mutta pallo tulee siitä vaivattomasti(skenaario) nyt laitetaan astiaan vettä pallojen pitäis nousta vedenpinnalle vetäen uusia palloja pohjan kautta. Eipä vaan vedä. Miksi??. Kun veden paine painaa viimeistä palloa alaspäin. pallo tulee kyllä näkyviin muiden vetämänä, mutta juuri kuin puolet näkyvissä niin siihen loppuu. Muutenhan se olisi iki liikkuja, naru vaan pyörien ympäri ja pallot nousisi itsestään mutta kun paine vaikuttaa. Kitkalla ei ole merkitystä.
Jos laittaa vaikka muovi putken pohjan läpi. Helppo tiivistää ja esimerkiksi 100mm. viemäri putki jyrjäyttää vettä jo niin paljon että nosteen pitäisi tuntua, mutta kun ei, koska paine putken eripuolella kumoaa toisensa ja nostetta ei esiinny. Jos yläpää tulpataan ja vedetään pää pinnan alle veden paine alkaa painamaan putkea alaspäin. Juuri pohjan tasalla jos kuvitellaan paineen työntämäksi voimaksi 2kg.
Yllätys yllätys, jos samainen tulpattu putki painetaan samanpaksuiseen veteen ylhäältä päin juuri pohjan tasalla "noste" on samaiset kaksi kiloa
Huomautan että en ole kokeillut edellä mainituista muuta kuin sen sankko homman, minun ei tarvitse kun tiedän että niin on.
Miksi laivat kelluu
31
11511
Vastaukset
- Svenski
Laivat kelluu koska ne ovat tehdyt laivaraudasta
eivätkä silitysraudasta olen myös kokeillut kelluuko silitysrauta? ei kellu!
Onnea vaan ikiliikkuja kokeillesi- Raivari
Meidän perheen silitysihminen ei käytä silitysrautaa vaan silitysalumiinia (vai lieneekö silitysalumiiniseosta?)
Silityslautakin hänellä on käytössä. Se taas puolestaan ei ole lautaa vaan minun nähdäkseni rautaa (tai rakenneterästä). Jalat kalusteputkea ja "laudankin" sisällä teräsverkko eikä lautapuuta lainsinkana!
Outoa!
En ole kokeillut, kelluuko tuo "silityslauta".
Minä vain juon ja pissaan - muut saa silittää!
Millaista on sitten raivarauta? Kokemusteni mukaan saattaa olla liiankin kovaa (ja sen myötä haurasta). Yhden yksilön terä ainakin lohkeili. Ei se mitään - valmistaja antoi muitta mutkitta uuden tilalle. Suoraan tehtaalta haettiin, kun käyttöpaikka eli mökki sattuu olemana samassa kunnassa (vai pitäisikö sanoa "kaupungissa"?)
http://www.finnraiva.fi/ (Tuotteet - Raiva-raivausveitset)
Tuo muutama vuosi sitten edesmenneen keksijä Aarne Seilosen ideoima työkalu on aivan pistämätön peli nuorta vesakkoa harvennettaessa! - Epätietoinen.
Ajattelin vaihtaa vanhan puisen mökkiveneen alumiiniseen.
Onko uppoamatonta laiva-alumiinia samoinkuin on laivarautaa ?
Heitin alumiinilusikan veteen ja se upposi kuten silitysrauta ! - GRP
Epätietoinen. kirjoitti:
Ajattelin vaihtaa vanhan puisen mökkiveneen alumiiniseen.
Onko uppoamatonta laiva-alumiinia samoinkuin on laivarautaa ?
Heitin alumiinilusikan veteen ja se upposi kuten silitysrauta !Tosin... ainakin ruotsalaisella insinööritaidolla puinenkin paatti saadaan uppoamaan jo neitsytmatkallaan.
http://www.vasamuseet.se/Vasamuseet/Om.aspx - On...
Epätietoinen. kirjoitti:
Ajattelin vaihtaa vanhan puisen mökkiveneen alumiiniseen.
Onko uppoamatonta laiva-alumiinia samoinkuin on laivarautaa ?
