http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1500000000000140&posting=22000000010734889
Tuossa kirjoituksessa oli siis feministien propakandaa lainausmerkeissä.
Tästä alkaa uusi kirjoitus.
Hyvin on feministien propakanda purenut lain säätäjiin. Jotta ei olisi niin pitkän näköinen juttu, niin laitan omat kommentit tähän alkuun. Alkuperäinen teksti (lähde) on perässä.
Silmiinpistäviä kohtia valtiomme kirjoituksessa.
”kiintiösäännöksen
soveltamisalaa laajennetaan”
- Joko ei ole vielä tänäpäivänä tajuttu sitä että kiintiöt heittävät miehiä työttömiksi. Kiintiöt ovat muutenkin vastenmielinen tapa ottaa henkilö töihin. Kiintiöt eivät tuo uusia työpaikkoja.
”Tasa-arvosuunnitelman laiminlyöneeseen työnantajaan voidaan
kohdistaa sanktioita”
- Tasa-arvosuunnitelma ei ole tasa-arvoinen kaikille, se mm. yleistää perheet niin että molemmat ovat töissä. Vain rikolliset asettavat sanktioita.
”Sukupuolinen häirintä määritellään kielletyksi syrjinnäksi,”
- Tämän ymmärtää, sukupuolinen häirintä on törkeää.
”samoin kuin työnantajan ryhtyminen vastatoimiin.”
- Mitähän tällä tarkoitetaan, ilmeisesti työnantajan ryhtymistä ”tasa-arvosuunnitelman” vastaisiin toimiin. Tämä rinnastetaan siis sukupuoliseen häirintään. On outoa ajattelua. Ne ovat 2 täysin eri asiaa.
- Luetaankohan tämä kirjoituksenikin vapaassa Suomessa rikolliseksi toiminnaksi.
”Syrjitylle tuomittavalle hyvitykselle
ei laissa enää aseteta yleistä enimmäismäärää.”
- No eipä tietenkään. Ensin yritys antaa ihmisille työtä ja sitten se tehokas yritys pakotetaan luopumaan tehokkaasta toiminnastaan. Rikollinen laki.
”Suomessa sekä naiset että miehet ovat pääosin kokoaikatyössä.”
- Sekö antaa oikeuden syrjiä muunlaisia perheitä.
”mutta pitkäaikaistyöttömistä
miehiä on naisia enemmän.”
- Ja tähän ei kiinnitetä ”tasa-arvo”suunnitelmassa yhtään mitenkään huomiota. Miksi?
”Työelämä on naisten ja miesten tasa-arvon kannalta keskeinen alue ja sen monipuolinen
kehittäminen on tärkeää tasa-arvon edistämiseksi.”
- Tämä juuri on feministien propakandaa.
”Työn
ja perheen yhteensovittamisen parantaminen on tärkeää työurien pidentämisen ja työssä
jaksamisen kannalta.”
- Juuri tässä on feministien päätavoite. Rikkoa erilaiset perheet, ja toimia yksin feminististen perheiden mielen mukaan. Tasa-arvoa?
”Tasa-arvolaki velvoittaa jokaista työnantajaa edistämään sukupuolten
tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.”
- Niinhän se laki velvoittaa sanktioidenkin uhalla. On sinne laki kirjoihin kirjoitettu kaikenlaista *askaa ennenkin.
”TASA-ARVOLAKI 6 §
kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;”
- Näin. Ennen työ on ollut tehokasta miesten keskenään tekemänä. Nyt kaikki hidastuu kun feministit änkäävät. Ennen kaikki sujui ongelmitta. Nyt hommat saavat kaikenlaisia monimutkaisia asioita tielleen.
Voisin tähän sanoa pari esimerkkiä esimerkiksi uuni tuoreita uutisia politiikasta, kun siellä pyydettiin sitä sun tätä, mutta enpä ota esimerkkiä kirjoitukseeni.
Minua ei haittaa ollenkaan, että naiset saisivat perustaa 100% naisia olevan yrityksen.
Se voisi sitä paitsi ollakin tehokas yritys. Siellä olisi otettu kaikki asiat huomioon, mitkä ovat naisille tärkeitä asioita. Mutta minua ei kiinnosta.
Mutta miksi minä en muka saisi perustaa yritystä jossa on 100% miehiä. Ottaisin ”likaisen tusinan” töihin.
Miksi en saisi perustaa? – Toivon palstan feministien perusteluita. Mutta oletan, että niitä ei tule.
”Hallituksen tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen
työelämään, vaikuttaa työssäoloajan pidentymiseen, parantaa työn ja perheelämän
yhteensovittamista sekä tasa-arvoa ja vahvistaa työn houkuttelevuutta.”
- Ompahan hallituksella taas tavoitteet. Ei ole onnistunut turvaamaan töitä.
”Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään
100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tämä ja vankan pohjan luominen
hyvälle työllisyyskehitykselle myös tätä periodia seuraavina vuosina on välttämätöntä,
jotta seuraavan vaalikauden loppuun mennessä voitaisiin päästä 75
prosentin työllisyysasteeseen.”
- Olisi aivan kiva jos joku joskus osaisi arvostaa niitä perheitä, ketkä eivät ota tämän valtion tukia. Olisi kiva harrastaa joskus oikeaa politiikkaa jossa jokainen rakentaisi yhteiskuntaa. Eikä jokainen vaan haalisi itselleen jotakin, niin kuin tässä nykypolitiikassa on 5000 euron kuukausipalkalla tapana tehdä.
”Työllisyyden kasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle.”
- Toki on. Jopa minun epämääräiset laskelmani ovat tämän todenneet. Nykyiset työttömät vievät kansalaisten tuottamista verotuloista suuren suuren osan.
” Työllisyyden
kasvu edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työvoiman tarjonnan lisääntymistä.”
- Kiintiö politiikka ei tasan tarkkaan lisää yhtään työpaikkaa tälle maalle.
- Tekniikka kehittyessään tuo uusia työmenetelmiä, mutta työttömiä tulee, koska työmiehiä tarvitaan vähemmän.
”Työllisyysasteen kasvattamiseksi työelämän vetovoimaa on lisättävä ja työ- ja perheelämän
yhteensovittamista on kehitettävä.”
- Tekniikka laittaa miehiä pihalle. Tämän huomaa nimenomaan siitä että ensimmäiseksi karsitaan työvoimasta kun yrityksellä alkaa olemaan tiukkaa. Tähän pitäisi erityisesti ammattikouluissa kiinnittää huomiota. Suunnittelu insinöörejä pukkaa sen verran paljon nykyään korkeakouluista, että moni rutiinihomma, minkä ammattikoululainen oppii, alkaa käydä turhaksi.
- Palveluammatit ovat asia erikseen, mutta miten tämä maa tosiaan voi pärjätä pelkästään siten ihmiset vain palvelevat toisiaan. Ei. Tarvitaan rahaa, joka tulee materiaalista, kuten juuri tehtaista tulee.
