Kiina on noussut huimasti viimevuosina, mutta Kiina ei ole ainoa joka on noussut.
Myös Intia on noussut suurten sotilasmahtien joukkoon.
Intialla on omat asejärjestelmät, Intia on Kiinaa edellä mm avaruusohjelmissa ja satelliiteissa.
Satelliitttien määrässä se on jäljessä, mutta kun Kiina on keskittynyt tuotannon nostamiseen ja teollisuuden houkuttelemiseen maahan, niin Intia on keskittynyt sisältöihin.
Eli palveluihin ja sovellutuksiin.
Yksinkertaisesti sanottuna kun Kiina on keskittynyt tietokoneiden rakentamiseen, niin Intia taas on keskittynyt ohjelmien luomiseen.
Molemmilla mailla on takanaan miljardiväestö ja ne ovat toistensa haastajia.
Myös Intia on noussut suurten sotilasmahtien joukkoon.
Intialla on omat asejärjestelmät, Intia on Kiinaa edellä mm avaruusohjelmissa ja satelliiteissa.
Satelliitttien määrässä se on jäljessä, mutta kun Kiina on keskittynyt tuotannon nostamiseen ja teollisuuden houkuttelemiseen maahan, niin Intia on keskittynyt sisältöihin.
Eli palveluihin ja sovellutuksiin.
Yksinkertaisesti sanottuna kun Kiina on keskittynyt tietokoneiden rakentamiseen, niin Intia taas on keskittynyt ohjelmien luomiseen.
Molemmilla mailla on takanaan miljardiväestö ja ne ovat toistensa haastajia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Alla olevat faktat on poimittu nopeasti muistista ja nettihakujen avulla, mutta...
Nykyinen pikkuvaltio Ruotsi oli suurvalta n. 1700-luvulle asti, Itävalta-Unkari oli suurvalta 1800-luvulla, Iso-Britannia n. 1900-luvulle asti. Mitä seuraavaksi, päättyykö Yhdysvaltojen johtoasema 2000-luvulla? Onko seuraavaksi Kiinan ja Intian vuoro?
Ruotsissa on (nykyään) alle kymmenen miljoonaa asukasta, Itävallassa 1800-luvulla muutama kymmenen miljoonaa, Iso-Britanniassa on nykyään yli 50 miljoonaa asukasta, Yhdysvalloissa yli 250 miljoonaa. Sekä Kiinan että Intian väkiluku on miljardin luokkaa.
Huomaako kukaan tiettyä trendiä? Voiko olla niin, että valtion on oltava aina vain suurempi väkiluvultaan kyetäkseen suurvalta-asemaan? Kenties kehittynyt viestintäteknologia on mahdollistanut yhä suurempien valtiokokonaisuuksien hallinnan riittävän tehokkaasti, jotta suurikin valtio kykenee toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja kaappaamaan itselleen valtaa ja etuja maailmassa. Tällöin valtion koko ei olekaan enää kömpelyyttä aiheuttava rasite vaan etu, koska sillä riittää inhimillisiä voimavaroja. Jos näin on, niin pitänee valmistautua siihen että maailmanpolitiikassa vaihtuu ääni kellossa vielä jossakin vaiheessa tällä vuosisadalla.
Aivan, mutta oleellista on kehityksen suunta, ei niinkään vauhti.
Eurooppalaiset valtiot on jakaantunet pienempiin yksiköihin ja menettäneet asemansa, toisaalta tässä voi tietenkin kysyä että "kumpi oli ensin, muna vai kana" sillä jakaantuminen voi olla aseman menetyksen seuraus.
Kiina ja Intia on molemmat alueita jossa tämä jakaantuminen kansallisvaltioihin ei vielä ole tapahtunut, eikä ehkä koskaan tapahdukkaan.
Ilmiö voi olla puhtaasti eurooppalainen.
USA on kasvanut historiallisesti ajatellen erittäin nopeasti, pääsyy on siirtolaisuus muualta maailmasta melkein "tyhjälle" mantereelle ...
Toisaalta samaanaikaan on tapahtunut erittäin huima tekninen kehitys maailmassa, jota USA on pystynyt ehkä parhaiten hyödyntämään.
USA:n väkiluku kasvaa edelleen erittäin voimakkaasti, on arvioitu että jenkkejä on 50 vuoden päästä vähintään 400 miljoonaa.
Samaanaikaan Euroopan yhteenlaskettu väkiluku putoaa 380 miljoonasta noin 320 miljoonaan, Intian ja Kiinan väkiluku kasvaa jonkinverran tai pysyy ennallaan. Molemmissa maissa on noin 1-1,2 miljardia asukasta.
Eli suhteellisesti ottaen Euroopan merkitys laskee edelleen maailmassa, USA pitää paremmin pintansa ja Kiinan ja Intian merkitys talouden kasvun myötä nousee.
Mutta USA tuskin menettää hallitsevaa asemaansa ihan heti sillä väestön kasvu myös muualla amerikassa on erittäin voimakasta ja nopeimmin kasvava väkiluku on itseasiassa Brasiliassa.
Aivan, mutta oleellista on kehityksen suunta, ei niinkään vauhti.
Eurooppalaiset valtiot on jakaantunet pienempiin yksiköihin ja menettäneet asemansa, toisaalta tässä voi tietenkin kysyä että "kumpi oli ensin, muna vai kana" sillä jakaantuminen voi olla aseman menetyksen seuraus.
Kiina ja Intia on molemmat alueita jossa tämä jakaantuminen kansallisvaltioihin ei vielä ole tapahtunut, eikä ehkä koskaan tapahdukkaan.
Ilmiö voi olla puhtaasti eurooppalainen.
USA on kasvanut historiallisesti ajatellen erittäin nopeasti, pääsyy on siirtolaisuus muualta maailmasta melkein "tyhjälle" mantereelle ...
Toisaalta samaanaikaan on tapahtunut erittäin huima tekninen kehitys maailmassa, jota USA on pystynyt ehkä parhaiten hyödyntämään.
USA:n väkiluku kasvaa edelleen erittäin voimakkaasti, on arvioitu että jenkkejä on 50 vuoden päästä vähintään 400 miljoonaa.
Samaanaikaan Euroopan yhteenlaskettu väkiluku putoaa 380 miljoonasta noin 320 miljoonaan, Intian ja Kiinan väkiluku kasvaa jonkinverran tai pysyy ennallaan. Molemmissa maissa on noin 1-1,2 miljardia asukasta.
Eli suhteellisesti ottaen Euroopan merkitys laskee edelleen maailmassa, USA pitää paremmin pintansa ja Kiinan ja Intian merkitys talouden kasvun myötä nousee.
Mutta USA tuskin menettää hallitsevaa asemaansa ihan heti sillä väestön kasvu myös muualla amerikassa on erittäin voimakasta ja nopeimmin kasvava väkiluku on itseasiassa Brasiliassa.