Heitin alumiinilusikan veteen ja se upposi kuten silitysrauta !Ei, mutta lentokonealumiinia on. Se lentää! Kun teet veneen siitä, niin elämä on yhtä juhlaa.
- diff. integraali
GRP kirjoitti:
Tosin... ainakin ruotsalaisella insinööritaidolla puinenkin paatti saadaan uppoamaan jo neitsytmatkallaan.
http://www.vasamuseet.se/Vasamuseet/Om.aspxSurkeeta kattoo ku kaiken mualiman tuhrupeukalot aina näissä jutuissa selittää että ku insinöörit sitä ja insinöörit tätä ni siksi kaikki päin jotain... Mullakin on pari oman käden kauttaa onneen - kaveria. Ne luulee about joka toinen päivä keksineensä vähintään ruudin uudelleen, mut sekotaa senkin sit väärin ja PLÄTS - koko skeida onkii silmillä eikä kaloista oo tietookaa. Eli kaikki ei-insinöörit kunniaan ja heitä kumartakaaaamme, aamen :)
- laivakulta uppoaa
umpirautaset esineet seilas sulan lyijyn pinnalla,mutta kultasormus painu pirukas pinnan alle...kylllä naapurit ihmetteli...hä hä häää.
- satat
noste johtuu kappaleen eri pintoihin vaikkutavista paineista. Helppo todistaa esimerkiksi laskemalla vedessä olevan kuution muotoiseen kappaleeseen vaikuttavien voimien summa.
- vesimäärä
Juuri näin on, paitsi siltä osin, että Archimedeen laki on esimerkisssäsi hieman väärin käsiteltynä.
Eli esimerkkitapauksessasi ensimmäisen astian olisi pitänyt olla kokeen alussa täysi. Kun siihen laitetaan toinen astia, niin se syrjäyttää vettä, joka valuu näin lattialle. Tässä tapauksessa noste olisi sama kuin lattialle joutuneen veden paino.
Sillä, kunka paljon vettä astian ympärillä on ei ole merkitystä, vaan laki tarkoittaa sitä nesteenmäärää joka mahtuu astian tekemään "koloon", jos sekin olisi täytetty nestepinnan tasolle. Eli vielä kerran: nosteen vai laskea kun tietää aluksen vedenalaisen osan tilavuuden, ja kertoo sen nesteen tiheydellä.
Toki nosteen aiheuttaa paine paineen aiheuttama noste kuitenkin noudattaa edellä mainittua lakia.
Hyvä niin sillä muuten aluksen nosteen laskeminen olisi hyvin vaikeaa, sillä paine kasvaa syvemmälle mennessä, samalla kun laivan pohjan kaarevuus muuttaa jatkuvasti paineen pintaan aiheuttaman voiman pysty ja vaakakomponenttien osuutta.
Jos haluat urheilla asian kanssa enemmän, niin aiemmin mainittu kuutioesimerkki laskentamallina selvittää asiaaJuuri siksi sanoin että sankko koe on huono esimerkki, mutta jostakin piti aloittaa. Sitten se putki joka menee pohjan läpi ja tekee kahden litran kolon veteen, mutta siinä ei nostetta esiinny vaikka archimeden mukaan pitäisi, kun se syrjäyttää kaksi litraa. Koska PAINE kumoaa toisensa.
- Heureka.
airfoil kirjoitti:
Juuri siksi sanoin että sankko koe on huono esimerkki, mutta jostakin piti aloittaa. Sitten se putki joka menee pohjan läpi ja tekee kahden litran kolon veteen, mutta siinä ei nostetta esiinny vaikka archimeden mukaan pitäisi, kun se syrjäyttää kaksi litraa. Koska PAINE kumoaa toisensa.
Tuhansien vuosien tollojen jälkeen.
- U-boot
airfoil kirjoitti:
Juuri siksi sanoin että sankko koe on huono esimerkki, mutta jostakin piti aloittaa. Sitten se putki joka menee pohjan läpi ja tekee kahden litran kolon veteen, mutta siinä ei nostetta esiinny vaikka archimeden mukaan pitäisi, kun se syrjäyttää kaksi litraa. Koska PAINE kumoaa toisensa.
