MOIII!! =)

Voi että... elämä on välillä tosi ihanaa. Välillä ei. Heittelee kovasti.
Olin Piikkiössä leirillä. Oli ihanaa olla Jeesuksen sylissä. Mä täytyin Pyhällä hengellä, ja siellä parani paljon sairaita. Yksi puhevikanen tyttö alkoi yhtäkkiä puhua ihan selvästi. Nivelvika parani. Mä luulen että Jumala antoi mulle käsilläparantamisen armolahjan. Rukoilin yhden ihmisen puolesta, sillä oli polvi huonossa kunnossa. Kallis leikkaus odotti. Vaan Jumala otti ja paransi. Mä pistin käteni sen polven päälle ja... se oli ihan oikeesti uskomatonta. Yhtäkkiä se poika pysty tekemään sellasia liikkeitä mitä se ei ollu pystyny tekeen moneen vuoteen. Se polvi parani. PARANI JEESUKSEN NIMESSÄ JA VERESSÄ. Se oli ihan ihmeissään se poika, olisitte nähny sen ilmeen... !! =)
Jeesus elää. Totisesti elää. Mä sanon teille ihmiset, että älkää etsikö elämäänne vastauksia mistään muualta kuin JEESUKSESTA. Koittakaa Häntä, ette pety. Jeesus voitti kuoleman jotta me saatais syntimme anteeksi ja iankaikkinen elämä. HALLELUJA, kiitos Jeesus siitä.
"Maksettu on velkani mun..." !
1295480
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 129

Vanhimmat

"Maksettu on velkani mun..." !

Ai pystyt maksamaan velatkin ihmekonstilla. Huippu homma. Sittenhän varmaan Soneralla olisi sinulle käyttöä. Vanhoja UMTS-lupa velkojahan on vielä jäljellä miljarditolkulla.

Jos ette ole Kaj-Erikin keittämästä sopasta kertovaa nettikirjaa ole saaneet vielä käsiinne, niin hankkikaa. Jos kuka vielä ei usko jumalaan, niin jonkinlainen hight-tech-hype sielunvihollinen saattaisi kirjan perusteella hyvinkin olla olemassa.

Kiitos Jennni avauksesta. Valvoja sai täten tämänkin asian esitettyä näin saumattomasti vastauksena viestiisi ja ehdottomasti ilman aasinsiltoja ;)

Äänestä

kylla, jumala elaa ja toimii! ei ainostaan raamatun aikoina vaan tanaankin! halleluja! :D

Äänestä

"Kokeilkaa Häntä, ette pety!"

Minä olen kokeillut ja petytty on! Tiedän myös monia monia muita jotka on kokeilleet ja pettyneet, että turha luvata katteettomia lupaúksia, Jenni hyvä!

Kerro minulle, Jenni, miksi Jumala parantaa suomalaisen hyvinvointivaltion kasvatin nivelvian, puhevian tai polvivian (älä vain sano että myös kavatti jonkun jalkaa pari senttiä!:D), mutta ei parantanut toisen, 3-vuotiaan, koko pienen elämänsä hirvittäviä kipuja kärsineen lapsen syöpää, jonka puolesta esirukoiltiin?

Oliko ongelma siinä KUKA lapsen puolesta rukoili, ettei se ollutkaan armolahjan saanut Jenni joka rukoili, vaan joku toinen?

Miksi se puhevika, polvivamma tai nivelvika on niin tärkeä, verrattuna pienen lapsen syöpään?

Tai taas kerran sama kysymys; miksi se Jumala, lapsiaan rakastava Isä, ei auta pientä pedofiilin armoilla elävää lasta, vaan antaa insestin jatkua vuodesta toiseen tekemättä asialle mitään lapsen rukouksista huolimatta?

MIKSI se puhevika on niin tärkeä? Ehkä se onkin vain helpompi parantaa kuin syöpä tai joku muu...

Jos Jumala katsoo, että sinä, Jenni olet niin tärkeä henkilö (tai sinun sanoillasi sanottuna varmaan niin vaatimaton nöyrä pieni Jumalan välikäsi) että luottaa sinulle parantamisen armolahjan, niin toki Hän antaa sinulle myöskin vastausken näihin kysymyksiin.

Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se, että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?

Kumman luulisit poikivan enemmän käännynnäisiä, ihmeparantumisten, vai selkeiden vastausten näihin kysymyksiin?

Mutta eihän sinulla ole vastauksia eihän...vain Jumala yksin tietää, vai?

Jos se riittää sinulle niin sitten se riittää. Minulle se ei riitä.

Äänestä
  • pahoillani jos sinulla on jaanyt noin karvaita kokemuksia. uskon kuintenkin, etta syy ei ole ollut jumalassa vaan ihmisissa tai saatanassa.

    "Kerro minulle, Jenni, miksi Jumala parantaa suomalaisen hyvinvointivaltion kasvatin nivelvian, puhevian tai polvivian (älä vain sano että myös kavatti jonkun jalkaa pari senttiä!:D), mutta ei parantanut toisen, 3-vuotiaan, koko pienen elämänsä hirvittäviä kipuja kärsineen lapsen syöpää, jonka puolesta esirukoiltiin?"

    -eiko se ole hyva asia etta jumala parantaa? kun rukoilemme jumalan tahoa esim. parantumisessa, se ei tarkoita, etta tapahtuisi niinkuin me haluamme. molemmat, niin parantuminen tai ei, ovat rukousvastauksia. joskus jostain syysta on jumalan tahto, etta ihminen sairastaa. mutta on turha menna "ronkkimaan" syyta, koska sita ei valttamatta tieda. uskon, etta jos on sellaisesta sairaudesta kyse, jota ei ole itse aiheuttanut, on pitkalla tahtaimella jokin tarkoituspera. jumala ei halua antaa ihmisten sairastaa huvin vuoksi.

    "MIKSI se puhevika on niin tärkeä? Ehkä se onkin vain helpompi parantaa kuin syöpä tai joku muu..."

    -tiedan eraan tyton (ex. kaverini sisko) jolla on paha puhevika (johtuu aivoissa olevasta vauriosta). hanella se on ollut syntymastaan asti ja syyta ei tiedeta. han on nyt 20 vuotias, ja han puhuu "sossottamalla". todellakin saalin hanta. hanta on pienena siita kiusattu. joten minusta on todella ihana kuulla jos jumala tallaisen sairauden parantaa.
    ja mita syopaan tulee, tiedan henkiloita jotka jumala on parantaneet syovasta. eli kyse ei ole siita mika on "helpompi" parantaa. jumalalle kaikki on mahdollista. onhan han herattanyt kuolleitakin.

    "Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se, että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?"

    -kyllaha raamatun aikoina monet ihmiset nakivat ihmeparannuksia mutta eivat silti uskoneet.

    "Mutta eihän sinulla ole vastauksia eihän...vain Jumala yksin tietää, vai? Jos se riittää sinulle niin sitten se riittää. Minulle se ei riitä."

    -niinkuin sina sanoit, etta jumala yksin tietaa (joitakin asioita), se on totta. ehka se ei sitten riita sinulle. ikavaa...

    Äänestä

  • StarEye kirjoitti:

    pahoillani jos sinulla on jaanyt noin karvaita kokemuksia. uskon kuintenkin, etta syy ei ole ollut jumalassa vaan ihmisissa tai saatanassa.

    "Kerro minulle, Jenni, miksi Jumala parantaa suomalaisen hyvinvointivaltion kasvatin nivelvian, puhevian tai polvivian (älä vain sano että myös kavatti jonkun jalkaa pari senttiä!:D), mutta ei parantanut toisen, 3-vuotiaan, koko pienen elämänsä hirvittäviä kipuja kärsineen lapsen syöpää, jonka puolesta esirukoiltiin?"

    -eiko se ole hyva asia etta jumala parantaa? kun rukoilemme jumalan tahoa esim. parantumisessa, se ei tarkoita, etta tapahtuisi niinkuin me haluamme. molemmat, niin parantuminen tai ei, ovat rukousvastauksia. joskus jostain syysta on jumalan tahto, etta ihminen sairastaa. mutta on turha menna "ronkkimaan" syyta, koska sita ei valttamatta tieda. uskon, etta jos on sellaisesta sairaudesta kyse, jota ei ole itse aiheuttanut, on pitkalla tahtaimella jokin tarkoituspera. jumala ei halua antaa ihmisten sairastaa huvin vuoksi.

    "MIKSI se puhevika on niin tärkeä? Ehkä se onkin vain helpompi parantaa kuin syöpä tai joku muu..."

    -tiedan eraan tyton (ex. kaverini sisko) jolla on paha puhevika (johtuu aivoissa olevasta vauriosta). hanella se on ollut syntymastaan asti ja syyta ei tiedeta. han on nyt 20 vuotias, ja han puhuu "sossottamalla". todellakin saalin hanta. hanta on pienena siita kiusattu. joten minusta on todella ihana kuulla jos jumala tallaisen sairauden parantaa.
    ja mita syopaan tulee, tiedan henkiloita jotka jumala on parantaneet syovasta. eli kyse ei ole siita mika on "helpompi" parantaa. jumalalle kaikki on mahdollista. onhan han herattanyt kuolleitakin.

    "Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se, että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?"

    -kyllaha raamatun aikoina monet ihmiset nakivat ihmeparannuksia mutta eivat silti uskoneet.

    "Mutta eihän sinulla ole vastauksia eihän...vain Jumala yksin tietää, vai? Jos se riittää sinulle niin sitten se riittää. Minulle se ei riitä."

    -niinkuin sina sanoit, etta jumala yksin tietaa (joitakin asioita), se on totta. ehka se ei sitten riita sinulle. ikavaa...

    ...vai pitäisikö sanoa sinisilmälle:)

    "Eikö se ole hyvä että Jumala parantaa?"

    Vastaan kysymyksellä:
    Eikö se ole räikeä EPÄOIKEUDENMUKAISUUS, että esim. jonkun aikuisen syöpä paranee, mutta jonkun lapsen syöpä ei parane? Puhumattakaan siitä, että siinä missä Jumala korjaa jonkun puhevian, Hän kaikkivaltiudestaan, ja suuresta rakkaudestaan huolimatta jättää jonkun esim. pedofiliasta kärsivän lapsen tilanteen korjaamatta?

    "Kun rukoilemme Jumalan tahtoa parantumisessa niin se ei tarkoita että tapahtuisi niinkuin me haluamme"

    No tokihan minä sen olen jo huomannut!

    "Joskus jostain syystä on Jumalan tahto että ihminen sairastaa"

    Väitätkö todella että Jumala, jonka sanotaan rakastavan ihmisiä, tahtoo että joku lapsi sairastaa syöpää, AIDSia tai tahtoo että joku lapsi kärsii insestistä?

    "Jumalalle kaikki on mahdollista"

    Nimenomaan! Miten siis on mahdollista että Jumala, kaikkivaltias ihmisiä rakastava Isä, vain katsoo vierestä kun jotakin pientä lasta raiskataan vuodesta toiseen, ja ehkä korkeintaan - kuten olen kuullut - itkee tirauttaa ehkä kyyneleen tai pari tämän lapsen vuoksi, mutta ei kuitenkaan tee mitään konkreettista auttaakseen tätä lasta?
    Olisi sinunkin varmaan avartavaa esim. katsoa jokin lapsipornofilmi ihan vain ymmärtääksesi MISTÄ tässä puhutaan, ja sitten miettiä asiaa uudestaan tältä kannalta.
    Ymmärrätkö ettei tämä ole samantasoinen asia kuin puhevika?

    "Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?"

    Vastaat siihen:"Kyllähän raamatun aikoina monet ihmiset näkivät ihmeparannuksia mutta eivät silti uskoneet"

    Saanen kysyä että miten se liittyi tähän asiaan, että Jeesuksen aikanakaan monet eivät uskoneet ihmeparantumisista huolimatta?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...vai pitäisikö sanoa sinisilmälle:)

    "Eikö se ole hyvä että Jumala parantaa?"

    Vastaan kysymyksellä:
    Eikö se ole räikeä EPÄOIKEUDENMUKAISUUS, että esim. jonkun aikuisen syöpä paranee, mutta jonkun lapsen syöpä ei parane? Puhumattakaan siitä, että siinä missä Jumala korjaa jonkun puhevian, Hän kaikkivaltiudestaan, ja suuresta rakkaudestaan huolimatta jättää jonkun esim. pedofiliasta kärsivän lapsen tilanteen korjaamatta?

    "Kun rukoilemme Jumalan tahtoa parantumisessa niin se ei tarkoita että tapahtuisi niinkuin me haluamme"

    No tokihan minä sen olen jo huomannut!

    "Joskus jostain syystä on Jumalan tahto että ihminen sairastaa"

    Väitätkö todella että Jumala, jonka sanotaan rakastavan ihmisiä, tahtoo että joku lapsi sairastaa syöpää, AIDSia tai tahtoo että joku lapsi kärsii insestistä?

    "Jumalalle kaikki on mahdollista"

    Nimenomaan! Miten siis on mahdollista että Jumala, kaikkivaltias ihmisiä rakastava Isä, vain katsoo vierestä kun jotakin pientä lasta raiskataan vuodesta toiseen, ja ehkä korkeintaan - kuten olen kuullut - itkee tirauttaa ehkä kyyneleen tai pari tämän lapsen vuoksi, mutta ei kuitenkaan tee mitään konkreettista auttaakseen tätä lasta?
    Olisi sinunkin varmaan avartavaa esim. katsoa jokin lapsipornofilmi ihan vain ymmärtääksesi MISTÄ tässä puhutaan, ja sitten miettiä asiaa uudestaan tältä kannalta.
    Ymmärrätkö ettei tämä ole samantasoinen asia kuin puhevika?

    "Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?"

    Vastaat siihen:"Kyllähän raamatun aikoina monet ihmiset näkivät ihmeparannuksia mutta eivät silti uskoneet"

    Saanen kysyä että miten se liittyi tähän asiaan, että Jeesuksen aikanakaan monet eivät uskoneet ihmeparantumisista huolimatta?

    Jatkoit teemaa, jonka aloitin, mutta sitten hylkäsin, enkä postannut sitä. Nimittäin lapsenuskoisille, jolle maailma on viaton ja hyvä. Ja Jumalusko niin helppoa. Kai se ajaa oma asiansa. Ennen pitkää elämää kuitenkin opettaa, ja voi olla kovakin paikka. Ne, jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi.

    Kysymys johon lapsenuskoisille aina palaan, on Estonian onnettomuus. Kuinka millään varjeluksella selitetään, että 16 ruotsalaista rippikoululaista hukkui?

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Jatkoit teemaa, jonka aloitin, mutta sitten hylkäsin, enkä postannut sitä. Nimittäin lapsenuskoisille, jolle maailma on viaton ja hyvä. Ja Jumalusko niin helppoa. Kai se ajaa oma asiansa. Ennen pitkää elämää kuitenkin opettaa, ja voi olla kovakin paikka. Ne, jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi.

    Kysymys johon lapsenuskoisille aina palaan, on Estonian onnettomuus. Kuinka millään varjeluksella selitetään, että 16 ruotsalaista rippikoululaista hukkui?

    Minäkin haluaisin ajatella että ennen pitkää elämä opettaa. Mutta olen joutunut toteamaan ettei elämä välttämättä opetakaan kaikkia, vaikka haluaisikin, kaikki eivät näet ota elämän oppia vastaan, vaan pakenevat tämän elämän tosiasioita uskoon.

    "Ne jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi?"

    Ja annettaisiin näiden "viattomien" lapsenuskoisten uskotella esim. lapsille että on olemassa jotain suojelusenkeleitä jotka varjelee ja tulee pelastaan pulasta? Mitä sitten kun ei tulekaan? Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...vai pitäisikö sanoa sinisilmälle:)

    "Eikö se ole hyvä että Jumala parantaa?"

    Vastaan kysymyksellä:
    Eikö se ole räikeä EPÄOIKEUDENMUKAISUUS, että esim. jonkun aikuisen syöpä paranee, mutta jonkun lapsen syöpä ei parane? Puhumattakaan siitä, että siinä missä Jumala korjaa jonkun puhevian, Hän kaikkivaltiudestaan, ja suuresta rakkaudestaan huolimatta jättää jonkun esim. pedofiliasta kärsivän lapsen tilanteen korjaamatta?

    "Kun rukoilemme Jumalan tahtoa parantumisessa niin se ei tarkoita että tapahtuisi niinkuin me haluamme"

    No tokihan minä sen olen jo huomannut!

    "Joskus jostain syystä on Jumalan tahto että ihminen sairastaa"

    Väitätkö todella että Jumala, jonka sanotaan rakastavan ihmisiä, tahtoo että joku lapsi sairastaa syöpää, AIDSia tai tahtoo että joku lapsi kärsii insestistä?

    "Jumalalle kaikki on mahdollista"

    Nimenomaan! Miten siis on mahdollista että Jumala, kaikkivaltias ihmisiä rakastava Isä, vain katsoo vierestä kun jotakin pientä lasta raiskataan vuodesta toiseen, ja ehkä korkeintaan - kuten olen kuullut - itkee tirauttaa ehkä kyyneleen tai pari tämän lapsen vuoksi, mutta ei kuitenkaan tee mitään konkreettista auttaakseen tätä lasta?
    Olisi sinunkin varmaan avartavaa esim. katsoa jokin lapsipornofilmi ihan vain ymmärtääksesi MISTÄ tässä puhutaan, ja sitten miettiä asiaa uudestaan tältä kannalta.
    Ymmärrätkö ettei tämä ole samantasoinen asia kuin puhevika?

    "Jos parantumisten tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jumalaan, Hänen olemassaoloonsa ja rakkauteensa, niin mitä tekisikään se että Hän antaisi vastaukset näihin kysymyksiin?"

    Vastaat siihen:"Kyllähän raamatun aikoina monet ihmiset näkivät ihmeparannuksia mutta eivät silti uskoneet"

    Saanen kysyä että miten se liittyi tähän asiaan, että Jeesuksen aikanakaan monet eivät uskoneet ihmeparantumisista huolimatta?

    et tunnu ymmartavan, etta tassa maailmassa on pahuus. saatana hallitsee niita ihmisia jotka eivat ole uskossa. ja niin kauan on pahuutta tassa maailmassa kuin on ihmisia. valitettavasti jotkut lapset karsivat pedofiileista jotka ovat mieleltaan sairaita. pedofiilien kohtalo tulee olemaan helvetillinen.

    "Saanen kysyä että miten se liittyi tähän asiaan, että Jeesuksen aikanakaan monet eivät uskoneet ihmeparantumisista huolimatta?"

    -sita, etta vaikka sina nakisit monta ihmetapausta jonka jumala tekee, et uskoisi haneen kuitenkaan. vaikka siis saisit kaikki vastaukset jotka haluat, et tule tuolla asenteella haneen uskomaan koskaan. eli ainoastaan jumala voi siihenkin vaikuttaa.

    Äänestä

  • elämäänsä katkeroituneen ihmisen vuodatus.

    Katkeruus syö ihmisen sisintä.

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Jatkoit teemaa, jonka aloitin, mutta sitten hylkäsin, enkä postannut sitä. Nimittäin lapsenuskoisille, jolle maailma on viaton ja hyvä. Ja Jumalusko niin helppoa. Kai se ajaa oma asiansa. Ennen pitkää elämää kuitenkin opettaa, ja voi olla kovakin paikka. Ne, jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi.

    Kysymys johon lapsenuskoisille aina palaan, on Estonian onnettomuus. Kuinka millään varjeluksella selitetään, että 16 ruotsalaista rippikoululaista hukkui?

    "Kuinka millään varjeluksella selitetään, että 16 ruotsalaista rippikoululaista hukkui?"

    on rajallinen eikä kykene selittämään kaikkea mitä maailmassa tapahtuu.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Minäkin haluaisin ajatella että ennen pitkää elämä opettaa. Mutta olen joutunut toteamaan ettei elämä välttämättä opetakaan kaikkia, vaikka haluaisikin, kaikki eivät näet ota elämän oppia vastaan, vaan pakenevat tämän elämän tosiasioita uskoon.

    "Ne jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi?"

    Ja annettaisiin näiden "viattomien" lapsenuskoisten uskotella esim. lapsille että on olemassa jotain suojelusenkeleitä jotka varjelee ja tulee pelastaan pulasta? Mitä sitten kun ei tulekaan? Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?

    "Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?"

    joukkoineen riehuu kaiken aikaa maailmassa ja pyrkii tekemään tuhojaan.

    Eiköhän se sama arkkitehti löydy myös Heinon pariskunnan raakan ja suunnitelmallisen murhan takaa.

    Jos ihminen antaa elämänsä Jumalan käteen, niin silloin hänellä on varma tieto siitä, että Saatana ei kykene vahingoittamaan tms. häntä enempää kuin Jumala sallii.

    Jumala voi toki sallia meille itse kullekin tiettyjä kärsimyksiä, sairauksia jne. mm. kasvattaakseen meitä. Tiedän omasta kokemuksesta.

    Mutta sehän tässä asiassa on fair play, että jokainen ihminen saa vapaasti kenenkään pakottamatta valita, kummalla puolella hän haluaa maallista matkaansa taapertaa:

    1) Voittajan puolella = Jumalan puoli. Jeesus Kristus voitti kuoleman ja Saatanan Golgatan ristillä.

    vai

    2) Häviäjän puolella = Saatanan puoli. Häviäjä kyllä tarjoaa omilleen monenlaista houkutinta (mm. viina, huumeet yme.) pitääkseen "joukot kasassa".

    Ja sitten vielä hyvin merkittävä pointti: Voittajan puoli jatkaa paremmalla osastolla sen jälkeen, kun silmät aikanaan täällä ajassa viimeisen kerran sulkeutuvat.
    Osaston valinta on tehtävä silloin, kun silmät vielä pysyvät avoinna.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?"

    joukkoineen riehuu kaiken aikaa maailmassa ja pyrkii tekemään tuhojaan.

    Eiköhän se sama arkkitehti löydy myös Heinon pariskunnan raakan ja suunnitelmallisen murhan takaa.

    Jos ihminen antaa elämänsä Jumalan käteen, niin silloin hänellä on varma tieto siitä, että Saatana ei kykene vahingoittamaan tms. häntä enempää kuin Jumala sallii.

    Jumala voi toki sallia meille itse kullekin tiettyjä kärsimyksiä, sairauksia jne. mm. kasvattaakseen meitä. Tiedän omasta kokemuksesta.

    Mutta sehän tässä asiassa on fair play, että jokainen ihminen saa vapaasti kenenkään pakottamatta valita, kummalla puolella hän haluaa maallista matkaansa taapertaa:

    1) Voittajan puolella = Jumalan puoli. Jeesus Kristus voitti kuoleman ja Saatanan Golgatan ristillä.

    vai

    2) Häviäjän puolella = Saatanan puoli. Häviäjä kyllä tarjoaa omilleen monenlaista houkutinta (mm. viina, huumeet yme.) pitääkseen "joukot kasassa".

    Ja sitten vielä hyvin merkittävä pointti: Voittajan puoli jatkaa paremmalla osastolla sen jälkeen, kun silmät aikanaan täällä ajassa viimeisen kerran sulkeutuvat.
    Osaston valinta on tehtävä silloin, kun silmät vielä pysyvät avoinna.

    "Saatana joukkoineen riehuu kaiken aikaa maailmassa ja pyrkii tekemään tuhojaan."

    Jos Jumala on kaikkivaltias, myös saatanan luonut, niin toki Hän pystyisi estämään saatanan riehumisen ja auttamaan edes pieniä lapsia!

    Sen minkä Jumala on luonut Hän varmasti pystyy myös tuhoamaan.
    Miksi Hän antaa tuhota pieniä lapsia, mutta ei tuhoa itse saatanaa (jos oletetaan näiden rikosten olevan saatanan aikaansaamia)?

    "Jos ihminen antaa elämänsä Jumalan käteen, niin silloin hänellä on varma tieto siitä, että saatana ei kykene vahingoittamaan tms. häntä enempää kuin Jumala sallii."

    Eikö Jeesus sanonut että "lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta"?

    Lapsen uskoa puhtaampaa uskoa ei ole kenelläkään.

    Jos Jumala siis mielestäsi sallii saatanan vahingoittaa näitä pieniä viattomia, aikuisiin ja ennenkaikkea Jumalaan LUOTTAVIA kallisarvoisia olentoja hirveimmällä saatanallisimmalla mahdollisella tavalla, niin saanen kysyä millä tavalla se niitä lapsia "kasvattaa"? Tekeekö se heistä jotenkin "jalompia" ihmisiä vai?

    Minä olen nähnyt näitä pieniä, ja jo aikuiseksikin kasvaneita lapsia, ja voin vain kertoa sinulle sellaisen tiedon, ettei tuollaiset kokemusket kasvata ketään yhtään mitenkään. Se rampauttaa ja jättää sanoinkuvaamattoman hirvittävät jäljet sieluun, jotka ei parane koskaan!

    Puhu siinä sitten FAIR PLAYSTÄ!

    Äänestä

  • StarEye kirjoitti:

    et tunnu ymmartavan, etta tassa maailmassa on pahuus. saatana hallitsee niita ihmisia jotka eivat ole uskossa. ja niin kauan on pahuutta tassa maailmassa kuin on ihmisia. valitettavasti jotkut lapset karsivat pedofiileista jotka ovat mieleltaan sairaita. pedofiilien kohtalo tulee olemaan helvetillinen.

    "Saanen kysyä että miten se liittyi tähän asiaan, että Jeesuksen aikanakaan monet eivät uskoneet ihmeparantumisista huolimatta?"

    -sita, etta vaikka sina nakisit monta ihmetapausta jonka jumala tekee, et uskoisi haneen kuitenkaan. vaikka siis saisit kaikki vastaukset jotka haluat, et tule tuolla asenteella haneen uskomaan koskaan. eli ainoastaan jumala voi siihenkin vaikuttaa.

    "Et näytä ymmärtävän että tässä maailmassa on pahuus"

    No totta helvetissä minä sen olen huomannut!

    Miten niin? Sehän tämä ydinkysymys nimenomaan on, miksi ihmeessä Jumala on muka niin avuton tämän pahuuden kanssa ettei pysty muuhun kuin korkeintaan itkemään sääliviä krokotiilinkyyneleitä meidän ihmispolojen vuoksi kun me täällä saatanan maailmassa kärsimme, ja ainoa mitä Hän pystyy/haluaa tehdä on venytellä ihmisten jalkoja joissakin "ihmeparantumiskokouksissa"?

    "Saatana hallitsee ihmisiä jotka eivät ole uskossa" Mutta esim. sinua, joka sanot itseäsi uskovaiseksi, hallitsee Jumala, vai?

    Yksi mikä uskovaisissa minua ennenkaikkea häiritsee, on tämä uskovainen NARSISMI; "Minä olen menossa taivaaseen mutta muut jotka ei ajattelee niin kuin minä, on menossa kadotukseen."

    Ylemmyydentuntoisesti, itsenne muiden yläpuolelle korottaen,te pidätte kaikkia muita, jotka eivät ajattele kuten te itse, tyhminä ja tietämättöminä,tai sitten vain säälittävinä syntisinä joita pitää tulla "pelastamaan", vaikka on kysymys siitä, että toiset eivät vain yksinkertaisesti usko/ajattele samoin kuin te.

    "Valitettavasti jotkut lapset kärsivät pedofiileistä jotka ovat mieleltään sairaita"

    Niinpä, VALITETTAVASTI.

    Mikä sinä olet sanomaan mikä pedofiilien kohtalo tulee olemaan, ethän sinä ole Jumala?
    Jos pedofiili joka on käyttänyt törkeästi lapsia seksuaalisesti hyväkseen, tulee uskoon ja uskoo kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, niin eikö myös hän ole silloin taivaskelpoinen?

    "Vaikka saisit kaikki vastaukset jotka haluat, et uskoisi Häneen kuitenkaan"

    Jos minä saisin tyhjentävän vastauksen näihin kysymyksiin, niin se muuttaisi kyllä minun maailmankuvaani tod. näk. huomattavasti. Se tekisi luultavasti minuun suuremman vaikutuksen kuin mikään ihmeparantuminen koskaan tulisi tekemään.

    "Eli vain Jumala voi siihenkin vaikuttaa"

    No miksi Hän ei sitten vaikuta??

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    elämäänsä katkeroituneen ihmisen vuodatus.

    Katkeruus syö ihmisen sisintä.

    Enkä minä suinkaan ole ainoa ihminen maailmassa joka on katkerotunut uskovaisten vaikutuksesta.:)

    Voi kuule, on olemassa paljon paljon minuakin katkeroituneempia ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkeroitumaan uskovaisten henkisen väivallan (joka tarkoittaa lähinnä yleensä uskovaisten ylemmyydentuntoa, narsismia, kaikkitietävyyttä, täydellistä kunnioituksen puutetta muita kuin omaa uskoa edustavia ihmisiä kohtaan, suppeakatseisuutta ym. ym. ym.) sietämistä vuodesta toiseen.

    Mutta en minä omaan elämääni ole katkeroitunut, ystävä hyvä. Jos voidaan tässä minun tapauksessani puhua katkeruudesta, niin se on lähinnä katkeruutta uskovaisia kohtaan, ja suurta inhoa sitä kohtaan mitä uskovaiset saavat aikaan omalla omahyväisyydellään, jota eivät tunnista itsessään.

    Voinpa sanoa, että sinä olet malliesimerkki keskivertouskovasta; kun sinulla ei ole vastauksia esittämiini kysymyksiin ts. siis et voi sietää että joku esittää kysymyksiä joihin et tiedä vastausta,niin alennut nimittelemään kysymysten esittäjää "katkeroituneeksi" (uskovaiset tämän taidon osaavat; minua on nimitelty uskovaisten taholta mm. "jumalankieltäjäksi" "saatanan synagogaksi" "luopioksi" "portoksi" ymymym.)ja menet henkilökohtaisuuksiin.

    :(

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Saatana joukkoineen riehuu kaiken aikaa maailmassa ja pyrkii tekemään tuhojaan."

