Evankeliumin totuus ja sapattipakko

Aamen!

Jep, rakkaudessa ei ole mitään pakkoa. Jumala on täydellinen rakkaus eikä Hänessä ole mitään pakotusta ja velvotteita. Eikä Hän voi pakottaa ihmisiä ruotuunsa vaikka tekisi kipeää.

Eihän isäsikään, kun olit lapsi, pakottanut sinua syömään lautasta tyhjäksi. Saithan karamellista jo masun täyteen?

Aamen! Samaa mieltä olen tuosta että lepopäivän voi pitää itsekukin sopivana aikana työn ja elämäntilanteensa mukaan.

Mielestäni ei uhkaa, eikä pakko vaatimusta ole sapatin suhteen. Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Tämä siksi ettei kukaan tuomitsisi toista sapatinvietto määräyksillä. Hyvä ohjenuora on pitää lepopäivää Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi, - itsensä lepäämiseksi,- olkoon nyt vaikka lauantai tai sunnuntai. Saa pitää vaikka kaikki vanhan liiton aikaiset laitkin jos intoa ja niistä tykkää. Mutta niinkun tässä sanotaan ettei ne hyödytä, eikä lihaa säästä.

Kol 2:16-23) "Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta, jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: "Älä tartu, älä maista, älä koske!" sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan? Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi."
Pelastuminen ei ole päivistä kiinni.

Room. 14:5-6 "Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa."

Uudessa liitossa on toisin kuin vanhassa!

Oli kyseessä vuosi 1953. Tapahtuma paikka oli pyynikin tori Tampereella Paikka johon rakennettiin myöhemmin uimahalli. Siin lähettyvillä oli rakennus firma mennyt konkurssiin joten sen tavarat myytiin huutokaupalla. Sitten oli sunnutai päivä 11 toista aikaan kun tulin töihin repsikaksi kuorma auton kuljettajalle. meidä oli määrä voiedä nämä rakennus aineet pois paikalta suununtain aikana

Kuitenkin lastatessamme paikalle tuli poliisi ja sanoi, että mitä pitää sakottaa Sunnuntai työn teosta. Mikäs siitä Kuski näytti toista lappua jossa oli määräys tavarat pitää saada pois Sunnuntain aikana. Silloin Poliisi hymyili ja
sanoi tää vanha kirkkolaki on vielä sakon uhalla
voimassa, mutta tään nykykussin mukaan tää olis 50 Euro senttiä.

Me maksoimme sakon ja Poliisi sanoi nyt voitte ajaa tavaraa niin kauvan kun se on loppuun ajettu. Me teimme niin eikä enempää lisäsakkoja tullut.

Joten ei minua ole vielä koskaan lauvantai työstä rangaistu päin vastoin on aina yllytetty tekemään kaikki työt lauvantaina. Tästä jutusta minä myöhemmin sain kipinän ottaa selville totuus Sunnutaista jolle on annettu pakkomääräyksiä. tulihan sekin selville Ettei Sunnuntai mikään oikea pyhä olekaan, Vaan se on
tehty Rangaistus päiväksi. Normaaleille ihmisille

Hyviä Sakkopäiviä vaan teille sunnuntain rikkojille terveisin Antti

Vapahtajamme Jeesus johtaa taivaallista ylistyslaulukuoroa jo täällä ajassa. Tähän kuoroon kuuluu monenlaisia ääniä, korkeista naisäänistä mataliin miesääniin.
Partituuri on Raamattu, siihen on kirjoitettu suloiset luomisen alkutahdit, ja siihen on kirjoitettu myös viikottainen tauonpaikka. Kuoro siinä hetkellä on äänistään hiljaa, vaikka musiikki (aika) etenee koko ajan, hiljaisuuskin kuuluu musiikkiin.
Tämä etenee sävellykseltään ajassa kohti ikuisuuksia, sisältäen nämä ns. hengähdyspaikat, ja hetket, milloin kuullaan myös se "hiljaisuus", jossa kuuluu sydämiin myös se Majesteettinen läsnäolo.