Tai sitten ei kumoa... Nimittäin, eikös siihen naruun vaikuta voima, eli noste. Jos nyt paine onkin se voima mikä estää seuraavaa palloa nousemasta pohjasta läpi, niin nostettahan se ei tee olemattomaksi.
Ja jos vaikka paine olisi se voima mikä tosiasiassa aiheuttaa nosteen, niin eikö se ole kuitenkin enemmän pilkunviilausta, kun joka tapauksessa noste on olemassa?
Mainittakoot, että meren pohjaan ankkuroidut poijutkaan eivät muuta archimedeen lakia. Nostetta on, mutta ankkuri estää poijua liikkumasta, köysi/vaijeri/kettinki yhdistää poijun ankkuriin, joka siis pysyy ankkuroituna, eikä liiku mihinkään, vaikka veden pinta nousisi, tms.
Ja jopa kiviin vaikuttaa noste, ihan siitäkin huolimatta, että ne uppoavat kuin ... kivet. Noste on vain pienempi kuin kappaleen paino. U-boot kirjoitti:
Tai sitten ei kumoa... Nimittäin, eikös siihen naruun vaikuta voima, eli noste. Jos nyt paine onkin se voima mikä estää seuraavaa palloa nousemasta pohjasta läpi, niin nostettahan se ei tee olemattomaksi.
Ja jos vaikka paine olisi se voima mikä tosiasiassa aiheuttaa nosteen, niin eikö se ole kuitenkin enemmän pilkunviilausta, kun joka tapauksessa noste on olemassa?
Mainittakoot, että meren pohjaan ankkuroidut poijutkaan eivät muuta archimedeen lakia. Nostetta on, mutta ankkuri estää poijua liikkumasta, köysi/vaijeri/kettinki yhdistää poijun ankkuriin, joka siis pysyy ankkuroituna, eikä liiku mihinkään, vaikka veden pinta nousisi, tms.
Ja jopa kiviin vaikuttaa noste, ihan siitäkin huolimatta, että ne uppoavat kuin ... kivet. Noste on vain pienempi kuin kappaleen paino.Esimerkkini tarkoitus oli valaista että vaikka pallo on vettä kevyempi ja muut pallot lisäksi vetää, niin veden paine kumoaa muiden vetovoiman,joka on myös seurausta vedenpaineesta.
Entäs se esimerkki jossa putki menee pohjan läpi siinä ei nostetta esiinny ja jos samainen putki laitetaankin seinien läpi vaakatasoon niin siinä nostetta esiintyy, vähänkin notkea putki taipuu keskeltä ylöspäin.
Archimeden laki ja sen mukaan syntyvä noste on täsmälleen samansuuruinen kuin veden paineesta syntyvä noste, ja on vaikea keksiä esimerkkiä jolla voi todistaa nosteen todellisen syyn.
Toki kiviin vaikuttaa noste , samoin jokaista ihmistä ilmakehä keventää hieman, olemmehan ilman sisässä.
- satunnainen lukija
Eikös teknisillä aloilla, joiden opiskeluohjelmaan kuuluu fysiikkaa, tuo Archimedeen lain johtaminen ole melko perinteinen harjoitus- tai esimerkkilasku? Suorahkolla laskulla voidaan hydrostaattisesta paineesta lähtien johtaa Archimedeen laki.
- vaikiaksipa;-)))
"" putki menee pohjan läpi siinä ei nostetta esiinny ""
ei koska se ei silloin ole vedessä vaan osa astiaa jossa vesi on,seinä, vaikka paine siihen vaikuttaakin vai??? Olipas kaivettu vanha aloitus näkyviin.:)
Niin on vaikea erottaa onko kyseessä astia vai putki johon noste voisi vaikuttaa.
