Varmuuttahan ei ole kauanko maahan haudattu jäte pysyy eristyksissä luonnosta.
Entäpä jos ydinvoimaa olisi käytetty jo satoja vuosia sitten. Mitä me tai tulevat sukupolvet voisimme tehdä jos jätteet pääsisivät sargofakeistaan luontoon?
Entäpä jos ydinvoimaa olisi käytetty jo satoja vuosia sitten. Mitä me tai tulevat sukupolvet voisimme tehdä jos jätteet pääsisivät sargofakeistaan luontoon?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kiroaisimme ne vastuuntunnottomat idiootit, joiden perverssit kannustimet vaaransivat kenties sukupolvien elämän, alimpaan ydinhelvettiin.
"
...
Fossiilisten polttoaineiden kayttö kasvaa sekä teollisuus- että kehitysmaissa lisäten ilmakehän hiilipitoisuutta. Yrityksiä lisätä energian säästöä ja parantaa energiatehokkuutta estävät alhainen energian hinta sekä perverssit kannustimet, jotka rohkaisevat tuhlaamiseen.
...
"
http://www.ilmasto.org/i2e2l1.htm
Tuota mieltä oli 1500 tiedemiestä, joiden joukossa yli 100 Nobel-palkittua vuonna 1997 vetoomuksessaan kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi.
Selvittäisitkö.
En tiedä, mikä muu voisi viidensadan metrin syvyydestä nostaa jätteet ylös siinäkään tapauksessa, että ydinjätekapseleissa olisi vuotoja, kuin todella _suuri_ meteoriitti.
Siinäkin tapauksessa itse meteoriitti on paljon merkittävämpi ongelma kuin ydinjäte.
Jos ydinvoiman käyttö olisi aloitettu jo satoja vuosia sitten, nykyään ei olisi pahoja ilmansaasteongelmia.
"En tiedä, mikä muu voisi viidensadan metrin syvyydestä nostaa jätteet ylös siinäkään tapauksessa, että ydinjätekapseleissa olisi vuotoja, kuin todella _suuri_ meteoriitti."
Jääkauden järistykset ja mahdollisesti jotkin heikosti tunnetut ilmiöt, jotka rapauttaisivat bentoniitin ennen aikojaan ja aiheuttaisivat kuparin korroosiota.
"Jääkauden järistykset ja mahdollisesti jotkin heikosti tunnetut ilmiöt, jotka rapauttaisivat bentoniitin ennen aikojaan ja aiheuttaisivat kuparin korroosiota."
Siinä vaiheessa jätteen radioaktiivisuus on jo laskenut siedettävälle tasolle. Sen lisäksi tarvittaisiin vielä jokin tekijä, joka nostaisi sen jätteen ylös sieltä luolastaan.
"Siinä vaiheessa jätteen radioaktiivisuus on jo laskenut siedettävälle tasolle."
Jotakuinkin noin, jos kyse on n. 30 000 vuoden päästä tapahtuvasta järistyksestä.
"Sen lisäksi tarvittaisiin vielä jokin tekijä, joka nostaisi sen jätteen ylös sieltä luolastaan."
Pohjavesihän sen biosfääriin kuljettaisi. Tosin matkalle jäisi suurin osa vapautuneesta ja samaten se laimenisi levitessään laajalle alueelle.
TVOn kustantaman VTTn julkaisussa T2127 sanotaan näin:
"Hyvin pieniä määriä loppusijoitustilasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita voi
päästä vapautumaan elolliseen ympäristöön noin 10 000–100 000 vuoden kuluttua
loppusijoituksesta."
Tietenkin noin 'voi' tapahtua vaikkapa 1000 vuoden kuluttua - eihän sitä kukaan tiedä. Nyt vastuussa olevat pyrkivät turvaamaan vähintään sen, etteivät edes heidän lastenlastenlapsensa joutuisi kokemaan häpeää esi-isiensä tekemisistä.
Ristiriitaakin on. STUK on sanonut, että korkea-aktiivinen ydinjäte on eristettävä elollisesta luonnosta sadoiksi tuhansiksi vuosiksi. Nyt tutkijat jo arvioivat sen voivan tapahtua alle 100 000 vuoden. Tuuripeliä?
Miten pohjavesi voisi kuljettaa veteen liukenematonta materiaalia syvästä luolasta ylös?
"Miten pohjavesi voisi kuljettaa veteen liukenematonta materiaalia syvästä luolasta ylös?"
Ei se tietenkään voi veteen liukenematon materiaa viedä mihinkään, mutta ydinjäte sisältää vaikka mitä aineita, joista itse asiassa kaikki ovat edes hiukan veteen liukenevia. Joku plutonium istuu varsin jämäkästi polttoaineessa ja uraani niin kauan kuin olosuhteet säilyvät pelkistävinä. Sen sijaan jodi, cesium, strontium, tina ja vaikkapa radiohiili lähtevät veden mukana tilaisuuden tullen. Osa jää matkalle, mutta erityisesti jodi tykkää tulla sankoin joukoin maapäälle.