Vapahtajan, Luojamme toimiessa kapelimestarina, tässä hiljaisuuden hetkessä, jonka Hän on luonut partituuriin, ja ihmisen elämään haluaa, että katseemme nostamme hänen haavoitettuihin käsiinsä, ilman että tekisimme silloin mitään, (omat työt) että näkisimme siunaavan hetken, ennenkuin jatkamme sitä armon laulua.
(Sillä armosta te olette pelastetut, ette tekojen kautta ettei kukaan kerskaisi).

Tämä kuoro laulaa Vapahtajan ylistyslaulua joka päivä, ja tämä laulu on myös se hiljainenkin hetki, joka viikkoon piirrettynä, pysähdyspaikaksi.

Nuottikirjoituksissakin on taukopaikkoja, vaikkapa, kahdeksasosatauko, neljäsosa, .. puolitauko ja kokotauko. Siihen nuottiimme sisältyen joudumme pitämään taukoa, sairaudesta tahi muusta syystä, ja olkoon ne sitten niitä muita taukoja, mutta kokotauko on lepopäivä, päivä jolloin erikoisesti nostamme katseemme
niihin haavoitettuihin käsiin, (koska voi olla, ettei siinä arjen laulun keskellä niin kaikessa kerkeä katselemaan lunastuksemmme hintaa, ja joillain voi se jopa hieman unohtua).

Tässä kuorossa näkyy olevan myös laulajia, jotka eivät huomaa sitä, että kun partituuri on kirjoitettu, niin nuotit ja tauot on siihen kirjoitettu tarkalleen Jumalallisella kynällä, ja niin niitä väärään paikkaan hihkastuja ääniä kuuluu siinä sitten, mihin niitä ei ole kirjoitettu.

Näin voi olla harjoittelevan orkesterin kohdalla.
Kapelimestari voi siihen sanoa, ja otattaa uudestaan ja uudestaan, ja viikko myös toistuu, jotkut oppii toiset ei. Siinä ei opita hiljaisuuden syviä kohtia, ja kuoro ei siltäosin soi ajassamme sointuisasti.

Nuotteja ei osata lukea, valitettavasti. vmp.

MIKSI LEPOPÄIVÄN (SAPATIN) VIETTO ON TÄRKEÄTÄ?

Lepopäivän vietto perustuu luomiseen ja on siten luomisen muisto. (1 Moos 2:1-3, 2 Moos 20:8-11) Sapatti on myös "merkki" ihmisen ja Jumalan välillä ikuisesti. (2 Moos 31:13-17) Sapattia onkin vietetty kaikkina maailmanaikoina. Käsitys että sapatti oli vain "juutalaisten juhla" ei siten pidä paikkaansa. Sapattia vietettiin jo vuosisatoja ennen kuin oli ensimmäistäkään juutalaista olemassa.

Ihminen tarvitsee lepopäivän. Levättyään seitsemäntenä päivänä Jumala erotti ja pyhitti lepopäivän ihmiselle jolloin ihmisen lepäisi ja mietiskelisi luomistekoja ja luodut näkisivät Luojan hyvyyden ja rakkaus Luojaan vahvistuisi. Lepopäivä annettiin koko ihmiskunnalle. Jumalan tarkoitus on että ihminen panisi sivuun kaikki omat harrastuksensa, työnsä ja pyrkimyksensä voidakseen vapaammin ajatella ja palvella Jumalaa.

Lepopäivää ei pidä sekoittaa fariseusten arvottomiin ihmiskäskyihin. Jumala on antanut ohjeensa sapatin viettoon: "Jos et polje tomuun sapattia etkä aja omia etujasi minun pyhänä päivänäni, jos nimität sapattia ilon päiväksi ja Herran pyhää päivää kunnian päiväksi, jos kunnioitat sitä niin ettet kulje omilla asioillasi, et käy kauppaa etkä aja omia etujasi, silloin saat iloita Herrasta." (Jes 58:13-14) VKR: "Etkä puhu joutavia", tarkoittaa ettei sapattiin sopimattomista asioista edes puhuta. Ajatuksia ei sapattina tule pitää maallisissa asioissa.