Jos putki on tulpattu ja kiinni pohjassa jossa ei ole reikää, putki ei nouse jos vesi ei pääse pohjan ja tulpatun putken väliin, mutta heti jos rako syntyy vesi nostaa putkenpäätä ja siten koko putkea
Toinen esimerkki joka takuulla tulee aiheuttamaan vastaväitteitä. Tehdäänkin pohjanläpi menevään putkeen kaventuma joka on nesteen sisällä. On vaikea uskoa että veden paine painaakin putkea alemmasta kaventumapinnasta (suurempi paine) alaspäin eikä ylöspäin. Ei siis ole nostetta vaikka arkhimedes niin väitti.Vertailu esimerkki että putkeen veteen laitetaan putki siten että se menee astian pohjalla olevasta aukosta, tiiviisti mutta niin että liukuu helposti. Putki ei nouse eikä laske, ei siis nostetta jos putken yläpää on nesteen yläpuolella. Tehdäänkin pullistuma siihen osaan joka on vedessä paine vaikuttaa suuremmin pullistuman alaosaan ja putki nousee ylöspäin. Asia koetaan "nosteena", mutta noste ei ole putken tilavuus vaan paine ero pullistumapintalojen suhteena. Jos putkeen tehdään kaventuma paine ero alemman kaventumapinnan ja ylemmän kaventumapinnan välillä tuleekin ilmi niin että putki painuu. Mihin hävisi noste?? Sitä ei ole. On suuri sattuma että tilavuuden ja paine-erojen vaikutus on täsmälleen yhtäsuuri. mutta läpimenevä putki esimerkki osoittaa selkeästi että Arkhimedes oli väärässä.
En edelleenkään ole kokeillut asiaa, mutta tiedän olevani oikeassa:))- niinkö...
Hydrostaattinen paine kasvaa suoraviivaisesti syvyyden mukana. Jos paine olisi nosteen takana, niin eri tiheyksiset kappaleet jäisivät roikkumaan eri syvyyksiin veden alle, styroxpallo aivan pikkusen vedenpinnan alla, puu vähän syvemmällä, kivet vielä syvemmällä jne.
niinkö... kirjoitti:
Hydrostaattinen paine kasvaa suoraviivaisesti syvyyden mukana. Jos paine olisi nosteen takana, niin eri tiheyksiset kappaleet jäisivät roikkumaan eri syvyyksiin veden alle, styroxpallo aivan pikkusen vedenpinnan alla, puu vähän syvemmällä, kivet vielä syvemmällä jne.
Kyllä se hydrostaattinen paine on kaiken nosteen takana.
Miksi kivi kelluisi nesteen sisällä? kyse on paine-eroista, kiven ylä- ja alapuolen välillä. kuten styroxpallon tapauksessa. jos kivi on syvällä on painetta paljon, mutta nosteen määrää paine-ero kun paine todellakin kasvaa alaspäin mennessä, ja se aiheuttaa erilaiset paineet, jos ei olisi paine-eroa kuten painottomuudessa, ei olisi nostettakaan.
Paineen kasvun huomaa tietysti helpoimmiten kun upotat tukkia veteen, jossakin vaiheessa paine on niin suuri ettei tukki uppoa syvemmälle, muuta kuin painamalla. koska paine kasvoi suureksi. Hämmästyttävää on että arkhimeden laki kertoo todella hyvin nosteen määrän erilaisissa väliaineissa. mutta selitys oli silti väärä, paineesta kaikki silti johtuu.
Sivumennen esineet voisi jäädä väliveteen jos ne ei puristuisi paineen vaikutuksesta samaa vauhtia kuin vesi. Siinä taasen arkhimeden laki kertoo asian helposti kun materiaalin paino on pienempi kuin samankokoisen väliaineen paino, noste on riittävä. Vaikea olisi paineen avulla laskea paljonko noste on, vaan syrjäyttämän materiaalin maarallä noste selviää helposti.- satunnainen lukija
airfoil kirjoitti:
Kyllä se hydrostaattinen paine on kaiken nosteen takana.
Miksi kivi kelluisi nesteen sisällä? kyse on paine-eroista, kiven ylä- ja alapuolen välillä. kuten styroxpallon tapauksessa. jos kivi on syvällä on painetta paljon, mutta nosteen määrää paine-ero kun paine todellakin kasvaa alaspäin mennessä, ja se aiheuttaa erilaiset paineet, jos ei olisi paine-eroa kuten painottomuudessa, ei olisi nostettakaan.