    Jos Jumala on kaikkivaltias, myös saatanan luonut, niin toki Hän pystyisi estämään saatanan riehumisen ja auttamaan edes pieniä lapsia!

    Sen minkä Jumala on luonut Hän varmasti pystyy myös tuhoamaan.
    Miksi Hän antaa tuhota pieniä lapsia, mutta ei tuhoa itse saatanaa (jos oletetaan näiden rikosten olevan saatanan aikaansaamia)?

    "Jos ihminen antaa elämänsä Jumalan käteen, niin silloin hänellä on varma tieto siitä, että saatana ei kykene vahingoittamaan tms. häntä enempää kuin Jumala sallii."

    Eikö Jeesus sanonut että "lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta"?

    Lapsen uskoa puhtaampaa uskoa ei ole kenelläkään.

    Jos Jumala siis mielestäsi sallii saatanan vahingoittaa näitä pieniä viattomia, aikuisiin ja ennenkaikkea Jumalaan LUOTTAVIA kallisarvoisia olentoja hirveimmällä saatanallisimmalla mahdollisella tavalla, niin saanen kysyä millä tavalla se niitä lapsia "kasvattaa"? Tekeekö se heistä jotenkin "jalompia" ihmisiä vai?

    Minä olen nähnyt näitä pieniä, ja jo aikuiseksikin kasvaneita lapsia, ja voin vain kertoa sinulle sellaisen tiedon, ettei tuollaiset kokemusket kasvata ketään yhtään mitenkään. Se rampauttaa ja jättää sanoinkuvaamattoman hirvittävät jäljet sieluun, jotka ei parane koskaan!

    Puhu siinä sitten FAIR PLAYSTÄ!

    "Miksi Hän antaa tuhota pieniä lapsia"

    En tiedä.

    ", mutta ei tuhoa itse saatanaa (jos oletetaan näiden rikosten olevan saatanan aikaansaamia)?"

    Saatana tuhotaan aikanaan.

    "Lapsen uskoa puhtaampaa uskoa ei ole kenelläkään."

    Pitää paikkansa.

    "Minä olen nähnyt näitä pieniä, ja jo aikuiseksikin kasvaneita lapsia, ja voin vain kertoa sinulle sellaisen tiedon, ettei tuollaiset kokemusket kasvata ketään yhtään mitenkään."

    Jumala on kasvattanut minua rankan sairauden ja kipujen kautta. Sen tapauksen tunnen paremmin kuin kukaan muu.

    "Puhu siinä sitten FAIR PLAYSTÄ!"

    Puhuin termistä fair play siinä merkityksessä, että ketään ei pakoteta ottamaan vastaan pelastusta ja iankaikkista elämää.

    Miksi liität termin aivan eri asiaan ja siten tietoisesti vääristelet minun kirjoitustani?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Enkä minä suinkaan ole ainoa ihminen maailmassa joka on katkerotunut uskovaisten vaikutuksesta.:)

    Voi kuule, on olemassa paljon paljon minuakin katkeroituneempia ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkeroitumaan uskovaisten henkisen väivallan (joka tarkoittaa lähinnä yleensä uskovaisten ylemmyydentuntoa, narsismia, kaikkitietävyyttä, täydellistä kunnioituksen puutetta muita kuin omaa uskoa edustavia ihmisiä kohtaan, suppeakatseisuutta ym. ym. ym.) sietämistä vuodesta toiseen.

    Mutta en minä omaan elämääni ole katkeroitunut, ystävä hyvä. Jos voidaan tässä minun tapauksessani puhua katkeruudesta, niin se on lähinnä katkeruutta uskovaisia kohtaan, ja suurta inhoa sitä kohtaan mitä uskovaiset saavat aikaan omalla omahyväisyydellään, jota eivät tunnista itsessään.

    Voinpa sanoa, että sinä olet malliesimerkki keskivertouskovasta; kun sinulla ei ole vastauksia esittämiini kysymyksiin ts. siis et voi sietää että joku esittää kysymyksiä joihin et tiedä vastausta,niin alennut nimittelemään kysymysten esittäjää "katkeroituneeksi" (uskovaiset tämän taidon osaavat; minua on nimitelty uskovaisten taholta mm. "jumalankieltäjäksi" "saatanan synagogaksi" "luopioksi" "portoksi" ymymym.)ja menet henkilökohtaisuuksiin.

    :(

    tuntuu vain lisääntyvän, kun päivä etenee.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Enkä minä suinkaan ole ainoa ihminen maailmassa joka on katkerotunut uskovaisten vaikutuksesta.:)

    Voi kuule, on olemassa paljon paljon minuakin katkeroituneempia ihmisiä, jotka ovat joutuneet katkeroitumaan uskovaisten henkisen väivallan (joka tarkoittaa lähinnä yleensä uskovaisten ylemmyydentuntoa, narsismia, kaikkitietävyyttä, täydellistä kunnioituksen puutetta muita kuin omaa uskoa edustavia ihmisiä kohtaan, suppeakatseisuutta ym. ym. ym.) sietämistä vuodesta toiseen.

    Mutta en minä omaan elämääni ole katkeroitunut, ystävä hyvä. Jos voidaan tässä minun tapauksessani puhua katkeruudesta, niin se on lähinnä katkeruutta uskovaisia kohtaan, ja suurta inhoa sitä kohtaan mitä uskovaiset saavat aikaan omalla omahyväisyydellään, jota eivät tunnista itsessään.

    Voinpa sanoa, että sinä olet malliesimerkki keskivertouskovasta; kun sinulla ei ole vastauksia esittämiini kysymyksiin ts. siis et voi sietää että joku esittää kysymyksiä joihin et tiedä vastausta,niin alennut nimittelemään kysymysten esittäjää "katkeroituneeksi" (uskovaiset tämän taidon osaavat; minua on nimitelty uskovaisten taholta mm. "jumalankieltäjäksi" "saatanan synagogaksi" "luopioksi" "portoksi" ymymym.)ja menet henkilökohtaisuuksiin.

    :(

    "Voinpa sanoa, että sinä olet malliesimerkki keskivertouskovasta; kun sinulla ei ole vastauksia esittämiini kysymyksiin ts. siis et voi sietää että joku esittää kysymyksiä joihin et tiedä vastausta,niin alennut nimittelemään kysymysten esittäjää "katkeroituneeksi"

    paistaa ääretön katkeruus kaikkea kohtaan mikä liikkuu.

    Kiistämätön totuus on se, että on paljon kysymyksiä, jotka jäävät vastausta vaille täällä maan päällä ja ihmisten kesken.

    Miksi pieni lapsi sairastuu syöpään, miksi juuri avioliiton solminut nuorukainen kuolee auto-onnettomuudessa, miksi joku joutuu elämään koko elämänsä rullatuolissa ja vielä kovien kipujen kera...???

    En tiedä - eikä tiedä moni muukaan.

    Kyseessä ei suinkaan ole mistään kysymysten sietämisestä vaan siitä, että tiettyihin kysymyksiin ei kenelläkään ihmisellä ole vastausta.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    tuntuu vain lisääntyvän, kun päivä etenee.

    ...nimittely sekä epäolennaiseen tarttuminen sen kuin jatkuu vain!

    :)

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Voinpa sanoa, että sinä olet malliesimerkki keskivertouskovasta; kun sinulla ei ole vastauksia esittämiini kysymyksiin ts. siis et voi sietää että joku esittää kysymyksiä joihin et tiedä vastausta,niin alennut nimittelemään kysymysten esittäjää "katkeroituneeksi"

    paistaa ääretön katkeruus kaikkea kohtaan mikä liikkuu.

    Kiistämätön totuus on se, että on paljon kysymyksiä, jotka jäävät vastausta vaille täällä maan päällä ja ihmisten kesken.

    Miksi pieni lapsi sairastuu syöpään, miksi juuri avioliiton solminut nuorukainen kuolee auto-onnettomuudessa, miksi joku joutuu elämään koko elämänsä rullatuolissa ja vielä kovien kipujen kera...???

    En tiedä - eikä tiedä moni muukaan.

    Kyseessä ei suinkaan ole mistään kysymysten sietämisestä vaan siitä, että tiettyihin kysymyksiin ei kenelläkään ihmisellä ole vastausta.

    ...ei sentään ihan kaikkea kohtaan mikä liikkuu, mutta johan minä sen myönsin että kyllä! katkeria ollaan tiettyjä asioita, kuten uskovaisten lyhytnäköisyyden, suppeakatseisuuden, sekä omahyväisyyden aikaansaamaa tuhoa kohtaan.Ei siinä pitänyt enää olla mitään ihmeteltävää.

    Mutta usko pois kyllä minä olen sen jälkeen, kun uskovaisten piireihin otin tarpeeksi etäisyyttä ja lopetin siinä ristiriitaisen elämäntyylin vaikutuspiirissä elämisen, alkanut näkemään tässä maailmassa ja ennenkaikkea ihmisissä myös hyviä puolia, kauniita asioita.

    Minä olen tajunnut, että myös ihmisissä itsessään on paljon HYVÄÄKIN kun ihmiset vain antavat sille hyvälle mahdollisuuden näkyä.

    Ihmisellä itsellään on kyky tuntea empatiaa, kyky auttaa ja välittää sekä saada aikaan paljon myös hyviä asioita. Olen ymmärtänyt ettei ihminen olekaan läpeensä paha joka edes välttämättä tarvitsee jotakin ulkopuolista, yliluonnollista syntien anteeksiantajaa. Kaikenkaikkiaan olen oppinut olemaan paljon ARMOLLISEMPI ihmisiä, myös itseäni kohtaan, kun olen tajunnut tämän asian.
    Sen jälkeen olen myös kokenut paljon suurempaa ja aidompaa ihmisten välistä välittämistä ja huolenpitoa, RAKKAUTTA, voisi sanoa, kuin mitä koin koskaan uskovaisten piireissä liikkuessani.

    Olen myös oppinut tulemaan sinuiksi sen tosiasian kanssa, että olen ollut joskus todella katkera ja tunnen edelleenkin katkeruutta tiettyjä asioita kohtaan, koska olen tajunnut, että KAIKKI ihmiset tuntevat katkeruutta jossain elämänsä vaiheissa. Siltä ei yksinkertaisesti voi välttyä. Et sinäkään.

    Näin ollen olisi hyvä, jos sinäkin pystyisit keskustelemaan itse AIHEESTA sortumatta aina vain analysoimaan MINUA (joka on aika epäolennaista tämän asian suhteen) henkilökohtaisesti ja huolehtimaan minun "katkeruudestani". Kyllä minä sen asian kanssa itse pärjään.

    Totta on tuo mitä sanoit;"Kiistämätön totuus on se, että on paljon kysymyksiä jäävät vastausta vaille"

    Miksi te uskovaiset sitten markkinoitte uskoanne mm. sanoen (monissa laulujen sanoissa on tuo aihe) että "Jeesus antaa vastauksen"

    MIHIN se antaa vastauksen?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...ei sentään ihan kaikkea kohtaan mikä liikkuu, mutta johan minä sen myönsin että kyllä! katkeria ollaan tiettyjä asioita, kuten uskovaisten lyhytnäköisyyden, suppeakatseisuuden, sekä omahyväisyyden aikaansaamaa tuhoa kohtaan.Ei siinä pitänyt enää olla mitään ihmeteltävää.

    Mutta usko pois kyllä minä olen sen jälkeen, kun uskovaisten piireihin otin tarpeeksi etäisyyttä ja lopetin siinä ristiriitaisen elämäntyylin vaikutuspiirissä elämisen, alkanut näkemään tässä maailmassa ja ennenkaikkea ihmisissä myös hyviä puolia, kauniita asioita.

    Minä olen tajunnut, että myös ihmisissä itsessään on paljon HYVÄÄKIN kun ihmiset vain antavat sille hyvälle mahdollisuuden näkyä.

    Ihmisellä itsellään on kyky tuntea empatiaa, kyky auttaa ja välittää sekä saada aikaan paljon myös hyviä asioita. Olen ymmärtänyt ettei ihminen olekaan läpeensä paha joka edes välttämättä tarvitsee jotakin ulkopuolista, yliluonnollista syntien anteeksiantajaa. Kaikenkaikkiaan olen oppinut olemaan paljon ARMOLLISEMPI ihmisiä, myös itseäni kohtaan, kun olen tajunnut tämän asian.
    Sen jälkeen olen myös kokenut paljon suurempaa ja aidompaa ihmisten välistä välittämistä ja huolenpitoa, RAKKAUTTA, voisi sanoa, kuin mitä koin koskaan uskovaisten piireissä liikkuessani.

    Olen myös oppinut tulemaan sinuiksi sen tosiasian kanssa, että olen ollut joskus todella katkera ja tunnen edelleenkin katkeruutta tiettyjä asioita kohtaan, koska olen tajunnut, että KAIKKI ihmiset tuntevat katkeruutta jossain elämänsä vaiheissa. Siltä ei yksinkertaisesti voi välttyä. Et sinäkään.

    Näin ollen olisi hyvä, jos sinäkin pystyisit keskustelemaan itse AIHEESTA sortumatta aina vain analysoimaan MINUA (joka on aika epäolennaista tämän asian suhteen) henkilökohtaisesti ja huolehtimaan minun "katkeruudestani". Kyllä minä sen asian kanssa itse pärjään.

    Totta on tuo mitä sanoit;"Kiistämätön totuus on se, että on paljon kysymyksiä jäävät vastausta vaille"

    Miksi te uskovaiset sitten markkinoitte uskoanne mm. sanoen (monissa laulujen sanoissa on tuo aihe) että "Jeesus antaa vastauksen"

    MIHIN se antaa vastauksen?

    "Miksi te uskovaiset sitten markkinoitte uskoanne mm. sanoen (monissa laulujen sanoissa on tuo aihe) että "Jeesus antaa vastauksen"

    minä en ole sanoittanut yhtään sellaista laulua. Niinpä en pysty vastaamaan muiden puolesta.

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Jatkoit teemaa, jonka aloitin, mutta sitten hylkäsin, enkä postannut sitä. Nimittäin lapsenuskoisille, jolle maailma on viaton ja hyvä. Ja Jumalusko niin helppoa. Kai se ajaa oma asiansa. Ennen pitkää elämää kuitenkin opettaa, ja voi olla kovakin paikka. Ne, jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi.

    Kysymys johon lapsenuskoisille aina palaan, on Estonian onnettomuus. Kuinka millään varjeluksella selitetään, että 16 ruotsalaista rippikoululaista hukkui?

    "Ne, jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi."

    Yeah Yeah --- Tassapa (oho tassa koneessa ei ollutkaan aakkosia. Pardon) olisikin aineksia uuteen todella vaikeaan keskusteluaiheeseen.

    Lapsi kasvaessaan uskoo kaiken mita vanhemmat sanovat. Autolla ajaminen on turvallista. Estonian kaltaiset laivat eivat uppoa. Kotipiha on turvallinen paikka. Yleensa ottaen voidaan suoraan sanoa etta vanhemmat valehtelevat lapsilleen, etta maailmassa on selkea ja stabiili jarjestys


    Lapsen on voidakseen sailyttaa lapsuutensa yksinkertaisesti vain 100 % varmuudella voitava uskoa naihin asioihin. Hyva esimerkki on kaupunkislummeissa kasvaneet lapset, jotka ovat joutuneet aikuistumaan liian nuorena, ja menettaneet elamanuskonsa. .

    Elama opettaa ja kasvaminen elamaan epavarmuuden kanssa on kova prosessi. Moni kokee jossain vaiheessa elamaa, etta oikeastaan suuri osa siita mita vanhemmat, koulu ja valtiovalta ovat opettaneet onkin ollut valetta.

    Mutta mihin raja lopulta vedetaan. Ihmisen on voitava silti aina luottaa joihinkin asioihin. Ja ennenkaikkea muihin ihmisiin. Jopa kylmassa ja karussa liike-elamassa. Muuten mennaan paranoian puolelle ja ei pystyta tekemaan paatoksia. Taman perusluottamuksen opettaminen on Valvojan nakemyksen mukaan eras keskeisimpia kasvattajien tehtavia. Sillakin uhalla etta se vaatii valheita (Estonia muka turvallinen laiva)

    -------------------

    Mutta mika on milloinkin oikea ika kertoa, maailman raadollisuuden ja epavarmuuden eri kerroksista. Siinapa kysymys, johon moni teini-ikaisen vanhempi varmaankin olisi kiitollinen patenttivastauksesta.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Miksi Hän antaa tuhota pieniä lapsia"

    En tiedä.

    ", mutta ei tuhoa itse saatanaa (jos oletetaan näiden rikosten olevan saatanan aikaansaamia)?"

    Saatana tuhotaan aikanaan.

    "Lapsen uskoa puhtaampaa uskoa ei ole kenelläkään."

    Pitää paikkansa.

    "Minä olen nähnyt näitä pieniä, ja jo aikuiseksikin kasvaneita lapsia, ja voin vain kertoa sinulle sellaisen tiedon, ettei tuollaiset kokemusket kasvata ketään yhtään mitenkään."

    Jumala on kasvattanut minua rankan sairauden ja kipujen kautta. Sen tapauksen tunnen paremmin kuin kukaan muu.

    "Puhu siinä sitten FAIR PLAYSTÄ!"

    Puhuin termistä fair play siinä merkityksessä, että ketään ei pakoteta ottamaan vastaan pelastusta ja iankaikkista elämää.

    Miksi liität termin aivan eri asiaan ja siten tietoisesti vääristelet minun kirjoitustani?

    "Jumala on kasvattanut minua rankan sairauden ja kipujen kautta. Sen tapauksen tunnen paremmin kuin kukaan muu"

    Tottakai tunnet ja varmasti ihmiset kasvavat kokemustensa kautta, sairauksienkin, jos ei muuten niin sitten kieroon;)(En tarkoita sinua henk. koht)

    Mutta voisinpa sanoa, ettei ns. "tavallista" sairautta kuitenkaan voi verrata tähän asiaan josta tässä nyt olen puhunut.

    On eri asia sairastua vakavastikin, kuin joutua lapsena jonkun sairaan, tai sitten vain puhtaasti sadistisen aikuisen mielivallan kohteeksi.
    Mainitessani noista "pienistä ja jo aikuiseksikin kasvaneista lapsista" en tarkoittanut sillä tavalla sairaita lapsia jolla sinä ehkä ymmärsit, kun vertasit aihetta omaan sairauteesi.

    On eri asia sairastua esim. syöpään kuin sairastua siksi koska joku toinen ihminen on tehnyt jotakin hirveää toiselle ja aiheuttanut tälle sairauden, tai muuten epäinhimillisiä tuskia.

    Esim. syöpään vain yksinkertaisesti sairastutaan tai sitten ei, se on sattuman kauppaa, mutta jos sairastut siksi, että joku TOINEN itsekeskeisyydessään tai sitten vain puhtaasti ilkeyksissään tekee, varsinkin lapselle, jotain jonka vuoksi tämä sitten joutuu sairastumaan tavalla tai toisella, niin ymmärrät varmaan ettei näitä kahta asiaa voida verrata toisiinsa tämä asian tiimoilta.

    Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit fair playlla. Minulla ei ole mitään tarvetta mennä vääristelemään tietoisesti kenekään kirjoituksia. (Taidat pitää minua aika ilkeänä ihmisenä, vai?:/)

    Jos olen ymmärtänyt jotain väärin, en ole tehnyt sitä tahallaan, ja varmasti pystyt sen sitten oikaisemaan.

    Jos ajatellaan asioita sinun ajatusmaailmasi kautta niin, että raamattu, ja kaikki perusjutut mitä kristinusko opettaa Jumalasta ja pelastuksesta, olisi totta; että Jumala on rakastava Isä joka haluaa ihmisen parasta, ja joka on säätänyt, että ihminen pelastuu kadotukselta ainoastaan uskomalla Jeesukseen ja pyytämällä syntejään anteeksi, niin kyllä varmaan pystyt myöntämään sen tosiasian että senkään asian suhteen ihmiset eivät ole tasavertaisia.

    Siinä missä toinen kokee yliluonnollisia ihmeitä elämässään vaikka sitten ihmeparantumisen kautta, niin toinen elää kituuttaa jossain sadistin rääkättävänä rukoillen Jumalaa auttamaan kuitenkaan koskaan saamatta apua Jumalalta tai edes pientä merkkiä siitä, että Jumala todella on olemassa.
    Kumman näistä henkilöistä olisi helpompi uskoa Jumalaan, eli siis ottaa Jeesus vastaan elämäänsä ja "tulla uskoon"?

    Eiköhän se olisi tämä ensimmäinen?

    Kumpi näistä siis pelastuisi?

    Eikö se olisi tämä ensimmäinen?

    Onko se FAIR PLAYTA? Ei todellakaan.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Miksi te uskovaiset sitten markkinoitte uskoanne mm. sanoen (monissa laulujen sanoissa on tuo aihe) että "Jeesus antaa vastauksen"

    minä en ole sanoittanut yhtään sellaista laulua. Niinpä en pysty vastaamaan muiden puolesta.

    Jos olisin pirullinen ihminen, niin vastaisin tähän varmaankin jotenkin näin, että sehän on helppo "pestä kätensä" vain sanomalla, ettei itse ole niitä sanoituksia tehnyt;)

    Jos olisin vielä pirullisempi, niin ehdottaisin sinulle, että seuraavaksi tokaisisit minulle että "No enhän MINÄ tätä uskontoa ole keksinyt, älä minulta kysele!":D

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Minäkin haluaisin ajatella että ennen pitkää elämä opettaa. Mutta olen joutunut toteamaan ettei elämä välttämättä opetakaan kaikkia, vaikka haluaisikin, kaikki eivät näet ota elämän oppia vastaan, vaan pakenevat tämän elämän tosiasioita uskoon.

    "Ne jotka haluavat nuoruudessaan elää hetken viattomuuden aikaa, eiköhän niille se suotaisi?"

    Ja annettaisiin näiden "viattomien" lapsenuskoisten uskotella esim. lapsille että on olemassa jotain suojelusenkeleitä jotka varjelee ja tulee pelastaan pulasta? Mitä sitten kun ei tulekaan? Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?

    ei elämä kaikkia opeta, oli uskossa tai ei.

    Toisaalta olen samaa mieltä, kun ystäväni Oplev tuolla alempana kirjoitti. Tosin agnostikkona muotoilisin JOS Jumala on olemassa, niin hän olisi jotain muuta kuin poppamies, ja yksittäisien näytöksien järjestäjä.

    Mutta, jos nuoret haluavat viettää aikaansa leirillä, ja yhdessä kokea uskonnollista hurmioita, niin onhan tämäkin parempaa, karkeasti sanottuna, kun kadulla mummoja potkimassa. Joten tässä en oikeastaan näe mitään pahaa. Eiköhän näistä useimmat kasva aikuisia, jotka paitsi itse antavat lapsensa turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä. Eikä vaan turvautumaan enkelin suojelukseen.

    Oikeastaan miksi kirjoitin, oli järkyttävä kokemus Juhannuspäivän ja sunnuntain vastaisena yönä. Itse nähdä, ja kuulla, on toista kun lukea sanomalehdistä. Heräsin vastapäisessä talosta kuuluvaan riitaan. Ja, sitten huumeita käyttävä poika heitti tyttöystävänsä parvekkeelta. Neljännestä kerroksesta, asfaltille.

    Nämä nuoret olivat samanikäisiä kun Jenni. Tässä mietin näiden kahden nyt tuhottua elämä (toinen kuollut, toisella edessä pitkä vankilatuomio). Eiköhän nämä Jennin kaltaiset kuitenkin ovat onnekkaimpia?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Et näytä ymmärtävän että tässä maailmassa on pahuus"

    No totta helvetissä minä sen olen huomannut!

    Miten niin? Sehän tämä ydinkysymys nimenomaan on, miksi ihmeessä Jumala on muka niin avuton tämän pahuuden kanssa ettei pysty muuhun kuin korkeintaan itkemään sääliviä krokotiilinkyyneleitä meidän ihmispolojen vuoksi kun me täällä saatanan maailmassa kärsimme, ja ainoa mitä Hän pystyy/haluaa tehdä on venytellä ihmisten jalkoja joissakin "ihmeparantumiskokouksissa"?

    "Saatana hallitsee ihmisiä jotka eivät ole uskossa" Mutta esim. sinua, joka sanot itseäsi uskovaiseksi, hallitsee Jumala, vai?

    Yksi mikä uskovaisissa minua ennenkaikkea häiritsee, on tämä uskovainen NARSISMI; "Minä olen menossa taivaaseen mutta muut jotka ei ajattelee niin kuin minä, on menossa kadotukseen."

    Ylemmyydentuntoisesti, itsenne muiden yläpuolelle korottaen,te pidätte kaikkia muita, jotka eivät ajattele kuten te itse, tyhminä ja tietämättöminä,tai sitten vain säälittävinä syntisinä joita pitää tulla "pelastamaan", vaikka on kysymys siitä, että toiset eivät vain yksinkertaisesti usko/ajattele samoin kuin te.

    "Valitettavasti jotkut lapset kärsivät pedofiileistä jotka ovat mieleltään sairaita"

    Niinpä, VALITETTAVASTI.

    Mikä sinä olet sanomaan mikä pedofiilien kohtalo tulee olemaan, ethän sinä ole Jumala?
    Jos pedofiili joka on käyttänyt törkeästi lapsia seksuaalisesti hyväkseen, tulee uskoon ja uskoo kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, niin eikö myös hän ole silloin taivaskelpoinen?

    "Vaikka saisit kaikki vastaukset jotka haluat, et uskoisi Häneen kuitenkaan"

    Jos minä saisin tyhjentävän vastauksen näihin kysymyksiin, niin se muuttaisi kyllä minun maailmankuvaani tod. näk. huomattavasti. Se tekisi luultavasti minuun suuremman vaikutuksen kuin mikään ihmeparantuminen koskaan tulisi tekemään.

    "Eli vain Jumala voi siihenkin vaikuttaa"

    No miksi Hän ei sitten vaikuta??

    sina katkera uskovaisille?! mita pahaa he ovat sinulle tehneet?

    ""Saatana hallitsee ihmisiä jotka eivät ole uskossa" Mutta esim. sinua, joka sanot itseäsi uskovaiseksi, hallitsee Jumala, vai?"

    -aivan.

    "Yksi mikä uskovaisissa minua ennenkaikkea häiritsee, on tämä uskovainen NARSISMI; "Minä olen menossa taivaaseen mutta muut jotka ei ajattelee niin kuin minä, on menossa kadotukseen."

    -ei ole kyse siita kuka ajattelee samalla tavalla kuin mina tai kuka tahansa uskovainen. uskovaisilla voi olla eriavat mielipiteet joissain asioissa. kyse on siita, etta uskovaiset jotka jumala on pelastanut, paasevat taivaaseen. niin, ja kadotukseen menevat ne jotka eivat ole halunneet uskoa jumalaan. eli jokainen tekee sen paatoksen itse haluaako uskoa jeesuksen ja paasta taivaaseen vaiko ei.

    "Ylemmyydentuntoisesti, itsenne muiden yläpuolelle korottaen,te pidätte kaikkia muita, jotka eivät ajattele kuten te itse, tyhminä ja tietämättöminä,tai sitten vain säälittävinä syntisinä joita pitää tulla "pelastamaan", vaikka on kysymys siitä, että toiset eivät vain yksinkertaisesti usko/ajattele samoin kuin te."

    -uskovaiset eivat pida itseaan parempana kuin ei-uskovaisia. sehan meinaan ei ole totta. kaikki ihmiset ovat samanlaisia, yhta syntisia ja vajavaisia. ja mita tuohon "pitaa menna pelastamaan" tulee, raamatussa on lahetyskasky joka kehoittaa uskovaisia menemaan ei-uskovaisten luokse ja kertoa heille evankeliumi. kyse ei ole kuitenkaan tuputtamisesta niinkuin jotkut vaittavat. henkilo jolle on evankeliumi kerrottu tekee sitten itse sen paatoksen haluaako uskoa vai ei.

    "Mikä sinä olet sanomaan mikä pedofiilien kohtalo tulee olemaan, ethän sinä ole Jumala?
    Jos pedofiili joka on käyttänyt törkeästi lapsia seksuaalisesti hyväkseen, tulee uskoon ja uskoo kaikki syntinsä anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä, niin eikö myös hän ole silloin taivaskelpoinen?"

    -en ole jumala, mutta raamattu sen kertoo mika tuollaisten kohtalo tulee olemaan. jos lukisit raamattua tietaisit sinakin enemman etka olisi taalla minua (tai muita uskovia) tuomitsemassa.
    kylla, jos pedofiili tulee uskoon paasee han taivaaseen siina missa muutkin.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Jumala on kasvattanut minua rankan sairauden ja kipujen kautta. Sen tapauksen tunnen paremmin kuin kukaan muu"

    Tottakai tunnet ja varmasti ihmiset kasvavat kokemustensa kautta, sairauksienkin, jos ei muuten niin sitten kieroon;)(En tarkoita sinua henk. koht)

    Mutta voisinpa sanoa, ettei ns. "tavallista" sairautta kuitenkaan voi verrata tähän asiaan josta tässä nyt olen puhunut.

    On eri asia sairastua vakavastikin, kuin joutua lapsena jonkun sairaan, tai sitten vain puhtaasti sadistisen aikuisen mielivallan kohteeksi.
    Mainitessani noista "pienistä ja jo aikuiseksikin kasvaneista lapsista" en tarkoittanut sillä tavalla sairaita lapsia jolla sinä ehkä ymmärsit, kun vertasit aihetta omaan sairauteesi.

    On eri asia sairastua esim. syöpään kuin sairastua siksi koska joku toinen ihminen on tehnyt jotakin hirveää toiselle ja aiheuttanut tälle sairauden, tai muuten epäinhimillisiä tuskia.

    Esim. syöpään vain yksinkertaisesti sairastutaan tai sitten ei, se on sattuman kauppaa, mutta jos sairastut siksi, että joku TOINEN itsekeskeisyydessään tai sitten vain puhtaasti ilkeyksissään tekee, varsinkin lapselle, jotain jonka vuoksi tämä sitten joutuu sairastumaan tavalla tai toisella, niin ymmärrät varmaan ettei näitä kahta asiaa voida verrata toisiinsa tämä asian tiimoilta.

