1. Vuorisaarna/Autuaaksijulistamiset (Matt. 5:1-12)

Jos ei puhuta ihmisen yleisestä onnen tilasta, jota ihmisellä voi aina silloin tällöin olla tässä ajallisessa elämässäkin, tosin ajallinen elämä on suurelta osalta murhetta, taistelua ja tuskaa, vaan liitetään käsite "autuas" hengelliseen näkökulmaan, niin kyse on iankaikkisesta onnellisuudesta. Kyse on siis, kun puhutaan ajallisessa elämässä elävästä ihmisestä, että hänellä on kaikesta mahdottomuudesta huolimatta varmuus iankaikkisesta pelastuksesta.


Millainen sitten on hengellisesti köyhä ihminen? Köyhällä ihmisellä ei ole mitään sellaista jota hän voisi esitellä. Ei ole siis kokoontunut aarteita maanpäälle. Hänellä ei siten ole vietaita jumalia. Hän ei voi Jumalan edessä esitellä myöskään erinomaisuuttaan, sillä hän tietää ja tuntee synnin, jonka alainen hän on. Tehdyt synnin ja luonnon turmelus kalvaa sisintä. Kun hän on tällainen ja sen tuntee ja kun Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan kadonneita (nuita köyhiä), ja kun Hänellä on kaikki rikkaus, niin Hän luopui rikkaudestaan meidän poloisten hyväksi, niin tässä asetelmassa käykin niin, että Jeesus otti omakseen meidän köyhyytemme ja antoi meille sijaan rikkautensa.

Vain itsessään köyhä voi Jumalan edessä olla autuas. Köyhyys tässä ei ole sukua sellaiselle kuin on farisealainen nöyryys tai loputon syntikurjuuden valitus. Tässä köyhä saa Jeesukselta kaiken tarvittavan ja itseltä ei tarvita mitään. Pyhä Henki avaa kaiken hyvän lisäksi uskonymmärryksenkin.

(Älkää välittäkö kirjoitusvirheistä mitään, kun en minä näitä ole tarkistellut. Jos opillisia virheitä on, niin puuttukaa niihin ankaralla kädellä, tarkistellaan niitä sitten.)

Alpo Ahola