Paineen kasvun huomaa tietysti helpoimmiten kun upotat tukkia veteen, jossakin vaiheessa paine on niin suuri ettei tukki uppoa syvemmälle, muuta kuin painamalla. koska paine kasvoi suureksi. Hämmästyttävää on että arkhimeden laki kertoo todella hyvin nosteen määrän erilaisissa väliaineissa. mutta selitys oli silti väärä, paineesta kaikki silti johtuu.
Sivumennen esineet voisi jäädä väliveteen jos ne ei puristuisi paineen vaikutuksesta samaa vauhtia kuin vesi. Siinä taasen arkhimeden laki kertoo asian helposti kun materiaalin paino on pienempi kuin samankokoisen väliaineen paino, noste on riittävä. Vaikea olisi paineen avulla laskea paljonko noste on, vaan syrjäyttämän materiaalin maarallä noste selviää helposti.airfoil kirjoitti:
"Hämmästyttävää on että arkhimeden laki kertoo todella hyvin nosteen määrän erilaisissa väliaineissa. mutta selitys oli silti väärä, paineesta kaikki silti johtuu."
En vieläkään ymmärrä mitä väärää siinä Arkhimedeen laissa on, ja miten se on "väärä selitys". Ei se ole selitys ensinkään, vaan toimivaksi osoittautunut laki, joka on myös intuitiivisestikin ymmärettävä. (vaikkapa siltä kannalta ajatellen, että staattisessa tilanteessa samankokoinen kappale väliainetta pysyy kuin pysyykin paikallaan.)
Jos lähtökohdaksi ottaa hydrostaattisen paineen ja sen voimavaikutukset, niin Arkhimedeen laki on siitä suora seuraus. Joten miten se suora seuraus "oikeasta selityksestä" onkin väärä? satunnainen lukija kirjoitti:
airfoil kirjoitti:
"Hämmästyttävää on että arkhimeden laki kertoo todella hyvin nosteen määrän erilaisissa väliaineissa. mutta selitys oli silti väärä, paineesta kaikki silti johtuu."
En vieläkään ymmärrä mitä väärää siinä Arkhimedeen laissa on, ja miten se on "väärä selitys". Ei se ole selitys ensinkään, vaan toimivaksi osoittautunut laki, joka on myös intuitiivisestikin ymmärettävä. (vaikkapa siltä kannalta ajatellen, että staattisessa tilanteessa samankokoinen kappale väliainetta pysyy kuin pysyykin paikallaan.)
Jos lähtökohdaksi ottaa hydrostaattisen paineen ja sen voimavaikutukset, niin Arkhimedeen laki on siitä suora seuraus. Joten miten se suora seuraus "oikeasta selityksestä" onkin väärä?Siksi laki on toimimaton koska löytyy tilanteita, jossa "noste on sen suuruinen kuin kappaleen syrjäyttämä aine määrä painaa" ei pidäkkään paikkaansa
Ja nosteen syyksi laissa mainitaan juuri tämä syrjäyttämä aine määrä, eikä paine-erot.
Wikipedia Arkhimeden laki
"""Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste. Tämä voima (noste) on yhtä suuri (mutta suunnaltaan vastakkainen) kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino."""
Arkhimedes ei puhunut mielestäni mitään paine-eroista, vaikka ne onkin kaiken takana. Ei tainnut Arkhimedes kokeilla astian läpimeneviä erimuotoisia kappaleita ja siksi ei ajatellut paineasiaa ollenkaan.- satunnainen lukija
airfoil kirjoitti:
Siksi laki on toimimaton koska löytyy tilanteita, jossa "noste on sen suuruinen kuin kappaleen syrjäyttämä aine määrä painaa" ei pidäkkään paikkaansa
Ja nosteen syyksi laissa mainitaan juuri tämä syrjäyttämä aine määrä, eikä paine-erot.
Wikipedia Arkhimeden laki
"""Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste. Tämä voima (noste) on yhtä suuri (mutta suunnaltaan vastakkainen) kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino."""