    Ymmärsin kyllä mitä tarkoitit fair playlla. Minulla ei ole mitään tarvetta mennä vääristelemään tietoisesti kenekään kirjoituksia. (Taidat pitää minua aika ilkeänä ihmisenä, vai?:/)

    Jos olen ymmärtänyt jotain väärin, en ole tehnyt sitä tahallaan, ja varmasti pystyt sen sitten oikaisemaan.

    Jos ajatellaan asioita sinun ajatusmaailmasi kautta niin, että raamattu, ja kaikki perusjutut mitä kristinusko opettaa Jumalasta ja pelastuksesta, olisi totta; että Jumala on rakastava Isä joka haluaa ihmisen parasta, ja joka on säätänyt, että ihminen pelastuu kadotukselta ainoastaan uskomalla Jeesukseen ja pyytämällä syntejään anteeksi, niin kyllä varmaan pystyt myöntämään sen tosiasian että senkään asian suhteen ihmiset eivät ole tasavertaisia.

    Siinä missä toinen kokee yliluonnollisia ihmeitä elämässään vaikka sitten ihmeparantumisen kautta, niin toinen elää kituuttaa jossain sadistin rääkättävänä rukoillen Jumalaa auttamaan kuitenkaan koskaan saamatta apua Jumalalta tai edes pientä merkkiä siitä, että Jumala todella on olemassa.
    Kumman näistä henkilöistä olisi helpompi uskoa Jumalaan, eli siis ottaa Jeesus vastaan elämäänsä ja "tulla uskoon"?

    Eiköhän se olisi tämä ensimmäinen?

    Kumpi näistä siis pelastuisi?

    Eikö se olisi tämä ensimmäinen?

    Onko se FAIR PLAYTA? Ei todellakaan.

    "Mainitessani noista "pienistä ja jo aikuiseksikin kasvaneista lapsista" en tarkoittanut sillä tavalla sairaita lapsia jolla sinä ehkä ymmärsit, kun vertasit aihetta omaan sairauteesi."

    asian juuri kuten tarkoitit.

    "Onko se FAIR PLAYTA? Ei todellakaan."

    Fair play siinä merkityksessä kuin sen sanoin ensi kerran termistä puhuessani pätee edelleenkin.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Jos olisin pirullinen ihminen, niin vastaisin tähän varmaankin jotenkin näin, että sehän on helppo "pestä kätensä" vain sanomalla, ettei itse ole niitä sanoituksia tehnyt;)

    Jos olisin vielä pirullisempi, niin ehdottaisin sinulle, että seuraavaksi tokaisisit minulle että "No enhän MINÄ tätä uskontoa ole keksinyt, älä minulta kysele!":D

    sinä ole pirullinen ihminen - vai oletko?

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    ei elämä kaikkia opeta, oli uskossa tai ei.

    Toisaalta olen samaa mieltä, kun ystäväni Oplev tuolla alempana kirjoitti. Tosin agnostikkona muotoilisin JOS Jumala on olemassa, niin hän olisi jotain muuta kuin poppamies, ja yksittäisien näytöksien järjestäjä.

    Mutta, jos nuoret haluavat viettää aikaansa leirillä, ja yhdessä kokea uskonnollista hurmioita, niin onhan tämäkin parempaa, karkeasti sanottuna, kun kadulla mummoja potkimassa. Joten tässä en oikeastaan näe mitään pahaa. Eiköhän näistä useimmat kasva aikuisia, jotka paitsi itse antavat lapsensa turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä. Eikä vaan turvautumaan enkelin suojelukseen.

    Oikeastaan miksi kirjoitin, oli järkyttävä kokemus Juhannuspäivän ja sunnuntain vastaisena yönä. Itse nähdä, ja kuulla, on toista kun lukea sanomalehdistä. Heräsin vastapäisessä talosta kuuluvaan riitaan. Ja, sitten huumeita käyttävä poika heitti tyttöystävänsä parvekkeelta. Neljännestä kerroksesta, asfaltille.

    Nämä nuoret olivat samanikäisiä kun Jenni. Tässä mietin näiden kahden nyt tuhottua elämä (toinen kuollut, toisella edessä pitkä vankilatuomio). Eiköhän nämä Jennin kaltaiset kuitenkin ovat onnekkaimpia?

    No täytyy myöntää etten ottanut ollenkaan huomioon Jennin ikää kun hänelle tuossa vastasin, ei tullut edes mieleen ajatella että kyseessä saattaisi olla todella nuorikin hlö.(minkähän ikäinen??)

    En minä missään vaiheessa sanonut että hurmioihmeparantumisleirit ja kokoukset olisivat HUONOIN mahdollinen vaihtoehto viettää aikaa.

    Sanoinpahan vain oman mielipiteeni siitä mitä niissä tapahtuu, ja tarkoitus oli näin ollen vain kyseenalaistaa tuollaista sinisilmäistä kaikennielevää uskoa.

    Tuossa voisin hieman olla eri mieltä siitä että näistä (tarkoitatko uskovaisista nuorista jotka viettävät näillä leireillä aikaa?) kasvaisi aikuisia, jotka paitsi antavat lapselleen turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä(pedofiilit ovat usein muita kuin ns. leikkipuistoissa vaanivia"namusetiä"), eikä vain turvautumaan suojelukseen.

    Oman kokemusteni pohjalta uskallan väittää, että uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä (sinisilmäisyys on yksi pahimmista ongelmien aiheuttajista esim. juuri pedofiliatapauksissa), ja joille myös kaikki seksuaalisuuteen viittaavakin on tavallista suurempi tabu.

    Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä, koska heidän täytyy antaa itsestään positiivinen kuva ihmisille, joka usein estää heitä toimimasta vaikeissa tilanteissa niin kuin pitäisi (Esim. tehdä rikosilmoitus tai nostaa syyte jotakin rikollista vastaan -> raamatussa käsketään kääntämään toinen poski).
    Kun sitten tapahtuu esim. jotakin sellaista mistä tässä ollaan puhuttu, niin väittäisin,(ja taas kerran omaan kokemukseen pohjaten) että uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta esim. seksuaalisesti hyväksikäytetylle lapselleen, vaan pikemminkin alkavat saarnata anteeksiannosta.

    Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää. Pahimmissa tapauksissa siihen liittyy syviä psyykkisiä vammoja (kukaan uskovainen ei tietenkään myönnä aiheuttavansa itse mitään sellaista, koska ne on aina "ne muut", joiden usko on "epätervettä").

    Enpä siis voisi ihan noinkaan sanoa, että nämä Jennin kaltaiset ovat onnekkaIMPIA vaan muotoilisin tuon mieluummin niin, että tokkiinsa Jenninkaltaiset ovat onnekKAAMPIA kuin nuo kaksi mainitsemaasi henkilöä.(varmaan karmea kokemus!)

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    No täytyy myöntää etten ottanut ollenkaan huomioon Jennin ikää kun hänelle tuossa vastasin, ei tullut edes mieleen ajatella että kyseessä saattaisi olla todella nuorikin hlö.(minkähän ikäinen??)

    En minä missään vaiheessa sanonut että hurmioihmeparantumisleirit ja kokoukset olisivat HUONOIN mahdollinen vaihtoehto viettää aikaa.

    Sanoinpahan vain oman mielipiteeni siitä mitä niissä tapahtuu, ja tarkoitus oli näin ollen vain kyseenalaistaa tuollaista sinisilmäistä kaikennielevää uskoa.

    Tuossa voisin hieman olla eri mieltä siitä että näistä (tarkoitatko uskovaisista nuorista jotka viettävät näillä leireillä aikaa?) kasvaisi aikuisia, jotka paitsi antavat lapselleen turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä(pedofiilit ovat usein muita kuin ns. leikkipuistoissa vaanivia"namusetiä"), eikä vain turvautumaan suojelukseen.

    Oman kokemusteni pohjalta uskallan väittää, että uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä (sinisilmäisyys on yksi pahimmista ongelmien aiheuttajista esim. juuri pedofiliatapauksissa), ja joille myös kaikki seksuaalisuuteen viittaavakin on tavallista suurempi tabu.

    Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä, koska heidän täytyy antaa itsestään positiivinen kuva ihmisille, joka usein estää heitä toimimasta vaikeissa tilanteissa niin kuin pitäisi (Esim. tehdä rikosilmoitus tai nostaa syyte jotakin rikollista vastaan -> raamatussa käsketään kääntämään toinen poski).
    Kun sitten tapahtuu esim. jotakin sellaista mistä tässä ollaan puhuttu, niin väittäisin,(ja taas kerran omaan kokemukseen pohjaten) että uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta esim. seksuaalisesti hyväksikäytetylle lapselleen, vaan pikemminkin alkavat saarnata anteeksiannosta.

    Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää. Pahimmissa tapauksissa siihen liittyy syviä psyykkisiä vammoja (kukaan uskovainen ei tietenkään myönnä aiheuttavansa itse mitään sellaista, koska ne on aina "ne muut", joiden usko on "epätervettä").

    Enpä siis voisi ihan noinkaan sanoa, että nämä Jennin kaltaiset ovat onnekkaIMPIA vaan muotoilisin tuon mieluummin niin, että tokkiinsa Jenninkaltaiset ovat onnekKAAMPIA kuin nuo kaksi mainitsemaasi henkilöä.(varmaan karmea kokemus!)

    puhut potaskaa tässä.

    Luettuani kaikki juttusi tämän avauksen alla, olen tullut siihen johtopäätökseen, että sinua tai jotain läheistäsi on käytetty seksuaalisesti hyväksi lapsena.

    Tämä on tietysti erittäin ikävä asia, jota ei soisi kenellekään tapahtuvaksi.

    Miksi kuitenkin yhden yksittäistapauksen johdosta ruttaat lyttyyn mm. koko uskovaisuuden ja kaikki uskovat?

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Mainitessani noista "pienistä ja jo aikuiseksikin kasvaneista lapsista" en tarkoittanut sillä tavalla sairaita lapsia jolla sinä ehkä ymmärsit, kun vertasit aihetta omaan sairauteesi."

    asian juuri kuten tarkoitit.

    "Onko se FAIR PLAYTA? Ei todellakaan."

    Fair play siinä merkityksessä kuin sen sanoin ensi kerran termistä puhuessani pätee edelleenkin.

    ...et ymmärtänyt asiaa ollenkaan siten kuten sen tarkoitin.

    En ala sitä tässä kuitenkaan enää selvittämään, koska voit lukea kys. tekstini tuolta ylempää uudelleen _ajatuksella_ ja yrittää ymmärtää sen mitä minä tarkoitin.

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    puhut potaskaa tässä.

    Luettuani kaikki juttusi tämän avauksen alla, olen tullut siihen johtopäätökseen, että sinua tai jotain läheistäsi on käytetty seksuaalisesti hyväksi lapsena.

    Tämä on tietysti erittäin ikävä asia, jota ei soisi kenellekään tapahtuvaksi.

    Miksi kuitenkin yhden yksittäistapauksen johdosta ruttaat lyttyyn mm. koko uskovaisuuden ja kaikki uskovat?

    Sääli jos olet todella näistä teksteistäni saanut sellaisen käsityksen että yritän runtata lyttyyn koko uskovaisuuden ja kaikki uskovat.

    Tarkasti ottaen missä kohtaa olen runtannut lyttyyn kaikki uskovaiset ja koko uskovaisuuden?

    En minä ihan niin tyhmä ole, että kuvittelisin kaikkien uskovaisten olevan samanlaisia, ajattelevan samalla tavalla ja toimivan samalla tavalla. Se että annan toisen näkökulman asiaan ja ihmettelen tiettyjä asioita, ei tarkoita suinkaan sitä että ajattelisin täysin mustavalkoisesti.

    Tunnen monia uskovaisia joita pidän fiksuina ja järkevinä ihmisinä, joilla on sydän ja järki kohdallaan. Minulla ei myöskään ole mitään ongelmaa sen asian kanssa että joku uskoo johonkin mihin minä en usko niin kauan kuin siitä ei ole haittaa kenellekään.

    Toisaalta kai tänne kaikki saavat omia rehellisiä mielipiteitään kirjoittaa..nämä ovat minun mielipiteitäni ja kokemuksiani, en minä ketään yritä käännyttää pois uskosta.

    Ellet ole huomannut, niin olen pyrkinyt aina lisäämään uskovaisista puhuttaessa jokaväliin sulkuihin jotakin sen tapaista että ("yleistäen") tai ("yleisesti ottaen").
    Se tarkoittaa sitä että _kaikki_ eivät ole sellaisia mitä kuvaan, poikkeuksia löytyy. Yleisesti ottaen tarkoittaa vain sitä että minun kokemukseni mukaan keskivertouksovainen toimii niin kuin kussakin tapauksessa kerron.

    Onko sillä väliä onko minulla kokemuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Tämä asia on jokatapauksessa niin tärkeä ja vakava (monen muun tärkeän asian ohella) että aina kun näen keskustelun jossa puhutaan jotakin tämän aloituksen aihetta sivuavista asioista, niin haluan antaa tämän näkökulman asiaan.

    Eikö sinua yhtään mietitytä se? MIKSI JUMALA SALLII?

    Minkälainen Jumala se sellainen on?

    Rakastavako?

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Mainitessani noista "pienistä ja jo aikuiseksikin kasvaneista lapsista" en tarkoittanut sillä tavalla sairaita lapsia jolla sinä ehkä ymmärsit, kun vertasit aihetta omaan sairauteesi."

    asian juuri kuten tarkoitit.

    "Onko se FAIR PLAYTA? Ei todellakaan."

    Fair play siinä merkityksessä kuin sen sanoin ensi kerran termistä puhuessani pätee edelleenkin.

    ...yritetään nyt vielä selvittää mahd. yksinkertaisesti.

    Siis sinä sanot että se on fair playta, ettei ketää pakoteta uskomaan eikö vain? (En tiedä mitä itseasiassa tarkoitat "pakottamisella" koska sehän ei pidä täysin paikkaansa myöskään; kyllä joissakin tapauksissa voidaan puhua pakottamisesta kun esim. ottaa huomioon kotona tapahtuva pelotteluun perustuvan aivopesun, sitä KYLLÄ tapahtuu)

    Mutta jos pelastuminen on kiinni siis uskosta, niin se ei ole fair playta, että ne pelastuu joiden on helppo uskoa ja ne eivät joiden on vaikea, ellei mahdoton uskoa.

    Vai mitä mieltä oot?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...yritetään nyt vielä selvittää mahd. yksinkertaisesti.

    Siis sinä sanot että se on fair playta, ettei ketää pakoteta uskomaan eikö vain? (En tiedä mitä itseasiassa tarkoitat "pakottamisella" koska sehän ei pidä täysin paikkaansa myöskään; kyllä joissakin tapauksissa voidaan puhua pakottamisesta kun esim. ottaa huomioon kotona tapahtuva pelotteluun perustuvan aivopesun, sitä KYLLÄ tapahtuu)

    Mutta jos pelastuminen on kiinni siis uskosta, niin se ei ole fair playta, että ne pelastuu joiden on helppo uskoa ja ne eivät joiden on vaikea, ellei mahdoton uskoa.

    Vai mitä mieltä oot?

    "Mutta jos pelastuminen on kiinni siis uskosta, niin se ei ole fair playta, että ne pelastuu joiden on helppo uskoa ja ne eivät joiden on vaikea, ellei mahdoton uskoa."

    määrittelet kenen on "helppo uskoa ja kenen vaikeaa tai mahdotonta uskoa"?

    Jokaisen on tasan ja tarkkaan yhtä helppoa tai vaikeaa uskoa.

    Jos tarkoitat sitä, että jonkun on esim. tiettyjen kovien elämänkokemusten vuoksi vaikea uskoa Jumalaan, niin asia on usein juuri päinvastoin. Eli vaikeat elämänkokemukset vievät ihmistä kohti Jumalaa. Ja Jumala vetää tällä tavoin tiettyjä ihmisiä puoleensa. Joidenkin kohdalla taas toisin tavoin.

    Eli kenenkään ihmisen ei ole mahdotonta uskoa. Toki määrätyt kokemukset saattavat synnyttää joissakin ihmisissä katkeruutta ja kyynisyyttä. Tämä puolestaan voi pitää heidät etäällä Jumalasta. Tällöinkin ratkaisu on ihmisen omissa käsissä ja omassa sydämessä eli jälleen kyseessä on FAIR PLAY.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Sääli jos olet todella näistä teksteistäni saanut sellaisen käsityksen että yritän runtata lyttyyn koko uskovaisuuden ja kaikki uskovat.

    Tarkasti ottaen missä kohtaa olen runtannut lyttyyn kaikki uskovaiset ja koko uskovaisuuden?

    En minä ihan niin tyhmä ole, että kuvittelisin kaikkien uskovaisten olevan samanlaisia, ajattelevan samalla tavalla ja toimivan samalla tavalla. Se että annan toisen näkökulman asiaan ja ihmettelen tiettyjä asioita, ei tarkoita suinkaan sitä että ajattelisin täysin mustavalkoisesti.

    Tunnen monia uskovaisia joita pidän fiksuina ja järkevinä ihmisinä, joilla on sydän ja järki kohdallaan. Minulla ei myöskään ole mitään ongelmaa sen asian kanssa että joku uskoo johonkin mihin minä en usko niin kauan kuin siitä ei ole haittaa kenellekään.

    Toisaalta kai tänne kaikki saavat omia rehellisiä mielipiteitään kirjoittaa..nämä ovat minun mielipiteitäni ja kokemuksiani, en minä ketään yritä käännyttää pois uskosta.

    Ellet ole huomannut, niin olen pyrkinyt aina lisäämään uskovaisista puhuttaessa jokaväliin sulkuihin jotakin sen tapaista että ("yleistäen") tai ("yleisesti ottaen").
    Se tarkoittaa sitä että _kaikki_ eivät ole sellaisia mitä kuvaan, poikkeuksia löytyy. Yleisesti ottaen tarkoittaa vain sitä että minun kokemukseni mukaan keskivertouksovainen toimii niin kuin kussakin tapauksessa kerron.

    Onko sillä väliä onko minulla kokemuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Tämä asia on jokatapauksessa niin tärkeä ja vakava (monen muun tärkeän asian ohella) että aina kun näen keskustelun jossa puhutaan jotakin tämän aloituksen aihetta sivuavista asioista, niin haluan antaa tämän näkökulman asiaan.

    Eikö sinua yhtään mietitytä se? MIKSI JUMALA SALLII?

    Minkälainen Jumala se sellainen on?

    Rakastavako?

    "Eikö sinua yhtään mietitytä se? MIKSI JUMALA SALLII?

    Minkälainen Jumala se sellainen on?

    Rakastavako?"

    on rakkaus.

    Maailmassa taistelee kaksi vastavoimaa: Jumala ja Saatana. Kaikki pedofilia, insesti, huumeet, rikollisuus jne. jne. omaavat jonkinlaisen kytköksen pahuuden valtoihin ja voimiin.

    Jumala on kuitenkin lopullinen voittaja. Kerran tulee Saatanan riehuminen loppumaan.

    Miksi Jumala ei jo nyt tuhoa Saatanaa ja sen voimia? Miksi Jumala sallii sinunkin mainitsemiasi tapahtumia tapahtuvaksi?

    Joudun tuottamaan sinulle pettymyksen:

    En tiedä.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Mutta jos pelastuminen on kiinni siis uskosta, niin se ei ole fair playta, että ne pelastuu joiden on helppo uskoa ja ne eivät joiden on vaikea, ellei mahdoton uskoa."

    määrittelet kenen on "helppo uskoa ja kenen vaikeaa tai mahdotonta uskoa"?

    Jokaisen on tasan ja tarkkaan yhtä helppoa tai vaikeaa uskoa.

    Jos tarkoitat sitä, että jonkun on esim. tiettyjen kovien elämänkokemusten vuoksi vaikea uskoa Jumalaan, niin asia on usein juuri päinvastoin. Eli vaikeat elämänkokemukset vievät ihmistä kohti Jumalaa. Ja Jumala vetää tällä tavoin tiettyjä ihmisiä puoleensa. Joidenkin kohdalla taas toisin tavoin.

    Eli kenenkään ihmisen ei ole mahdotonta uskoa. Toki määrätyt kokemukset saattavat synnyttää joissakin ihmisissä katkeruutta ja kyynisyyttä. Tämä puolestaan voi pitää heidät etäällä Jumalasta. Tällöinkin ratkaisu on ihmisen omissa käsissä ja omassa sydämessä eli jälleen kyseessä on FAIR PLAY.

    "Miten määrittelet kenen on "helppo uskoa ja kenen vaikea tai mahdoton uskoa"?"

    No sitä en kyllä ala ENÄÄ selittämään sinulle, olen sen jo sen verran monta kertaa täällä selittänyt, että ihmettelen todella ettet vieläkään sitä ymmärtänyt.

    Mutta jos se todella vieläkin jäi epäselväksi, niin lue uudelleen tekstini "Fair play":sta osa joka alkaa jotenkin näin että : "Siinä missä toinen kokee yliluonnollisia ihmeitä elämässään...jne."

    Lue se vaikka pariinkin kertaan ajatuksella, PUOLUEETTOMASTI, mikäli siihen kykenet, ajattele asioita kerrankin jonkun TOISEN ihmisen kannalta kuin vain omasi, ja mieti onko ihmiset TODELLA tasavertaisia tämän asian suhteen.

    "Toki määrätyt kokemukset saattavat synnyttää katkeruutta ja kyynisyyttä. Tämä puolestaan pitää heidät etäällä Jumalasta."

    No tuossahan juuri myönnät sen, että toisten kokeukset saattavat pitää etäällä Jumalasta=>toisten on vaikeampi, ellei mahdoton, uskoa Jumalan olemassaoloon kuin toisten. Kun tältä pohjalta ihmiselle annetaan kuitenkin vastuu siitä, uskooko vai ei, niin ihmiset EIVÄT TODELLAKAAN ole tasavertaisia, eli kyseessä ei todellakaan ole fair play!

    Tämä on viimeinen kirjoitus minkä aion tästä fair playsta kirjoittaa, koska on aivan turha alkaa mihinkään eipäs-juupas väittelyyn joka alkaa kiertää kehää. Olen siis täysin eri mieltä kanssasi tästä asiasta, eikä se muutu miksikään.

    Mielestäni se, että ihan tosissaan voi tokaista, että "kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppoa tai vaikeaa uskoa" kertoo jotakin siitä, millaisten ruusunpunaisten lasien läpi jotkut ihmiset katsovat maailmaa. Kuulevat ja näkevät vain sen mitä haluavat.

    Jos ajateltais että olisimme vaikkapa viimeisellä tuomoilla, ja sinne tulisi ihminen,joka on elänyt koko elämänsä ilman mitään suurempia oikeusmurhia tai vääryyksiä kokien,suhteellisen tasaista ja "normaalia" elämää ilman mitään _poikkeuksellisen suuria_ kriisejä, ja ollut näin ollen koko elämänsä uskossa ja elänyt pelastusvarmuudessa, ja hänet näin ollen päästettäisiin sitten taivaan porteista sisään.

    Sitten tulisi ihminen joka on elänyt todella rikkinäisen elämän ja kokenut hirvittäviä asioita, oikeusmurhia vääryyksiä ja ihmisoikeuden loukkauksia,eikä rakkautta koskaan, ja näin ollen ei ole voinut uskoa rakastavan Jumalan olemassaoloon (=sinun kielelläsi siis "kokemusten aiheuttama katkeruus on pitänyt etäällä Jumalasta",jos todella noin syyllistäväti haluat sanoa ja todella laittaa vastuun ja syyllisyyden tuon pienen inhimillisen ihmisen harteille), ja hänelle sitten sanottaisiin että joudut helvettiin! Mitäs et ole uskonut!

    Onko nuo kaksi ihmistä silloin tasavertaisia?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Miten määrittelet kenen on "helppo uskoa ja kenen vaikea tai mahdoton uskoa"?"

    No sitä en kyllä ala ENÄÄ selittämään sinulle, olen sen jo sen verran monta kertaa täällä selittänyt, että ihmettelen todella ettet vieläkään sitä ymmärtänyt.

    Mutta jos se todella vieläkin jäi epäselväksi, niin lue uudelleen tekstini "Fair play":sta osa joka alkaa jotenkin näin että : "Siinä missä toinen kokee yliluonnollisia ihmeitä elämässään...jne."

    Lue se vaikka pariinkin kertaan ajatuksella, PUOLUEETTOMASTI, mikäli siihen kykenet, ajattele asioita kerrankin jonkun TOISEN ihmisen kannalta kuin vain omasi, ja mieti onko ihmiset TODELLA tasavertaisia tämän asian suhteen.

    "Toki määrätyt kokemukset saattavat synnyttää katkeruutta ja kyynisyyttä. Tämä puolestaan pitää heidät etäällä Jumalasta."

    No tuossahan juuri myönnät sen, että toisten kokeukset saattavat pitää etäällä Jumalasta=>toisten on vaikeampi, ellei mahdoton, uskoa Jumalan olemassaoloon kuin toisten. Kun tältä pohjalta ihmiselle annetaan kuitenkin vastuu siitä, uskooko vai ei, niin ihmiset EIVÄT TODELLAKAAN ole tasavertaisia, eli kyseessä ei todellakaan ole fair play!

    Tämä on viimeinen kirjoitus minkä aion tästä fair playsta kirjoittaa, koska on aivan turha alkaa mihinkään eipäs-juupas väittelyyn joka alkaa kiertää kehää. Olen siis täysin eri mieltä kanssasi tästä asiasta, eikä se muutu miksikään.

    Mielestäni se, että ihan tosissaan voi tokaista, että "kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppoa tai vaikeaa uskoa" kertoo jotakin siitä, millaisten ruusunpunaisten lasien läpi jotkut ihmiset katsovat maailmaa. Kuulevat ja näkevät vain sen mitä haluavat.

    Jos ajateltais että olisimme vaikkapa viimeisellä tuomoilla, ja sinne tulisi ihminen,joka on elänyt koko elämänsä ilman mitään suurempia oikeusmurhia tai vääryyksiä kokien,suhteellisen tasaista ja "normaalia" elämää ilman mitään _poikkeuksellisen suuria_ kriisejä, ja ollut näin ollen koko elämänsä uskossa ja elänyt pelastusvarmuudessa, ja hänet näin ollen päästettäisiin sitten taivaan porteista sisään.

    Sitten tulisi ihminen joka on elänyt todella rikkinäisen elämän ja kokenut hirvittäviä asioita, oikeusmurhia vääryyksiä ja ihmisoikeuden loukkauksia,eikä rakkautta koskaan, ja näin ollen ei ole voinut uskoa rakastavan Jumalan olemassaoloon (=sinun kielelläsi siis "kokemusten aiheuttama katkeruus on pitänyt etäällä Jumalasta",jos todella noin syyllistäväti haluat sanoa ja todella laittaa vastuun ja syyllisyyden tuon pienen inhimillisen ihmisen harteille), ja hänelle sitten sanottaisiin että joudut helvettiin! Mitäs et ole uskonut!

    Onko nuo kaksi ihmistä silloin tasavertaisia?

    "Sitten tulisi ihminen joka on elänyt todella rikkinäisen elämän ja kokenut hirvittäviä asioita, oikeusmurhia vääryyksiä ja ihmisoikeuden loukkauksia,eikä rakkautta koskaan, ja näin ollen ei ole voinut uskoa rakastavan Jumalan olemassaoloon (=sinun kielelläsi siis "kokemusten aiheuttama katkeruus on pitänyt etäällä Jumalasta",jos todella noin syyllistäväti haluat sanoa ja todella laittaa vastuun ja syyllisyyden tuon pienen inhimillisen ihmisen harteille), ja hänelle sitten sanottaisiin että joudut helvettiin! Mitäs et ole uskonut!

    Onko nuo kaksi ihmistä silloin tasavertaisia?"

    Et voi valita vanhempiasi. Tässä on kulunut fraasi, joka pitää paikkansa.

    Me synnymme erilaisiin olosuhteisiin - eri maihin, eri yhteiskuntaluokkiin, rikkaisiin/köyhiin koteihin jne.

    Jokainen ihminen saa erilaiset lähtökohdat tälle maalliselle taipaleelle. Samoin jokainen kokee erilaiset elämänvaiheet tätä maallista matkaa tehdessään.
    Tämähän on eittämätön totuus.

    Siitä huolimatta:

    JOKAINEN IHMINEN VASTAA OMASTA ELÄMÄSTÄÄN!

    Ei ole mitään syyllistämistä tai vastaavaa. Kyseessä on fakta, jota et voi muuksi muuttaa.

    Se tosiasia ei muutu miksikään siitä, että ihminen syntyy 1) Kalkutan slummeihin tai 2) Ruotsin kuninkaan lapseksi tahi siltä väliltä.

    JOKAINEN IHMINEN VASTAA OMASTA ELÄMÄSTÄÄN!

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    "Eikö sinua yhtään mietitytä se? MIKSI JUMALA SALLII?

    Minkälainen Jumala se sellainen on?

    Rakastavako?"

    on rakkaus.

    Maailmassa taistelee kaksi vastavoimaa: Jumala ja Saatana. Kaikki pedofilia, insesti, huumeet, rikollisuus jne. jne. omaavat jonkinlaisen kytköksen pahuuden valtoihin ja voimiin.

    Jumala on kuitenkin lopullinen voittaja. Kerran tulee Saatanan riehuminen loppumaan.

    Miksi Jumala ei jo nyt tuhoa Saatanaa ja sen voimia? Miksi Jumala sallii sinunkin mainitsemiasi tapahtumia tapahtuvaksi?

    Joudun tuottamaan sinulle pettymyksen:

    En tiedä.