Sapatti on sopiva päivä tavata omaisia ja tehdä evankeliumin työssä hyvää. Vaikka kristitty vaeltaakin Hengessä päivittäin ovat monet työn ja perheiden vuoksi kiireisiä. Ihminen tarvitsee sapatin virkistyäkseen henkisesti, hengellisesti ja ruumiillisesti. Sapattia vietetään koska se on Jumalan käsky: "Muista pyhittää lepopäiväsi." (2 Moos 20:8-11, 5 Moos 5:12-15) Sapatti vahvistettiin Siinailla, mutta sitä ei silloin tehty tunnetuksi. Sapatti oli Israelin kansalle myös synnistä vapautumisen muisto kun Jumala vapautti kansansa Egyptin orjuudesta.

Luomisessa säädetty päivä on edelleen voimassa koska Jumalan lakikin on voimassa.(Jes 66:23, Luuk 16:17) Joka yhtäkin käskyä rikkoo, rikkoo koko lain. Sapatti koetteleekin kuuliaisuutta ja rakkautta (Jaak 2:10-12, 1 Joh 5:3, 1 Joh 2:4) Sapatti viittaa Jumalaan Luojana ja siksi sapatti erottaa oikean Jumalan epäjumalista. Kaikki seitsemännen päivän viettäjät osoittavat sapatin vietollaan olevansa taivaan ja maan Luojan palvelijoita. Näin sapatti pysyy merkkinä ihmisen kuuliaisuudesta ja liitosta Luojansa kanssa ikuisesti. Lepopäiväkäskystä selviää Lain- antajan nimi ja arvo.

Jeesuksen Kristuksen omat sanat kertovat ettei Hän muuttanut sapattia. (Matt 5:17-19) Hän puhui Jerusalemin hävityksestä joka tapahtui vuonna 70 jkr "Rukoilkaa että ette joutuisi pakomatkalle sapattina." (Matt 24:20) Apostoli Johanneskin vietti sapattia (Ilm 1:10)

Raamatullinen viikon seitsemäs päivä (jonka Jumala itse sääti luomisessa ja laissaan) on lauantai. Suomessa muutettiin viikon päiväjärjestystä 1.1.1973 siten että ensimmäisestä päivästä (sunnuntai) tehtiin seitsemäs päivä ihmisasetuksella lainsäädännön keinoin. Monissa maissa lauantai on edelleen viikon seitsemäs päivä.Sapatin muuttamiselle ei ole Raamatullisia perusteita. Siksi sapatin viettäjiä Herralle uskollisia on ollut kaikkina maailman aikoina. Sapattia vietetään uudessa maassakin. (Jes 66:22-23)

OVATKO JUMALAN KÄSKYT VOIMASSA UUDENKIN LIITON AIKANA?

(Anteeksi: Kysymysmerkit kone teki häiriönä)

Jos Jumalan laki olisi voitu poistaa, syntiä ei olisi enää olemassa ja Kristuksen uhrikuolema olisi ollut turha. Laki ilmaisee Jumalan luonteen pyhyyden vastakohtana ihmisen synnillisille taipumuksille, ja kun laki vastaanotetaan uskossa Kristukseen tulee laista myös kristitylle mieluisia asia.

- ?Sitähän Jumalan rakastaminen on että me pidämme Hänen käskynsä eivätkä ne ole raskaita noudattaa.? (1 Joh 5:3)
- ?Mutta laista ei häviä piirtoakaan, enemmin katoavat taivas ja maa.? (Luuk 16:17)
- ?Älkää luulko että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan, en minä ole tullut kumoamaan vaan toteuttamaan.? (Matt 5:17-20) (VKR ?täyttämään? =Jeesus antoi lain noudattamisesta esimerkin meille noudattamalla itse lakia, sekä vanhurskautti ihmisen uhrinsa kautta kadutuista lain rikkomuksista.)
- ?Herran laki on täydellinen, se virvoittaa sielun. Herran ohjeet ovat luotettavat, ne neuvovat taitamatonta? Ps 19:8
- ?Kumoammeko me siis lain vetoamalla uskoon? Emme suinkaan, me päinvastoin vahvistamme mitä laki sanoo.? (Room 3:31)
- ?Laki itse on silti pyhä, ja käsky on pyhä, oikea ja hyvä.? Room 7:12
- ?On yhdentekevää onko ihminen ympärileikattu vai ei; tärkeää on Jumalan käskyjen noudattaminen.? (1 Kor 7:19)
- ?Joka sanoo tuntevansa Hänet, mutta ei pidä Hänen käskyjänsä on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. (1 Joh 2:3-5)
- ?Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni.? (Joh 14:15, 21)