Arkhimedes ei puhunut mielestäni mitään paine-eroista, vaikka ne onkin kaiken takana. Ei tainnut Arkhimedes kokeilla astian läpimeneviä erimuotoisia kappaleita ja siksi ei ajatellut paineasiaa ollenkaan.airfoil kirjoitti:
"Siksi laki on toimimaton koska löytyy tilanteita, jossa "noste on sen suuruinen kuin kappaleen syrjäyttämä aine määrä painaa" ei pidäkkään paikkaansa"
Melkein lakiin kuin lakiin on helppo keksiä tilanteita joihin laki ei sovellu. Jokseenkin kaikki lainalaisuudet on vääriä, jos tuolla perusteella julistetaan laki vääräksi. Jos ei haluta lähteä sille linjalle että kumotaan koko fysiikka saman tien, niin järkevämpää on soveltaa lakeja niiden sovellusalueella. Arkhimedeen laki on toimiva ja ihan oikea laki sovellusalueellaan.
airfoil kirjoitti:
"Ja nosteen syyksi laissa mainitaan juuri tämä syrjäyttämä aine määrä, eikä paine-erot."
Ei siinä mitään syistä puhuta, vaan kerrotaan lainalaisuus, joka on ihan oikein niissä tilanteissa joissa sitä sovelletaan.
Ja koska tuo lainalaisuus on suora seuraus paineen vaikutuksesta, se on oikein jos teoria paineiden vaikutuksistakin on.
Ei laki ole väärin, jos sitä koittaa soveltaa tapauksiin joihin se ei sovellu. Jos nosteita käsitteleviä lainalaisuuksia soveltaa väärin, niin tuloskin on tietysti väärin. Sovelletaanpa nyt samantien paineisiin perustuvaa nostetta väärin:
Rakennetaan legoista talo. Jätetään yksi palikka välistä pois, jolloin rakenteeseen jää "ilmakupla". Sovelletaan väärin paineisiin perustuvan nostetta ja oletetaan legopalikoista muodostuvan väliaineen muodostavan hydrostaattisen paineen. Tällöin ilmakuplaan kohdistuu yhtä legopalikkakerrosta vastaava paine-ero ilmakuplan ylä ja alapinnalle. Näin laskettu noste on selvästikin suurempi kuin ilmakuplan paino, jolloin ilmakuplan pitäisi nousta ylöspäin. Näin ei kuitenkaan tapahdu, joten paineisiin perustuva nosteita koskeva laki on väärin! - mot...
airfoil kirjoitti:
Siksi laki on toimimaton koska löytyy tilanteita, jossa "noste on sen suuruinen kuin kappaleen syrjäyttämä aine määrä painaa" ei pidäkkään paikkaansa
Ja nosteen syyksi laissa mainitaan juuri tämä syrjäyttämä aine määrä, eikä paine-erot.
Wikipedia Arkhimeden laki
"""Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste. Tämä voima (noste) on yhtä suuri (mutta suunnaltaan vastakkainen) kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino."""
Arkhimedes ei puhunut mielestäni mitään paine-eroista, vaikka ne onkin kaiken takana. Ei tainnut Arkhimedes kokeilla astian läpimeneviä erimuotoisia kappaleita ja siksi ei ajatellut paineasiaa ollenkaan.Otetaan esimerkki. Upotetaan kiinteästä aineesta valmistettu pystysuora lieriö veteen. Lieriön tiheys oletetaan pienemmäksi kuin veden tiheys, eli lieriön yläosa jää vedenpinnan yläpuolelle. Lieriön massa = m. Lieriön pohja on matkan h veden pinnan alapuolella. Veden tiheys = r. Lieriön pohjaan kohdistuu hydrostaattinen paine = r x g x h. Toisaalta maan vetovoima vetää lieriötä alaspäin voimalla joka on = m x g. Kun voimat ovat tasapainossa, toteutuu m x g = r x g x h. Eli tästä päästään siihen, että lieriö on syrjäyttänyt oman painonsa verran vettä eli päädytään Archimedeen lakiin.