”Työvoimapoliittisissa
toimissa kuten työvoimakoulutuksessa, ammatinvalinnanohjauksessa, työnvälityksessä
ja työnantajapalveluissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan ns. ei-tyypillisiä,
ei-sukupuolenmukaisia koulutus- ja ammattivalintoja.”
- Pyh. Tämä on täysin turhaa. Eikös tämä ole juuri niitä ”pisteitä sukupuolesta” –juttuja. Jokainen joka tietää mitä tahtoo, tulee varmasti pääsemään sinne minne tahtoo. Tällä voi olla sitä vastoin haitallisia vaikutuksia. Ihminen voi mennä sukupuolensa takia johonkin, koska tietää, että pääsisi, koska kiintiöt sen takaa. Tai tällaiseen tämä voi myös kannustaa.
”Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) on asettanut tavoitteeksi, että sen hankkeisiin
osallistuvista vähintään puolet on naisia. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on
yksi ohjelman hankkeiden valintakriteereistä. VETO-ohjelmassa pyritään puolestaan
työelämän tasa-arvoa ja työn ja perheen yhteensovittamista parantamalla edistämään
työn ja työelämän vetovoimaa sekä pidentämään työuria.”
- Eli kun ei ole naisia tulossa, otetaan, tietyllä lailla pakotetaan naiset töihin.
”__ Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena on elinvoimaiseen
kansalaisyhteiskuntaan perustuva vetovoimainen edustuksellinen demokratia.”
- Elinvoimaiseen? Tässä ”elinvoimainen” määritellään ainoastaan siten, että on elinvoimainen ainoastaan kun tekee palkkatyötä. Kaikenlainen muu elinvoimainen… Sitä ei arvosteta. Juuri on feministien propakanda purenut. Ja jättänyt pahat märkivät arvetkin.
TÄMÄ EI OLE HUUTOA VAAN OMA KIRJOITUKSENI LOPPUU JA LÄHDE MATERIAALI ON TÄSSÄ ALLA.
Tasa-arvolain muutosehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa laissa säädettyä sukupuolten
välisen tasa-arvon edistämisvelvoitetta ja velvollisuutta sukupuoleen perustuvan syrjinnän
poistamiseen. Muutoksessa esitetään laajennettavaksi lain soveltamisalaa soveltuvin
osin työsuhdetta lähellä oleviin työn tekemisen muotoihin. Säännöksiä viranomaiselle
asetetusta yleisestä tasa-arvon edistämisvelvollisuudesta tarkennetaan ja kiintiösäännöksen
soveltamisalaa laajennetaan. Työpaikan tasa-arvosuunnittelua koskevia
säännöksiä täsmennetään työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi ja
palkkaerojen poistamiseksi. Tasa-arvosuunnitelman laiminlyöneeseen työnantajaan voidaan
kohdistaa sanktioita. Sukupuolinen häirintä määritellään kielletyksi syrjinnäksi,
samoin kuin työnantajan ryhtyminen vastatoimiin. Syrjitylle tuomittavalle hyvitykselle
ei laissa enää aseteta yleistä enimmäismäärää.
Suomessa sekä naiset että miehet ovat pääosin kokoaikatyössä. Miesten työssäkäynti on
vain hieman yleisempää kuin naisten, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Miehet ovat naisia useammin vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa. Työttömyys
on naisilla ja miehillä suunnilleen yhtä yleistä (vuonna 2003), mutta pitkäaikaistyöttömistä
miehiä on naisia enemmän. Työmarkkinat ovat segregoituneet eli jakautuneet
kahtia naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin ja ammatteihin.
Työelämä on naisten ja miesten tasa-arvon kannalta keskeinen alue ja sen monipuolinen
kehittäminen on tärkeää tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvon kannalta ongelmallisia
ovat esimerkiksi miesten ja naisten palkkaerot, jotka ovat pysytelleet samalla tasolla jo
pitkään. Perhevapaiden käyttö on jakaantunut epätasaisesti isien ja äitien kesken. Työn
ja perheen yhteensovittamisen parantaminen on tärkeää työurien pidentämisen ja työssä
jaksamisen kannalta. Ongelmana on myös se, että perheen perustamista siirretään yhä
myöhäisempään elämänvaiheeseen.
Tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnittelu on olennainen väline tasa-arvon edistämiseksi
työpaikkatasolla. Tasa-arvolaki velvoittaa jokaista työnantajaa edistämään sukupuolten
tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajien, joiden palveluksessa
on vähintään 30 työntekijää, on sisällytettävä vuosittain laadittavaan henkilöstö-
tai koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan toimenpiteet tasaarvon
edistämiseksi tai laadittava erillinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvolain kokonaisuudistuksessa
täsmennetään tasa-arvosuunnittelulle asetettavia vaatimuksia.
Hallituksen tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen
työelämään, vaikuttaa työssäoloajan pidentymiseen, parantaa työn ja perheelämän
yhteensovittamista sekä tasa-arvoa ja vahvistaa työn houkuttelevuutta.
Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään
100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tämä ja vankan pohjan luominen
hyvälle työllisyyskehitykselle myös tätä periodia seuraavina vuosina on välttämätöntä,
jotta seuraavan vaalikauden loppuun mennessä voitaisiin päästä 75
prosentin työllisyysasteeseen.
Työllisyyden kasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Työllisyyden
kasvu edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työvoiman tarjonnan lisääntymistä.
Työllisyysasteen kasvattamiseksi työelämän vetovoimaa on lisättävä ja työ- ja perheelämän
yhteensovittamista on kehitettävä.
Ammattien jyrkkä sukupuolen mukainen jakautuminen jäykistää työmarkkinoiden toimintaa
vaikeuttaen työllistymistä ja osaavan työvoiman rekrytointia. Segregaation lieventäminen
otetaan työvoimatoimiston palvelumallin uudistuksessa huomioon sekä
työnhakijoiden että työnantajien henkilökohtaisessa palvelussa. Työvoimapoliittisissa
toimissa kuten työvoimakoulutuksessa, ammatinvalinnanohjauksessa, työnvälityksessä
ja työnantajapalveluissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan ns. ei-tyypillisiä,
ei-sukupuolenmukaisia koulutus- ja ammattivalintoja.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kehittämiseksi niihin osallistuvien sukupuolijakaumaa
analysoidaan ja sen perusteella palveluita muokataan entistä paremmin molemmille
sukupuolille sopiviksi.
Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) on asettanut tavoitteeksi, että sen hankkeisiin
osallistuvista vähintään puolet on naisia. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on
yksi ohjelman hankkeiden valintakriteereistä. VETO-ohjelmassa pyritään puolestaan
työelämän tasa-arvoa ja työn ja perheen yhteensovittamista parantamalla edistämään
työn ja työelämän vetovoimaa sekä pidentämään työuria.
1. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa on oltava naisia ja miehiä
vähintään 40 prosenttia. Tämä tavoite on toteutettava viimeistään keväällä 2005.
2. Yhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on 40
prosentin kiintiö hallituksissa samoin toteutettava viimeistään keväällä 2005, ellei
muuhun ole nimenomaisia perusteita (yhtiöjärjestysmääräyksiä, osakassopimuksia
tai muita sellaisia).
3. Yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on
valtion pyrittävä tasa-arvon edistämiseen viime kädessä siten, että se nimeää
omat ehdokkaansa hallituksiin tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla.
4. Pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä tai tosiasiallisen määräysvallan
käyttäjä, on päästävä lähelle 40 prosentin osuutta viimeistään keväällä 2005.
5. Pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa, valtion on pyrittävä
tasa-arvon edistämiseen viime kädessä siten, että se nimeää omat ehdokkaansa
hallituksiin tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla.
__ Hallitus jatkaa naisten osuuden lisäämistä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden
hallituksissa edellä lueteltujen linjausten mukaisesti. Ohjelmaa toteutettaessa
lähtökohtana on, että hallitusten niin sanottu normaali uusiutuminen
otetaan huomioon. Vapautuville paikoille etsitään ensisijaisesti naisehdokkaita.
(Kauppa- ja teollisuusministeriö, kaikki ministeriöt)
__ Hallitus kannustaa eduskuntaryhmiä asettamaan sekä nais- että miesehdokkaan
nimetessään ehdokkaitaan hallintoneuvostojen jäseniksi.
__ Hallitus seuraa naisten määrän kehitystä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden
hallituksissa ja hallintoneuvostoissa.
Poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa lisätään naisten määrää.
Nykyisen hallituksen ministereistä 44 prosenttia on naisia. Naisten osuus vaaleilla valituissa
elimissä on hiljalleen kasvanut. Naisia oli vuonna 2004 kansanedustajista 37 prosenttia.
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valituista valtuutetuista naisia oli 36,4 prosenttia eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Hallitus pitää tärkeänä tavoitteena naisten määrän lisäämistä myös politiikassa. Naisten
osuuden lisääminen poliittisessa päätöksenteossa, muun muassa ehdokasasettelussa, on
kunkin poliittisen puolueen tai elimen vastuulla.
__ Hallitus kannustaa poliittisia ryhmiä ja elimiä lisäämään naisten osuutta ehdokkaina.
__ Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena on elinvoimaiseen
kansalaisyhteiskuntaan perustuva vetovoimainen edustuksellinen demokratia.
Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on teettänyt selvityksen ohjelmaan sisältyvien
hankkeiden vaikutuksista naisten ja miesten tilanteeseen. Selvityksen tulokset
otetaan huomioon osahankkeiden toteuttamisessa. Ohjelman seurantaindikaattorit
rakennetaan niin, että niiden avulla kansalaisvaikuttamista voidaan tarkastella
myös sukupuolen mukaan eritellysti. (Oikeusministeriö)
4. Tasa-arvon edistäminen ja tasa-arvosuunnittelu
Tasa-arvolain toista puolta eli tasa-arvon edistämistä tunnetaan huonosti. Tasa-arvolain mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi vähintään 30 työntekijän työpaikalla työnantajan on laadittava työpaikkakohtainen tasa-arvosuunnitelma.
Velvoitteet edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tehdä tasa-arvosuunnitelma ovat työnantajalle ehdottomia. Näitä velvoitteita ei voi torjua viittaamalla oman henkilökunnan kielteisiin asenteisiin, ettei työpaikalla ole tullut esiin ongelmia tasa-arvon toteutumisessa tai asiakkaiden odotuksiin.
Uuteen lakiin on lisätty erityismaininta tasa-arvon edistämisestä työehdoissa, erityisesti palkkauksessa.
TASA-ARVOLAKI 6 §
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:
1. toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;
2. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;
3. edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;
4. kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;
5. helpottaa naisten ja miesten osalta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin;
6. toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.
Velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti koskee kaikkia työnantajia. Tasa-arvolain 6§ kuvaa konkreettisesti työnantajan tasa-arvon edistämisvelvoitteen sisältöä. Lainkohta antaa määräyksiä siitä, miten työnantajan tulee käytännössä toimia. Tasa-arvon edistämisvelvoitteiden laiminlyöntiä ei ole sanktioitu.
TASA-ARVOLAKI 6 a §
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.
Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja sen tulee sisältää:
1. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista;
2. käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; ja
3. arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.
Momentissa 1 tarkoitetun vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan paikallisesti sopia, että 2 momentin 1 kohdan mukaiset toimenpiteet voidaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30, työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma on mahdollista sisällyttää myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Suunnitelma on laadittava vuosittain, poikkeuksena 1 momentissa tarkoitetut selvitykset ja kartoitukset, joista voidaan paikallisesti sopia, että ne tehdään vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Tasa-arvosuunnittelun velvoite tarkoittaa konkreettisten toimenpiteiden suunnittelua, eikä yleisluonteinen tavoitteiden tai periaatteiden kirjaaminen täytä lain velvoitetta. Tasa-arvosuunnitelmaan voidaan saada ohjetta tasa-arvon edistämisvelvoitteen sisältöä kuvaavasta lain 6§:stä.Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Tasa-arvosuunnitelman sisällölle ei ole aikaisemmin asetettu vaatimuksia. Nyt vähimmäisvaatimukset on määritelty laissa.Tasa-arvosuunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Laissa todetaan, että suunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä selvitys naisten ja miesten palkoista tehtäväryhmittäin. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.
Selvitys tasa-arvotilanteesta voi pohjautua tilastotietoihin, kyselyihin tai muihin työpaikkaa koskeviin tietoihin. Selvityksiä voi tehdä mm. seuraavista asioista:
• tilastolliset tunnusluvut
o naisten ja miesten jakautuminen eri tehtäviin ja hierarkiatasoille
o rekrytointikäytännöt
o tehtävien vaihdokset
o koulutuspäivät
o perhevapaat
o työtapaturmat, sairaspoissaolot
o työaikamuodot, ylityöt, työmatkapäivät
o saneeraustoimenpiteiden kohdentuminen
• kokemukselliset tunnusluvut –työilmapiirikyselyt tms.
o työhönotto
o koulutukseen pääsy, uralla eteneminen
o tehtävien jakautuminen
o samapalkkaisuus
o johtaminen
o työolot
o sukupuolinen häirintä
o työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.
Palkkakartoituksen perustana ovat työpaikalla jo ennestään käytössä olevat palkkatilastointikäytännöt. Kartoitus ei edellyttäisi tehtävien vaativuuden arviointia, vaan pohjana käytettäisiin esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisia palkkaryhmittelyjä ja naisten ja miesten keskipalkkoja. Kussakin ryhmässä olisi oltava sekä naisia että miehiä viisi, jotta henkilökohtaiset palkkatiedot eivät tule ilmi. Kartoituksen pohjalta tulee voida verrata samanarvoisten töiden palkkausta myös yli työehtosopimusrajojen. Lähtökohtana on verrata työn tai tehtävän keskeisiä vaativuustekijöitä ja kun työt vastaavat keskeisiltä vaativuustekijöiltään toisiaan, niitä tulee vaativuuden osalta pitää samanarvoisina. Myös kaikkien muiden kuin tehtävän vaativuuteen perustuvien palkanosien, kuten esimerkiksi henkilökohtaista suoriutumista, pätevyyttä tai tulospalkkioita koskevien arviointiperusteiden tulee olla syrjimättömiä.