Kenenkään ei tarvitse noudattaa lakia omassa voimassaan. Jumala on luvannut uuden liiton aikana oman Henkensä voiman, että ihminen voisi elää Jumalan tahdon mukaan. (Hepr 8:8-10, Hes 36:26-27, Jer 31:31-34) Raamatun opetuksen mukaan uuden liiton Kristittynä olemisen ehtona ja edellytyksenä onkin Jumalan lain olemassaolo sydämen lihatauluissa mieluisena asiana. Näin Jumalan ja ihmisen tahdot yhtyvät pyhyydessä. (Ilm 14:12) Rakkaudesta Jumalaan ja kiitollisena pelastuksesta ihminen tahtoo olla Jumalalle kuuliainen (Room 6:15-18, Gal 5:22-25)

Lain tehtävänä on opettaa mikä on syntiä ja herättää synnin tuntoa, joka taas herättää tarpeen Kristuksen uhriveren sovitukseen. (Room 3:20, Room 7:7, 1 Joh 3:4 ) Seremonialait jotka kuuluivat vanhan liiton uhripalvelusjärjestelmään lakkasivat olemasta voimasta Jeesuksen kuollessa ristillä. (Ef 2:15, Hepr 7:11-28, 9:9-10)

Kristus oli ?lain loppu? (loppu kreikan telos =lopputulos ja päämäärä) näille vanhan liiton uhripalvelusasetuksille koska ne olivat vain vertauskuva taivaallisesta pappispalveluksesta ja Jeesuksen uhrista. (Hepr 8 luku) Laki ei tee ihmistä vanhurskaaksi, eikä pelasta, mutta voi tehdä pelastuksen mahdottomaksi, sillä tahallinen kapina lakia vastaan on syntiä joka ilman katumusta ja kääntymystä aiheuttaa kuolemantuomion. Raamattu ei tunne armoa joka kattaisi katumattomat ja kääntymättömät synnit. (Room 6:23, Luuk 10:25-28)

Laissa on 10 käskyä. Ei 9 käskyä. Jaak 2:10-12 opettaa että yhdenkin käskyn hylkääminen tarkoittaa koko lain hylkäämistä ja rikkomista. Laki ja evankeliumi ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa. Kumpikaan ei kumoa toistaan, vaan saarnataan rinnakkain. Jumalan käskyt ovat rakkauden käskyt. Mikään hallitus ei voi pysyä pystyssä ilman lakeja. Rakkaus ja laki kuuluvat yhteen uskon kautta. (1 Tim 1:5) Käskyt opettavatkin miten ihmisen tulee rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiään. ?Lain kuningaskäsky? (Matt 22:36-40) on yhteenveto Jumalan 10 käskyn siveyslaista. Kumpikaan ei kumoa toistaan. ?Lain kuningaskäsky? vahvistaa 10 käskyn lain ja onkin tiivistelmä kaikesta lain ja profeettojen opetuksesta.

Jeesus antoi meille esimerkin kuuliaisuudesta. Erehdymme kuitenkin elämämme aikana monin tavoin ja jokainen on syntiä tehnyt. Siksi tarvitsemme armoa jatkuvasti, mutta uuden liiton kristitty vihaa syntiä, eikä halua tehdä syntiä tahallaan. (Room 3:23, 1 Joh 2:1, Ef 1:7)