    No siitä, onko se oletettu Jumala rakkaus vai ei, voidaan ajatella monella tapaa;)

    Mutta et sinä minulle mitään pettymystä tuottanut kun sanoit ettet tiedä vastausta. Minä en näet odota vastausta asioihin joihin ei ole vastausta. Ainoa joka niihin pystyisi vastaamaan lienee Jumala itse.Mut kun ei vastaa niin ei vastaa, kumma juttu;)

    Viimeaikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka tärkeää on se, että vanhemmat ovat läsnä lastensa elämässä, koska se lapselle se, että vanhemmat kyllä ovat olemassa, mutta aina töissä, uraputkessaan tai jossakin muualla, on sama kuin niitä ei olisi ollenkaan.

    Tätä voisi verrata ihmisen Jumalasuhteeseen; jos Jumala edustaa ihmiselle "Isää" ja ihminen itse edustaa Jumalan "lasta", niin eikö silloin Jumalalta voisi odottaa, että Hänen pitäisi olla läsnä lastensa elämässä,jotta lapset tietäisivät Hänen olemassaolonsa, rakkautensa ja välittämisensä?

    Onko oikein, että Jumala laittaa oman läsnäolonsa ihmisen, eli lapsensa, vastuulle tyyliin;"Ota sinä minut elämääsi niin olen läsnä"?

    Mitä ajatuksia sekin herättäisi, jos vanhemmat laittaisivat oman läsnäolonsa kotona lapsensa vastuulle tyyliin; "ota SINÄ meidät elämääsi niin me olemme läsnä" Vähän vaikea ottaa vanhemmat elämäänsä jos he ovat aina poissa jossakin muualla. Ei se ole lapsen vastuulla vaan aikuisten, pitää huoli lapsistaan,olla läsnä, olla olemassa.

    Eikö se ole silloin myös Jumalan itsensä vastuulla olla konkreettisesti läsnä omien "lastensa" eli ihmisten elämässä niin ETTÄ HE TIETÄISIVÄT Hänen olemassaolonsa?

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Sitten tulisi ihminen joka on elänyt todella rikkinäisen elämän ja kokenut hirvittäviä asioita, oikeusmurhia vääryyksiä ja ihmisoikeuden loukkauksia,eikä rakkautta koskaan, ja näin ollen ei ole voinut uskoa rakastavan Jumalan olemassaoloon (=sinun kielelläsi siis "kokemusten aiheuttama katkeruus on pitänyt etäällä Jumalasta",jos todella noin syyllistäväti haluat sanoa ja todella laittaa vastuun ja syyllisyyden tuon pienen inhimillisen ihmisen harteille), ja hänelle sitten sanottaisiin että joudut helvettiin! Mitäs et ole uskonut!

    Onko nuo kaksi ihmistä silloin tasavertaisia?"

    Et voi valita vanhempiasi. Tässä on kulunut fraasi, joka pitää paikkansa.

    Me synnymme erilaisiin olosuhteisiin - eri maihin, eri yhteiskuntaluokkiin, rikkaisiin/köyhiin koteihin jne.

    Jokainen ihminen saa erilaiset lähtökohdat tälle maalliselle taipaleelle. Samoin jokainen kokee erilaiset elämänvaiheet tätä maallista matkaa tehdessään.
    Tämähän on eittämätön totuus.

    Siitä huolimatta:

    JOKAINEN IHMINEN VASTAA OMASTA ELÄMÄSTÄÄN!

    Ei ole mitään syyllistämistä tai vastaavaa. Kyseessä on fakta, jota et voi muuksi muuttaa.

    Se tosiasia ei muutu miksikään siitä, että ihminen syntyy 1) Kalkutan slummeihin tai 2) Ruotsin kuninkaan lapseksi tahi siltä väliltä.

    JOKAINEN IHMINEN VASTAA OMASTA ELÄMÄSTÄÄN!

    ...eli ei ole kysymys tasavertaisuudesta, fair playsta:)

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppoa uskoa Jumalaan, olla "uskossa" niin miksi kaikki sitten eivät usko?

    Ovatko he sinun mielestäsi jotenkin tyhmiä, ilkeitä, raukkoja,heikkoja kenties?

    Ajatteletko sinä, että jotkut ihmiset ovat TAHALLAAN uskomatta siihen jonka tietävät olevan olemassa?:D

    Ymmärrätkö, että tottakai kaikki ihmiset, ateistit, pakanat, hindut, buddhalaiset, kaikki HALUAISIVAT uskoa RAKASTAVAAN Jumalaan. Eikö se ole päivänselvä asia?

    Mutta kaikki tämän elämän faktat sotivat sitä vastaan, että Jumala, rakastava isä olisi olemassa.

    Ymmärrätkö, ystävä kallis?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    No siitä, onko se oletettu Jumala rakkaus vai ei, voidaan ajatella monella tapaa;)

    Mutta et sinä minulle mitään pettymystä tuottanut kun sanoit ettet tiedä vastausta. Minä en näet odota vastausta asioihin joihin ei ole vastausta. Ainoa joka niihin pystyisi vastaamaan lienee Jumala itse.Mut kun ei vastaa niin ei vastaa, kumma juttu;)

    Viimeaikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka tärkeää on se, että vanhemmat ovat läsnä lastensa elämässä, koska se lapselle se, että vanhemmat kyllä ovat olemassa, mutta aina töissä, uraputkessaan tai jossakin muualla, on sama kuin niitä ei olisi ollenkaan.

    Tätä voisi verrata ihmisen Jumalasuhteeseen; jos Jumala edustaa ihmiselle "Isää" ja ihminen itse edustaa Jumalan "lasta", niin eikö silloin Jumalalta voisi odottaa, että Hänen pitäisi olla läsnä lastensa elämässä,jotta lapset tietäisivät Hänen olemassaolonsa, rakkautensa ja välittämisensä?

    Onko oikein, että Jumala laittaa oman läsnäolonsa ihmisen, eli lapsensa, vastuulle tyyliin;"Ota sinä minut elämääsi niin olen läsnä"?

    Mitä ajatuksia sekin herättäisi, jos vanhemmat laittaisivat oman läsnäolonsa kotona lapsensa vastuulle tyyliin; "ota SINÄ meidät elämääsi niin me olemme läsnä" Vähän vaikea ottaa vanhemmat elämäänsä jos he ovat aina poissa jossakin muualla. Ei se ole lapsen vastuulla vaan aikuisten, pitää huoli lapsistaan,olla läsnä, olla olemassa.

    Eikö se ole silloin myös Jumalan itsensä vastuulla olla konkreettisesti läsnä omien "lastensa" eli ihmisten elämässä niin ETTÄ HE TIETÄISIVÄT Hänen olemassaolonsa?

    Jumala on ilmentänyt itsensä Raamatun lehdillä.

    Jumala ilmentää itseään myös eri tavoin ihmisten elämässä. Uskovainen ihminen kokee monissa asioissa (pienissä ja suurissa) johdatusta. Minulla itselläni olisi omasta elämästäni monta esimerkkiä, joissa pystyn konkreettisesti huomaamaan Jumalan läsnäolon tietyissä isoissakin asioissa koskien itseäni ja perhettäni (mm. lasten syntyminen, työpaikan saanti jne.).

    Ne ovat vain sellaisia juttuja, että en viitsi tässä ruveta niitä kertomaan. Meidän pitäisi olla face to face, niin voisin kertoa.

    Joskus Jumala on ilmestynyt täysin umpipakanalle niin, että Jumala on parantanut jonkun sairauden kyseisestä henkilöstä ja sen jälkeen henkilö on tullut uskoon.

    Asiat ovat niin monisäikeisiä. Jumala ei toki tule soittamaan sinun, minun tai Hentun Liisan ovikelloa ja sano: "Päivää - olen Jumala ja haluan sinut lapsekseni".

    Kyllä se lähinnä on Jumalan ilmoituksen (Raamattu) ja saarnatun sanan sekä henkilökohtaisten todistusten pohjalta miten Jumala puhuu ihmiselle. Myöskin jossain määrin erilaisten ihmeiden kautta.

    Sitten kun ihminen tulee uskoon, niin Jumalan puhe ja voima saattaa välittyä ns. armolahjojen kautta (kielillä puhuminen, terveeksi tekemisen al, viisauden sanat, profetoimisen al jne.).

    Mutta kyllähän näissä asioissa pieni ihminen monesti kokee itsensä aika vajavaiseksi.

    Yksi tilanne, jossa itse koen oman pienuuteni ja Jumalan suuruuden, on silloin kun satun olemaan myrskyävällä merellä ja rantoja ei näy lainkaan.
    Siinä kun myrsky viskoo laivaa, niin aika harva kulkee laivan käytävillä rinta rottingilla vaan saattaa jopa pakana ristiä kätensä ja toivoa, että myrsky laantuisi.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...eli ei ole kysymys tasavertaisuudesta, fair playsta:)

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppoa uskoa Jumalaan, olla "uskossa" niin miksi kaikki sitten eivät usko?

    Ovatko he sinun mielestäsi jotenkin tyhmiä, ilkeitä, raukkoja,heikkoja kenties?

    Ajatteletko sinä, että jotkut ihmiset ovat TAHALLAAN uskomatta siihen jonka tietävät olevan olemassa?:D

    Ymmärrätkö, että tottakai kaikki ihmiset, ateistit, pakanat, hindut, buddhalaiset, kaikki HALUAISIVAT uskoa RAKASTAVAAN Jumalaan. Eikö se ole päivänselvä asia?

    Mutta kaikki tämän elämän faktat sotivat sitä vastaan, että Jumala, rakastava isä olisi olemassa.

    Ymmärrätkö, ystävä kallis?

    Fair play = reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta. Koskaan ihmisten välillä ei saada tasavertaisuutta. Mutta tarkoittamani reilu peli on olemassa siinä, että jokainen ihminen omaa Jumalan edessä samanlaisen mahdollisuuden tulla Jumalan lapseksi.

    "Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppoa uskoa Jumalaan, olla "uskossa" niin miksi kaikki sitten eivät usko?"

    Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta. Tiedän vain, että minä olen uskossa.

    "Ymmärrätkö, että tottakai kaikki ihmiset, ateistit, pakanat, hindut, buddhalaiset, kaikki HALUAISIVAT uskoa RAKASTAVAAN Jumalaan. Eikö se ole päivänselvä asia?"

    EI EI EI!!!

    Kaikki eivät suinkaan halua uskoa. Se ei todellakaan ole päivänselvä asia. Vastapuoli (Saatana porukoineen) pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon.

    Ja tällä pahuuden isällä on varsin voimakkaat aseet käytössään, kun ajatellaan ihmisten heikkouksia. Näitä Saatanan aseita ovat mm. alkoholi, huumeet, vääristynyt seksi, maallisen mammonan tavoittelu ennen kaikkea muuta jne.

    Moni ihminen antaa piut paut Jumalalle mm. em. ja vastaavista monista muista syistä, joita S asettaa JOKAISEN ihmisen poluille.

    "Ymmärrätkö, ystävä kallis?"

    En.

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    Jumala on ilmentänyt itsensä Raamatun lehdillä.

    Jumala ilmentää itseään myös eri tavoin ihmisten elämässä. Uskovainen ihminen kokee monissa asioissa (pienissä ja suurissa) johdatusta. Minulla itselläni olisi omasta elämästäni monta esimerkkiä, joissa pystyn konkreettisesti huomaamaan Jumalan läsnäolon tietyissä isoissakin asioissa koskien itseäni ja perhettäni (mm. lasten syntyminen, työpaikan saanti jne.).

    Ne ovat vain sellaisia juttuja, että en viitsi tässä ruveta niitä kertomaan. Meidän pitäisi olla face to face, niin voisin kertoa.

    Joskus Jumala on ilmestynyt täysin umpipakanalle niin, että Jumala on parantanut jonkun sairauden kyseisestä henkilöstä ja sen jälkeen henkilö on tullut uskoon.

    Asiat ovat niin monisäikeisiä. Jumala ei toki tule soittamaan sinun, minun tai Hentun Liisan ovikelloa ja sano: "Päivää - olen Jumala ja haluan sinut lapsekseni".

    Kyllä se lähinnä on Jumalan ilmoituksen (Raamattu) ja saarnatun sanan sekä henkilökohtaisten todistusten pohjalta miten Jumala puhuu ihmiselle. Myöskin jossain määrin erilaisten ihmeiden kautta.

    Sitten kun ihminen tulee uskoon, niin Jumalan puhe ja voima saattaa välittyä ns. armolahjojen kautta (kielillä puhuminen, terveeksi tekemisen al, viisauden sanat, profetoimisen al jne.).

    Mutta kyllähän näissä asioissa pieni ihminen monesti kokee itsensä aika vajavaiseksi.

    Yksi tilanne, jossa itse koen oman pienuuteni ja Jumalan suuruuden, on silloin kun satun olemaan myrskyävällä merellä ja rantoja ei näy lainkaan.
    Siinä kun myrsky viskoo laivaa, niin aika harva kulkee laivan käytävillä rinta rottingilla vaan saattaa jopa pakana ristiä kätensä ja toivoa, että myrsky laantuisi.

    "Jumala on ilmentänyt itsensä raamatun lehdillä"
    ja odottaa itse luomaltaan ihmiseltä, jonka uskonpuutteen mahdollisuuden hyvin tietää, että ihmisen pitäisi uskoa se tuosta noin vain? Onko se oikein?

    Se, että sinä koet ns. johdatusta kaikissa mahdollisissa pienissä ja suurissa asioissa omassa elämässäsi,ei auta esim. minua tai jotakin toista, joka ei ole koskaan, milloinkaan ITSE omassa elämässään kokenut pienintäkään johdatusta tai merkkiä Jumalan olemassaolosta, uskomaan, että Jumala on olemassa ja läsnä myös esim.minun elämässäni.

    Jos on kaksi lasta joiden vanhemmat ovat läsnä vain toisen elämässä hoitamassa ja huolehtimassa,niin mitä se auttaa sitä toista jonka elämässä ne vanhemmat eivät ole läsnä?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    No täytyy myöntää etten ottanut ollenkaan huomioon Jennin ikää kun hänelle tuossa vastasin, ei tullut edes mieleen ajatella että kyseessä saattaisi olla todella nuorikin hlö.(minkähän ikäinen??)

    En minä missään vaiheessa sanonut että hurmioihmeparantumisleirit ja kokoukset olisivat HUONOIN mahdollinen vaihtoehto viettää aikaa.

    Sanoinpahan vain oman mielipiteeni siitä mitä niissä tapahtuu, ja tarkoitus oli näin ollen vain kyseenalaistaa tuollaista sinisilmäistä kaikennielevää uskoa.

    Tuossa voisin hieman olla eri mieltä siitä että näistä (tarkoitatko uskovaisista nuorista jotka viettävät näillä leireillä aikaa?) kasvaisi aikuisia, jotka paitsi antavat lapselleen turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä(pedofiilit ovat usein muita kuin ns. leikkipuistoissa vaanivia"namusetiä"), eikä vain turvautumaan suojelukseen.

    Oman kokemusteni pohjalta uskallan väittää, että uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä (sinisilmäisyys on yksi pahimmista ongelmien aiheuttajista esim. juuri pedofiliatapauksissa), ja joille myös kaikki seksuaalisuuteen viittaavakin on tavallista suurempi tabu.

    Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä, koska heidän täytyy antaa itsestään positiivinen kuva ihmisille, joka usein estää heitä toimimasta vaikeissa tilanteissa niin kuin pitäisi (Esim. tehdä rikosilmoitus tai nostaa syyte jotakin rikollista vastaan -> raamatussa käsketään kääntämään toinen poski).
    Kun sitten tapahtuu esim. jotakin sellaista mistä tässä ollaan puhuttu, niin väittäisin,(ja taas kerran omaan kokemukseen pohjaten) että uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta esim. seksuaalisesti hyväksikäytetylle lapselleen, vaan pikemminkin alkavat saarnata anteeksiannosta.

    Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää. Pahimmissa tapauksissa siihen liittyy syviä psyykkisiä vammoja (kukaan uskovainen ei tietenkään myönnä aiheuttavansa itse mitään sellaista, koska ne on aina "ne muut", joiden usko on "epätervettä").

    Enpä siis voisi ihan noinkaan sanoa, että nämä Jennin kaltaiset ovat onnekkaIMPIA vaan muotoilisin tuon mieluummin niin, että tokkiinsa Jenninkaltaiset ovat onnekKAAMPIA kuin nuo kaksi mainitsemaasi henkilöä.(varmaan karmea kokemus!)

    "uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä"
    "Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä"
    "uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta"
    "Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää"

    Minun korvaani särähtää myöskin tapasi ajatella uskovaisista ikäänkuin he olisivat ihmisiä kummallisempia tai jotenkin poikkeavia muista ihmisistä ihmisinä. Usko ei ole mikään luonteenpiirre vaan elämänkatsomus, omaksuttu ajatusmalli, tapa ratkaista hyvän ja pahan dilemma ihmisessä. Ja siinä olet tietysti oikeassa, että heidän tapansa ratkaista näitä ongelmia on omaleimainen, mutta sekin on muistettava, että uskovaiset eivät suinkaan ratkaise niitä saman kaavan mukaan, variaatioita esiintyy paitsi eri uskontojen, myös lahkojen ja herätysliikkeiden kuten yksilöidenkin välillä.

    Minusta uskonnon pimeä puoli on siinä, että se houkuttaa helposti ihmisen luopumaan omasta vastuustaan omiin ratkaisuihinsa nähden. Tämäkään ei koske läheskään kaikkia uskovia, mutta mitä fundamentalistisempi usko on, sitä enemmän näyttää omatunto (jonka minä tulkitsen vastuuksi) olevan ulkoistettu joko Raamattuun tai suggestiivisissa kokemuksissa saatuun johdatukseen, sillä varjolla, että Jumala siellä luuraa. Ongelma on että Raamattu ei anna yksiselitteisiä vastauksia nykypäivän käytännön ongelmiin ja suggestiossa saatu hurma häipyy arkipäivän tilanteissa. Ja kuten minä olen asian ymmärtänyt, se Jumala luuraa vain siellä ihmisessä.

    Kuitenkin olen sitä mieltä, että uskossa on jotain peruspositiivista, jos se antaa ihmiselle turvallisen ja raittiin eettisen pohjan elämästä selviytymiseen ja hyvän ja pahan kanssa keinotteluun. Tällöin on kylläkin käsittääkseni kyse todella uskoon tulemisesta, jonka näkisin oivalluksena uskonnon perimmäisestä ideasta ja sen sisäistämisestä niin, ettei se tarvitse mitään ulkoisia pakotteita totetuakseen. Kaikkinainen uskolla hurskastelu, toisten tuomitseminen, toisilta hurmoksellista tukea hakeminen, Raamatulla päähän lyöminen, syntilistojen näkertely ja taivasosallaan leventely ovat minusta näitä pakkokeinoja, joihin moni ahdistuksessaan turvaa, kun ei ole sitä rauhaa, jota uskon/Jumalan pitäisi tarjota, todella löytänyt.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Jumala on ilmentänyt itsensä raamatun lehdillä"
    ja odottaa itse luomaltaan ihmiseltä, jonka uskonpuutteen mahdollisuuden hyvin tietää, että ihmisen pitäisi uskoa se tuosta noin vain? Onko se oikein?

    Se, että sinä koet ns. johdatusta kaikissa mahdollisissa pienissä ja suurissa asioissa omassa elämässäsi,ei auta esim. minua tai jotakin toista, joka ei ole koskaan, milloinkaan ITSE omassa elämässään kokenut pienintäkään johdatusta tai merkkiä Jumalan olemassaolosta, uskomaan, että Jumala on olemassa ja läsnä myös esim.minun elämässäni.

    Jos on kaksi lasta joiden vanhemmat ovat läsnä vain toisen elämässä hoitamassa ja huolehtimassa,niin mitä se auttaa sitä toista jonka elämässä ne vanhemmat eivät ole läsnä?

    ""Jumala on ilmentänyt itsensä raamatun lehdillä"
    ja odottaa itse luomaltaan ihmiseltä, jonka uskonpuutteen mahdollisuuden hyvin tietää, että ihmisen pitäisi uskoa se tuosta noin vain? Onko se oikein?"

    minä pieni ihminen olen arvostelemaan suuren Jumalan luomaa systeemiä.

    "Se, että sinä koet ns. johdatusta kaikissa mahdollisissa pienissä ja suurissa asioissa omassa elämässäsi"

    En minä noin sanonut. Enhän toki kaikissa asioissa mitään johdatusta koe. Valtaosa elämää sujuu ihan omalla painollaan. Siellä saattaa olla - ja varmaan onkin - Jumalan ohjaava käsi taustalla, mutta en minä sitä mitenkään tiedosta.

    On vain muutamia asioita, joissa olen SELVÄSTI kokenut Jumalan johdattavan otteen elämäni tärkeissä asioissa.

    Voin nyt yhden tässä kertoa. Ryhdyimme aikanaan vaimon kanssa saatuamme opiskelut loppuun yrittämään lasta. Vaan kun mitään ei tapahtunut. Molemmat tutkittiin ja mitään lääketieteellistä syytä ei löytynyt esteeksi.

    Siinä meni pari vuotta. Sitten minä tulin uskoon. Siitä kului 11 kk, kun ensimmäinen poikamme syntyi. Vaimoni uskalsi kertoa vasta pojan syntymän jälkeen, että hän oli rukoillut koko ajan Jumalaa, että "älä anna maille lasta ennen kuin K tulee uskoon".

    No kunnon ateistihan sanoo, että asia on pelkkää sattumaa. Kaiken Jumalan työn elämässämme ateisti voi nimetä sattumaksi. Mutta se ei minua haittaa, sillä tiedän asian oikean laidan.

    "Jos on kaksi lasta joiden vanhemmat ovat läsnä vain toisen elämässä hoitamassa ja huolehtimassa,niin mitä se auttaa sitä toista jonka elämässä ne vanhemmat eivät ole läsnä?"

    ???

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    Fair play = reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta. Koskaan ihmisten välillä ei saada tasavertaisuutta. Mutta tarkoittamani reilu peli on olemassa siinä, että jokainen ihminen omaa Jumalan edessä samanlaisen mahdollisuuden tulla Jumalan lapseksi.

    "Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppoa uskoa Jumalaan, olla "uskossa" niin miksi kaikki sitten eivät usko?"

    Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta. Tiedän vain, että minä olen uskossa.

    "Ymmärrätkö, että tottakai kaikki ihmiset, ateistit, pakanat, hindut, buddhalaiset, kaikki HALUAISIVAT uskoa RAKASTAVAAN Jumalaan. Eikö se ole päivänselvä asia?"

    EI EI EI!!!

    Kaikki eivät suinkaan halua uskoa. Se ei todellakaan ole päivänselvä asia. Vastapuoli (Saatana porukoineen) pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon.

    Ja tällä pahuuden isällä on varsin voimakkaat aseet käytössään, kun ajatellaan ihmisten heikkouksia. Näitä Saatanan aseita ovat mm. alkoholi, huumeet, vääristynyt seksi, maallisen mammonan tavoittelu ennen kaikkea muuta jne.

    Moni ihminen antaa piut paut Jumalalle mm. em. ja vastaavista monista muista syistä, joita S asettaa JOKAISEN ihmisen poluille.

    "Ymmärrätkö, ystävä kallis?"

    En.

    "Fair play=reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta."

    Jos on juoksukilpailut jossa kaikki osanottajat lähtevät tasan tarkkaan samalta viivalta, se on silloin reilua peliä, koska silloin kaikilla on SAMAT LÄHTÖKOHDAT.
    Mutta jos juoksukilpailussa toiset joutuvat lähtemään kilpailuun 10 metriä toisten jäljessä, niin se ei ole silloin reilua peliä, vaan epäreilua=EPÄTASAVERTAISUUTTA kilpailijoiden kesken.

    Fair play, reilu peli siis tarkoittaa nimenomaan mm. tasavertaisuutta.

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppo uskoa, miksi kaikki sitten eivät usko?

    ->"Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta"

    Ja heti seuraavassa lauseessa menet vastaamaan muiden puolesta:"EI EI EI!!! Kaikki eivät suinkaan halua uskoa!"

    Ensin sinä väität ettet siis tiedä miksi kaikki eivät usko, ja sitten heti seuraavassa hetkessä sanot etteivät he HALUA USKOA. Tiedätkö enää itsekään miten ajattelet?

    Sinulla on aika raadollinen käsitys niistä ihmisistä jotka eivät ole uskovaisia (No ei sen tietysti pitäisi minua ihmetyttää, ei ole mitään uutta...)

    "Saatana porukoineen pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon"

    No eikö se ole silloin saatanan vika jos ihmiset eivät voi siksi tulla uskoon koska saatana estää heitä tulemasta uskoon? Eihän silloin ole kysymys siitä ettei ihminen HALUA tulla uskoon, vaan siitä että saatana estää ihmistä tulemasta uskoon.

    Onko se silloin ihmisen itsensä vastuulla, ihmisestä itsestään kiinni? Ei ole. Siinä tapauksessa me olemme vain pelinappuloita Jumalan ja saatanan välisessä tappelussa.

    Äänestä

  • Hemmo kirjoitti:

    ""Jumala on ilmentänyt itsensä raamatun lehdillä"
    ja odottaa itse luomaltaan ihmiseltä, jonka uskonpuutteen mahdollisuuden hyvin tietää, että ihmisen pitäisi uskoa se tuosta noin vain? Onko se oikein?"

    minä pieni ihminen olen arvostelemaan suuren Jumalan luomaa systeemiä.

    "Se, että sinä koet ns. johdatusta kaikissa mahdollisissa pienissä ja suurissa asioissa omassa elämässäsi"

    En minä noin sanonut. Enhän toki kaikissa asioissa mitään johdatusta koe. Valtaosa elämää sujuu ihan omalla painollaan. Siellä saattaa olla - ja varmaan onkin - Jumalan ohjaava käsi taustalla, mutta en minä sitä mitenkään tiedosta.

    On vain muutamia asioita, joissa olen SELVÄSTI kokenut Jumalan johdattavan otteen elämäni tärkeissä asioissa.

    Voin nyt yhden tässä kertoa. Ryhdyimme aikanaan vaimon kanssa saatuamme opiskelut loppuun yrittämään lasta. Vaan kun mitään ei tapahtunut. Molemmat tutkittiin ja mitään lääketieteellistä syytä ei löytynyt esteeksi.

    Siinä meni pari vuotta. Sitten minä tulin uskoon. Siitä kului 11 kk, kun ensimmäinen poikamme syntyi. Vaimoni uskalsi kertoa vasta pojan syntymän jälkeen, että hän oli rukoillut koko ajan Jumalaa, että "älä anna maille lasta ennen kuin K tulee uskoon".

    No kunnon ateistihan sanoo, että asia on pelkkää sattumaa. Kaiken Jumalan työn elämässämme ateisti voi nimetä sattumaksi. Mutta se ei minua haittaa, sillä tiedän asian oikean laidan.

    "Jos on kaksi lasta joiden vanhemmat ovat läsnä vain toisen elämässä hoitamassa ja huolehtimassa,niin mitä se auttaa sitä toista jonka elämässä ne vanhemmat eivät ole läsnä?"

    ???

    ...noi kysymysmerkit tuossa seisoo:D? Jos et ymmärtänyt vertausta, niin lue uudelleen tekstini joka on kirjoitettu tänään klo: 11.39 ja ajattele sitten tuota juttua uudestaan.

    Ei minunkaan tarkoitus ole arvostella Jumalan luomaa systeemiä; minä vain ihmettelen.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Fair play=reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta."

    Jos on juoksukilpailut jossa kaikki osanottajat lähtevät tasan tarkkaan samalta viivalta, se on silloin reilua peliä, koska silloin kaikilla on SAMAT LÄHTÖKOHDAT.
    Mutta jos juoksukilpailussa toiset joutuvat lähtemään kilpailuun 10 metriä toisten jäljessä, niin se ei ole silloin reilua peliä, vaan epäreilua=EPÄTASAVERTAISUUTTA kilpailijoiden kesken.

    Fair play, reilu peli siis tarkoittaa nimenomaan mm. tasavertaisuutta.

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppo uskoa, miksi kaikki sitten eivät usko?

    ->"Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta"

    Ja heti seuraavassa lauseessa menet vastaamaan muiden puolesta:"EI EI EI!!! Kaikki eivät suinkaan halua uskoa!"

    Ensin sinä väität ettet siis tiedä miksi kaikki eivät usko, ja sitten heti seuraavassa hetkessä sanot etteivät he HALUA USKOA. Tiedätkö enää itsekään miten ajattelet?

    Sinulla on aika raadollinen käsitys niistä ihmisistä jotka eivät ole uskovaisia (No ei sen tietysti pitäisi minua ihmetyttää, ei ole mitään uutta...)

    "Saatana porukoineen pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon"

    No eikö se ole silloin saatanan vika jos ihmiset eivät voi siksi tulla uskoon koska saatana estää heitä tulemasta uskoon? Eihän silloin ole kysymys siitä ettei ihminen HALUA tulla uskoon, vaan siitä että saatana estää ihmistä tulemasta uskoon.

    Onko se silloin ihmisen itsensä vastuulla, ihmisestä itsestään kiinni? Ei ole. Siinä tapauksessa me olemme vain pelinappuloita Jumalan ja saatanan välisessä tappelussa.

    "Tiedätkö enää itsekään miten ajattelet?"

    Tiedän hyvin tarkkaan.

    "No eikö se ole silloin saatanan vika jos ihmiset eivät voi siksi tulla uskoon koska saatana estää heitä tulemasta uskoon? Eihän silloin ole kysymys siitä ettei ihminen HALUA tulla uskoon, vaan siitä että saatana estää ihmistä tulemasta uskoon."

    Ei Saatana pysty estämään ihmistä tulemasta uskoon. Ihminen voi milloin tahansa hyväksyä Jumalan tarjouksen. Siihen Saatanalla ei ole sanan sijaa.

    MUTTA

    S yrittää koko ajan houkutella omilla tempuillaan ihmistä, ettei tämä tulisi uskoon.

    Lopullinen päätösvalta on IHMISELLÄ ITSELLÄÄN.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Fair play=reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta."