Uusi merkittävä lisäys laissa on sanktion mahdollisuus. Tasa-arvovaltuutettu voi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa työnantajan määräajassa laatimaan tasa-arvosuunnitelman.
Tuossa kirjoituksessa oli siis feministien propakandaa lainausmerkeissä.
Tästä alkaa uusi kirjoitus.
Hyvin on feministien propakanda purenut lain säätäjiin. Jotta ei olisi niin pitkän näköinen juttu, niin laitan omat kommentit tähän alkuun. Alkuperäinen teksti (lähde) on perässä.
Silmiinpistäviä kohtia valtiomme kirjoituksessa.
”kiintiösäännöksen
soveltamisalaa laajennetaan”
- Joko ei ole vielä tänäpäivänä tajuttu sitä että kiintiöt heittävät miehiä työttömiksi. Kiintiöt ovat muutenkin vastenmielinen tapa ottaa henkilö töihin. Kiintiöt eivät tuo uusia työpaikkoja.
”Tasa-arvosuunnitelman laiminlyöneeseen työnantajaan voidaan
kohdistaa sanktioita”
- Tasa-arvosuunnitelma ei ole tasa-arvoinen kaikille, se mm. yleistää perheet niin että molemmat ovat töissä. Vain rikolliset asettavat sanktioita.
”Sukupuolinen häirintä määritellään kielletyksi syrjinnäksi,”
- Tämän ymmärtää, sukupuolinen häirintä on törkeää.
”samoin kuin työnantajan ryhtyminen vastatoimiin.”
- Mitähän tällä tarkoitetaan, ilmeisesti työnantajan ryhtymistä ”tasa-arvosuunnitelman” vastaisiin toimiin. Tämä rinnastetaan siis sukupuoliseen häirintään. On outoa ajattelua. Ne ovat 2 täysin eri asiaa.
- Luetaankohan tämä kirjoituksenikin vapaassa Suomessa rikolliseksi toiminnaksi.
”Syrjitylle tuomittavalle hyvitykselle
ei laissa enää aseteta yleistä enimmäismäärää.”
- No eipä tietenkään. Ensin yritys antaa ihmisille työtä ja sitten se tehokas yritys pakotetaan luopumaan tehokkaasta toiminnastaan. Rikollinen laki.
”Suomessa sekä naiset että miehet ovat pääosin kokoaikatyössä.”
- Sekö antaa oikeuden syrjiä muunlaisia perheitä.
”mutta pitkäaikaistyöttömistä
miehiä on naisia enemmän.”
- Ja tähän ei kiinnitetä ”tasa-arvo”suunnitelmassa yhtään mitenkään huomiota. Miksi?
”Työelämä on naisten ja miesten tasa-arvon kannalta keskeinen alue ja sen monipuolinen
kehittäminen on tärkeää tasa-arvon edistämiseksi.”
- Tämä juuri on feministien propakandaa.
”Työn
ja perheen yhteensovittamisen parantaminen on tärkeää työurien pidentämisen ja työssä
jaksamisen kannalta.”
- Juuri tässä on feministien päätavoite. Rikkoa erilaiset perheet, ja toimia yksin feminististen perheiden mielen mukaan. Tasa-arvoa?
”Tasa-arvolaki velvoittaa jokaista työnantajaa edistämään sukupuolten
tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.”
- Niinhän se laki velvoittaa sanktioidenkin uhalla. On sinne laki kirjoihin kirjoitettu kaikenlaista *askaa ennenkin.
”TASA-ARVOLAKI 6 §
kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;”
- Näin. Ennen työ on ollut tehokasta miesten keskenään tekemänä. Nyt kaikki hidastuu kun feministit änkäävät. Ennen kaikki sujui ongelmitta. Nyt hommat saavat kaikenlaisia monimutkaisia asioita tielleen.
Voisin tähän sanoa pari esimerkkiä esimerkiksi uuni tuoreita uutisia politiikasta, kun siellä pyydettiin sitä sun tätä, mutta enpä ota esimerkkiä kirjoitukseeni.
Minua ei haittaa ollenkaan, että naiset saisivat perustaa 100% naisia olevan yrityksen.
Se voisi sitä paitsi ollakin tehokas yritys. Siellä olisi otettu kaikki asiat huomioon, mitkä ovat naisille tärkeitä asioita. Mutta minua ei kiinnosta.
Mutta miksi minä en muka saisi perustaa yritystä jossa on 100% miehiä. Ottaisin ”likaisen tusinan” töihin.
Miksi en saisi perustaa? – Toivon palstan feministien perusteluita. Mutta oletan, että niitä ei tule.
”Hallituksen tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen
työelämään, vaikuttaa työssäoloajan pidentymiseen, parantaa työn ja perheelämän
yhteensovittamista sekä tasa-arvoa ja vahvistaa työn houkuttelevuutta.”
- Ompahan hallituksella taas tavoitteet. Ei ole onnistunut turvaamaan töitä.
”Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään
100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tämä ja vankan pohjan luominen
hyvälle työllisyyskehitykselle myös tätä periodia seuraavina vuosina on välttämätöntä,
jotta seuraavan vaalikauden loppuun mennessä voitaisiin päästä 75
prosentin työllisyysasteeseen.”
- Olisi aivan kiva jos joku joskus osaisi arvostaa niitä perheitä, ketkä eivät ota tämän valtion tukia. Olisi kiva harrastaa joskus oikeaa politiikkaa jossa jokainen rakentaisi yhteiskuntaa. Eikä jokainen vaan haalisi itselleen jotakin, niin kuin tässä nykypolitiikassa on 5000 euron kuukausipalkalla tapana tehdä.
”Työllisyyden kasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle.”
- Toki on. Jopa minun epämääräiset laskelmani ovat tämän todenneet. Nykyiset työttömät vievät kansalaisten tuottamista verotuloista suuren suuren osan.
” Työllisyyden
kasvu edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työvoiman tarjonnan lisääntymistä.”
- Kiintiö politiikka ei tasan tarkkaan lisää yhtään työpaikkaa tälle maalle.
- Tekniikka kehittyessään tuo uusia työmenetelmiä, mutta työttömiä tulee, koska työmiehiä tarvitaan vähemmän.
”Työllisyysasteen kasvattamiseksi työelämän vetovoimaa on lisättävä ja työ- ja perheelämän
yhteensovittamista on kehitettävä.”
- Tekniikka laittaa miehiä pihalle. Tämän huomaa nimenomaan siitä että ensimmäiseksi karsitaan työvoimasta kun yrityksellä alkaa olemaan tiukkaa. Tähän pitäisi erityisesti ammattikouluissa kiinnittää huomiota. Suunnittelu insinöörejä pukkaa sen verran paljon nykyään korkeakouluista, että moni rutiinihomma, minkä ammattikoululainen oppii, alkaa käydä turhaksi.