- satunnainen lukija
Niin, siis Arkhimedeen laki voidaan helpohkosti johtaa lähtien liikkeelle paineista. Jos tilanne tehdään sellaiseksi että Archimedeen lakia ei voi soveltaa, niin ei se varsinaisesti tarkoita että Archimedeen laki on väärä.
Mutta joo, niinhän se on, että nostetta ei synny, jos putki asetetaan pohjaan niin tiiviisti että veden paine ei pääse vaikuttamaan sen alla. Ja jos potken alapuoli tehdään alaspäin levenevästi, niin veden paine painaa putkea alaspäin.
Imukuppikin toimii siten että ulkoinen paine painaa ulkoa päin imukuppia vasten pintaa.- Huumoriako ?
Taitaa koko juttu olla hieman huumorilla kirjoitettu.
Arkhimedeen lakia on tulkittu sangen omaperäisesti, sehän on tilanteeseen jossa kappale on upotettiu nesteeseen tai kaasuun, ja on helposti painee-erojen avulla todistettavissa paikkansapitäväksi, kyseessä ei ole mikään sattuma, eikä muodolla ole merkitystä.
Putkiesimerkissä putki ei ole upotettu veteen, vaan ilmaan, ja sama lainalaisuus pätee edelleen, noste vain on se minkä putki syrjäyttää ilmaa sieltä astian läpi olevalta osaltaan, laki ei koske väliaineen läpi kulkevaa kappaletta. - airfoil joka ei kirj
Huumoriako ? kirjoitti:
Taitaa koko juttu olla hieman huumorilla kirjoitettu.
Arkhimedeen lakia on tulkittu sangen omaperäisesti, sehän on tilanteeseen jossa kappale on upotettiu nesteeseen tai kaasuun, ja on helposti painee-erojen avulla todistettavissa paikkansapitäväksi, kyseessä ei ole mikään sattuma, eikä muodolla ole merkitystä.
Putkiesimerkissä putki ei ole upotettu veteen, vaan ilmaan, ja sama lainalaisuus pätee edelleen, noste vain on se minkä putki syrjäyttää ilmaa sieltä astian läpi olevalta osaltaan, laki ei koske väliaineen läpi kulkevaa kappaletta.Jaa kuinkas sitten U-putki joka koukkaa takaisin pintaan?? läpi mikä läpi. Entäs jos putki menee poikittain, noste taivuttaa putkea kaarelle, kun se pyrkii pintaan ?. En omasta mielestä tulkitse omaperäisesti.
Vaan pyrin noilla viimeisillä esimerkillä kertomaan että Arkhimedes keksi teorian joka ei pädekkään kaikkiin tapauksiin ja paine-ero on todellinen syy.
- Jakinpoikanen
Ainoa ihminen , johon Arkhimedeen laki ei tepsinyt, oli tiettävästi Jeesus.
Yritin itse väsätä Jeesussandaalit styroksista, ja hyvin pelasivat.- kuukin kelluu
Jotkut fakiiritkin osaa levitoida eli kellua ilmassa. Ei tämä taito niin mahdotonta ole sille joka sen taidon OSAA.
Materialisti luulee tietävänsä aivan kaiken, mutta todellisuudessa ei tiedä kaikkea.
Luulo ei ole tiedon väärti.
Et siis ymmärrä miksi kuu kelluu maapallon lähiavaruudessa ilman kiinteitä tukipalkkeja maahan nähden. Ja samaa tekee maapallokin aurinkoon nähden.
Meneppäs uimahalliin ja koeta siellä KELLUA ja mieti uudestaan sitä mitä luulet tietäväsi kaikesta.
Kuu tosiaan kelluu tyhjiössä avaruudessa.
- emeritus2
Arkhimedeen laki ei enään ole laki. Laki on selittämätön tosiasia/havainto fysiikassan. Nyt N=Pa*A-Py*A.
- Osu ja upposi
Mutta eihän laivat keelu. Titanic upposi ja niin ne uppoaa muutkin laivat.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3067718Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne856019Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1733571Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee322057Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1951911Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san221906- 361679
- 441494
- 551452
- 221441