    Jos on juoksukilpailut jossa kaikki osanottajat lähtevät tasan tarkkaan samalta viivalta, se on silloin reilua peliä, koska silloin kaikilla on SAMAT LÄHTÖKOHDAT.
    Mutta jos juoksukilpailussa toiset joutuvat lähtemään kilpailuun 10 metriä toisten jäljessä, niin se ei ole silloin reilua peliä, vaan epäreilua=EPÄTASAVERTAISUUTTA kilpailijoiden kesken.

    Fair play, reilu peli siis tarkoittaa nimenomaan mm. tasavertaisuutta.

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppo uskoa, miksi kaikki sitten eivät usko?

    ->"Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta"

    Ja heti seuraavassa lauseessa menet vastaamaan muiden puolesta:"EI EI EI!!! Kaikki eivät suinkaan halua uskoa!"

    Ensin sinä väität ettet siis tiedä miksi kaikki eivät usko, ja sitten heti seuraavassa hetkessä sanot etteivät he HALUA USKOA. Tiedätkö enää itsekään miten ajattelet?

    Sinulla on aika raadollinen käsitys niistä ihmisistä jotka eivät ole uskovaisia (No ei sen tietysti pitäisi minua ihmetyttää, ei ole mitään uutta...)

    "Saatana porukoineen pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon"

    No eikö se ole silloin saatanan vika jos ihmiset eivät voi siksi tulla uskoon koska saatana estää heitä tulemasta uskoon? Eihän silloin ole kysymys siitä ettei ihminen HALUA tulla uskoon, vaan siitä että saatana estää ihmistä tulemasta uskoon.

    Onko se silloin ihmisen itsensä vastuulla, ihmisestä itsestään kiinni? Ei ole. Siinä tapauksessa me olemme vain pelinappuloita Jumalan ja saatanan välisessä tappelussa.

    "Mutta jos juoksukilpailussa toiset joutuvat lähtemään kilpailuun 10 metriä toisten jäljessä, niin se ei ole silloin reilua peliä, vaan epäreilua=EPÄTASAVERTAISUUTTA kilpailijoiden kesken."

    Ravikilpailuissa tehdään juuri noin. Eli ns. tasoitusajossa etukäteen kovemmat hevoset saavat takamatkaa yleensä 20-80 m.

    Kukaan ei ole vielä valittanut oikeuskanslerille asiasta.

    Äänestä

  • oplev kirjoitti:

    "uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä"
    "Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä"
    "uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta"
    "Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää"

    Minun korvaani särähtää myöskin tapasi ajatella uskovaisista ikäänkuin he olisivat ihmisiä kummallisempia tai jotenkin poikkeavia muista ihmisistä ihmisinä. Usko ei ole mikään luonteenpiirre vaan elämänkatsomus, omaksuttu ajatusmalli, tapa ratkaista hyvän ja pahan dilemma ihmisessä. Ja siinä olet tietysti oikeassa, että heidän tapansa ratkaista näitä ongelmia on omaleimainen, mutta sekin on muistettava, että uskovaiset eivät suinkaan ratkaise niitä saman kaavan mukaan, variaatioita esiintyy paitsi eri uskontojen, myös lahkojen ja herätysliikkeiden kuten yksilöidenkin välillä.

    Minusta uskonnon pimeä puoli on siinä, että se houkuttaa helposti ihmisen luopumaan omasta vastuustaan omiin ratkaisuihinsa nähden. Tämäkään ei koske läheskään kaikkia uskovia, mutta mitä fundamentalistisempi usko on, sitä enemmän näyttää omatunto (jonka minä tulkitsen vastuuksi) olevan ulkoistettu joko Raamattuun tai suggestiivisissa kokemuksissa saatuun johdatukseen, sillä varjolla, että Jumala siellä luuraa. Ongelma on että Raamattu ei anna yksiselitteisiä vastauksia nykypäivän käytännön ongelmiin ja suggestiossa saatu hurma häipyy arkipäivän tilanteissa. Ja kuten minä olen asian ymmärtänyt, se Jumala luuraa vain siellä ihmisessä.

    Kuitenkin olen sitä mieltä, että uskossa on jotain peruspositiivista, jos se antaa ihmiselle turvallisen ja raittiin eettisen pohjan elämästä selviytymiseen ja hyvän ja pahan kanssa keinotteluun. Tällöin on kylläkin käsittääkseni kyse todella uskoon tulemisesta, jonka näkisin oivalluksena uskonnon perimmäisestä ideasta ja sen sisäistämisestä niin, ettei se tarvitse mitään ulkoisia pakotteita totetuakseen. Kaikkinainen uskolla hurskastelu, toisten tuomitseminen, toisilta hurmoksellista tukea hakeminen, Raamatulla päähän lyöminen, syntilistojen näkertely ja taivasosallaan leventely ovat minusta näitä pakkokeinoja, joihin moni ahdistuksessaan turvaa, kun ei ole sitä rauhaa, jota uskon/Jumalan pitäisi tarjota, todella löytänyt.

    Ihmiset lokeroivat asioita, ihmisiä ja ihmisryhmiä mm. antaen niille nimiä (kuten "uskovainen") jotta asioiden käsittely olisi helpompaa ja yksinkertaisempaa.
    Se ei tarkoita sitä, että ihminen joka puhuu "uskovaisista" luulisi kaikkien uskovaisiksi itseään nimittävien ihmisten olevan samanlaisia, tai jotenkin - kuten sanoit - poikkeavia muista ihmisistä IHMISINÄ.

    On olemassa Jehovia, muslimeita, mormooneita ja paljon paljon muita ihmisryhmiä, joita yhdistää jotkin tietyt asiat, jonka vuoksi heitä myöskin nimitetään "jehoviksi""muslimeiksi" tai "mormooneiksi", ja joista voidaan sanoa, että he toimivat tietyissä tilanteissa - yleisesti ottaen - tietyllä tavalla; esim. jehovat - yleisesti ottaen - eivät anna lupaa verensiirtoon tai muslimit eivät syö sianlihaa.

    Kun minä siis puhun tästä ihmisryhmästä,uskovaisista, perustan näkemykseni omaan kokemukseeni uskovaisista - yleisesti ottaen. Minä en kuitenkaan jaksa joka ikiseen uuteen kirjoitukseeni lisätä sitä huomautusta että; "kaikki-uskovaiset-eivät-ole-samanlaisia-poikkeuksia-löytyy", koska oletan, että kaikki jotka ovat lukeneet kirjoituksiani, kyllä ovat jo sisäistäneet sen.

    Totta on, että usko ei ole luonteenpiirre, mutta usko kyllä muokkaa ihmisen luonnetta, tai olisiko parmpi sanoa, käyttäytymistä huomattavasti.

    Näkeehän sen jo siitäkin, että jos joku "tulee uskoon" hän luultavasti käyttäytyy eri tavalla kuin käyttäytyi ennen uskoontuloaan. Usko muokkaa kyllä monesti ihmisten käyttäytymistä hyvinkin positiiviseen suuntaan, mutta pitääkö siihen vedota aina silloin kun asioita tarkastellaan toiselta puolelta, katsotaan kolikon toista puolta?

    Minun kokemukseni - joka ei ole mikään lyhyt ja yksipuolinen(yhtään brassailematta kuitenkaan;)) -
    mukaan siis voin sanoa, että uskovaisuuteen liittyy kyllä paljon sellaista problematiikkaa jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää.

    Vielä kerran: Minä siis EN jaksa joka lauseen väliin lisätä huomautusta siitä tosiasiasta, ettei kaikki uskovaiset ole samanlaisia ja käyttäydy juuri saman kaavan mukaan, siitä huolimatta, että mielestäni uskovaisista voidaan kyllä puhua yleisellä tasolla ihan siinä missä muistakin ihmisryhmistä.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    sinä ole pirullinen ihminen - vai oletko?

    Koska viestien hierarkia on kuulemma liian syvä, en voinut vastata tuohon viimeisimpään kirjoitukseesi tuonne ylös, jonka otsikko siis oli "Konimus kaakkimus", joten vastaan nyt sinulle tänne siihen.

    Kuka se syyttikään minua asian ottamisesta pois asiayhteydestä, kuten sinä teit alkaessasi keskustelemaan raveista?!

    Varmasti tiedät mitä tarkoitin sillä juoksukilpailuvertauksella (etteks te uskovaiset yleensä niistä vertauksista pidä;))

    Juupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäs!!!

    LOPETETAAN NYT JO HERRAN(VAI PITÄISIKÖ SANOA IHMISEN)TÄHDEN TÄMÄ KESKUSTELU KUN TÄÄ JUNNAA SAMAA RATAA KOKO AJAN!

    Fair play selvästikin merkitsee sinulle aivan eri asiaa kuin se merkitsee minulle.

    Minulle reilu peli tarkoittaa sitä että kaikki ovat tasavertaisessa asemassa. Tässä asiayhteydessä SINUN ajatusmaailmasi pohjalta ajateltuna, siis sitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla samat mahdollisuudet uskoa. (Tällä en tarkoita mitään uskonnonvapautta). Tosiasia on, että toisten on helpompi uskoa kuin toisten.

    Jos jonkun jalka venähtää rukouksen voimalla 10cm Jeesuksen nimessä ja veressä, niin onko se ihme että sellainen pystyy uskomaan?

    Kun joku toinen elää koko elämänsä epäinhimillisissä olosuhteissa hyväksikäytettynä, henkisesti ja fyysisesti täysin ryntättynä ihmisenä ilman, että olosuteet koskaan paranee, niin onko se ihme, että sellaisen ihmisen on vaikeampi uskoa Jumalan huolenpitoon, tai edes olemassaoloon?

    Mietippä sitä illalla kun silmäsi laitat kiinni onko se (eiiiiiiiiiiii!!!!!!) FAIR PLAYTA?!Onko näillä ihmisillä samat mahdollisuudet uskoa ja näin ollen pelastua.

    Hallelujaa ja aamen.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Koska viestien hierarkia on kuulemma liian syvä, en voinut vastata tuohon viimeisimpään kirjoitukseesi tuonne ylös, jonka otsikko siis oli "Konimus kaakkimus", joten vastaan nyt sinulle tänne siihen.

    Kuka se syyttikään minua asian ottamisesta pois asiayhteydestä, kuten sinä teit alkaessasi keskustelemaan raveista?!

    Varmasti tiedät mitä tarkoitin sillä juoksukilpailuvertauksella (etteks te uskovaiset yleensä niistä vertauksista pidä;))

    Juupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäsjuupaseipäs!!!

    LOPETETAAN NYT JO HERRAN(VAI PITÄISIKÖ SANOA IHMISEN)TÄHDEN TÄMÄ KESKUSTELU KUN TÄÄ JUNNAA SAMAA RATAA KOKO AJAN!

    Fair play selvästikin merkitsee sinulle aivan eri asiaa kuin se merkitsee minulle.

    Minulle reilu peli tarkoittaa sitä että kaikki ovat tasavertaisessa asemassa. Tässä asiayhteydessä SINUN ajatusmaailmasi pohjalta ajateltuna, siis sitä, että kaikilla ihmisillä pitäisi olla samat mahdollisuudet uskoa. (Tällä en tarkoita mitään uskonnonvapautta). Tosiasia on, että toisten on helpompi uskoa kuin toisten.

    Jos jonkun jalka venähtää rukouksen voimalla 10cm Jeesuksen nimessä ja veressä, niin onko se ihme että sellainen pystyy uskomaan?

    Kun joku toinen elää koko elämänsä epäinhimillisissä olosuhteissa hyväksikäytettynä, henkisesti ja fyysisesti täysin ryntättynä ihmisenä ilman, että olosuteet koskaan paranee, niin onko se ihme, että sellaisen ihmisen on vaikeampi uskoa Jumalan huolenpitoon, tai edes olemassaoloon?

    Mietippä sitä illalla kun silmäsi laitat kiinni onko se (eiiiiiiiiiiii!!!!!!) FAIR PLAYTA?!Onko näillä ihmisillä samat mahdollisuudet uskoa ja näin ollen pelastua.

    Hallelujaa ja aamen.

    "Kun joku toinen elää koko elämänsä epäinhimillisissä olosuhteissa hyväksikäytettynä, henkisesti ja fyysisesti täysin ryntättynä ihmisenä ilman, että olosuteet koskaan paranee, niin onko se ihme, että sellaisen ihmisen on vaikeampi uskoa Jumalan huolenpitoon, tai edes olemassaoloon?"

    sua rynttää?!

    Myönnän toki, että on silloin vaikeampaa.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Kun joku toinen elää koko elämänsä epäinhimillisissä olosuhteissa hyväksikäytettynä, henkisesti ja fyysisesti täysin ryntättynä ihmisenä ilman, että olosuteet koskaan paranee, niin onko se ihme, että sellaisen ihmisen on vaikeampi uskoa Jumalan huolenpitoon, tai edes olemassaoloon?"

    sua rynttää?!

    Myönnän toki, että on silloin vaikeampaa.

    ...vähän vielä jatketaan...

    "No kuka sua rynttää?"

    Kuka sanoi että minä puhun itsestäni?

    "Myönnän toki että silloin on vaikeampaa"

    Vaikeampaa uskoa Jumalaan, vai muuten vain vaikeampaa elää?

    Yhdessä teksteistäsi sanoit:"Kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppo tai vaikea uskoa"

    Oletko siis muuttanut mielesi?

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...vähän vielä jatketaan...

    "No kuka sua rynttää?"

    Kuka sanoi että minä puhun itsestäni?

    "Myönnän toki että silloin on vaikeampaa"

    Vaikeampaa uskoa Jumalaan, vai muuten vain vaikeampaa elää?

    Yhdessä teksteistäsi sanoit:"Kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppo tai vaikea uskoa"

    Oletko siis muuttanut mielesi?

    "Vaikeampaa uskoa Jumalaan, vai muuten vain vaikeampaa elää?

    Yhdessä teksteistäsi sanoit:"Kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppo tai vaikea uskoa"

    Tarkoitin tuolla edellä mainitulla lähinnä sitä, että Jumalan puolelta tarjous on täysin sama kaikille. Ja eivät tietyt elämän ja elämisen vaikeudet välttämättä tilannetta vaikeuta - saattavat pikemminkin viedä Jumalan luo.

    Tosin sitten täytyy myöntää, että joku pitkään jatkunut inhimillinen "piinapenkki" voi myös synnyttää ihmisessä katkeruutta ja kyynisyyttä ja näin vaikeuttaa Jumalan tykö tuloa.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    No täytyy myöntää etten ottanut ollenkaan huomioon Jennin ikää kun hänelle tuossa vastasin, ei tullut edes mieleen ajatella että kyseessä saattaisi olla todella nuorikin hlö.(minkähän ikäinen??)

    En minä missään vaiheessa sanonut että hurmioihmeparantumisleirit ja kokoukset olisivat HUONOIN mahdollinen vaihtoehto viettää aikaa.

    Sanoinpahan vain oman mielipiteeni siitä mitä niissä tapahtuu, ja tarkoitus oli näin ollen vain kyseenalaistaa tuollaista sinisilmäistä kaikennielevää uskoa.

    Tuossa voisin hieman olla eri mieltä siitä että näistä (tarkoitatko uskovaisista nuorista jotka viettävät näillä leireillä aikaa?) kasvaisi aikuisia, jotka paitsi antavat lapselleen turvallisen kasvuympäristön, niin kehottavat varomaan namusetiä(pedofiilit ovat usein muita kuin ns. leikkipuistoissa vaanivia"namusetiä"), eikä vain turvautumaan suojelukseen.

    Oman kokemusteni pohjalta uskallan väittää, että uskovaiset ovat mielestäni keskivertoa sinisilmäisempiä (sinisilmäisyys on yksi pahimmista ongelmien aiheuttajista esim. juuri pedofiliatapauksissa), ja joille myös kaikki seksuaalisuuteen viittaavakin on tavallista suurempi tabu.

    Uskovaisilla on (yleistäen) myös keskivertoa suurempi tarve miellyttää muita ihmisiä, koska heidän täytyy antaa itsestään positiivinen kuva ihmisille, joka usein estää heitä toimimasta vaikeissa tilanteissa niin kuin pitäisi (Esim. tehdä rikosilmoitus tai nostaa syyte jotakin rikollista vastaan -> raamatussa käsketään kääntämään toinen poski).
    Kun sitten tapahtuu esim. jotakin sellaista mistä tässä ollaan puhuttu, niin väittäisin,(ja taas kerran omaan kokemukseen pohjaten) että uskovaiset eivät suinkaan ensimmäisenä mene hakemaan oikeutta esim. seksuaalisesti hyväksikäytetylle lapselleen, vaan pikemminkin alkavat saarnata anteeksiannosta.

    Uskovaisuuteen liittyy paljon sellaista problematiikkaa, varsinkin jos heidän elämäänsä sattuu tulemaan jonkinlaisia suurempia ongelmia, jota ei-uskovaisen on vaikea ymmärtää. Pahimmissa tapauksissa siihen liittyy syviä psyykkisiä vammoja (kukaan uskovainen ei tietenkään myönnä aiheuttavansa itse mitään sellaista, koska ne on aina "ne muut", joiden usko on "epätervettä").

    Enpä siis voisi ihan noinkaan sanoa, että nämä Jennin kaltaiset ovat onnekkaIMPIA vaan muotoilisin tuon mieluummin niin, että tokkiinsa Jenninkaltaiset ovat onnekKAAMPIA kuin nuo kaksi mainitsemaasi henkilöä.(varmaan karmea kokemus!)

    Jenni kirjoitti tänä kevään ylioppilaaksi, siitä päättelen iän.

    Ja niin, itselläni on sukulaistyttö, joka kuuluu helluntailaisiin. Täytynee myöntää, että hänen mustavalkoinen maailmankuvansa saattaa toisinaan ärsyttää. Vaihdan nopeasti puheenaihetta, jos keskustelu kääntyy uskontoon.

    Toisaalta, tuon viikon takaisen tapahtuman jälkeen ei niinkään ärsytä. Kaikissa naiiviudessaan hän on iloinen ja positiivinen tyttölapsi. Hänelle uskonto on hauskaa yhdessäoloa ikäistensä parissa. Miksi julistaisin hänelle, mitä paskaa maailmassa tapahtuu? Hän ei ainakaan levitä sitä.

    Kirjoitit (vaikka sulkumerkeissä) minkälaiset uskovaiset yleensä ovat. No, tämä varmaan riippuu siitä, keiden uskovaisten kanssa on kanssakäymisessä. Voisin sitten itse sanoa, että (yleisesti ottaen) uskovaiset ovat huumorintajuisempia, sivistyneimpiä, älykkäimpiä, aikaansa seuraavaisempia, lukeneimpia, kirjallisesti ja musikaalisesti lahjakkaampia ja viisaampia, kuin keskiverto kansalaiset.

    Koska ystäväpiiriini kuuluu yllämainittujen ominaisuuksien omaavia uskovaisia.

    Tosin, fundamentalistit ovat minulle kauhistus. Mutta ystävänsä voi valita. Sukulaisiaan ei.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Vaikeampaa uskoa Jumalaan, vai muuten vain vaikeampaa elää?

    Yhdessä teksteistäsi sanoit:"Kaikkien ihmisten on tasan tarkkaan yhtä helppo tai vaikea uskoa"

    Tarkoitin tuolla edellä mainitulla lähinnä sitä, että Jumalan puolelta tarjous on täysin sama kaikille. Ja eivät tietyt elämän ja elämisen vaikeudet välttämättä tilannetta vaikeuta - saattavat pikemminkin viedä Jumalan luo.

    Tosin sitten täytyy myöntää, että joku pitkään jatkunut inhimillinen "piinapenkki" voi myös synnyttää ihmisessä katkeruutta ja kyynisyyttä ja näin vaikeuttaa Jumalan tykö tuloa.

    ...tiesin kyllä että olet tarkoittanut että fair play tarkoittaa sinun mielestäsi sitä, että Jumalan puolelta tarjous on kaikille sama.

    Mutta juuri se siitä tekee ei-fair playta, että kaikkien ei ole yhtä helppoa "ottaa sitä vastaan".

    Taas vertaus: (haa minä TIEDÄN että te uskovaiset rakastatte näitä vertauksia;)

    On Isä jolla on kaksi lasta joista toisen hän on ottanut hyvin huomioon, auttanut suojellut opastanut elämässä. Toista lasta hän ei ole ottanut huomioon, ei ole ollut läsnä, eikä suojellut. Kun isä pyytää näitä kumpaakin kotiin, niin kumman on helpompi mennä sinne, ja ottaa kutsu vastaan? Eiköhän se ole selvä.

    Vertauksen selitys:

    Vrt. Isä edustaa Jumalaa, huomioon otettu lapsi edustaa sitä tyyppiä joka on elänyt suht. tasaisen hyvän elämän ja jopa tuntenut Jumalan johdatusta siinä, ja toinen ei-huomioon otettu lapsi edustaa sitä tyyppiä, joka on joutunut elämään rikkinäisen ja rakkaudettoman elämän ilman minkäänlaista merkkiä Jumalan olemassaolosta ja rakkaudesta.

    Kotiin kutsu tarkoittaa uskoa Jumalaan,eli uskoon tuloa, eli siis sinun kielelläsi sitä "tarjousta" jonka on kaikille sama.

    Kuulostaako se kutsu samalta näiden kummankin lapsen korvissa? Eikö voisi hyvin kuvitella, että tämän ei-huomioon otetun lapsen korvissa tuo kutsu kuulostaa lähinnä tekopyhältä, kun taas tämän toisen korvissa se kuulostaa vain siltä, että isä haluaa rakkaan lapsensa kotiin?

    Get the point?

    Mutta tähän on hyvä lopettaa.Huhhuh! Fiiiuuuhhhhh!

    Öitä!

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Sääli jos olet todella näistä teksteistäni saanut sellaisen käsityksen että yritän runtata lyttyyn koko uskovaisuuden ja kaikki uskovat.

    Tarkasti ottaen missä kohtaa olen runtannut lyttyyn kaikki uskovaiset ja koko uskovaisuuden?

    En minä ihan niin tyhmä ole, että kuvittelisin kaikkien uskovaisten olevan samanlaisia, ajattelevan samalla tavalla ja toimivan samalla tavalla. Se että annan toisen näkökulman asiaan ja ihmettelen tiettyjä asioita, ei tarkoita suinkaan sitä että ajattelisin täysin mustavalkoisesti.

    Tunnen monia uskovaisia joita pidän fiksuina ja järkevinä ihmisinä, joilla on sydän ja järki kohdallaan. Minulla ei myöskään ole mitään ongelmaa sen asian kanssa että joku uskoo johonkin mihin minä en usko niin kauan kuin siitä ei ole haittaa kenellekään.

    Toisaalta kai tänne kaikki saavat omia rehellisiä mielipiteitään kirjoittaa..nämä ovat minun mielipiteitäni ja kokemuksiani, en minä ketään yritä käännyttää pois uskosta.

    Ellet ole huomannut, niin olen pyrkinyt aina lisäämään uskovaisista puhuttaessa jokaväliin sulkuihin jotakin sen tapaista että ("yleistäen") tai ("yleisesti ottaen").
    Se tarkoittaa sitä että _kaikki_ eivät ole sellaisia mitä kuvaan, poikkeuksia löytyy. Yleisesti ottaen tarkoittaa vain sitä että minun kokemukseni mukaan keskivertouksovainen toimii niin kuin kussakin tapauksessa kerron.

    Onko sillä väliä onko minulla kokemuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä? Tämä asia on jokatapauksessa niin tärkeä ja vakava (monen muun tärkeän asian ohella) että aina kun näen keskustelun jossa puhutaan jotakin tämän aloituksen aihetta sivuavista asioista, niin haluan antaa tämän näkökulman asiaan.

    Eikö sinua yhtään mietitytä se? MIKSI JUMALA SALLII?

    Minkälainen Jumala se sellainen on?

    Rakastavako?

    Varmaan moni on lukenut kirjan/katsonut elokuvan Maa on syntinen laulu, siinä ainakin esiintyi pedofiliaa ja vielä saarnamiehen taholta. Teos on puolidokumentti, jonka kirjoittaja Timo K. Mukka asui lestadiolaisessa yhteisössä. En minäkään yleistä ja halua väittää, että kaikkil:laiset olisivat pedofiilejä.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    ...tiesin kyllä että olet tarkoittanut että fair play tarkoittaa sinun mielestäsi sitä, että Jumalan puolelta tarjous on kaikille sama.

    Mutta juuri se siitä tekee ei-fair playta, että kaikkien ei ole yhtä helppoa "ottaa sitä vastaan".

    Taas vertaus: (haa minä TIEDÄN että te uskovaiset rakastatte näitä vertauksia;)

    On Isä jolla on kaksi lasta joista toisen hän on ottanut hyvin huomioon, auttanut suojellut opastanut elämässä. Toista lasta hän ei ole ottanut huomioon, ei ole ollut läsnä, eikä suojellut. Kun isä pyytää näitä kumpaakin kotiin, niin kumman on helpompi mennä sinne, ja ottaa kutsu vastaan? Eiköhän se ole selvä.

    Vertauksen selitys:

    Vrt. Isä edustaa Jumalaa, huomioon otettu lapsi edustaa sitä tyyppiä joka on elänyt suht. tasaisen hyvän elämän ja jopa tuntenut Jumalan johdatusta siinä, ja toinen ei-huomioon otettu lapsi edustaa sitä tyyppiä, joka on joutunut elämään rikkinäisen ja rakkaudettoman elämän ilman minkäänlaista merkkiä Jumalan olemassaolosta ja rakkaudesta.

    Kotiin kutsu tarkoittaa uskoa Jumalaan,eli uskoon tuloa, eli siis sinun kielelläsi sitä "tarjousta" jonka on kaikille sama.

    Kuulostaako se kutsu samalta näiden kummankin lapsen korvissa? Eikö voisi hyvin kuvitella, että tämän ei-huomioon otetun lapsen korvissa tuo kutsu kuulostaa lähinnä tekopyhältä, kun taas tämän toisen korvissa se kuulostaa vain siltä, että isä haluaa rakkaan lapsensa kotiin?

    Get the point?

    Mutta tähän on hyvä lopettaa.Huhhuh! Fiiiuuuhhhhh!

    Öitä!

    "On Isä jolla on kaksi lasta joista toisen hän on ottanut hyvin huomioon, auttanut suojellut opastanut elämässä. Toista lasta hän ei ole ottanut huomioon, ei ole ollut läsnä, eikä suojellut. Kun isä pyytää näitä kumpaakin kotiin, niin kumman on helpompi mennä sinne, ja ottaa kutsu vastaan? Eiköhän se ole selvä."

    Taas meni pieleen!

    Isä on molempien elämän taustalla. Se lapsi, joka ei tunnusta Isää Isäkseen, ei myöskään huomaa miten Isä vaikuttaa hänen elämäänsä.

    Saattaa olla, että tämä "Isätön lapsi" olisi kuollut liikenneonnettomuudessa, ellei Isän ohjaava käsi olisi estänyt sitä. Mutta lapsi ei tiedä tästä yhtään mitään.

    Jos lapsi jossain elämänsä vaiheessa tunnustaa Isän Isäkseen, niin hän alkaa myöskin huomata, miten Isä on mukana hänen elämässään ja Isä myös tulee vahvemmin esiin.

    Isä odottaa kaiken aikaa jokaista lastaan luokseen. Lopulliseen kotiin Isä ei luomansa systeemin mukaisesti ota ketään muita kuin ne lapset, jotka ovat myöskin ilmaisseet halunsa olla Isän lapsia.

    That's the point!

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Jenni kirjoitti tänä kevään ylioppilaaksi, siitä päättelen iän.

    Ja niin, itselläni on sukulaistyttö, joka kuuluu helluntailaisiin. Täytynee myöntää, että hänen mustavalkoinen maailmankuvansa saattaa toisinaan ärsyttää. Vaihdan nopeasti puheenaihetta, jos keskustelu kääntyy uskontoon.

    Toisaalta, tuon viikon takaisen tapahtuman jälkeen ei niinkään ärsytä. Kaikissa naiiviudessaan hän on iloinen ja positiivinen tyttölapsi. Hänelle uskonto on hauskaa yhdessäoloa ikäistensä parissa. Miksi julistaisin hänelle, mitä paskaa maailmassa tapahtuu? Hän ei ainakaan levitä sitä.

    Kirjoitit (vaikka sulkumerkeissä) minkälaiset uskovaiset yleensä ovat. No, tämä varmaan riippuu siitä, keiden uskovaisten kanssa on kanssakäymisessä. Voisin sitten itse sanoa, että (yleisesti ottaen) uskovaiset ovat huumorintajuisempia, sivistyneimpiä, älykkäimpiä, aikaansa seuraavaisempia, lukeneimpia, kirjallisesti ja musikaalisesti lahjakkaampia ja viisaampia, kuin keskiverto kansalaiset.

    Koska ystäväpiiriini kuuluu yllämainittujen ominaisuuksien omaavia uskovaisia.

    Tosin, fundamentalistit ovat minulle kauhistus. Mutta ystävänsä voi valita. Sukulaisiaan ei.

    Jos jotain Jumalan tekemäksi arvioitua tapahtuu, nousee uskomattomien taholta yleensä iso haloo siitä, miksi tapahtui juuri jotain eikä paljon muuta inhimillisesti katsoen tärkeämpää. Siis Jumala näyttää olevan tekemisissään epäoikeudenmukainen ja epätasapuolinen ja sillä tavalla aivankuin todistaa itsensä olemattomaksi.

    Normaalinäköiselle ihmiselle mitään Jumalan tekoja ei näy maailmassa, joka on julma paikka. Joillakin uskovaisiksi mainituilla sen sijaan on oman todistuksensa mukaan "näönparannuslasit", joilla uskon kautta näkee Jumalan toiminnan jälkiä kaikkialla.

    Normaalinäköiselle Estonian tapaus ja WTC-tornit ovat yksinkertaista syyn ja seurauksen logiikkaa. Rahan nimissä tingitään rakenteellisesta turvallisuudesta, ihmisten luontaisen välinpitämättömyyden ja mukavuudenhalun vuoksi turvamääräyksistä ja sitten ajetaan Titanikki jäävuoreen, Estonialla liian kovaa kovassa kelissä. Byroksatian kaavamaisuuksiin hukkuu tieto siitä, että joku aikoo matkustajakoneilla kauheita. Ja Jumala sallii ihmisten tehdä virheitä ja tyhmyyksiä, joiden seurauksena asianosattomia viattomia sivullisia kuolee laumoittain.