- Palveluammatit ovat asia erikseen, mutta miten tämä maa tosiaan voi pärjätä pelkästään siten ihmiset vain palvelevat toisiaan. Ei. Tarvitaan rahaa, joka tulee materiaalista, kuten juuri tehtaista tulee.
”Työvoimapoliittisissa
toimissa kuten työvoimakoulutuksessa, ammatinvalinnanohjauksessa, työnvälityksessä
ja työnantajapalveluissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan ns. ei-tyypillisiä,
ei-sukupuolenmukaisia koulutus- ja ammattivalintoja.”
- Pyh. Tämä on täysin turhaa. Eikös tämä ole juuri niitä ”pisteitä sukupuolesta” –juttuja. Jokainen joka tietää mitä tahtoo, tulee varmasti pääsemään sinne minne tahtoo. Tällä voi olla sitä vastoin haitallisia vaikutuksia. Ihminen voi mennä sukupuolensa takia johonkin, koska tietää, että pääsisi, koska kiintiöt sen takaa. Tai tällaiseen tämä voi myös kannustaa.
”Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) on asettanut tavoitteeksi, että sen hankkeisiin
osallistuvista vähintään puolet on naisia. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on
yksi ohjelman hankkeiden valintakriteereistä. VETO-ohjelmassa pyritään puolestaan
työelämän tasa-arvoa ja työn ja perheen yhteensovittamista parantamalla edistämään
työn ja työelämän vetovoimaa sekä pidentämään työuria.”
- Eli kun ei ole naisia tulossa, otetaan, tietyllä lailla pakotetaan naiset töihin.
”__ Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena on elinvoimaiseen
kansalaisyhteiskuntaan perustuva vetovoimainen edustuksellinen demokratia.”
- Elinvoimaiseen? Tässä ”elinvoimainen” määritellään ainoastaan siten, että on elinvoimainen ainoastaan kun tekee palkkatyötä. Kaikenlainen muu elinvoimainen… Sitä ei arvosteta. Juuri on feministien propakanda purenut. Ja jättänyt pahat märkivät arvetkin.
TÄMÄ EI OLE HUUTOA VAAN OMA KIRJOITUKSENI LOPPUU JA LÄHDE MATERIAALI ON TÄSSÄ ALLA.
Tasa-arvolain muutosehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa laissa säädettyä sukupuolten
välisen tasa-arvon edistämisvelvoitetta ja velvollisuutta sukupuoleen perustuvan syrjinnän
poistamiseen. Muutoksessa esitetään laajennettavaksi lain soveltamisalaa soveltuvin
osin työsuhdetta lähellä oleviin työn tekemisen muotoihin. Säännöksiä viranomaiselle
asetetusta yleisestä tasa-arvon edistämisvelvollisuudesta tarkennetaan ja kiintiösäännöksen
soveltamisalaa laajennetaan. Työpaikan tasa-arvosuunnittelua koskevia
säännöksiä täsmennetään työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen parantamiseksi ja
palkkaerojen poistamiseksi. Tasa-arvosuunnitelman laiminlyöneeseen työnantajaan voidaan
kohdistaa sanktioita. Sukupuolinen häirintä määritellään kielletyksi syrjinnäksi,
samoin kuin työnantajan ryhtyminen vastatoimiin. Syrjitylle tuomittavalle hyvitykselle
ei laissa enää aseteta yleistä enimmäismäärää.
Suomessa sekä naiset että miehet ovat pääosin kokoaikatyössä. Miesten työssäkäynti on
vain hieman yleisempää kuin naisten, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa.
Miehet ovat naisia useammin vakituisessa tai kokoaikaisessa työsuhteessa. Työttömyys
on naisilla ja miehillä suunnilleen yhtä yleistä (vuonna 2003), mutta pitkäaikaistyöttömistä
miehiä on naisia enemmän. Työmarkkinat ovat segregoituneet eli jakautuneet
kahtia naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin ja ammatteihin.
Työelämä on naisten ja miesten tasa-arvon kannalta keskeinen alue ja sen monipuolinen
kehittäminen on tärkeää tasa-arvon edistämiseksi. Tasa-arvon kannalta ongelmallisia
ovat esimerkiksi miesten ja naisten palkkaerot, jotka ovat pysytelleet samalla tasolla jo
pitkään. Perhevapaiden käyttö on jakaantunut epätasaisesti isien ja äitien kesken. Työn
ja perheen yhteensovittamisen parantaminen on tärkeää työurien pidentämisen ja työssä
jaksamisen kannalta. Ongelmana on myös se, että perheen perustamista siirretään yhä
myöhäisempään elämänvaiheeseen.
Tasa-arvolain edellyttämä tasa-arvosuunnittelu on olennainen väline tasa-arvon edistämiseksi
työpaikkatasolla. Tasa-arvolaki velvoittaa jokaista työnantajaa edistämään sukupuolten
tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajien, joiden palveluksessa
on vähintään 30 työntekijää, on sisällytettävä vuosittain laadittavaan henkilöstö-
tai koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan toimenpiteet tasaarvon
edistämiseksi tai laadittava erillinen tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvolain kokonaisuudistuksessa
täsmennetään tasa-arvosuunnittelulle asetettavia vaatimuksia.
Hallituksen tavoitteena on turvata kansalaisten täysipainoinen osallistuminen
työelämään, vaikuttaa työssäoloajan pidentymiseen, parantaa työn ja perheelämän
yhteensovittamista sekä tasa-arvoa ja vahvistaa työn houkuttelevuutta.
Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden lisääminen vähintään
100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tämä ja vankan pohjan luominen
hyvälle työllisyyskehitykselle myös tätä periodia seuraavina vuosina on välttämätöntä,
jotta seuraavan vaalikauden loppuun mennessä voitaisiin päästä 75
prosentin työllisyysasteeseen.
Työllisyyden kasvu on edellytys hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiselle. Työllisyyden
kasvu edellyttää uusien työpaikkojen luomista ja työvoiman tarjonnan lisääntymistä.
Työllisyysasteen kasvattamiseksi työelämän vetovoimaa on lisättävä ja työ- ja perheelämän
yhteensovittamista on kehitettävä.
Ammattien jyrkkä sukupuolen mukainen jakautuminen jäykistää työmarkkinoiden toimintaa
vaikeuttaen työllistymistä ja osaavan työvoiman rekrytointia. Segregaation lieventäminen
otetaan työvoimatoimiston palvelumallin uudistuksessa huomioon sekä
työnhakijoiden että työnantajien henkilökohtaisessa palvelussa. Työvoimapoliittisissa
toimissa kuten työvoimakoulutuksessa, ammatinvalinnanohjauksessa, työnvälityksessä
ja työnantajapalveluissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tukemaan ns. ei-tyypillisiä,
ei-sukupuolenmukaisia koulutus- ja ammattivalintoja.
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kehittämiseksi niihin osallistuvien sukupuolijakaumaa
analysoidaan ja sen perusteella palveluita muokataan entistä paremmin molemmille
sukupuolille sopiviksi.
Työelämän kehittämisohjelma (TYKES) on asettanut tavoitteeksi, että sen hankkeisiin
osallistuvista vähintään puolet on naisia. Lisäksi sukupuolten tasa-arvon edistäminen on
yksi ohjelman hankkeiden valintakriteereistä. VETO-ohjelmassa pyritään puolestaan
työelämän tasa-arvoa ja työn ja perheen yhteensovittamista parantamalla edistämään
työn ja työelämän vetovoimaa sekä pidentämään työuria.
1. Valtion kokonaan omistamien yhtiöiden hallituksissa on oltava naisia ja miehiä
vähintään 40 prosenttia. Tämä tavoite on toteutettava viimeistään keväällä 2005.
2. Yhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on 40
prosentin kiintiö hallituksissa samoin toteutettava viimeistään keväällä 2005, ellei
muuhun ole nimenomaisia perusteita (yhtiöjärjestysmääräyksiä, osakassopimuksia
tai muita sellaisia).
3. Yhtiöissä, joissa valtio on vähemmistössä ja jotka eivät ole pörssiyhtiöitä, on
valtion pyrittävä tasa-arvon edistämiseen viime kädessä siten, että se nimeää
omat ehdokkaansa hallituksiin tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla.
4. Pörssiyhtiöissä, joissa valtio on enemmistössä tai tosiasiallisen määräysvallan
käyttäjä, on päästävä lähelle 40 prosentin osuutta viimeistään keväällä 2005.
5. Pörssiyhtiöissä, joissa valtiolla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa, valtion on pyrittävä
tasa-arvon edistämiseen viime kädessä siten, että se nimeää omat ehdokkaansa
hallituksiin tasa-arvotavoitteita toteuttavalla tavalla.
__ Hallitus jatkaa naisten osuuden lisäämistä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden
hallituksissa edellä lueteltujen linjausten mukaisesti. Ohjelmaa toteutettaessa
lähtökohtana on, että hallitusten niin sanottu normaali uusiutuminen
otetaan huomioon. Vapautuville paikoille etsitään ensisijaisesti naisehdokkaita.
(Kauppa- ja teollisuusministeriö, kaikki ministeriöt)
__ Hallitus kannustaa eduskuntaryhmiä asettamaan sekä nais- että miesehdokkaan
nimetessään ehdokkaitaan hallintoneuvostojen jäseniksi.
__ Hallitus seuraa naisten määrän kehitystä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden
hallituksissa ja hallintoneuvostoissa.
Poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa lisätään naisten määrää.
Nykyisen hallituksen ministereistä 44 prosenttia on naisia. Naisten osuus vaaleilla valituissa
elimissä on hiljalleen kasvanut. Naisia oli vuonna 2004 kansanedustajista 37 prosenttia.
Vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valituista valtuutetuista naisia oli 36,4 prosenttia eli kaksi prosenttia enemmän kuin edellisissä vaaleissa.
Hallitus pitää tärkeänä tavoitteena naisten määrän lisäämistä myös politiikassa. Naisten
osuuden lisääminen poliittisessa päätöksenteossa, muun muassa ehdokasasettelussa, on
kunkin poliittisen puolueen tai elimen vastuulla.
__ Hallitus kannustaa poliittisia ryhmiä ja elimiä lisäämään naisten osuutta ehdokkaina.
__ Hallituksen kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman tavoitteena on elinvoimaiseen
kansalaisyhteiskuntaan perustuva vetovoimainen edustuksellinen demokratia.
Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma on teettänyt selvityksen ohjelmaan sisältyvien
hankkeiden vaikutuksista naisten ja miesten tilanteeseen. Selvityksen tulokset
otetaan huomioon osahankkeiden toteuttamisessa. Ohjelman seurantaindikaattorit
rakennetaan niin, että niiden avulla kansalaisvaikuttamista voidaan tarkastella
myös sukupuolen mukaan eritellysti. (Oikeusministeriö)
4. Tasa-arvon edistäminen ja tasa-arvosuunnittelu
Tasa-arvolain toista puolta eli tasa-arvon edistämistä tunnetaan huonosti. Tasa-arvolain mukaan jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lisäksi vähintään 30 työntekijän työpaikalla työnantajan on laadittava työpaikkakohtainen tasa-arvosuunnitelma.
Velvoitteet edistää sukupuolten tasa-arvoa ja tehdä tasa-arvosuunnitelma ovat työnantajalle ehdottomia. Näitä velvoitteita ei voi torjua viittaamalla oman henkilökunnan kielteisiin asenteisiin, ettei työpaikalla ole tullut esiin ongelmia tasa-arvon toteutumisessa tai asiakkaiden odotuksiin.
Uuteen lakiin on lisätty erityismaininta tasa-arvon edistämisestä työehdoissa, erityisesti palkkauksessa.
TASA-ARVOLAKI 6 §
Työnantajan velvollisuus edistää tasa-arvoa
Jokaisen työnantajan tulee työelämässä edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti.
Tasa-arvon edistämiseksi työelämässä työnantajan tulee, ottaen huomioon käytettävissä olevat voimavarat ja muut asiaan vaikuttavat seikat:
1. toimia siten, että avoinna oleviin tehtäviin hakeutuisi sekä naisia että miehiä;
2. edistää naisten ja miesten tasapuolista sijoittumista erilaisiin tehtäviin sekä luoda heille yhtäläiset mahdollisuudet uralla etenemiseen;
3. edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa työehdoissa, erityisesti palkkauksessa;
4. kehittää työoloja sellaisiksi, että ne soveltuvat sekä naisille että miehille;
5. helpottaa naisten ja miesten osalta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista kiinnittämällä huomiota etenkin työjärjestelyihin;
6. toimia siten, että ennakolta ehkäistään sukupuoleen perustuva syrjintä.
Velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti koskee kaikkia työnantajia. Tasa-arvolain 6§ kuvaa konkreettisesti työnantajan tasa-arvon edistämisvelvoitteen sisältöä. Lainkohta antaa määräyksiä siitä, miten työnantajan tulee käytännössä toimia. Tasa-arvon edistämisvelvoitteiden laiminlyöntiä ei ole sanktioitu.
TASA-ARVOLAKI 6 a §
Toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, työnantajan on toteutettava tasa-arvoa edistävät toimet vuosittain laadittavan, erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja koskevan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma voidaan sisällyttää henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan.
Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa ja sen tulee sisältää:
1. selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä kartoitus naisten ja miesten tehtävien luokituksesta, palkoista ja palkkaeroista;
2. käynnistettäviksi tai toteutettaviksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi; ja
3. arvio tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja niiden tuloksista.