    Uskon laseilla kammottavuuksia tarkkaileva näkee ja kuulee kuitenkin kertomuksia, että Kaitselmus tai Johdatus tai miksi Häntä nimitämmekään, täysin omavaltaisesti on mennyt järjestelemään juttuja niin, että jotkut erikoisvalitut näennäisepäoikeudenmukaisesti on estetty pääsemästä laivaan tai torneihin.

    Rukousten toteutumisessa näyttäisi olevan samanlaista epäsuhteellisuutta. Suuri joukko uskovia rukoilee kauan jonkin asian puolesta, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Sitten yksi ihminen, jolla on rukoilemisen armolahja (tai usko tietää, mitä pitää rukoilla), rukoilee kerran ja asia tapahtuu. Pitäisikö siitä päätellä, että suurella laumalla ei ollut riittävästi uskoa tai oikeaa uskoa?

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "Miten selität pienelle lapselle miksi se enkeli ei tullutkaan silloin kun se setä tuli ja raiskasi?"

    joukkoineen riehuu kaiken aikaa maailmassa ja pyrkii tekemään tuhojaan.

    Eiköhän se sama arkkitehti löydy myös Heinon pariskunnan raakan ja suunnitelmallisen murhan takaa.

    Jos ihminen antaa elämänsä Jumalan käteen, niin silloin hänellä on varma tieto siitä, että Saatana ei kykene vahingoittamaan tms. häntä enempää kuin Jumala sallii.

    Jumala voi toki sallia meille itse kullekin tiettyjä kärsimyksiä, sairauksia jne. mm. kasvattaakseen meitä. Tiedän omasta kokemuksesta.

    Mutta sehän tässä asiassa on fair play, että jokainen ihminen saa vapaasti kenenkään pakottamatta valita, kummalla puolella hän haluaa maallista matkaansa taapertaa:

    1) Voittajan puolella = Jumalan puoli. Jeesus Kristus voitti kuoleman ja Saatanan Golgatan ristillä.

    vai

    2) Häviäjän puolella = Saatanan puoli. Häviäjä kyllä tarjoaa omilleen monenlaista houkutinta (mm. viina, huumeet yme.) pitääkseen "joukot kasassa".

    Ja sitten vielä hyvin merkittävä pointti: Voittajan puoli jatkaa paremmalla osastolla sen jälkeen, kun silmät aikanaan täällä ajassa viimeisen kerran sulkeutuvat.
    Osaston valinta on tehtävä silloin, kun silmät vielä pysyvät avoinna.

    Ah ja on sitten niiiiin helppoa pedofiilinkin sanoa, että saatana houkutteli ja ei pystynyt vastustamaan kiusausta. "Voi,voi!" sanovat kristityt ja jeesus antaa anteeksi pedofiilin tunnustaessaan uskonsa. Ja pedofiili pääsee rangaistuksestaan kuin koira veräjästä. Ja alkaa odotella seuraavaa uhria ja tilaisuutta, kun antaisi taas "saatanan" (joka muuten on niin hyvä syyttelyn kohde, ei katsos tarvitse itse ottaa vastuuta teoistaan) houkutella itseään.

    *sarkasmi*

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    Ah ja on sitten niiiiin helppoa pedofiilinkin sanoa, että saatana houkutteli ja ei pystynyt vastustamaan kiusausta. "Voi,voi!" sanovat kristityt ja jeesus antaa anteeksi pedofiilin tunnustaessaan uskonsa. Ja pedofiili pääsee rangaistuksestaan kuin koira veräjästä. Ja alkaa odotella seuraavaa uhria ja tilaisuutta, kun antaisi taas "saatanan" (joka muuten on niin hyvä syyttelyn kohde, ei katsos tarvitse itse ottaa vastuuta teoistaan) houkutella itseään.

    *sarkasmi*

    joskus sitä kutsutaan todellisuuden pakoiluksi...

    vain rauhaa

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    Ah ja on sitten niiiiin helppoa pedofiilinkin sanoa, että saatana houkutteli ja ei pystynyt vastustamaan kiusausta. "Voi,voi!" sanovat kristityt ja jeesus antaa anteeksi pedofiilin tunnustaessaan uskonsa. Ja pedofiili pääsee rangaistuksestaan kuin koira veräjästä. Ja alkaa odotella seuraavaa uhria ja tilaisuutta, kun antaisi taas "saatanan" (joka muuten on niin hyvä syyttelyn kohde, ei katsos tarvitse itse ottaa vastuuta teoistaan) houkutella itseään.

    *sarkasmi*

    naurettavan typerä kommentti.

    Äänestä

  • poikanen kirjoitti:

    Jos jotain Jumalan tekemäksi arvioitua tapahtuu, nousee uskomattomien taholta yleensä iso haloo siitä, miksi tapahtui juuri jotain eikä paljon muuta inhimillisesti katsoen tärkeämpää. Siis Jumala näyttää olevan tekemisissään epäoikeudenmukainen ja epätasapuolinen ja sillä tavalla aivankuin todistaa itsensä olemattomaksi.

    Normaalinäköiselle ihmiselle mitään Jumalan tekoja ei näy maailmassa, joka on julma paikka. Joillakin uskovaisiksi mainituilla sen sijaan on oman todistuksensa mukaan "näönparannuslasit", joilla uskon kautta näkee Jumalan toiminnan jälkiä kaikkialla.

    Normaalinäköiselle Estonian tapaus ja WTC-tornit ovat yksinkertaista syyn ja seurauksen logiikkaa. Rahan nimissä tingitään rakenteellisesta turvallisuudesta, ihmisten luontaisen välinpitämättömyyden ja mukavuudenhalun vuoksi turvamääräyksistä ja sitten ajetaan Titanikki jäävuoreen, Estonialla liian kovaa kovassa kelissä. Byroksatian kaavamaisuuksiin hukkuu tieto siitä, että joku aikoo matkustajakoneilla kauheita. Ja Jumala sallii ihmisten tehdä virheitä ja tyhmyyksiä, joiden seurauksena asianosattomia viattomia sivullisia kuolee laumoittain.

    Uskon laseilla kammottavuuksia tarkkaileva näkee ja kuulee kuitenkin kertomuksia, että Kaitselmus tai Johdatus tai miksi Häntä nimitämmekään, täysin omavaltaisesti on mennyt järjestelemään juttuja niin, että jotkut erikoisvalitut näennäisepäoikeudenmukaisesti on estetty pääsemästä laivaan tai torneihin.

    Rukousten toteutumisessa näyttäisi olevan samanlaista epäsuhteellisuutta. Suuri joukko uskovia rukoilee kauan jonkin asian puolesta, eikä mitään tunnu tapahtuvan. Sitten yksi ihminen, jolla on rukoilemisen armolahja (tai usko tietää, mitä pitää rukoilla), rukoilee kerran ja asia tapahtuu. Pitäisikö siitä päätellä, että suurella laumalla ei ollut riittävästi uskoa tai oikeaa uskoa?

    Mielelläni sanoisin tähän, että maailmankuvani on tieteellinen, enkä usko rukouksien tehoon. Mutta rehellisenä täytyneen todeta, että olen (tästäkin) asiasta epävarma.

    Muistui mieleeni eräs tapaus pari vuosikymmentä sitten. Eräs perhetutullamme todettiin haimasyöpä sen ollessa jo loppuvaiheessa. Henkilö oli iäkäs, eikä hänelle itselleen kerrottu. Omaiset konsultoivat varmuuden varalle toista lääkäriä, diagnoosi oli sama.

    Sattumalta eräs perheestä oli lukenut jostain viikkolehdestä rukouspiiristä, jonka sanottiin tehneen ihmeitä. Jokin ulkomaalainen, Hollantilainen ehkä, en muista varmasti. No, perhe ei ollut uskonnollinen, mutta tuumasivat, ettei ollut mitään menetettäväkään.

    Vastaus tuli nopeasti. Rahaa ei pyydetty, kehotettiin vain pitämään yhteyttä kirjeitse. Puolen vuoden kuluttua henkilö kävi uudestaan lääkärillä (toisen vaivan takia), eikä tämä ollut uskoa silmiään. Tutkimuksessa ei havaittu syövästä jälkeäkään, ja vasta tässä yhteydessä lääkäri kertoi hänelle, että oli arvellut jäljellä olevaksi elinajaksi korkeintaan kolme kuukautta.

    Tokihan spontaanisia paranemisia tapahtuu, jopa kuolemaan johtavissa sairauksissa. Monesti väitetään, että jos henkilö itse uskoo parantumiseen, niin se olisi ratkaisevaa. Mutta kun tämä henkilö ei tiennyt sen enempää sairaudestaan, kun rukouspiiristäkään.

    En kuitenkaan näe tapahtuneessa juurikaan järkeä. Kyseisellä henkilöllä oli monia muita vaivoja, johon menehtyikin parin vuoden kuluttua. Eikä tämän aikana tehnyt mitään erityistä, kunhan sairasteli. Paraneminen ei myöskään vaikuttanut kenenkään uskoon, kaikki pitivät vain kovin kummallisena sattumana.


    Mutta asiasta viidenteen. Huvitti kun tämän päivän Hesarista löytyi luonnollinen selitys asialle, joka joskus on kummastuttanut (loppujen lopuksi melkein aina löytyy se luonnollinen selitys).

    Toissa kesänä oleskelin mökillä, minkä pihapiirissä on lepakoita. Näistä tuli puhe, ja muistelin kuinka lapsena myöhäiskesäniltana kesäleirillä pingotimme lakanan, ja katselimme kuinka lepakot lensivät siihen. Siitä tuli väittely, koska kaikkihan tietävät, että lepakot ovat täysin sokeita. Siinä kinastelimme siitä, onko mahdollista vai ei, sillä jotkut muutkin olivat omin silmin nähneet saman ilmiön. Toiset väittivät sitä mahdottomaksi, noin aivan tieteellisesti.

    Selityksen sain sitten tänään. Lepakot lentävät lakanaan hyönteisten perässä. Ja yöhyönteisethän lentävät kohti valoa, ja kaikkea vaaleata.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    "On Isä jolla on kaksi lasta joista toisen hän on ottanut hyvin huomioon, auttanut suojellut opastanut elämässä. Toista lasta hän ei ole ottanut huomioon, ei ole ollut läsnä, eikä suojellut. Kun isä pyytää näitä kumpaakin kotiin, niin kumman on helpompi mennä sinne, ja ottaa kutsu vastaan? Eiköhän se ole selvä."

    Taas meni pieleen!

    Isä on molempien elämän taustalla. Se lapsi, joka ei tunnusta Isää Isäkseen, ei myöskään huomaa miten Isä vaikuttaa hänen elämäänsä.

    Saattaa olla, että tämä "Isätön lapsi" olisi kuollut liikenneonnettomuudessa, ellei Isän ohjaava käsi olisi estänyt sitä. Mutta lapsi ei tiedä tästä yhtään mitään.

    Jos lapsi jossain elämänsä vaiheessa tunnustaa Isän Isäkseen, niin hän alkaa myöskin huomata, miten Isä on mukana hänen elämässään ja Isä myös tulee vahvemmin esiin.

    Isä odottaa kaiken aikaa jokaista lastaan luokseen. Lopulliseen kotiin Isä ei luomansa systeemin mukaisesti ota ketään muita kuin ne lapset, jotka ovat myöskin ilmaisseet halunsa olla Isän lapsia.

    That's the point!

    Näissä uskovaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on aina sellainen jännä piirre, että ne päättyvät aina melkein samalla tavalla. :)

    Suomi24.fi:nkin uskontopalstalla on varmaan jo aika monta keskustelua jotka kulkee ja päättyy samalla tavalla. Joten kaipa tämän voi lopettaa samaan lauseeseen kuin monet monet muutkin hyödyttömät keskustelut:

    ~~, aloitappas alusta, lue kaikki tekstit uudelleen ajatuksella ja puolueettomasti, lue ne vaikka moneen kertaan, ja huomaa ettet ymmärrä sittenkään mitä niissä sanotaan.

    Mitä uskovainen pelkää elämän tosiasioissa niin paljon, että ei voi, halua, eikä pysty katsomaan tosiasioita, tämän elämän faktoja rehellisesti silmiin. Ei ei! Kyllä se Jumala suojelee ja huolehtii! Vaikka ydinpommi räjähtäisi keskellä olohuonettasi ja räjäyttäisi koko perheesi kappaleiksi, sinä edelleen väittäisit että Jumala suojelee.

    Ketä sinä yrität huijata?Itseäsi? Miksi? Ja mitä hyötyä siitä on kenellekään?

    Vartauksessani en sanonut mitään sellaista ettei toinen näistä "lapsista" tunnustaisi isää isäkseen. Pointtihan oli se, ettei tämä toinen lapsi ymmärrä mikä hänestä tekee niin paljon sitä toista arvottomamman, ettei tämä Isä pidä hänestä yhtä hyvää huolta kuin siitä toisesta.

    (kuka se syyttikään minua kirjoitusten tahallisesta = tarkoitushakuisesta, kieroon vääntämisestä ja vääristelystä!)

    Maailma on täynnä lapsia, jotka ovat selkeästi ilmaisseet halunsa olla "Isän lapsia", jotka rukoilevat iltarukouksensa niinkuin lapsi vain voi, uskovat niinkuin lapsi vain voi ja haluaisivat että Isä myös pitäisi heistä huolen. Tosiasia kuitenkin on, että Isä ei ole pitänyt, eikä myöskään pidä heistä huolta.

    Jos et sitä tiedä ja ymmärrä, niin sinun pitäisi kyllä viimeistään tässä vaiheessa lähteä ulos silmät ja korvat auki, ja oikeasti NÄHDÄ asiat, faktat sellaisina kuin ne on.

    Mutta ethän sinä halua, vai? Sinä haluat vain suojella itseäsi, vaikka sitten eläen itsepetokessa.

    Muuten, mikäli et satu olemaan sama henkilö kuin tuo "Hemmo" tuolla ylempänä, niin voisit lukaista myös sen ekan vastaukseni hänelle. Jos se vaik se auttais tajuaan...tai sitten ei..:/

    No jokainen tyylillään

    ;)

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Näissä uskovaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on aina sellainen jännä piirre, että ne päättyvät aina melkein samalla tavalla. :)

    Suomi24.fi:nkin uskontopalstalla on varmaan jo aika monta keskustelua jotka kulkee ja päättyy samalla tavalla. Joten kaipa tämän voi lopettaa samaan lauseeseen kuin monet monet muutkin hyödyttömät keskustelut:

    ~~, aloitappas alusta, lue kaikki tekstit uudelleen ajatuksella ja puolueettomasti, lue ne vaikka moneen kertaan, ja huomaa ettet ymmärrä sittenkään mitä niissä sanotaan.

    Mitä uskovainen pelkää elämän tosiasioissa niin paljon, että ei voi, halua, eikä pysty katsomaan tosiasioita, tämän elämän faktoja rehellisesti silmiin. Ei ei! Kyllä se Jumala suojelee ja huolehtii! Vaikka ydinpommi räjähtäisi keskellä olohuonettasi ja räjäyttäisi koko perheesi kappaleiksi, sinä edelleen väittäisit että Jumala suojelee.

    Ketä sinä yrität huijata?Itseäsi? Miksi? Ja mitä hyötyä siitä on kenellekään?

    Vartauksessani en sanonut mitään sellaista ettei toinen näistä "lapsista" tunnustaisi isää isäkseen. Pointtihan oli se, ettei tämä toinen lapsi ymmärrä mikä hänestä tekee niin paljon sitä toista arvottomamman, ettei tämä Isä pidä hänestä yhtä hyvää huolta kuin siitä toisesta.

    (kuka se syyttikään minua kirjoitusten tahallisesta = tarkoitushakuisesta, kieroon vääntämisestä ja vääristelystä!)

    Maailma on täynnä lapsia, jotka ovat selkeästi ilmaisseet halunsa olla "Isän lapsia", jotka rukoilevat iltarukouksensa niinkuin lapsi vain voi, uskovat niinkuin lapsi vain voi ja haluaisivat että Isä myös pitäisi heistä huolen. Tosiasia kuitenkin on, että Isä ei ole pitänyt, eikä myöskään pidä heistä huolta.

    Jos et sitä tiedä ja ymmärrä, niin sinun pitäisi kyllä viimeistään tässä vaiheessa lähteä ulos silmät ja korvat auki, ja oikeasti NÄHDÄ asiat, faktat sellaisina kuin ne on.

    Mutta ethän sinä halua, vai? Sinä haluat vain suojella itseäsi, vaikka sitten eläen itsepetokessa.

    Muuten, mikäli et satu olemaan sama henkilö kuin tuo "Hemmo" tuolla ylempänä, niin voisit lukaista myös sen ekan vastaukseni hänelle. Jos se vaik se auttais tajuaan...tai sitten ei..:/

    No jokainen tyylillään

    ;)

    ...en ensimmäistä vastausta "Hemmolle" vaan sitä hymynaamalla varustettua.

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    Näissä uskovaisten kanssa käydyissä keskusteluissa on aina sellainen jännä piirre, että ne päättyvät aina melkein samalla tavalla. :)

    Suomi24.fi:nkin uskontopalstalla on varmaan jo aika monta keskustelua jotka kulkee ja päättyy samalla tavalla. Joten kaipa tämän voi lopettaa samaan lauseeseen kuin monet monet muutkin hyödyttömät keskustelut:

    ~~, aloitappas alusta, lue kaikki tekstit uudelleen ajatuksella ja puolueettomasti, lue ne vaikka moneen kertaan, ja huomaa ettet ymmärrä sittenkään mitä niissä sanotaan.

    Mitä uskovainen pelkää elämän tosiasioissa niin paljon, että ei voi, halua, eikä pysty katsomaan tosiasioita, tämän elämän faktoja rehellisesti silmiin. Ei ei! Kyllä se Jumala suojelee ja huolehtii! Vaikka ydinpommi räjähtäisi keskellä olohuonettasi ja räjäyttäisi koko perheesi kappaleiksi, sinä edelleen väittäisit että Jumala suojelee.

    Ketä sinä yrität huijata?Itseäsi? Miksi? Ja mitä hyötyä siitä on kenellekään?

    Vartauksessani en sanonut mitään sellaista ettei toinen näistä "lapsista" tunnustaisi isää isäkseen. Pointtihan oli se, ettei tämä toinen lapsi ymmärrä mikä hänestä tekee niin paljon sitä toista arvottomamman, ettei tämä Isä pidä hänestä yhtä hyvää huolta kuin siitä toisesta.

    (kuka se syyttikään minua kirjoitusten tahallisesta = tarkoitushakuisesta, kieroon vääntämisestä ja vääristelystä!)

    Maailma on täynnä lapsia, jotka ovat selkeästi ilmaisseet halunsa olla "Isän lapsia", jotka rukoilevat iltarukouksensa niinkuin lapsi vain voi, uskovat niinkuin lapsi vain voi ja haluaisivat että Isä myös pitäisi heistä huolen. Tosiasia kuitenkin on, että Isä ei ole pitänyt, eikä myöskään pidä heistä huolta.

    Jos et sitä tiedä ja ymmärrä, niin sinun pitäisi kyllä viimeistään tässä vaiheessa lähteä ulos silmät ja korvat auki, ja oikeasti NÄHDÄ asiat, faktat sellaisina kuin ne on.

    Mutta ethän sinä halua, vai? Sinä haluat vain suojella itseäsi, vaikka sitten eläen itsepetokessa.

    Muuten, mikäli et satu olemaan sama henkilö kuin tuo "Hemmo" tuolla ylempänä, niin voisit lukaista myös sen ekan vastaukseni hänelle. Jos se vaik se auttais tajuaan...tai sitten ei..:/

    No jokainen tyylillään

    ;)

    niin paljon paskaa, että tämä on minun viimeinen kommenttini.

    Äänestä

  • ~~ kirjoitti:

    niin paljon paskaa, että tämä on minun viimeinen kommenttini.

    vain rauhaa, ehkä sen joskus saat

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Mielelläni sanoisin tähän, että maailmankuvani on tieteellinen, enkä usko rukouksien tehoon. Mutta rehellisenä täytyneen todeta, että olen (tästäkin) asiasta epävarma.

    Muistui mieleeni eräs tapaus pari vuosikymmentä sitten. Eräs perhetutullamme todettiin haimasyöpä sen ollessa jo loppuvaiheessa. Henkilö oli iäkäs, eikä hänelle itselleen kerrottu. Omaiset konsultoivat varmuuden varalle toista lääkäriä, diagnoosi oli sama.

    Sattumalta eräs perheestä oli lukenut jostain viikkolehdestä rukouspiiristä, jonka sanottiin tehneen ihmeitä. Jokin ulkomaalainen, Hollantilainen ehkä, en muista varmasti. No, perhe ei ollut uskonnollinen, mutta tuumasivat, ettei ollut mitään menetettäväkään.

    Vastaus tuli nopeasti. Rahaa ei pyydetty, kehotettiin vain pitämään yhteyttä kirjeitse. Puolen vuoden kuluttua henkilö kävi uudestaan lääkärillä (toisen vaivan takia), eikä tämä ollut uskoa silmiään. Tutkimuksessa ei havaittu syövästä jälkeäkään, ja vasta tässä yhteydessä lääkäri kertoi hänelle, että oli arvellut jäljellä olevaksi elinajaksi korkeintaan kolme kuukautta.

    Tokihan spontaanisia paranemisia tapahtuu, jopa kuolemaan johtavissa sairauksissa. Monesti väitetään, että jos henkilö itse uskoo parantumiseen, niin se olisi ratkaisevaa. Mutta kun tämä henkilö ei tiennyt sen enempää sairaudestaan, kun rukouspiiristäkään.

    En kuitenkaan näe tapahtuneessa juurikaan järkeä. Kyseisellä henkilöllä oli monia muita vaivoja, johon menehtyikin parin vuoden kuluttua. Eikä tämän aikana tehnyt mitään erityistä, kunhan sairasteli. Paraneminen ei myöskään vaikuttanut kenenkään uskoon, kaikki pitivät vain kovin kummallisena sattumana.


    Mutta asiasta viidenteen. Huvitti kun tämän päivän Hesarista löytyi luonnollinen selitys asialle, joka joskus on kummastuttanut (loppujen lopuksi melkein aina löytyy se luonnollinen selitys).

    Toissa kesänä oleskelin mökillä, minkä pihapiirissä on lepakoita. Näistä tuli puhe, ja muistelin kuinka lapsena myöhäiskesäniltana kesäleirillä pingotimme lakanan, ja katselimme kuinka lepakot lensivät siihen. Siitä tuli väittely, koska kaikkihan tietävät, että lepakot ovat täysin sokeita. Siinä kinastelimme siitä, onko mahdollista vai ei, sillä jotkut muutkin olivat omin silmin nähneet saman ilmiön. Toiset väittivät sitä mahdottomaksi, noin aivan tieteellisesti.

    Selityksen sain sitten tänään. Lepakot lentävät lakanaan hyönteisten perässä. Ja yöhyönteisethän lentävät kohti valoa, ja kaikkea vaaleata.

    "Mutta rehellisenä täytyneen todeta, että olen (tästäkin) asiasta epävarma."

    Joo, mutta ainoa asia mistä agnostikkokin voi olla varma, on hillittömän heikot lomasäät silloin, kun on minun vuoroni huilata. No, pari viikkoa on vielä aikaa odotella ihmettä ja ehkäpä sorrun päräyttämään yläkertaan pari rukouksen tapaistakin ellei sää sovinnolla muutu ihmisiksi.

    Mutta itse asiaan sen verran, että henkilökohtaisesti uskon 'ihmeparantumisia' tapahtuvan. Eri asia sitten on, ovatko ne jonkin entiteetin aikaan saannoksia. Tuskinpa vain.

    Viikonjatkoja kaikille tasapuolisesti t: Tupakkamies

    Äänestä

  • Tupakkamies kirjoitti:

    "Mutta rehellisenä täytyneen todeta, että olen (tästäkin) asiasta epävarma."

    Joo, mutta ainoa asia mistä agnostikkokin voi olla varma, on hillittömän heikot lomasäät silloin, kun on minun vuoroni huilata. No, pari viikkoa on vielä aikaa odotella ihmettä ja ehkäpä sorrun päräyttämään yläkertaan pari rukouksen tapaistakin ellei sää sovinnolla muutu ihmisiksi.

    Mutta itse asiaan sen verran, että henkilökohtaisesti uskon 'ihmeparantumisia' tapahtuvan. Eri asia sitten on, ovatko ne jonkin entiteetin aikaan saannoksia. Tuskinpa vain.

    Viikonjatkoja kaikille tasapuolisesti t: Tupakkamies

    ”Joo, mutta ainoa asia mistä agnostikkokin voi olla varma, on hillittömän heikot lomasäät silloin, kun on minun vuoroni huilata.”

    Et kai vain vihjaa, että entiteetti rankaisee meitä sateilla Tupakkamiehen syntien tähden :D

    Ei sen puolen, etteikö vesi olisi ollut tervetullut rutikuivalle kasvimaalleni. Mutta nyt alkaisi tätä hyvää jo riittää, joten heitä vain se pikkupyyntö yläkertaan.

    Parempia ilmoja, ja rentouttavaa lomaa, toivoo Arethusa

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    Mielelläni sanoisin tähän, että maailmankuvani on tieteellinen, enkä usko rukouksien tehoon. Mutta rehellisenä täytyneen todeta, että olen (tästäkin) asiasta epävarma.

    Muistui mieleeni eräs tapaus pari vuosikymmentä sitten. Eräs perhetutullamme todettiin haimasyöpä sen ollessa jo loppuvaiheessa. Henkilö oli iäkäs, eikä hänelle itselleen kerrottu. Omaiset konsultoivat varmuuden varalle toista lääkäriä, diagnoosi oli sama.

    Sattumalta eräs perheestä oli lukenut jostain viikkolehdestä rukouspiiristä, jonka sanottiin tehneen ihmeitä. Jokin ulkomaalainen, Hollantilainen ehkä, en muista varmasti. No, perhe ei ollut uskonnollinen, mutta tuumasivat, ettei ollut mitään menetettäväkään.

    Vastaus tuli nopeasti. Rahaa ei pyydetty, kehotettiin vain pitämään yhteyttä kirjeitse. Puolen vuoden kuluttua henkilö kävi uudestaan lääkärillä (toisen vaivan takia), eikä tämä ollut uskoa silmiään. Tutkimuksessa ei havaittu syövästä jälkeäkään, ja vasta tässä yhteydessä lääkäri kertoi hänelle, että oli arvellut jäljellä olevaksi elinajaksi korkeintaan kolme kuukautta.

    Tokihan spontaanisia paranemisia tapahtuu, jopa kuolemaan johtavissa sairauksissa. Monesti väitetään, että jos henkilö itse uskoo parantumiseen, niin se olisi ratkaisevaa. Mutta kun tämä henkilö ei tiennyt sen enempää sairaudestaan, kun rukouspiiristäkään.

    En kuitenkaan näe tapahtuneessa juurikaan järkeä. Kyseisellä henkilöllä oli monia muita vaivoja, johon menehtyikin parin vuoden kuluttua. Eikä tämän aikana tehnyt mitään erityistä, kunhan sairasteli. Paraneminen ei myöskään vaikuttanut kenenkään uskoon, kaikki pitivät vain kovin kummallisena sattumana.


    Mutta asiasta viidenteen. Huvitti kun tämän päivän Hesarista löytyi luonnollinen selitys asialle, joka joskus on kummastuttanut (loppujen lopuksi melkein aina löytyy se luonnollinen selitys).

    Toissa kesänä oleskelin mökillä, minkä pihapiirissä on lepakoita. Näistä tuli puhe, ja muistelin kuinka lapsena myöhäiskesäniltana kesäleirillä pingotimme lakanan, ja katselimme kuinka lepakot lensivät siihen. Siitä tuli väittely, koska kaikkihan tietävät, että lepakot ovat täysin sokeita. Siinä kinastelimme siitä, onko mahdollista vai ei, sillä jotkut muutkin olivat omin silmin nähneet saman ilmiön. Toiset väittivät sitä mahdottomaksi, noin aivan tieteellisesti.

    Selityksen sain sitten tänään. Lepakot lentävät lakanaan hyönteisten perässä. Ja yöhyönteisethän lentävät kohti valoa, ja kaikkea vaaleata.

    Niinpä - Jumala johon minä uskon (ja sinä epäilet) tosissaan tuntuu toimivan aivan "älyttömästi". Miksi siirtää vanhan sairaan ihmisen kuolemaa parilla vuodella ilman näkyvää syytä ja toisaalta antaa satojen viattomien (keitä he ovat?) kuolla onnettomuuksissa. Viimeisten parin päivän aikanakin bussillinen pyhiinvaeltajia kuolee Unkarissa ja kaksi lentokonetta törmää Saksassa.

    Oletko muuten huomannut, että Jumalaa arvostellaan usein näistä suurista onnettomuuksista ja pienet yhden ihmisen kokemukset joko sivuutetaan kylmästi tai hukutetaan vertaamalla Estoniaan, Kurskiin ja muihin vastaaviin tapauksiin. Kuitenkin - mistäpä muusta suuronnettomuudet koostuvat kuin yksittäisistä ihmiskohtaloista.

    Enpä tiedä - tästä kaikesta olenkin saanut hieman kerettiläisen ajatuksen; mitäpä jos Raamattu kuvaa myös yhden ihmisen elämää lapsuuden paratiisista, syntiinlankemuksesta, koettelemusten, kiusausten ja tietenkin myös etsikkoaikojen kautta lopunajan kärsimyksiin ja kuolemaan. Joka tapauksessa ihminen voi elää vain oman elämänsä iloineen ja suruineen, nautintoineen ja tuskineen - ja ennenkaikkea jokainen voi kuolla ja kuolee varmasti vain oman kuolemansa. Jospa Jumala kaikkivoimaisuudestaan huolimatta vaikuttaakin vain yksilöihin tai yksilöiden kautta - loppu kuuluu kaaokselle, jota ihmiset omassa vajaavaisuudessaan pyrkivät jäsentämään.