Momentissa 1 tarkoitetun vuosittaisen tarkastelun sijasta voidaan paikallisesti sopia, että 2 momentin 1 kohdan mukaiset toimenpiteet voidaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Jos työnantajan palvelussuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 30, työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnitelma on mahdollista sisällyttää myös henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tai työsuojelun toimintaohjelmaan. Suunnitelma on laadittava vuosittain, poikkeuksena 1 momentissa tarkoitetut selvitykset ja kartoitukset, joista voidaan paikallisesti sopia, että ne tehdään vähintään kerran kolmessa vuodessa.
Tasa-arvosuunnittelun velvoite tarkoittaa konkreettisten toimenpiteiden suunnittelua, eikä yleisluonteinen tavoitteiden tai periaatteiden kirjaaminen täytä lain velvoitetta. Tasa-arvosuunnitelmaan voidaan saada ohjetta tasa-arvon edistämisvelvoitteen sisältöä kuvaavasta lain 6§:stä.Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Tasa-arvosuunnitelman sisällölle ei ole aikaisemmin asetettu vaatimuksia. Nyt vähimmäisvaatimukset on määritelty laissa.Tasa-arvosuunnitelman tulee koskea erityisesti palkkausta ja muita palvelussuhteen ehtoja. Laissa todetaan, että suunnitelman tulee sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta ja sen osana erittely naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin sekä selvitys naisten ja miesten palkoista tehtäväryhmittäin. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi ja arvio aikaisempien toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.
Selvitys tasa-arvotilanteesta voi pohjautua tilastotietoihin, kyselyihin tai muihin työpaikkaa koskeviin tietoihin. Selvityksiä voi tehdä mm. seuraavista asioista:
• tilastolliset tunnusluvut
o naisten ja miesten jakautuminen eri tehtäviin ja hierarkiatasoille
o rekrytointikäytännöt
o tehtävien vaihdokset
o koulutuspäivät
o perhevapaat
o työtapaturmat, sairaspoissaolot
o työaikamuodot, ylityöt, työmatkapäivät
o saneeraustoimenpiteiden kohdentuminen
• kokemukselliset tunnusluvut –työilmapiirikyselyt tms.
o työhönotto
o koulutukseen pääsy, uralla eteneminen
o tehtävien jakautuminen
o samapalkkaisuus
o johtaminen
o työolot
o sukupuolinen häirintä
o työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.
Palkkakartoituksen perustana ovat työpaikalla jo ennestään käytössä olevat palkkatilastointikäytännöt. Kartoitus ei edellyttäisi tehtävien vaativuuden arviointia, vaan pohjana käytettäisiin esimerkiksi työehtosopimuksen mukaisia palkkaryhmittelyjä ja naisten ja miesten keskipalkkoja. Kussakin ryhmässä olisi oltava sekä naisia että miehiä viisi, jotta henkilökohtaiset palkkatiedot eivät tule ilmi. Kartoituksen pohjalta tulee voida verrata samanarvoisten töiden palkkausta myös yli työehtosopimusrajojen. Lähtökohtana on verrata työn tai tehtävän keskeisiä vaativuustekijöitä ja kun työt vastaavat keskeisiltä vaativuustekijöiltään toisiaan, niitä tulee vaativuuden osalta pitää samanarvoisina. Myös kaikkien muiden kuin tehtävän vaativuuteen perustuvien palkanosien, kuten esimerkiksi henkilökohtaista suoriutumista, pätevyyttä tai tulospalkkioita koskevien arviointiperusteiden tulee olla syrjimättömiä.
Uusi merkittävä lisäys laissa on sanktion mahdollisuus. Tasa-arvovaltuutettu voi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa työnantajan määräajassa laatimaan tasa-arvosuunnitelman.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..oleellisempaa olisi keskittyä torjumaan käsittämätöntä tulojen ja varallisuuden epätasaistumista, se jos mikä hajottaa yhteiskunnan..
..tosin nämä feministien omatkin lakitehtailut sitä tekevät, mutta tuo oleellisin jää näkemättä..
..mutta mitä muuta voi odottaa virkamiesfeministiltä, joka ei markkinataloudesta ymmärtäne varmaankaan enempää kuin lehmä tuohikontista..??
”..oleellisempaa olisi keskittyä torjumaan käsittämätöntä tulojen ja varallisuuden epätasaistumista, se jos mikä hajottaa yhteiskunnan..”
- Tämä on minunkin mielestäni ikävä epäkohta johon olisi kyllä hyvä saada muutos.
Voisikohan asiaa verrata jotenkin näin, että vertaa kansanedustajien toimintaa liike-elämään. Kansanedustajat omistavat ”yrityksen”. Yritys tuottaa kansanedustajille palkan. Tällä hetkellä se palkka on huiman paljon enemmän kuin kansalaisilla, jotka tekevät fyysisen työn (kysyn yleisesti, että miten se voi olla ylipäänsä mahdollista, koska eikös kansanedustaja edusta juuri kansaa niin henkisesti kuin fyysisesti ja taloudellisestikin). Kansanedustajat ovat erkaantuneet omasta ”yrityksestään”, eli kansalaisista niin paljon, että myötätunto ei riitä toimimaan oikein. Kansanedustajat eivät kävele kansan keskellä, vaan he ajavat taksilla.
Kun tätä vertaa nyky-yritysten ”omistajiin”, eli sijottajiin, osakesalkun haltijoihin, nämä osakesalkun haltijat eivät ole yrityksissä koskaan käyneetkään, eivät tiedä työoloja, eivät tunne työntekijöitä. Heille juuri työntekijät ovat vain eräänlaisia robotteja joita voi potkia pihalle miten vaan. Palkka-erotkin työntekijöiden ja salkunkantajien välillä on huikea.
Tässä on selvä samankaltaisuus toiminnassa, vastuuta yhteiskunnan hyvinvoinnista ei kanneta.
”..tosin nämä feministien omatkin lakitehtailut sitä tekevät, mutta tuo oleellisin jää näkemättä..”
- Feministien pitäisi ymmärtää, että on muunkinlaisia perheitä.
”..mutta mitä muuta voi odottaa virkamiesfeministiltä, joka ei markkinataloudesta ymmärtäne varmaankaan enempää kuin lehmä tuohikontista..??”
Vaikka markkinataloutta kannattaisikin (itse olen siellä kahden välimaastossa), olisi minusta jokaisen hyvä myöntää, että sillä ei ole pelkästään hyviä vaikutuksia. Tai ainakin tiedostaa epäkohdat ja toimia sitten oikein tai edes yrittää toimia oikein.
(ohiaiheen, tai hieman sitä hipoen, huvittaa mainita tuosta woordin aatomaattisesta mootoilusta. Rupesin laittamaan pois tuota turhaa automaattista muotoilua, tuli komentoikkunassa näkyviin seuraavanlainen teksti…
”Woord muotoilee asiakirjan
oleellisempaa olisi keskittyä torjumaan käsittämätöntä tulojen ja varallisuuden epätasaistumista automaattisesti.” )
..automaatio tosiaan on yhä etenevä kehityssuunta, yhä vähemmän tarvitaan ihmistyövoimaa, maailman tuotanto luultavasti pystyttäisiin tekemään ilman ainuttakaan työntekijää, mutta jokaisella on jostakin syystä tarve puuhastella jotakin työnantajan johdon ja valvonnan alaisena..
..paljon vähemmällä päästäisiin, kun jokaiselle kansalaiselle jaettaisiin pelimerkkejä sen verran, että pystyisi elämään ja ylimääräiseen ostamiseen täytyisi säästää, koneet tekisivät työn, mikä siis mielestäni on täysin mahdollista..
..kansalaispalkka ainakin edesauttaisi tuon vision toteutumista, mutta pahaksi onneksi se ei näytä kenellekään sopivan, ei edes kepulaisille isännille, joiden elämänsisältö koostuu talouden tehostamisesta risusavottahommilla, etunenässä herra r.sailas, suomen valtion epävirallinen johtaja, epädemokraattisesti koskaan mihinkään valitsematon virkamies, joka aina otohomminaan kirjoittaa käsikirjoituksen valkunnan politiikkaan,joka sitten pitää rangaistuksen uhalla hyväksyä niin kansalaisen kuin valtion ylimmän johdonkin, epäilen, että myös eu:ssa kiertää sailaksen paperi, myös irakin jälleenrakennus tapahtunee r.sailaksen komennossa..
..tässä taannoin r.sailas ehdottikin työttömyyden poistamista marjastamisella, kerrassaan hieno kansantaloudellinen oivallus..
..tässä nimenomaaan olisi feminismille sauma, saada suomeen naispuolinen valtiosihteeri, valtiojohtomme alkaa ollakin jo aivan liian ukkoutunut..
..siitä huolimatta, että office on microsoftin tuotteistoa, niin sen mitä olen officeen tutustunut, niin se on kyllä ylivoimaisesti näppärin käyttää, ikävä kyllä tätä palstan tekstiä ei pysty juurikaan muotoilemaan..
..kansantaloutta voidaan kyllä automatisoida, esimerkiksi progressiivinen verotus on hyvä esimerkki, sen mukaanhan mitä enemmän ansaitset, niin progressio verottaa automaattisesti enemmän ja päin vastoin..
..feminismi voisi nähdäkseni automaation avulla edistää myös tasa-arova, progressio on yksi oiva keino, sitten voisi harkita vaikkapa automaattoria, joka automaattisesti kaappaa kaikki sattumavoitot valtiolle uuden paremman yhteiskunnan rakentamiseen..
"..automaatio tosiaan on yhä etenevä kehityssuunta, yhä vähemmän tarvitaan ihmistyövoimaa, maailman tuotanto luultavasti pystyttäisiin tekemään ilman ainuttakaan työntekijää,"
- Tämä on kyllä tähtäimessä, tähän ollaan pyrkimässä. Jotta kaikkien elämä helpottuisi.
Jossain kirjoituksessani kirjoitin, että Lähes paratiisimaiset olot olisivat, jos työttömiä ei tässä vaiheessa olisi.
Työssä olisi tervettä painetta, mutta ei tätä nykyistä sairasta painetta oman työpaikan pysymisen puolesta.
"mutta jokaisella on jostakin syystä tarve puuhastella jotakin työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.."
- Totta tämäkin, ainakin jokaisella on tarve puuhastella jotakin, työstä harrastuksiin, harrastuksista työhön. Ja työtä on muukin työ kuin pelkkä palkka-työ.
"..paljon vähemmällä päästäisiin, kun jokaiselle kansalaiselle jaettaisiin pelimerkkejä sen verran, että pystyisi elämään ja ylimääräiseen ostamiseen täytyisi säästää, koneet tekisivät työn, mikä siis mielestäni on täysin mahdollista.."
- Kyllä, kun kaikki tosiaan automatisoituu, niin alan olla tätä mieltä minäkin. Omasta työstä kuitenkin luopumatta, koska tarpeellistahan se edelleenkin on, mutta tulevaisuudessa siis.
Tietenkin työ aina pysyy, mutta oikeasti kaiken automatisoituessa työ todellakin vähenee koko ajan.
- Kyllä, siinä vaiheessa kun koneet, robotit tekevät työn on kansalaisille annettava silti leipä, vaikkei töitä kenellekään olisi.
- Ja työntekijöitähän olisi ja työtä, mutta robotit nimenomaan tekevät työt, tämä ei ole työntekijöiden vika. Ihmisten täytyisi elää. Eivät ihmiset elä roboteille vaan robotit "elävät" ihmisille.
- Oikeasti tämä on sellainen asia johon täytyy kiinnittää tulevaisuudessa etenkin huomiota, ettei pahat scifi-elokuvien "ennustukset" toteudu. En tarkoita että robotit yhtä-äkkiä tekisi sodan ihmiskuntaa vastaan, vaan ettei yritysten rikkaat ihmisjohtajat alkaisi riistämään ihmisiä.
"..kansalaispalkka ainakin edesauttaisi tuon vision toteutumista, mutta pahaksi onneksi se ei näytä kenellekään sopivan,"
- Oikeastaan tällainen kansalaispalkka toiminta on erittäin hyvä idea tulevaisuudessa, oikeastaan nimenomaan välttämätön.
Ja etenkin silloin, kun valtiolla ei ole enää työpaikkoja ja kaikki ovat yksityisiä työpaikkoja ja työpaikat ovat erittäin harvassa.
Jo nykytilanne lähentelee tätä tilannetta.
On ehkä virheellinen käsitys yleisesti työvoiman suhteen sen asian kanssa, että kun kaikki valtionyhtiöt yhtä-äkkiä altistetaan kilpailulle, niin että työpaikat muka lisääntyisivät. Ei työpaikat voi lisääntyä, koska kysyntä pysyy koko ajan samana (!).
Jos ennen oli yksi valtion työpaikka jokaisella ja se oli pysyvä, oli vastuu kansalaisista valtiolla ja valtio järjesti töitä. Valtio antoi toimeentulon.
Jos tulevaisuudessa kaikki on yksityisten omaisuutta, kuuluu vastuu yhteiskunnasta yksityisille yrittäjille. Kansalaispalkka on välttämätön järjestää jotta tasa-arvo saadaan toteutettua, ja se on toteutettava.
Vastuu on pidettävä, vastuutonta toimintaa ei saa olla. Muuten tulee rikkaista riistäjiä ja köyhistä orjia.
(niistä asioista joista olet samaa mieltä, en kritisoi tietenkään, vaan olen samaa mieltä. Niistä asioista joista ehkä olet erimieltä, kritisoin yleisesti)
(Ohi aiheen tässä tulevaisuuden uhka/mahdollisuus näkymisissä, kaiken robotisoituessa... Kyllä tuossa meillä tarkoituksena muuten meidän perheessä ainakin muuttaa maalle, hommata pari kanaa ja kukko, lehmä ja peltoa ja perunamaata, koira. Luonnonmukaiset menetelmät,
tietty yksinkertaisuus kumminkin kiehtoo. Tietty omavaraisuus.)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000242&posting=22000000010727421#22000000010727421