    Minä löydän taivaan pienissä onnen hetkissä arkipäiväisessä elämässä, ja ne saavat minun uskomaan lopullisen ilon, onnen ja oikeudenmukaisuuden lymyävän jossain tämän ajan ulkopuolella.

    Niin - ajan käsite itseasiassa sallii minun elää suhteellisen "normaalia" elämää, jopa tieteeseen ja ihmisen älyynkin turvaten. Kaikki mitä ihminen on rakentanut, niin fyysisesti kuin älyllisestikin perustuu lineaariseen aikakäsitykseen. Jos/kun Jumalalla on aika vallassaan kaikki meidän oppirakennelmamme kaatuvat. "Siirtyi ajasta iäisyyteen" taitaakin sisältää enemmän kun kolmeen sanaan ikinä luulisi sisältyvän.

    Tälläisiä ajatusrakennelmia tällä kertaa kesälomaa odotellessa.

    Äänestä

  • Iiwari kirjoitti:

    Niinpä - Jumala johon minä uskon (ja sinä epäilet) tosissaan tuntuu toimivan aivan "älyttömästi". Miksi siirtää vanhan sairaan ihmisen kuolemaa parilla vuodella ilman näkyvää syytä ja toisaalta antaa satojen viattomien (keitä he ovat?) kuolla onnettomuuksissa. Viimeisten parin päivän aikanakin bussillinen pyhiinvaeltajia kuolee Unkarissa ja kaksi lentokonetta törmää Saksassa.

    Oletko muuten huomannut, että Jumalaa arvostellaan usein näistä suurista onnettomuuksista ja pienet yhden ihmisen kokemukset joko sivuutetaan kylmästi tai hukutetaan vertaamalla Estoniaan, Kurskiin ja muihin vastaaviin tapauksiin. Kuitenkin - mistäpä muusta suuronnettomuudet koostuvat kuin yksittäisistä ihmiskohtaloista.

    Enpä tiedä - tästä kaikesta olenkin saanut hieman kerettiläisen ajatuksen; mitäpä jos Raamattu kuvaa myös yhden ihmisen elämää lapsuuden paratiisista, syntiinlankemuksesta, koettelemusten, kiusausten ja tietenkin myös etsikkoaikojen kautta lopunajan kärsimyksiin ja kuolemaan. Joka tapauksessa ihminen voi elää vain oman elämänsä iloineen ja suruineen, nautintoineen ja tuskineen - ja ennenkaikkea jokainen voi kuolla ja kuolee varmasti vain oman kuolemansa. Jospa Jumala kaikkivoimaisuudestaan huolimatta vaikuttaakin vain yksilöihin tai yksilöiden kautta - loppu kuuluu kaaokselle, jota ihmiset omassa vajaavaisuudessaan pyrkivät jäsentämään.

    Minä löydän taivaan pienissä onnen hetkissä arkipäiväisessä elämässä, ja ne saavat minun uskomaan lopullisen ilon, onnen ja oikeudenmukaisuuden lymyävän jossain tämän ajan ulkopuolella.

    Niin - ajan käsite itseasiassa sallii minun elää suhteellisen "normaalia" elämää, jopa tieteeseen ja ihmisen älyynkin turvaten. Kaikki mitä ihminen on rakentanut, niin fyysisesti kuin älyllisestikin perustuu lineaariseen aikakäsitykseen. Jos/kun Jumalalla on aika vallassaan kaikki meidän oppirakennelmamme kaatuvat. "Siirtyi ajasta iäisyyteen" taitaakin sisältää enemmän kun kolmeen sanaan ikinä luulisi sisältyvän.

    Tälläisiä ajatusrakennelmia tällä kertaa kesälomaa odotellessa.

    näkemys ! Olemme niin kiinni lineaarisessa ajattelussa muutenkin ettemme tajua että maailma toimii/voi toimia muissakin systeemeissä .

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    ”Joo, mutta ainoa asia mistä agnostikkokin voi olla varma, on hillittömän heikot lomasäät silloin, kun on minun vuoroni huilata.”

    Et kai vain vihjaa, että entiteetti rankaisee meitä sateilla Tupakkamiehen syntien tähden :D

    Ei sen puolen, etteikö vesi olisi ollut tervetullut rutikuivalle kasvimaalleni. Mutta nyt alkaisi tätä hyvää jo riittää, joten heitä vain se pikkupyyntö yläkertaan.

    Parempia ilmoja, ja rentouttavaa lomaa, toivoo Arethusa

    "Et kai vain vihjaa, että entiteetti rankaisee meitä sateilla Tupakkamiehen syntien tähden :D"

    Hmm...saattaisinpa hyvinkin taipua tämänkaltaiseen ajatteluun, mikäli en siveellisen miellyttävästä ja ymmärtämättömän rauhallisesta perusluonteestani johtuen viettäisi täysin synnitöntä elämää. Ennemminkin, edellä mainitusta johtuen, olen taipuvainen uskomaan olevani tässä asiassa sijaiskärsijän roolissa.


    Ps. Mutta mikä on tuo kummallinen kaksoispiste ja iso D -kirjain tuossa lauseesi lopussa. Paha, paha, ota se heti pois!

    Äänestä

  • Pakana(F) kirjoitti:

    "Fair play=reilu peli.

    Termi ei tarkoita tasavertaisuutta."

    Jos on juoksukilpailut jossa kaikki osanottajat lähtevät tasan tarkkaan samalta viivalta, se on silloin reilua peliä, koska silloin kaikilla on SAMAT LÄHTÖKOHDAT.
    Mutta jos juoksukilpailussa toiset joutuvat lähtemään kilpailuun 10 metriä toisten jäljessä, niin se ei ole silloin reilua peliä, vaan epäreilua=EPÄTASAVERTAISUUTTA kilpailijoiden kesken.

    Fair play, reilu peli siis tarkoittaa nimenomaan mm. tasavertaisuutta.

    Jos kaikkien ihmisten on yhtä helppo uskoa, miksi kaikki sitten eivät usko?

    ->"Taaskaan en pysty vastaamaan muiden puolesta"

    Ja heti seuraavassa lauseessa menet vastaamaan muiden puolesta:"EI EI EI!!! Kaikki eivät suinkaan halua uskoa!"

    Ensin sinä väität ettet siis tiedä miksi kaikki eivät usko, ja sitten heti seuraavassa hetkessä sanot etteivät he HALUA USKOA. Tiedätkö enää itsekään miten ajattelet?

    Sinulla on aika raadollinen käsitys niistä ihmisistä jotka eivät ole uskovaisia (No ei sen tietysti pitäisi minua ihmetyttää, ei ole mitään uutta...)

    "Saatana porukoineen pyrkii koko ajan lyömään kiilaa ja estämään ihmisiä tulemasta uskoon"

    No eikö se ole silloin saatanan vika jos ihmiset eivät voi siksi tulla uskoon koska saatana estää heitä tulemasta uskoon? Eihän silloin ole kysymys siitä ettei ihminen HALUA tulla uskoon, vaan siitä että saatana estää ihmistä tulemasta uskoon.

    Onko se silloin ihmisen itsensä vastuulla, ihmisestä itsestään kiinni? Ei ole. Siinä tapauksessa me olemme vain pelinappuloita Jumalan ja saatanan välisessä tappelussa.

    ...kirjoitukseni on henkilökohtainen kiitos sinulle erittäin terävästä ja älykkäästä kielenkäytöstäsi! Harmi kun kaikki ei ole noin älykkäitä kuin sinä, ja siis ei pysty ymmärtämään mitä todella ajat takaa.. Olen ilolla lukenut kirjoituksiasi, sillä ajattelen asioista samalla tavalla kuin sinä, minulla vain ei ole kirjoittamisen lahjaa ,jotta pystyisin vastaavaan.Siispä halusin vain kannustaa sinua ahkerassa kirjoittelussasi, jatkathan samaan malliin..!=)

    Äänestä

  • Iiwari kirjoitti:

    Niinpä - Jumala johon minä uskon (ja sinä epäilet) tosissaan tuntuu toimivan aivan "älyttömästi". Miksi siirtää vanhan sairaan ihmisen kuolemaa parilla vuodella ilman näkyvää syytä ja toisaalta antaa satojen viattomien (keitä he ovat?) kuolla onnettomuuksissa. Viimeisten parin päivän aikanakin bussillinen pyhiinvaeltajia kuolee Unkarissa ja kaksi lentokonetta törmää Saksassa.

    Oletko muuten huomannut, että Jumalaa arvostellaan usein näistä suurista onnettomuuksista ja pienet yhden ihmisen kokemukset joko sivuutetaan kylmästi tai hukutetaan vertaamalla Estoniaan, Kurskiin ja muihin vastaaviin tapauksiin. Kuitenkin - mistäpä muusta suuronnettomuudet koostuvat kuin yksittäisistä ihmiskohtaloista.

    Enpä tiedä - tästä kaikesta olenkin saanut hieman kerettiläisen ajatuksen; mitäpä jos Raamattu kuvaa myös yhden ihmisen elämää lapsuuden paratiisista, syntiinlankemuksesta, koettelemusten, kiusausten ja tietenkin myös etsikkoaikojen kautta lopunajan kärsimyksiin ja kuolemaan. Joka tapauksessa ihminen voi elää vain oman elämänsä iloineen ja suruineen, nautintoineen ja tuskineen - ja ennenkaikkea jokainen voi kuolla ja kuolee varmasti vain oman kuolemansa. Jospa Jumala kaikkivoimaisuudestaan huolimatta vaikuttaakin vain yksilöihin tai yksilöiden kautta - loppu kuuluu kaaokselle, jota ihmiset omassa vajaavaisuudessaan pyrkivät jäsentämään.

    Minä löydän taivaan pienissä onnen hetkissä arkipäiväisessä elämässä, ja ne saavat minun uskomaan lopullisen ilon, onnen ja oikeudenmukaisuuden lymyävän jossain tämän ajan ulkopuolella.

    Niin - ajan käsite itseasiassa sallii minun elää suhteellisen "normaalia" elämää, jopa tieteeseen ja ihmisen älyynkin turvaten. Kaikki mitä ihminen on rakentanut, niin fyysisesti kuin älyllisestikin perustuu lineaariseen aikakäsitykseen. Jos/kun Jumalalla on aika vallassaan kaikki meidän oppirakennelmamme kaatuvat. "Siirtyi ajasta iäisyyteen" taitaakin sisältää enemmän kun kolmeen sanaan ikinä luulisi sisältyvän.

    Tälläisiä ajatusrakennelmia tällä kertaa kesälomaa odotellessa.

    "Jumalalla on tässä maailmassa vain meidän kätemme"

    Niinpä. Hienosti kiteytit paljon niistä ajatuksista, joihin päin itsekin olen kovasti kallellaan.

    Jumala tosiaankin voi vaikuttaa kokonaisuuksiinkin - juuri yksittäisten ihmisten kautta, jotka antavat itsensä käyttöön... Jumala ei riko ihmistä ja tämän vapautta vastaan. Kaaos on vain järjestyksen puutetta, itsessään ei mitään.

    Äänestä

  • Iiwari kirjoitti:

    Niinpä - Jumala johon minä uskon (ja sinä epäilet) tosissaan tuntuu toimivan aivan "älyttömästi". Miksi siirtää vanhan sairaan ihmisen kuolemaa parilla vuodella ilman näkyvää syytä ja toisaalta antaa satojen viattomien (keitä he ovat?) kuolla onnettomuuksissa. Viimeisten parin päivän aikanakin bussillinen pyhiinvaeltajia kuolee Unkarissa ja kaksi lentokonetta törmää Saksassa.

    Oletko muuten huomannut, että Jumalaa arvostellaan usein näistä suurista onnettomuuksista ja pienet yhden ihmisen kokemukset joko sivuutetaan kylmästi tai hukutetaan vertaamalla Estoniaan, Kurskiin ja muihin vastaaviin tapauksiin. Kuitenkin - mistäpä muusta suuronnettomuudet koostuvat kuin yksittäisistä ihmiskohtaloista.

    Enpä tiedä - tästä kaikesta olenkin saanut hieman kerettiläisen ajatuksen; mitäpä jos Raamattu kuvaa myös yhden ihmisen elämää lapsuuden paratiisista, syntiinlankemuksesta, koettelemusten, kiusausten ja tietenkin myös etsikkoaikojen kautta lopunajan kärsimyksiin ja kuolemaan. Joka tapauksessa ihminen voi elää vain oman elämänsä iloineen ja suruineen, nautintoineen ja tuskineen - ja ennenkaikkea jokainen voi kuolla ja kuolee varmasti vain oman kuolemansa. Jospa Jumala kaikkivoimaisuudestaan huolimatta vaikuttaakin vain yksilöihin tai yksilöiden kautta - loppu kuuluu kaaokselle, jota ihmiset omassa vajaavaisuudessaan pyrkivät jäsentämään.

    Minä löydän taivaan pienissä onnen hetkissä arkipäiväisessä elämässä, ja ne saavat minun uskomaan lopullisen ilon, onnen ja oikeudenmukaisuuden lymyävän jossain tämän ajan ulkopuolella.

    Niin - ajan käsite itseasiassa sallii minun elää suhteellisen "normaalia" elämää, jopa tieteeseen ja ihmisen älyynkin turvaten. Kaikki mitä ihminen on rakentanut, niin fyysisesti kuin älyllisestikin perustuu lineaariseen aikakäsitykseen. Jos/kun Jumalalla on aika vallassaan kaikki meidän oppirakennelmamme kaatuvat. "Siirtyi ajasta iäisyyteen" taitaakin sisältää enemmän kun kolmeen sanaan ikinä luulisi sisältyvän.

    Tälläisiä ajatusrakennelmia tällä kertaa kesälomaa odotellessa.

    tähän kuoroon ei kai ole pahitteeksi, joten voinen sanoa tämän viestin lämmittävän sydäntäni kovasti.

    En vain vieläkään ymmärrä, miksi se ikuinen hyvä on tärkeä enkä edes sen oleellista sisältöä. Miksi ei elämä riitä?

    Äänestä

  • oplev kirjoitti:

    tähän kuoroon ei kai ole pahitteeksi, joten voinen sanoa tämän viestin lämmittävän sydäntäni kovasti.

    En vain vieläkään ymmärrä, miksi se ikuinen hyvä on tärkeä enkä edes sen oleellista sisältöä. Miksi ei elämä riitä?

    Toivottavasti edes välttäviä vastatuksia:

    Miksi elämä ei riitä ??? Ehkäpä se yksi ainutkertainen elämä riittäisikin - ainakin tässä vaiheessa kun on kohtuullisen nuori, terve ja kai muutenkin perusonnellinen.

    Elämänkatsomukseeni on varmastikin vaikuttanut se, että olen kasvanut hyvin läheisessä yhteydessä muutamien vanhojen, sairaiden ja erittäin rakkaiden ihmisten kanssa. Nähnyt heidän fyysisesti kärsivän, mutta henkisesti kukoistavan lähinnä juuri Jumalaan luottaen. Myös se heidän elämänsä viimeisten päivien, jopa tuntien rauhallisuus, seesteisyys ja luottamus teki syvän vaikutuksen pari-kolmekymppiseen pojankloppiin.

    Sanottaisiinko vaikka näin; koska elämän ulkoiset edellytykset eivät kuitenkaan onnea ja iloa kaikille meille suo niin silloin ne voi löytää uskon ja minun uskoni mukaan Jumalan kautta. Kuoleman jälkeinen elämä tuntuu minulle - ainakin vielä - enemmänkin "lisävoitolta" kuin uskoni perustalta. Ehkä ja varmastikin ajatukseni muuttuu iän myötä ja "lisävoitosta" tuleekin se tuki ja tausta johon lopun hetkellä nojaan.

    Hyvän oleellinen sisältö ??? Menipä vaikeaksi - ei sitä pysty määrittelemään, sen vain tuntee kun sen kohtaa - toivon näin.

    Äänestä

  • oplev kirjoitti:

    tähän kuoroon ei kai ole pahitteeksi, joten voinen sanoa tämän viestin lämmittävän sydäntäni kovasti.

    En vain vieläkään ymmärrä, miksi se ikuinen hyvä on tärkeä enkä edes sen oleellista sisältöä. Miksi ei elämä riitä?

    Olet monissa kirjoituksissasi kysellyt sen tämän elämän jälkeisen tulevaisuustoivon merkitystä uskoville.

    Jospa yrittäisin selitellä vähän omia käsityksiäni sellaisesta.

    Ihmisten keskimääräinen elinikäodote meidän oloissamme on 80 vuoden paikkeilla. Kuvitteellisena näppituntumana tavallisin "uskoontuloikä" on murrosikä-reilu parikymppinen, jossa elämisen suuntia ja -arvoja normaalistikin pöyhitään eniten. Siitä seurauksena uskossaelämisaikaa jää noin kuutisenkymmentä vuotta ja monesti enemmänkin, koska elämäntavoista uskon myötä yleensä karisee stressi- ja itsetuhoisuustekijöitä.

    Kuusikymmentä elämäntäyteistä vuotta turvallisessa johdatuksessa ja yltäkylläisessä siunauksessa ja jopa rohkeasti sanoen yhteydessä ja ystävyydessä maailmankaikkeuden Luojaan ja Ylläpitäjään. Syntien anteeksisaamisen ylimaallinen rauha ja käsittämättömiin syvyyksiin asti yltävä yhteys ja luottamus samanlaisten uskovien kesken.

    Eikö tuollaisessa ääriautuaallisen elämän kaikissa maallisissa ulottuvuuksissa olisi jo tarpeeksi, miksi vetää mukaan vielä tämän elämän jälkeisiä juttuja?

    Kristinuskon pääpainopistealue on kuitenkin juuri "siellä toisella puolella".(valitettavasti nyt tulee Raamattua, koska muuta aineistoa asian tuonpuoleisesta puolesta ei ole olemassa).

    Ajassa ja paikassa tapahtuva "tämä maallinen elämämme" on mittaamisrajoilla häilyvä "olemattomuushahtuva" luvatun, tämän elämän jälkeisen, olemassaolemisen rinnalla. Paavali kirjoitti: >> Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.>"mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".

    Äänestä

  • poikanen kirjoitti:

    Olet monissa kirjoituksissasi kysellyt sen tämän elämän jälkeisen tulevaisuustoivon merkitystä uskoville.

    Jospa yrittäisin selitellä vähän omia käsityksiäni sellaisesta.

    Ihmisten keskimääräinen elinikäodote meidän oloissamme on 80 vuoden paikkeilla. Kuvitteellisena näppituntumana tavallisin "uskoontuloikä" on murrosikä-reilu parikymppinen, jossa elämisen suuntia ja -arvoja normaalistikin pöyhitään eniten. Siitä seurauksena uskossaelämisaikaa jää noin kuutisenkymmentä vuotta ja monesti enemmänkin, koska elämäntavoista uskon myötä yleensä karisee stressi- ja itsetuhoisuustekijöitä.

    Kuusikymmentä elämäntäyteistä vuotta turvallisessa johdatuksessa ja yltäkylläisessä siunauksessa ja jopa rohkeasti sanoen yhteydessä ja ystävyydessä maailmankaikkeuden Luojaan ja Ylläpitäjään. Syntien anteeksisaamisen ylimaallinen rauha ja käsittämättömiin syvyyksiin asti yltävä yhteys ja luottamus samanlaisten uskovien kesken.

    Eikö tuollaisessa ääriautuaallisen elämän kaikissa maallisissa ulottuvuuksissa olisi jo tarpeeksi, miksi vetää mukaan vielä tämän elämän jälkeisiä juttuja?

    Kristinuskon pääpainopistealue on kuitenkin juuri "siellä toisella puolella".(valitettavasti nyt tulee Raamattua, koska muuta aineistoa asian tuonpuoleisesta puolesta ei ole olemassa).

    Ajassa ja paikassa tapahtuva "tämä maallinen elämämme" on mittaamisrajoilla häilyvä "olemattomuushahtuva" luvatun, tämän elämän jälkeisen, olemassaolemisen rinnalla. Paavali kirjoitti: >> Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.>"mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".

    Kirjoitelma siirretty toisaalta.
    Alkumuodollisuudet:
    Kysymys: Siis mitä kuoleman jälkeen? Pääsen paratiisin Jumalan polvelle 1 (4.3%)
    Joudun paratiisiin, kärsimään tylsän ikuisuuden 0 (0%)
    Pääsen leppoisaan Helvettiin 1 (4.3%)
    Käristyn ikuisessa Helvetin tulessa 0 (0%)
    Synnyn uudestaan lehmänä 2 (8.7%)
    Synnyn uudestaan ihmisenä 3 (13%)
    Kummittelen ja aaveilen jälkipolville 3 (13%)
    Ihan vaan kuolen pois ilman kuolemanjälkeistä olotilaa 13 (56.5%)

    Äänestäjiä yhteensä: 23

    ja eräs vastaus:
    Tulkintoja keittiömestarin käsikirjasta.

    Suunnilleen ne, jotka ovat oikeassa ja autuaallisessa uskossa niinkutsutusti kuolleiksi ajallisen elämänsä päätökseksi kupsahdelleet viimeisen vajaan muutaman tuhannen vuoden aikana ja tekevät sitä tästä eteenkinpäin, siirtynevät johonkin epämääräisesti kuvattuun olotilaan jossakin muodossa jonnekin etupäässä kai odottelemaan.

    Epämääräisen kaukana tai lähellä tulevaisuussuunnassa tapahtunee välipalaosaston murkinoita maanpäällä silloin elävien osalle. Välipalaviihde on aika tarkaan kuvattu, on torvimusiikkia ja pyrotekniikkaa ja kaikenlaista. Jonka murkinoinnin kuluessa toisille tulee kutsu siirtyä hetkiseksi toiseen paikkaan jatkoille ja jäljellejääville tarjoillaan maljoja. Kutsun saaneet ja vastaanottaneet ja jo kupsahtamaanehtineetkin vastaavat noudetaan myös sinne jatkopaikkaan kemuihin. Ilmeisesti tässä vaiheessa toimitetaan ihmisten nykyisin tuntemattomien luonnon?lakien mukaisia juhlavalmisteluja, koskien juhlakansan olomuotoa.

    Lyhyehköjen (vain joitakin vuosia) kemujen jälkeen vieraat laitetetaan töihin järjestämään kuntoon se sotku, minkä ne maanpäälle jätetyt juomaveikot ovat ehtineet aiheuttaa. Siinä järjestelyhommassa meneekin sitten seuraavat tuhatkunta vuotta. Sitten on taas pienet sotaleikit halukkaille, minkä jälkeen lueskellaankin kirjoja. Edellisen homman järjestyshenkilöt ovat sitten jo vähän niinkuin parempien puolella seuraamassa sitä kírjallisuuspiirin kokousta. Kirjallisuuspiirin pääoppiaineena on jälkiruokien kahtiajako flambeerattuihin ja muihin herkkuihin.

    Tätä vaihetta ennen on jotenkin päästetty hukkaantumaan olennainen osa tätä nykyisintunnettua aikaavaruudellista jatkumoa.

    Sitten onkin taas tiedossa uusia ruokalajeja jälkiruuaksi . Valitettavasti vain keittiömestarin reseptikirjan parhaimmat jälkiruokareseptit ovat salassa, joten positiivisia yllätyksiä lienee tiedossa.

    Äänestä

Kerroit olleesi taru-Jeesuksen sylissä? On siinä itsesuggestiolla ja joukkohysterialla voimaa.
Noista parantamisista jotka ovat ihmetekoja muistuttaisin 2.moos.7:11,12 "Ja Faraokin kutsui maansa viisaat ja velhot; ja nämä Egyptin tietäjät tekivät samoin taiollansa: he heittivät kukin sauvansa maahan, ja ne muuttuivat käärmeiksi..."

Mat.7:22,23 "Moni sanoo minulle sinä päivänä: Herra Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monia VOIMALLISIA TEKOJA? Ja silloin minä lausun heille julki: Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät"

PS. Oletko tietoinen voodoo papin parantamisista?
ps2 Tominnalliset sairaudet voivat johtua psyykkisistä tekijöistä...

Äänestä
  • >2.moos.7:11,12 "Ja Faraokin kutsui maansa viisaat ja velhot

    Huomaa muoto FaaraoKIN eli Mooses ja kumppanit edustivat tarinassa juutalaisten viisaista ja velhoja, joten myös faarao päätti kutsua omat viisaansa ja velhonsa. Olivatko Mooses et. kump. velhoja? Vaikuttaa siltä.

    Äänestä

Juu ja kuolleet nousivat ylös. Tottakai.

Missä olivat TV:n kuvaajat? Ainiin, ihmeethän tunnetusti karttavat tutkimuksia ja julkisuutta

Äänestä

"..Mä pistin käteni sen polven päälle ja... se oli ihan oikeesti uskomatonta. Yhtäkkiä se poika pysty tekemään sellasia liikkeitä mitä se ei ollu pystyny tekeen moneen vuoteen. Se polvi parani. PARANI JEESUKSEN NIMESSÄ JA VERESSÄ. Se oli ihan ihmeissään se poika, olisitte nähny sen ilmeen... !! =)"

Hmm.. Minäkin näin samanlaisen "ihmeen" tapahtuvan ollessani armeijassa. Oli vappu. Suurin osa komppaniani veijareista lähti ns. "pundelle". Tarpeeksi vahvan humalatilan saavutettuaan he palailivat kasarmille. Yhdellä jääkärillä oli jalka paketissa (hänen nilkkansa oli joko pahasti nyrjähtänyt tai peräti murtunut, en nyt muista kummin päin) ja hän joutui käyttämään keppejä. No tämä kaveri oli kuitenkin niin riehakkaassa olotilassa (=humalassa), että takaisin komppaniaan tultuaan hän heitti kepit nurkkaan ja alkoi hyppiä tupansa sänkyjen päällä. *Sen täytyi olla ihme, sillä hän ei aiemmin päivällä pystynyt kävelemään ilman keppejä*! Halle lujaa..

Mainittakoon kuitenkin, että kyseinen sotamies ei kävellyt seuraavana päivänä... ;)

Äänestä
  • ajatukseni kulki näet vähän samoja ratoja. Viinaa ei kuitenkaan näihin ihmetekoihin välttämättä tarvita, niihin riittää myös sokerijauhopilleri jota placeboksi kutsutaan.

    Itsesuggestio ja joukkosuggestio ovat myös mahtavia placeboita tai itse asiassa mekanismeja näiden placeboiden takana. Ihmisen hermojärjestelmä on kummallinen rakkine, sitä ohjaa sangen monimutkainen järjestelmä erilaisia hormooneja, joita syntyy eri rauhasissa monesta eri syystä. Endorfiinien eritys esimerkiksi alkaa, kun rasittaa itseään fyysisesti jonkun aikaa, jos ottaisin näin yksinkertaisen ja kaikille tutun esimerkin. Jos olet joskus ollut jumpassa, ei kestä kuin vartin, niin kaikki liikeratasi ovat suomattavasti suurempia (ei tietysti pelkästään tämän hormoonin takia).

    Minusta on käsittämätöntä, että näistä ihmeparantumisista aina hössötettään, vaikka esimerkiksi Yli-Vainion maankuulut parantamiset on tutkittu ja köykäisiksi havaittu.

    Harhaopeista pahimpia, sanon minä. Kyllä Jumalan on varmaan tarkoitus olla jotain ihan muuta kuin satunnaisotannalla toimiva poppamies.

    Äänestä

  • oplev kirjoitti:

    ajatukseni kulki näet vähän samoja ratoja. Viinaa ei kuitenkaan näihin ihmetekoihin välttämättä tarvita, niihin riittää myös sokerijauhopilleri jota placeboksi kutsutaan.

    Itsesuggestio ja joukkosuggestio ovat myös mahtavia placeboita tai itse asiassa mekanismeja näiden placeboiden takana. Ihmisen hermojärjestelmä on kummallinen rakkine, sitä ohjaa sangen monimutkainen järjestelmä erilaisia hormooneja, joita syntyy eri rauhasissa monesta eri syystä. Endorfiinien eritys esimerkiksi alkaa, kun rasittaa itseään fyysisesti jonkun aikaa, jos ottaisin näin yksinkertaisen ja kaikille tutun esimerkin. Jos olet joskus ollut jumpassa, ei kestä kuin vartin, niin kaikki liikeratasi ovat suomattavasti suurempia (ei tietysti pelkästään tämän hormoonin takia).

    Minusta on käsittämätöntä, että näistä ihmeparantumisista aina hössötettään, vaikka esimerkiksi Yli-Vainion maankuulut parantamiset on tutkittu ja köykäisiksi havaittu.

    Harhaopeista pahimpia, sanon minä. Kyllä Jumalan on varmaan tarkoitus olla jotain ihan muuta kuin satunnaisotannalla toimiva poppamies.

    Kyllä. Minullekin tuli heti itsesuggestio/endorfiinit yms. mieleen tuosta polven parantamisesta. Jotenkin tuo inttijuttu sopi tilanteeseen kuin nenä naamaan.. :)

    Nythän olisi tietenkin kiva tietää mitä tälle kyseiselle oletettavasti parantuneelle ihmiselle kuuluu tilaisuuden jälkeen. Onko polvi todella parantunut vai ei? Ja/tai oliko polvi ylipäätänsä niin huonossa kunnossa kuin annetaan ymmärtää?

    Äänestä

  • ...jeesus-humala lienee kuitenkin pysyvämpi olotila,eikä ehkä tule ihan niin paha krapula siitä selvitessään takaisin järkevien ihmisten pariin ?!?

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...jeesus-humala lienee kuitenkin pysyvämpi olotila,eikä ehkä tule ihan niin paha krapula siitä selvitessään takaisin järkevien ihmisten pariin ?!?

    Saatat hyvinkin olla oikeassa. Kas kun ei ole tullut kokeiltua.. :b

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...jeesus-humala lienee kuitenkin pysyvämpi olotila,eikä ehkä tule ihan niin paha krapula siitä selvitessään takaisin järkevien ihmisten pariin ?!?

    ...kyseisessä olotilassa on jotain niin pysyvää, ettei siitä oikeastaan tule kaipuuta pois. Sitäpaitsi olotila aiheuttaa jatkuessaan niin voimakkaan riippuvuuden, että katkolle joutuminen ei ole enää krapulaa, vaan jotain paljon pahempaa. Lisäksi oma järjenjuoksu saa uudessa olotilassa sellaisen ylimääräisen kirkastuksen, että huomaa puheenaolevan olotilannon ulkopuolisissa ihmisissä oudohkon järjenkäytön vajeen, mikä selittynee kyseistä riippuvuutta aiheuttavan aineen puutostilasta.

    Äänestä

  • Urban Rabe kirjoitti:

    ...kyseisessä olotilassa on jotain niin pysyvää, ettei siitä oikeastaan tule kaipuuta pois. Sitäpaitsi olotila aiheuttaa jatkuessaan niin voimakkaan riippuvuuden, että katkolle joutuminen ei ole enää krapulaa, vaan jotain paljon pahempaa. Lisäksi oma järjenjuoksu saa uudessa olotilassa sellaisen ylimääräisen kirkastuksen, että huomaa puheenaolevan olotilannon ulkopuolisissa ihmisissä oudohkon järjenkäytön vajeen, mikä selittynee kyseistä riippuvuutta aiheuttavan aineen puutostilasta.

    ...jopa jeesus-pöllyssä,voi toki omissa aivoissaan tuntua asiat kirkkaina ja selkeinä,mutta kuten muissakin "sekavissa" olotiloissa kyse lieneekin subjektiivisessa näkemyksessä juuri tuon olotilan aiheuttamana...mutta eiköhän useimmilla tuo järki kulje hieman selkeämmin ja asioita katso objektiivisemmin selvinpäin ja täysijärkisenä ?!?
    Eihän juoppo aina osaa tunnistaa omaa juoppouttaan,vaan keksii ympäristöstä niitä tekosyitä omaan juoppouteen,kö ?!?
    Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...jopa jeesus-pöllyssä,voi toki omissa aivoissaan tuntua asiat kirkkaina ja selkeinä,mutta kuten muissakin "sekavissa" olotiloissa kyse lieneekin subjektiivisessa näkemyksessä juuri tuon olotilan aiheuttamana...mutta eiköhän useimmilla tuo järki kulje hieman selkeämmin ja asioita katso objektiivisemmin selvinpäin ja täysijärkisenä ?!?
    Eihän juoppo aina osaa tunnistaa omaa juoppouttaan,vaan keksii ympäristöstä niitä tekosyitä omaan juoppouteen,kö ?!?
    Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    vakionimimerkeissä.

    Se kun merkkaa kirjoittajan laadun. Kun oli hidas nettiyhteys, niin tiettyjä nimimerkkejä en avannut, oli vain rahan tuhlausta. Kiinteän yhteyden hankittuani sovellan vieläkin samaa.

    Kiitokset sinulle vakionimimerkin käytöstä. Säästää aikaa ja vaivaa.

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...jopa jeesus-pöllyssä,voi toki omissa aivoissaan tuntua asiat kirkkaina ja selkeinä,mutta kuten muissakin "sekavissa" olotiloissa kyse lieneekin subjektiivisessa näkemyksessä juuri tuon olotilan aiheuttamana...mutta eiköhän useimmilla tuo järki kulje hieman selkeämmin ja asioita katso objektiivisemmin selvinpäin ja täysijärkisenä ?!?
    Eihän juoppo aina osaa tunnistaa omaa juoppouttaan,vaan keksii ympäristöstä niitä tekosyitä omaan juoppouteen,kö ?!?
    Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    ajattelulla ole voinut irrota edes valkoista lakkia, kuten jossain aiemmin väitit.

    No jos irtosi, niin a:n papereilla valkoinen lakki ei ole mitään. Siihen tasoon sitten jämähditkin.

    Fiksummat jatkoivat eteenpäin.

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...jopa jeesus-pöllyssä,voi toki omissa aivoissaan tuntua asiat kirkkaina ja selkeinä,mutta kuten muissakin "sekavissa" olotiloissa kyse lieneekin subjektiivisessa näkemyksessä juuri tuon olotilan aiheuttamana...mutta eiköhän useimmilla tuo järki kulje hieman selkeämmin ja asioita katso objektiivisemmin selvinpäin ja täysijärkisenä ?!?
    Eihän juoppo aina osaa tunnistaa omaa juoppouttaan,vaan keksii ympäristöstä niitä tekosyitä omaan juoppouteen,kö ?!?
    Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    >>Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    vakionimimerkeissä.

    Se kun merkkaa kirjoittajan laadun. Kun oli hidas nettiyhteys, niin tiettyjä nimimerkkejä en avannut, oli vain rahan tuhlausta. Kiinteän yhteyden hankittuani sovellan vieläkin samaa.

    Kiitokset sinulle vakionimimerkin käytöstä. Säästää aikaa ja vaivaa.

    Sen sijaan jotkin kummajaiskameleontit käyttävät eri aikakausina eri palstoille kehittelemiään nimimerkkiparvistoja melko vapaamielisesti sikinsokin samassa perhepotretissakin. Saisinko ystävällisesti kutsua teitäkin osallistumaan kotoiseen sääkeskustelukerhoomme kehitysideapalstalle ja uuslämmitetyn nimimerkin harrasteita kunnioittaen suosittelisin samalla alaan liittyvää kirjallisuutta perusteellisimmasta päästä:
    Ilmakehä ja sää
    Osa: Ursan julkaisuja, 62
    Julkaisutiedot: Helsingissä, 2001

    Äänestä

  • Akateeminen kirjoitti:

    ajattelulla ole voinut irrota edes valkoista lakkia, kuten jossain aiemmin väitit.

    No jos irtosi, niin a:n papereilla valkoinen lakki ei ole mitään. Siihen tasoon sitten jämähditkin.

    Fiksummat jatkoivat eteenpäin.

    ...tilittää katkera amislainen,heh,okei en minä toki kaikkia amislaisia mollaa...pois se minusta,mutta tämän kohdalla vaan tuntui sopivalta...erehdyinköhän pahasti ?!?
    p.s. siinä ei kuulukaan olla h:ta !?!

    Äänestä

  • Urban Rabe kirjoitti:

    >>Samankaltaisesta todellisuupaosta lienee tuossa jeesustelussakin kyse...uskoisin ;^D

    ...konditionaalit antaa henkisen pakotien ;^D
    p.s. ei kaikkea täällä luettua/kirjoitettua pidä ihan niin kauhian vakavasti ottaa,eihän ?!?
    Kylhää myö ollaan immeisiä kaikki tiällä,kö ?!?

    Äänestä

  • Arethusa kirjoitti:

    vakionimimerkeissä.

    Se kun merkkaa kirjoittajan laadun. Kun oli hidas nettiyhteys, niin tiettyjä nimimerkkejä en avannut, oli vain rahan tuhlausta. Kiinteän yhteyden hankittuani sovellan vieläkin samaa.

    Kiitokset sinulle vakionimimerkin käytöstä. Säästää aikaa ja vaivaa.

    ...mutta aivoituksieni purkauksia yritän täällä viljellä...josko joku uskis vaikka ottaisi n.s. onkeensa ja alkaisi itsenäiseen ajatteluun... !?!
    Jos joku pitää tuumailujani vastenmielisinä,niin -tough luck- sanon minä !?!
    Missä sanotaan,että totuus olisi helppoa omaksua...lol ?!?

    Äänestä

  • Bibliophilos kirjoitti:

    Sen sijaan jotkin kummajaiskameleontit käyttävät eri aikakausina eri palstoille kehittelemiään nimimerkkiparvistoja melko vapaamielisesti sikinsokin samassa perhepotretissakin. Saisinko ystävällisesti kutsua teitäkin osallistumaan kotoiseen sääkeskustelukerhoomme kehitysideapalstalle ja uuslämmitetyn nimimerkin harrasteita kunnioittaen suosittelisin samalla alaan liittyvää kirjallisuutta perusteellisimmasta päästä:
    Ilmakehä ja sää
    Osa: Ursan julkaisuja, 62
    Julkaisutiedot: Helsingissä, 2001

    ...pitääkin taas pitkästä aikaa kävästä pärrällä pöräyttämässä k.o. toimistolla !?! Tjaa taitaa mennä ensi tiistaille asti,kun on noita duuneja vkl:na !?!

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...tilittää katkera amislainen,heh,okei en minä toki kaikkia amislaisia mollaa...pois se minusta,mutta tämän kohdalla vaan tuntui sopivalta...erehdyinköhän pahasti ?!?
    p.s. siinä ei kuulukaan olla h:ta !?!

    quieres decir?

    Que es "amislainen"? No se pero si tu puedes referir para mi.

    Tu crees, que eres un hombre muy inteligente, pero la verdad es que eres un hombre MUY TONTO.
    Escribes siempre por las noches y creo que estas tambien siempre sin razon por las noches.
    Noh - tambien sin razon por los dias!!

    La verdad es: Si tu no has recibido mucho - tu puedes no tampoco dar mucho!!!

    Yo espero que puedes contestarme tambien en español.

    Gracias!

    Äänestä


Jos asiat ovat niin kuin kerrot, niin jään mielenkiinnolla odottelemaan lääkäreiden kommentteja, jotka tullaan julkaisemaan lukuisissa lehdissä. Jos kyseisiä kommentteja ei kuulu, niin olet eksyksissä oleva tyttörukka.

P.S. Joko olet ehtinyt etsimään minulle lupaamasi todisteet?

Äänestä

Moi Jenni. Kiva että olet palstalle palannut.

Äänestä

>Yksi puhevikanen tyttö alkoi yhtäkkiä puhua ihan selvästi. Nivelvika parani. Mä pistin käteni sen polven päälle ja... se oli ihan oikeesti uskomatonta. Yhtäkkiä se poika pysty tekemään sellasia liikkeitä mitä se ei ollu pystyny tekeen moneen vuoteen.

Kaksi asiaa, joita on ihan pakko kysyä:

1. Toivottavasti otit "parantuneiden" yhteystiedot ylos ja tarkistat 2 kk päästä, että partantuminen todellakin tapahtui ja että kyseessä ei ollut pelkkä uskon aiheuttama hetkellinen tilanteen paraneminen. Otitko/tarkistatko?

2. Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein? Miettikää kysymystä ilman, että avaatte mitään pyhiä kirjoja, vaan ihan noin niinkuin tekona.

Äänestä
  • Ohjenuoraa täytyy käyttää jos haluaa olla kunnon uskovainen... teot ja sun muut hyvyydet lähtee heille jumalasta ja päinvastoin kaikki paha saatanasta. Helppoa elämää. Edelleen todellisuuden pakoilua, vastuun sivuun sysäämistä!

    Ihmisen saa riippuvaiseksi morfiiniin placebojen avulla, ehkä sekin kertoo jotain aivoista ja siitä miten itsesuggestio toimii, myös uskonasioissa.

    vain rauhaa

    Äänestä

  • ". Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein?"

    Koska

    1) Jumala = HYVÄ

    ja

    2) Saatana = PAHA

    Teon ohella ERITTÄIN TÄRKEÄ on teon ja voiman lähde.
    Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta Saatanan avulla.

    Äänestä

  • qanja kirjoitti:

    Ohjenuoraa täytyy käyttää jos haluaa olla kunnon uskovainen... teot ja sun muut hyvyydet lähtee heille jumalasta ja päinvastoin kaikki paha saatanasta. Helppoa elämää. Edelleen todellisuuden pakoilua, vastuun sivuun sysäämistä!

    Ihmisen saa riippuvaiseksi morfiiniin placebojen avulla, ehkä sekin kertoo jotain aivoista ja siitä miten itsesuggestio toimii, myös uskonasioissa.

    vain rauhaa

    naurettavan typerä kommentti.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    naurettavan typerä kommentti.

    Meitä on joka mopoon... ;)

    vain rauhaa

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    ". Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein?"

    Koska

    1) Jumala = HYVÄ

    ja

    2) Saatana = PAHA

    Teon ohella ERITTÄIN TÄRKEÄ on teon ja voiman lähde.
    Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta Saatanan avulla.

    naurettavan typerä kommentti...

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    ". Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein?"

    Koska

    1) Jumala = HYVÄ

    ja

    2) Saatana = PAHA

    Teon ohella ERITTÄIN TÄRKEÄ on teon ja voiman lähde.
    Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta Saatanan avulla.

    1 2= uskomus.

    Vain yksi käsitys (aavikkomonoteistinen) asioista, ei fakta.

    Minun uskonnossani mittään saatanaa ei olekkaan.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    ". Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein?"

    Koska

    1) Jumala = HYVÄ

    ja

    2) Saatana = PAHA

    Teon ohella ERITTÄIN TÄRKEÄ on teon ja voiman lähde.
    Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta Saatanan avulla.

    >Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta

    ...wiccat eivät parannakkaan ketään väkisin.. Niin joo ja sehän saattaisi järkyttää mielenterveyttäsi, jos energiamagialla poistaisin aivokasvaimesi. ;)

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    >Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta

    ...wiccat eivät parannakkaan ketään väkisin.. Niin joo ja sehän saattaisi järkyttää mielenterveyttäsi, jos energiamagialla poistaisin aivokasvaimesi. ;)

    "Niin joo ja sehän saattaisi järkyttää mielenterveyttäsi, jos energiamagialla poistaisin aivokasvaimesi. ;)"

    pientä noita-reppanaa.

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    1 2= uskomus.

    Vain yksi käsitys (aavikkomonoteistinen) asioista, ei fakta.

    Minun uskonnossani mittään saatanaa ei olekkaan.

    "Minun uskonnossani mittään saatanaa ei olekkaan."

    Luuletko tosiaankin, että Saatana nollautuu sillä, että sinä ja muut wiccapellet sanotte, ettei Saatanaa ole olemassa?!

    Ei nollaudu.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    "Minun uskonnossani mittään saatanaa ei olekkaan."

    Luuletko tosiaankin, että Saatana nollautuu sillä, että sinä ja muut wiccapellet sanotte, ettei Saatanaa ole olemassa?!

    Ei nollaudu.

    Vastakysymys: Luuletko tosiaankin, että Jumalatarta sellaisena kuin wiccat hänen tietävät olevan ei ole, jos sinä ja muut kristittypellet sanotte niin?

    Huomaatko miten tyhmä juttu? Sinä uskot omalla tavallasi ja minä omallani, eikä kumpikaan ole toista parempi, koska kyseessä on uskon asia.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    "Niin joo ja sehän saattaisi järkyttää mielenterveyttäsi, jos energiamagialla poistaisin aivokasvaimesi. ;)"

    pientä noita-reppanaa.

    ..ennemmin sitä raukkaa, joka itsepäisesti päättää kuolla mielummin kuin parantua. Menee tämä elämä ihan hukkaan. No seuraavassa elämässä sitten uusi yritys selvitä pidemmälle ;)

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    ..ennemmin sitä raukkaa, joka itsepäisesti päättää kuolla mielummin kuin parantua. Menee tämä elämä ihan hukkaan. No seuraavassa elämässä sitten uusi yritys selvitä pidemmälle ;)

    että minä en antaisi minkään noidan parantaa itseäni.

    Slloinhan kaikenmaailman pahuuden henkivallat ja voimat tarttuisivat minunkin puseroon.

    Pois se meistä!!

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    että minä en antaisi minkään noidan parantaa itseäni.

    Slloinhan kaikenmaailman pahuuden henkivallat ja voimat tarttuisivat minunkin puseroon.

    Pois se meistä!!

    Et sitten uskalla varmaan syödä "vääräuskoisen" valmistamaa ruokaakin. Hänhän olisi vaikka voinut siunata sen. Apua. Muista nyt tulevaisuudessa tarkistaa ravintoloissakin, että kokit ovat varmasti kristittyjä.

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    Et sitten uskalla varmaan syödä "vääräuskoisen" valmistamaa ruokaakin. Hänhän olisi vaikka voinut siunata sen. Apua. Muista nyt tulevaisuudessa tarkistaa ravintoloissakin, että kokit ovat varmasti kristittyjä.

    Miksi työnnät sontaa palstalle?

    Ei kyseessä tietenkään ole sama asia. Ruoka jota syön saa olla kenen laittamaa tahansa, mutta täysin eri asia on, jos joku noita-akka yrittää parantaa minua jostakin vaivasta.

    On täysin totta, että myös Saatanan voimilla pystytään parantamaan. Ja nimenomaan tätä en kuuna kullan valkeana antaisi tehdä, että joku noita alkaisi Saatanan tms. muun pahuuden voimilla parantaa minua.

    Silloin ne voimat vaikuttaisivat suoranaisesti minuun. Ruokajuttu on täysin eri asia.

    Toivottavasti sinä pikkunoita nyt ymmärsit, mistä on kysymys.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    Miksi työnnät sontaa palstalle?

    Ei kyseessä tietenkään ole sama asia. Ruoka jota syön saa olla kenen laittamaa tahansa, mutta täysin eri asia on, jos joku noita-akka yrittää parantaa minua jostakin vaivasta.

    On täysin totta, että myös Saatanan voimilla pystytään parantamaan. Ja nimenomaan tätä en kuuna kullan valkeana antaisi tehdä, että joku noita alkaisi Saatanan tms. muun pahuuden voimilla parantaa minua.

    Silloin ne voimat vaikuttaisivat suoranaisesti minuun. Ruokajuttu on täysin eri asia.

    Toivottavasti sinä pikkunoita nyt ymmärsit, mistä on kysymys.

    keskisormi ja haistatukset perään...

    Näinkö yrität levittää RAUHANOMAISTA uskoasi?

    ehkä hiukan rauhaa

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    Miksi työnnät sontaa palstalle?

    Ei kyseessä tietenkään ole sama asia. Ruoka jota syön saa olla kenen laittamaa tahansa, mutta täysin eri asia on, jos joku noita-akka yrittää parantaa minua jostakin vaivasta.

    On täysin totta, että myös Saatanan voimilla pystytään parantamaan. Ja nimenomaan tätä en kuuna kullan valkeana antaisi tehdä, että joku noita alkaisi Saatanan tms. muun pahuuden voimilla parantaa minua.

    Silloin ne voimat vaikuttaisivat suoranaisesti minuun. Ruokajuttu on täysin eri asia.

    Toivottavasti sinä pikkunoita nyt ymmärsit, mistä on kysymys.

    ..ymmärtänyt. Nimittäin jos otetaan tiukka linja, niin silloin teidän tulisi raamatullisesti olla syömättä "muille jumalille pyhitettyä" ruokaa.

    Mitä jos lääkäri onkin myös wicca? Eikä hän saisi parantaa sinua? Hänkun voisi käyttää hyvää tahtoaan vahingossa ja täten lähettää parantavaa energiaa. Muista varoa lääkäreitäkin. Pakanuushan voi vaikka tarttua.. :P

    Sitäpaitsi voisit lakata jauhamasta sitä saatanaa, kun en sellaiseen kerran usko. Sama kun hokisit, että maapallo on litteä eikä pyöreä. Uskon sen aivan yhtä paljon.

    Mutta relaa. Ei kukaan sinulle väkisin ole mitään apua antamassa. Muista vain mainita tämä "energiaparantamiskielto" jos joudut onnettomuuteen. Ensiapuyksikön eräs pelastajahan voi olla vaikka wicca, joka haluaa antaa sinulle parantavia voimiaan. Muista sylkäistä ne loput hampaat suustasi ja todeta, ettet apua kaipaa. ;)

    Äänestä

  • qanja kirjoitti:

    keskisormi ja haistatukset perään...

    Näinkö yrität levittää RAUHANOMAISTA uskoasi?

    ehkä hiukan rauhaa

    ..vittuiluksi kun kumpikaan osapuoli ei ymmärrä toista ja toinen osapuoli yrittää vielä väen väkisin vakuuttaa olevansa oikeassa. Muiden uskontojen kunnioittaminen on kyllä tällä palstalla kaikilta aika kaukana. Ja herneitä on vähän väliä jokaisella nenässä.

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    ..ymmärtänyt. Nimittäin jos otetaan tiukka linja, niin silloin teidän tulisi raamatullisesti olla syömättä "muille jumalille pyhitettyä" ruokaa.

    Mitä jos lääkäri onkin myös wicca? Eikä hän saisi parantaa sinua? Hänkun voisi käyttää hyvää tahtoaan vahingossa ja täten lähettää parantavaa energiaa. Muista varoa lääkäreitäkin. Pakanuushan voi vaikka tarttua.. :P

    Sitäpaitsi voisit lakata jauhamasta sitä saatanaa, kun en sellaiseen kerran usko. Sama kun hokisit, että maapallo on litteä eikä pyöreä. Uskon sen aivan yhtä paljon.

    Mutta relaa. Ei kukaan sinulle väkisin ole mitään apua antamassa. Muista vain mainita tämä "energiaparantamiskielto" jos joudut onnettomuuteen. Ensiapuyksikön eräs pelastajahan voi olla vaikka wicca, joka haluaa antaa sinulle parantavia voimiaan. Muista sylkäistä ne loput hampaat suustasi ja todeta, ettet apua kaipaa. ;)

    "Mitä jos lääkäri onkin myös wicca?

    Jos tiedän sen, en tietenkään mene sellaiselle lääkärille, koska asiallisiakin lääkäreitä on pilvin pimein.

    "Mutta relaa. Ei kukaan sinulle väkisin ole mitään apua antamassa. Muista vain mainita tämä "energiaparantamiskielto" jos joudut onnettomuuteen. Ensiapuyksikön eräs pelastajahan voi olla vaikka wicca, joka haluaa antaa sinulle parantavia voimiaan. Muista sylkäistä ne loput hampaat suustasi ja todeta, ettet apua kaipaa. ;)"

    Vain AITO WICCAPELLE pystyy heittämään noin lapsellisen ja typerän jutun.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    ". Miksi se, että jos minä pakanana/noitana teen saman energian kanssa eli parannan ihmisiä olisi pahaa? (Kysymys liittyy magiaan.) Miksi se, että sama homma tapahtuisi kristinuskovaisen tekemänä olisi vastavuoroin hyvää? Eikö teko ole se tärkein?"

    Koska

    1) Jumala = HYVÄ

    ja

    2) Saatana = PAHA

    Teon ohella ERITTÄIN TÄRKEÄ on teon ja voiman lähde.
    Minä EN IKINÄ antaisi parantaa itseäni mahdollisesta sairaudesta Saatanan avulla.

    ...ja mistäköhän tuonkin asian noin muka tiedät olevaksi...raamatustako,DUH !?!
    Eihän kumpaakaan veikkosta liene olemassa kuin ihmisten mielikuvituksen tuotteena,kö ?!?

    Äänestä

  • Saddamisti ;-) kirjoitti:

    ...ja mistäköhän tuonkin asian noin muka tiedät olevaksi...raamatustako,DUH !?!
    Eihän kumpaakaan veikkosta liene olemassa kuin ihmisten mielikuvituksen tuotteena,kö ?!?

    Tiedänpähän vaan.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    "Mitä jos lääkäri onkin myös wicca?

    Jos tiedän sen, en tietenkään mene sellaiselle lääkärille, koska asiallisiakin lääkäreitä on pilvin pimein.

    "Mutta relaa. Ei kukaan sinulle väkisin ole mitään apua antamassa. Muista vain mainita tämä "energiaparantamiskielto" jos joudut onnettomuuteen. Ensiapuyksikön eräs pelastajahan voi olla vaikka wicca, joka haluaa antaa sinulle parantavia voimiaan. Muista sylkäistä ne loput hampaat suustasi ja todeta, ettet apua kaipaa. ;)"

    Vain AITO WICCAPELLE pystyy heittämään noin lapsellisen ja typerän jutun.

    >>"Mitä jos lääkäri onkin myös wicca?
    >Jos tiedän sen, en tietenkään mene sellaiselle lääkärille, koska asiallisiakin lääkäreitä on pilvin pimein.

    Sehän se onkin. Aina et voi tietää.

    >Vain AITO WICCAPELLE pystyy heittämään noin lapsellisen ja typerän jutun.

    Tunnistitko sarkasmin? Nimittäin monet wiccat ovat parantajia ja oikeasti sydämestään haluavat auttaa. Yleensä autettavalta kysytään lupa, mutta jos hengenlähtö on kyseessä niin silloin ei. Silloin auttamatta jättäminen olisi vahingoittamista.

    Mutta voit vapaasti sulkeutua lasikaappiisi, jossa on vain turvallisia kristittyjä. Tai parempaa: perusta (vaikka Ahvenanmaalle) ihan ikioma "Kristillinen valtio", josta kaikki toisin uskovat voidaan potkia ulos. Ota mallia vaikka islamilaisista valtioista kuten Afganistan ja Iran.

    Äänestä

  • Vilja kirjoitti:

    >>"Mitä jos lääkäri onkin myös wicca?
    >Jos tiedän sen, en tietenkään mene sellaiselle lääkärille, koska asiallisiakin lääkäreitä on pilvin pimein.

    Sehän se onkin. Aina et voi tietää.

    >Vain AITO WICCAPELLE pystyy heittämään noin lapsellisen ja typerän jutun.

    Tunnistitko sarkasmin? Nimittäin monet wiccat ovat parantajia ja oikeasti sydämestään haluavat auttaa. Yleensä autettavalta kysytään lupa, mutta jos hengenlähtö on kyseessä niin silloin ei. Silloin auttamatta jättäminen olisi vahingoittamista.

    Mutta voit vapaasti sulkeutua lasikaappiisi, jossa on vain turvallisia kristittyjä. Tai parempaa: perusta (vaikka Ahvenanmaalle) ihan ikioma "Kristillinen valtio", josta kaikki toisin uskovat voidaan potkia ulos. Ota mallia vaikka islamilaisista valtioista kuten Afganistan ja Iran.

    "Mutta voit vapaasti sulkeutua lasikaappiisi, jossa on vain turvallisia kristittyjä. Tai parempaa: perusta (vaikka Ahvenanmaalle) ihan ikioma "Kristillinen valtio", josta kaikki toisin uskovat voidaan potkia ulos. Ota mallia vaikka islamilaisista valtioista kuten Afganistan ja
    Iran."

    En minä noin toimi. Elän aivan normaalia elämää täällä Suomessa.

    Siitä vain pyrin pitämään huolen, että kukaan WICCAPELLE tai muu noita ei tule lähelle minun reviiriäni.

    Äänestä

  • LepoLasse kirjoitti:

    Tiedänpähän vaan.

    ...tietäväsi paremminkin !?!
    Uskostahan onkin kyse,ei tiedosta !?!

    Äänestä

On muuten aina niin kauan helppo keskustella uskonnosta kristittyjen kanssa, kunnes tulee kysymys, johon kristityillä ei olekkaan vastausta. Silloin he aina vetoavat siihe, että "En tiedä:" "Ihmisjärki on rajallinen." "Jumalalla on kuitenkin jokin suurempi suunnitelma/tarkoitus mielessään." ja niin edelleen.

Ja siinä mennään täysin sokkouskon puolelle. Vastauksia ei enää löydykkään. Eli siinä on (pelikielellä) Buki. Täydellinen oppi/uskontojärjestelmä ei toimikkaan, vaikka sen piti olla vedenpitävä.

Ja tähän samaan bukiin törmätään joka kerta, kun keskustelu edistyy kristittyjen kanssa tarpeeksi pitkälle.

Äänestä

maailman, maailamkaikkeuden luonne on epälooginen. Maailma toimii epäloogisesti, ehkä mitään ihmeitä ei ole, välillä joku paranee välillä ei , miksi elämän pitäisi olla loogista`? Ehkä sillä, että elämä on epäloogista ja ihmisen kannalta epäoikeudenmukaista on luonnon kannalta jokin tarkoitus (vaikka lajien säilyminen , kehittyminen tms) jota ihminen ei vaan näe?

Äänestä

ahahha

Äänestä

jumala sitä ja jumala tätä, miten jotkut jaksaa? jumala ei luonut ihmistä vaan ihminen loi jumalan!

Äänestä
  • että vihdoin löytyi joku kaikkitietävä...

    Äänestä

  • kun tuo lause on kuultu joskus ennenkin jonkin ATEISTIPELLEN suusta.

    Oot aika säälittävä.

    Sori.

    Äänestä

  • Huvittunut kirjoitti:

    kun tuo lause on kuultu joskus ennenkin jonkin ATEISTIPELLEN suusta.

    Oot aika säälittävä.

    Sori.

    voit olla mitä mieltä haluut mutta oon joka tapauksessa oikeessa. kukahan tässä säälittävä on...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jenni kirjoitti:

Voi että... elämä on välillä tosi ihanaa. Välillä ei. Heittelee kovasti.
Olin Piikkiössä leirillä. Oli ihanaa olla Jeesuksen sylissä. Mä täytyin Pyhällä hengellä, ja siellä parani paljon sairaita. Yksi puhevikanen tyttö alkoi yhtäkkiä puhua ihan selvästi. Nivelvika parani. Mä luulen että Jumala antoi mulle käsilläparantamisen armolahjan. Rukoilin yhden ihmisen puolesta, sillä oli polvi huonossa kunnossa. Kallis leikkaus odotti. Vaan Jumala otti ja paransi. Mä pistin käteni sen polven päälle ja... se oli ihan oikeesti uskomatonta. Yhtäkkiä se poika pysty tekemään sellasia liikkeitä mitä se ei ollu pystyny tekeen moneen vuoteen. Se polvi parani. PARANI JEESUKSEN NIMESSÄ JA VERESSÄ. Se oli ihan ihmeissään se poika, olisitte nähny sen ilmeen... !! =)
Jeesus elää. Totisesti elää. Mä sanon teille ihmiset, että älkää etsikö elämäänne vastauksia mistään muualta kuin JEESUKSESTA. Koittakaa Häntä, ette pety. Jeesus voitti kuoleman jotta me saatais syntimme anteeksi ja iankaikkinen elämä. HALLELUJA, kiitos Jeesus siitä.
"Maksettu on velkani mun..." !

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu